f
TOVERI
No. 130.
Sivu kolme
George,
p eru stu sla in
hillit3em änä
ehkä m enisi hyvin m ukiin, m u tta il
m an s itä on hän k a n sallin e n v aara.
J a sik si me toivom m ekin, e ttä
\ en äjän
vallankum ous
v a ik u tta isi
heti niin paljon, e ttä me saisim m e
äk äisin duum am m e. L u d e lta Venä-
jä itä m e odotam m e p e la stu sta van
iialle E nglannille. H eti sodan alk a e s
hän vain ilm oittaa vilp ittö m ästi ha- lenne. O sastoille lä h e te tä ä n suomen- m aata alkuperäisillä tvövälineil-
lu av a n sa siksi tulla. Oven taiv a an k ieliset selo stu k set jä rje s tö n keskus- Jä s. o. lapiolla ja kuokalla? Oli- i
tä h tita rh o ih in on s e lite tty a in a ole- v ira sto sta y leisään esty k sille “C” ja §iko näiden alkuperäisten tyri
vän avoinna, joskin sinne jo h tav a tie “D”. N äistä on to im ite tta v a ään esty s välineiden avulla
m ahdollisuus
On ollut m u tk ik a sta ja kaitaa. T.il- heti ja tu lo k set lä h e te ttä v ä valtio- saada nuo alueet sellaiseen kun-
lainen sisälle m enon m ahdollisuus kai virastoon.
’ toon. eitä ne tuottaisivat yhtä
on v a ik u tta n u t sen, e tte iv ä t ihm iset
V aikka tä s tä a sia s ta on äänestys- paljon kitin nykyään, jolloin nii-
ole sinne kovin k iire h tin ee t. Ovat j lipuissa ja e rity isillä huom autuksilla tä muokataan
uudenunanaikai-
v arm aan k in a ja te lle e t:
“kerkiäiipä ilm oitettu osastoille, niin y h täk aik k i silla jättiläiskoneilla J. Eiko kuu-
sa m inä uskalsin
y h te n ä moiria
tuonne myöhemminkin” ja niin on on tän n e kesk u sv irasto o n ja kanaal isi- ja kahdeksan teräisen auran
su ru ja ja d esp o tteja k a rsin e id e n van- ; m onelta
jä ä n y t sisä ä n
a stu m a tta , j H svirastoonkin jo saapunut suoma- avulla Voida saada
vähemmän
lian k a n sak u n n an jä se n e n ä — vä-
M utta nyt aivan viim e aikoina : laisilta o sa sto ilta ä ä n esty ste n tulok- ‘ t u o t t a v a m a a k in a n ta m a a n s a to a
ro tta a
vilpittöm iä y stä v iä n i Jotka , o v a t tu h an n e t “s y n tis e t” o so tta n e et siä.
N iitä ei voida o tta a tää llä ' siksi paljon, että se vastaa sii-
olivat niin h altio issaa n esi-isiltään olevansa h a lu k k a ita kulkem aan tu o ta huomioon, vaan ne täytyy aina pa- hen kulutetun yhteiskunnallisen
perim ien vapauksiensa jo n d o sta, e ttä k a ita a tie tä ja a stu m a an sisä lle o- lau ttaa tak aisin sen valtion puolue-j työn arvon? M utta j »s sitä sa
»n ä ä re ttö m än paljon helpom paa m e v e sta ju m alan la ste n joukkoon. Tä-j virastoon, jo sta ne on läh etetty . Y h tä ! maa maata m uokattaisiin alkupe-
n e ttä ä lu p a u k sia a n kuin saad a n iitä m än halun on a ih e u tta n u t h ilja tta in i helppoa on ne lä h e ttä ä valtiovirastoi- i räisillä työvälineillä, min tuskin
takaisin.
Y k sin k ertain en , ty ra n n e i la a d ittu asevelvollisuuslaki.
M utta hin suoraan o sa sto ista ; säästyy ai- s ilta saataisi mm paljon satoa,
hin to ttum aton e n g la n tila in e n luulee h a lu k k ailla ei olekaan m ah d o llistu it-, kaa ja kustannuksia.
' että se vastaisi sitä työn yh
e ttä tiikeri, joka on sa an u t m aista a ta a stu a sisälle, sillä ovi on suljettu.
teiskunnallista arvoa mitä siihen
T overillisesti,
v erta, vielä ku u n telee rav in to v ara-
Täm ä ihm e sa atiin kuulla, kun
HENRY ASKELI, S.S.J. Sihteeri. on kulutettu.
kontrollerin m ääräy k siä. H än ei tie k v eekarien se u ra k u n ta N ew Yorkis-
E s itti.
\u g u st Bebel k irja s
------------------ -------- ------ -
dä. e ttä kaikki, joilla on valtaa, voi
saan:
“
Sosialismi
ja Nainen” lau
sa on k ieltä n y t pääsyn seu rak u n n an
vat sitä k ä y ttä ä v äärin . Me o le m m e ' y h tey teen
k a ik ilta
asevelvollisuus- S
suu sivulla 24?, että \Veiszen-
i felsin läheisyydessä antoi 7 ja
aina ylpeilleet
em m ekä liian vii- , ijä s s ä olevilta m iehiltä.
Seurakun-
saasti — vapaam ielisyytem m e varö- nan y h tey teen on viim e aikoina pyr
■puoli heht. hvvin kasteltua n iit
.aisu u d ella; K erskuneet e ttä m eidän kinyt tav a tto m a n paljon nuorukaisia
it vä 4S0 eentneriä heinää toises-
"vapautem m e laajen ev i, vähitellen ja — s e lite tä ä n — ilm eisesti tarko- i
i ta sadosta, ja vieressä olevat ?
K esäkuulla:
hehtaaria kastelem atom a niittyä,
k o k em uksist’ a in a oppia o tta in .”/
tu k sella v a p a u tu a so tap alv elu k sesta. ! A storia,
H P-
joka oli samaa maaperää, aino-
T oivottavaa olisi, e ttä V ähintäin Uskonlahko näet kieltää sotapalve- i nw aeo 1R ja 17 p
eentneriä:
Kasteltu
yhtä su u rta v a ro v a isu u tta n o u d a tta i lukseen m enon jä s e n iltä ä n ja u u d e s -1 Uw acosta tulee puhuja R aym ondiin. astaan 32
. . . . . .
,
simme
taa n tu essa m m e
vapaam ieli- sa asev elv o llisu u slaissa on v a ra ttu ; ja sieltä
t m uille Washing- niaa a n to i s it s y li. icym m e n K e rta i-
Näitä esimerkkejä
-v v äestäm m e!
M utta, voi! Vapau- 1 v a p a u tu s niille, jo tk a uskonnollisis- i tönin suom alais asu tu k sille sikäläisen isen sadon.
! voisi
luetella
lukemattomia.
tem m e vyöryj a la s n u rin n isk o in jyr- ta syistä a sev elv o llisu u tta v a stu sta I valtiokom ltean o h jeitten m ukaan.
I
T
oy . Sanna K annaston luentoaineet i m n tt a e n katso sitä tarpeelliseksi.
k a n te e lta jy rk ä n tee lle . T ie tä ä k ö ku vat.
ovat se u ra a v a t:
■ vaan sen sijaan pyytäisin näitä
kaan m inkä lain su o ja ssa me n y k y
Kovin epäuskoisia ovat nuo u s k o -1 1) M aatalouskyysm ya.
peri-!
tovereita tarkastam aan vaikkapa
ään eläm m e, jo s m eillä on ollenkaan v aiset.
O nhan u sk ovaisten kesken |
l m o nistinen liike, sen
„ a a tte e t ja m en ettely tav at.
Simonsin kirjottam an k irja se n :
lakia?
vakava vakaum us vallitsem assa siitä
3) Työväen sanom alehdistö
i
“ Amerikalainen
m aanviljelijä”,
S otam m e täm än sodan jälk e en ei — tai oikeam m in usko — e ttä ker-
4) Suomilla isen järjestö n m e rk i- 1 . . ^ a -nen j a sosjajjsrnj” koko lu
saa ko h d istu a S aksan kauppaa vas- ' ran kaikki ihm iset m aan päällä tule- tvksestä.
Jo k a ista osastoa k eh o tetaan jä r ku yhteiskunnan sosialiseerautu-
taan, vaan sen ta rk o tu k se n a tulee . v a t ju m alan lapsiksi.
M itä syytä
olla E n glannin p elastam in en kotim ai heiliä siis on epäillä, e tteik ö täm ä jestäm ään päiv äk u rssit, jos sellainen minen, B ogdanoflin taloustieteen
suin'., in on m ahdollista.
P ä iv äk u rs oppikirjasta luvuji “ Maakorko”,
: il*a h u n n e ilta .
t
suuri “ h e rä ty s ” olisi nyt toteutum as- sien ain eet ovat:
viime
syyskuun
“Säkenistä”
1) N uorison kasvatuskysym ys.
i sa! Ja ovathan taivaan a g e n tit kai-
Rand-koulun
kirjeenvaihtoläksyn
2) P e ria a te ja käytännölliset to i
i ken a ik aa ini-rikkaasti neuvoneet ih-
numero 2. v.m.
\ aition
p y h y y ttä ja horjuniatto- ¡n iisille tu o ta k a ita a tietä, m iksikä m et osastoissa.
O sastojen pyydetään ottam aan y llä
os kerran parempien työka
m u u tta
jä y tä v ä t työpakko, poliisin ‘ he s itte n nyt, kun ovella odottaa m ain itu t p ä iv ä m ää rä t huom ioonsa ja
lujen
kautta saadaan maa tu o t
to im itta m a t k o tita rk a s tu k s e t, ja ve- | jo u k o ttan i h alu k k aita, eivät p ä ä s t ä ' jä rje stä m ä ä n pu h u m atilaisu u d et si
ten,
e
ttä
n
iistä
saadaan
m
ahdolli
tavammaksi. niin luonnollisesti
rojen ry ö stäm in en suurem m alla h ä i h e itä sisälle. S itä ei jä rk ik u lta ota
sim m an p a rh a a t tulokset.
se silloin kykenee elättäm ään
käilem ättö m y y d ellä
kuin
T urkissa. ym m ärtääk seen .
T overillisesti,
enemmän ihmisia.
\ ¡imaisten
Kuka a n to i h a llitu k se lle vallan teh-
Olkoon nyt niin. e ttä nuo nuoru-
L änsipiirin piiritoim ikunta.
laskelmien mukaan Etelä .\m eri-
dä n ä itä te k o ja ? M istä tu ie e täm ä k a ise t o lisivat pyrkineet seurakun-
ka yksistään kvkcnisi tu o tta
n ian d a a tti — sana, joka oli niin usein taan v ältty äk seen sotapalveluksesta,
maan niin paljon m aatuotteita
heidän su u ssa a n kun me olim m e tällä K ieR ääliän m ain ittu se u ra k u n ta sota-
mitä koko maailmassa tarvitaan
p u h u jalav alla,
vaatien ä ä n io ik e u tta palveluksen, eikö siis p eriaatteelli- |
jos
siellä vaan aukastaisiin kaik
naisille, ja m eille sa n o ttiin , e ttä heil- sista sy istä sen olisi ollut o te tta v a 1
ki
maa
viljelykselle ja samalla
lä ei ole se lla ista a n n e tta v a n a ?
. jäse n y y tee n sä kaikki ne. jo tk a myös-
Seattlen suomalainen s.-osasto asetettaisiin uudemmanaikainen
Me sanom m e tä n ä iltan a, e ttä tä- kili halu av at k ie ltä ä n ty ä m urhaam as-
valitsi allekirjoittaneen edusta maan viljely stekn iikka
käytän
mun a u to k ra tia n täy ty y kukistua, ta? V arm aan olisi johdonm ukaisuus
maan suomalaisia täällä toimi- töön.
kuten V enäjälläkin.
Me vaadim m e sitä v aatinut, m utta se ei tehnvt niin.
vassa venäläisten vallankumouk-
“ Drv farniing”. joka nykyisin i
k a n salle m ää räy sv a lla n kaikkien vas
Sananparreksi on tu llu t: “Täysi sejHsten konferenssissa,
joka
jo
on täällä Yhdysvalloissa käv
taiste n ulkom napolitiikkain, kaikkien käsi kuin Cascaden raittinsseurassa!” ! va]vou pakolaisten palauttam i-
tännössä,
ei suinkaan menestyi
sopim usten, kaikkien liitto je n ja kaik- f Tuo on perin tu ttu a. M utta se. e ttä j s e e n luovutetun rahaston oikein
si
alkuperäisillä
m aani ijely s-
kien sotien su h teen . K un m inä kat- se u ra k u n n a ssa k in voi olla “ täysi k ä
kävttäm istä. Pakolaisrahasto on työvälineillä.
son tä tä su u n n a to n ta ku u lijak u n taa, si" jum alan lapsia, kuuluu aikam m e Seattlessa olevan Venäjän koti
Kvsvm vs ei suinkaan ole sii-
tu le e m ieleeni a ja tu s, e ttä tällain en , viim eisiin ihm eisiin.
sulin käsissä ia konsuli .........
luovut- I | ta, että nykyisin voisi astia jos-
ihm ispaljous — kaikki sodan k äv ijät .
taa m atkarahat \.un täkäläisen | sa;n vjssj]|a alueella tiheään ih
lu k u u n o te ttu in a — on m u rh a ttu juu ri
kum ouksellisten
,
konterensm ta: | nijsia sillä useat sellaiset pai-
tä n ä p äivänä ja e ttä sam anlainen
m unaila olevien
sam anlaisten kat jotka ovat sopivia jollekin
ihm ispaljous on ru h jo ttu ja m u rh a ttu
j a r , es t öj e n suosit uk sesta.
erikoisviljelvkselle. ovat mono-i
jo k a päivä läh es tu h an n e n päivän
Tiedtfstelukirjeiden mukana on | ooliseeratttija kuten jo kirjotuk
a ja lla . J a m inä sanon, ei koskaan
ähetettävä kahden sentin posti i <cnj alkuosassa mainitsin. 1 a-ia
en ää!”
■ mcrtiki tai muussa tapauksessa
S. S. Järjestön lueiWOit-
sijan Sanna Kannas-
ton matka-ohjelma
Ì Varmasti!
mutta ne tyydyttävät!
Titmä paperossi vaikuttaa enemmän kuin ai
noastaan m iellyttää makuanne. Se tekee jo ta
kin uutta tupakoitsijalle, sellaista, jota aina olet
te toivoneet paperossin tekevän—
Chesterfieldit antavat teidän tuntea että tupa
koitte -ne “T Y Y D Y T T Ä V Ä T ” !
Ja sittekin ne ovat m ietoja!
Täm ä uusi ;upakoimis-tulos on seurauksena
uudella tupakka-seoksesta, luonnollisista impor-
teeratuista ja kotim aisista tupakeista.
lä tä
seosta ei voida jäljentää.
Koetelkaa Yhesterfieldiä tänään ja katsokaa.
Yleisölle
2OßdÖC
j Jänestömme asioita
Täysi käsi “jumalan-
lapsia”
K a n s a l l i s puolueen
yleisäänestyseh-
dot uksia
1 jäävät kirjeet huom nxm ottainat-
ta.
Sulo Syvänen.
116 4th Äve. So.. Seattle.
W ash.
emme suinkaan ole erimieltä,
vaan päinvastoin m yöntäkääm
me se tosiasia, että suurviljelvs
on karkottanut pikku viljelijät ja
asettanut tilalle suurviljelvksen.
M utta tällä ei myöskään todiste iän et ole sitä tehnyt niin täy
------, 4
E N S IL U O K A N
ta sitä, etteikö sama alue tn >t- tyy kai käydä itse käsiksi niihm arvon suhdeluku ei ole. niin suu-i I
taisi enemmän sen ollessa suur- seikkoihin, sillä m uuten jäisi asia
viljelyksellä, jolla on tilaisuus \ kunnallista kehitystä, joka niin oi- ri, ja me tiedämme sen. että ka-!
nitalisti saa voitto-prusentin vli
ha n k k i a ma hdol 1 i si m m a n h y v ä . 'r ä k > i .
arvosta, s. o. elävästä työ.stä. tai
maan viljelys välineet.
* * *
Silloin kun työläiset ovat ky.- o isin -anoen siitä osasta liik- yleinen hinta ja hyvä palvelus,
K irjoitukseni lopnosassa mai- Iin voimakkaita, että he ky .e- keescen sij<»itettua lääomaa jo- on meidän motto Tulkaa katso
I'
maan. huomaatte sen todeksi
hitsi.n mi.ä työläiset taistelun nevat joko taloudellisilla ta - \ ;
i
muodostaa
sen
liikkuvan
kautta saavat aikaan. Kahdessa i tiollisilla taistelunniodoilla saa-
edellisessä kirj.Suksessani lau- maan itselleen aineellisia paran-' i sän i liriikuvasta pääomasta, jo Union Pacific Coal Co.
suin. että tvöläiset taistelujen a nuksia, joko lyhemmän työpäi- ka on se osa jolla maksetaar HANNA.
WYO
palsan, tvöläisten pa ’’kat). Kapitalistin
viillä voivat jouduttaa yhteis- väli tai korkeam man
kuun allistakehitvstii loka niin oi- merkitsee se kapitalistille v,»iti.o- on siis keksittävä keinoja mil- ri nopeus? On keksittävä koneita
Ien jouduttaa vhteiskunnallisen ( prosentin vähentymistä, ( l a s ta lä saa voitto-prosentin suhdelu- jos m 5eh lisätä työn tuottavai-
vallankumouksen
'lähenemistä, luonnollisesti olemme yhtä inic;-O un pvs\ niaän ennallaan. Ja nec ! suutta ja uusien koneiden avulla
la samalla annoin kirjoituksissa-j tä). Samalla me nivuskin tie-j keniot o \a t: usatä tv o n
,
lk - itä t v ö lä is te n k in
ri
C IG A R E T T E S
N ykyinen a ik a k a u si on ihm eitten
E h d o tta n u t M alcolmin, Minn.. osas
a ik a k a u tta sa n an täy d essä m erk ity k
i to, M innie.
sessä. T o in e n ¿ lo ista a n ihm eellisem pi
“ E ttä 'sosialistipuolue kokoinalsuu-
y llä ty s tu lee ilm oille, h ä m m ä sty ttä e n
: d essaan seisoo niiden jä se n te n sä ta
m aailm aa, ja n iitä y llä ty k siä ta p a h
kana ja suojelee k aik ellaisilla rau-
tuu kaikilla eläm än aloilla.
: hallisilla keinoilla sellaisia jäsen iään ,
T ä h ä n sa ak k a on m aailm a ollut
jotka k ieltäy ty v ät m enem ästä so ta
siinä k ä sity k sessä , e ttä ju m alan lap
palvelukseen ja jokainen puolueen
seksi voi p ä ä stä koska tah a n sa , kun-
jäsen, joka vap aaeh to isesti värväytyy
\jattelin jo heittää koko kir-
i sotapalvelukseen, e ro te ta a n puoluees-
jotiam iseni sikseen koska ei E.
■ ta."
K. Ilm on enää vastannut toi
lankum ouksen ylim m äksi o rg a a I P e ru ste lu t: —
seen
kirjotukseeni, vaan sen s i
niksi, sillä se edustaa enintäin
P a lja a t s a n a t: “ . . . . e i viitaan dol-
jaan laati asiattom an peräkane-
vallankum ouksellista
luokkaa. U ria. eikä yh tään ihm ishenkeä sodan tin. M utta koska siihen on jä-
Samalla kertaa
se on hyvänä h y v äk si” — kuten puolueen ylim ää lestäpäin takertunut pari tove
kouluna köyhälistölle, valm istaen rä ise ssä konventsionissa hyväksytyn ria, jotka ovat poikenneet varsi
m Y m m ärtää e ttä K. E. H :n e n ' d am m e, e ttä k a p ita listi ei su in - . o . m
\ K>ipuoii-ek.-i ja nam a-
-
, -
ponnen san at kuuluvat — ovat tar-
sitä suorittam aan tehtäviä k a n k o tu k setto m at. jos niiden tak a n a pi naisesta kysym yksestä, niin lie tekee selvää siitä mitkä te k ijä n k ä ä n halua vapaasti luopua voit- suutta, kiihkoa, m utta voiko työ- kiihkoa eli nopeutta,
V iis ie n
salliskokouksessa. Se on myös ole jo ta k in a n ta m assa painoa ja vah- nee paikallaan vielä kuistia m uu sen saavat aikaan. Hän v a lite ti to-osuudestaan. Alutta \oittopro-j ku>cn tvon kiinkoa noin vain Ii koneiden keksiminen puolestaan
tamia saitoja.
ionkinlaisena köyhälistön sosia- Vistusta niille. Ei a in o a staa n puhu-
luonnollisesti
pienenee s.* ta, varsinkin kun nau t Itä jo on m erkitsee koko tuotannon no-
Mitä ensinnäkin tulee m aan ta vas ti ei ole sitä teht^vt, en j sentti
tiedä
niistä
svvstä.
]a
koska^kun
tv<»Iäisille
tävtyv
maksa^ oteltu ;ö .s mahdollisimman s u n -; poistumista, joka puolestaan vai-
listisen tietoisuuden m ittapuuna, ta : toim itaan. 1 3 :sta k orjauspykälä viljelysi ekn iikan
vaikutukseen
Jos Venäjän sosialidem okratia Yhdysvaltain p e ru slaissa on m eidän i maan tuottavaisuuteen ja siihen
että siitä johtuen maa voi alal
voi ajaa läpi periaatteitaan työ turvanam m e.
13 jä s e n tä hy v ässä jäsenyydessä. laan elättää enemmän ihmisiä,
Maanviljelystekniikka-
kysymys ja mitä. työ
läiset taistelun kautta
saavat aikaan
K A im iA V A R A Â
WYOMINGIN KOitVAUSLAKl—Leikatkaa irti ja säilyttäkää
läisten ja sotilasten n e u v o sto ssa .,. . . . .
. .
P-
niin se voi ajaa uuta läpi Ran-
salliskokouksessakin ja myöskin ‘ '■
voi pakottaa väliaikaisen halli E h d o tta n u t C incinnatin. O., osasto:
“ E ttä A m erikan S o sialistissa anne-
tuksen joko toteuttam aan niitä
j
taan
viikottain neljä p a lsta a puolue-
tahi lähtem ään pois näyttäm öltä.
Sanalla sanoen, työläisten ja asioille ja puolueen virallinen btille-
sotilasten neuvosto on juuri se j tiini la k k a u te ta a n .”
300 jä s e n tä hyvässä jäsenyydessä.
or°aani, jonka kautta X enäjä i
Julaistu
k a n n a tu k sille toukok. 26 p.
köyhälistö harjottaa yksinval
■ 1917.
taansa.
M uodostam alla raajarikkoisen E h d o tta n u t O ttum w an, Iowa, o sasto :
kolm annen duum an vanha itse-: “ E ttä C harles Edw ard Russell e-
valtius itse asiassa helpotti Y e -: rotevaan so sialistip u o lu eesta”.
näjän sosialidem okratian ty ö tä .: P e ru ste lu t:
Heti vallankumouksen tapahdut T äm ä toim enpide on teh ty siitä
tua duum a m enetti kaiken vie- syystä, e ttä Mr. R ussell kompromi-
hätvksensä ja kövhälistö tävdel- se e ra a v a lla m en ettely llään jatkuvaa-
lä luottam uksella kääntvi todel ti a s e tta a puolueem m e v ä ä rä ä n va
i loon yleisön silm issä; joten puoiu-
listen edustajiensa puoleen.
T äm ä seikka tuntuvasti helpot- een etu vaatii e ttä Mr. R ussell illa
ti arm eijan kansanvaltfcistutta- ei ole m in k ä ä n la ista y h te y ttä puo
mista ia pelasti \ enäjän köyhä- lueen k an saa m issään m uodossa,
ristiin vahingollisesta liialliseste
102 jä s e n tä hy v ässä jäsenyydessä,
turvautum isesta
parlanjentaris- Ju la istu k a n n a tu k sille toukok. 26 p.
miin. K övhälistöllä ja arm eijalla 1917.
■ »n toisia ja todellisem pia \ ali.in- Kansallispuolueen yleisäänestyksien
Kumouksen pim lustam isen keino-
johdosta,
ia, kuin ne. joita tarjoavat Mil-
Ä änestysliput kansallispuolueen y-
jukovit. G utchkovit ja heidän leis& änestyksille “B”, puolueen sota-
kenraalinsa.
ju listu k se sta , “C
perustuplgkimuu-
Me toivomme, että uuden k ’-.
,,D p u o lu eo h je ln n sta. lä
koom ushallituksen aikana ei enää h e te tää n osastoille v altio v irasto ista.
tule
olemaan esteitä T uuden.-
un- Jos joku
.
.
... „
,
,
A
osasto ei ole sa an u t naita
< estaan sv n ttn ee n n t r u a 1 1,1 jä se n k o h ta lsia ään esty slip p u ja, on lä-
Ien kokoonnun,selle I Ktar,»sa
huoma,|lus valtloklrj„ri,.
— Kaiv.
K
pitäisi olla siksi tunnettu asia
ettei siitä luulisi
kenelläkään
olevan
erilaista
mielipidettä.
M utta ikävä kylläkin, ei asia
näykään olevan niin yksinkertai
nen ja selvä monellekaan puo
luetoverille.
Esim.
Toverin
n :ssa 123 olevat kirjotukset to
distavat
kirjoittajain osuneen
harhaan, tai toisin sanoen m en
neen pois alkuperäisestä
väit
teestä. sillä alkuperäinen väittee
ni oli. että maanviljelystyöväli-
neet ovat monessa vississä pai
kassa ne tekijät, jotka m äärää
vät kuinka paljon voi ihmisiä
asua jollakin vissillä alueella.
Ei suinkaan ole kysymys siitä
niillä tavalla m aita viljellään, j o
ko niitä viljelee suurkapitalisti
taikka pienviljelijä. On päivän
selvä, että nykyisin kun suu
ret maa-alueet ovat monopolisee-
rattuja joillekin yksityisille, jol
loin niillä vallitsee suurviljelvs.
niin niissä ei luonnollisesti voi
silloin olla pienviljelijöitä. M u t
ta tämä ei suinkaan todista sitä.
etteikö» nämä alueet, jotka ovat
suurviljelvksen hallussa saada
paremmin tuottaviksi nykyisen
m aanviljelystekniikan
avulla.
Olisipa hauskaa tietää josko D a
kotan preerit ja monet muut
alueet tuottaisivat satoa yhtä
paljon jos siellä m uokattaisiin
kolmas-osa (33' J p rosenttia siitä korvaussum m asta, joka
tässä laissa säädetään. (M uutettu vuoden 1917 valtiola-
kien 69 luvun 2 :ssa pykälässä.)
(l) S a n a t “erikoisen v a a ran alaisessa työssä sa ttu n e e t
lo u k k au k set”, kuten n iitä k ä y te tää n tä ssä laissa, ta r
ko ittav at lou k k au tu m isesta aih e u tu n u tta kuolem aa ja
työläisten loukkautum isia, jotka ovat. aih eu tu n eet heidän
työstään ja tap a h tu n ee t silloin kuin ovat olleet työssä
ty ö n te e ttä jien johtam illa, om istam illa tai käyttäm illä työ
paikoilla, tai loukkauksista, jotka ovat tap ah tu n eet m uu
alla, m issä ty ö n te e ttä jä n liike vaatii heidän läsnäoloansa
ja a lista a heidät erikoisen v aaranalaisiin tehtäviin, m utta
eivät ta rk o ita n iitä työläisille s a ttu n e ita loukkautum isia,
jotka ovat ta p a h tu n e e t silloin kun hän on ollut m atkalla
su o rittam aan työnsä velvollisuuksia tai m illoin hän pa
laa tak aisin näiden velvollisuuksien su o rittam isesta ja
milloin voidaan arvella, e ttä loukkautum inen el ole ta
pah tu n u t ty ö n an tajan huolim attom uudesta.
(m) , Sana “loukl autum inen ja henkilökohtainen louk
kau tu m in en ” ei tark o ita niitä loukkautum isia, jo tk a ovat
a ih e u tta n e e t kolm annen henkilön tah a llisesta teosta jo
tain ty ö läistä vastaan persoonallisista syistä tai sen ta
kia. e ttä on työssä jossain p aikassa: eikä liioin m itään
sa ira u tta , p aitsi sellaista, joka su oranaisesti johtuiu-työn
a ik an a saad u sta loukkautum isesta.
(n) “ Invalidi” ta rk o itta a sellaista henkilöä, joka on
sekä ruum iillisesti e ttä hen k isesti kyvytön m inkäänlai
seen ansiotyöhön.
— 8
(c) “ Mylly” ta rk o itta a kaikkia paikkoja laitoksia ja
huonerakennuksia, joissa koneita k ä y te tää n ja m illoin
koneprosessilla joku esine tai ta v a ra m u u tetaan , k o rja
taan tai jalo ste taa n kaupantekoa tai m uuta varten , sii
hen lu ettu n a a id atu t alueet ja ta rh a t, jo tk a ovat laitoksen
osia. hissit, varastohuoneet, säiliöt, sah alaito k eet, ovi- ja
ik k u n av erstaat ja m uut pu u tav arateo llisu u teen kuuluvat
laito k set lukuunotettuna.
(d) “ K aivanto” ta rk o itta a kaikkia m aan aukkoja, Joi
den tark o tu k sen a on raudan, vuoriöljyn, hiilen tai m ui
den m ineraalien eristäm inen, sekä kaikkia niiden y h tey
dessä olevia m aanalaisia la itte ita , “sloopeja”, käytäviä,
aukkoja, k altereita, syvennyksiä ja tu n n eleita kuin m yös
kin kaikkia m uita niiden y hteydessä olevia kaivosteitä,
-leikkauksia ja aukkoja, näihin lukeutuen nekin, jo tk a
tehdään kaivannon aukaisem isen ja syventäm isen aikana,
ja k äsitteeseen sisältyvät myös kaikki tark o tu k se e n ta r
vittavat rak en n u k set ja k o n e e t kaivannossa tai k a iv a n
non aukolla sekä kaikki kaivantoon kuuluvat lisä ra k e n
nukset, jo issa kaivannoista n o ste ttu aines v alm istetaan
käyttöä ja lä h e ty ttä varten.
(e) “ M urtiino” ta rk o itta a kaikkia paikkoja, p aitsi k ai
vantoja. joissa kiveä, liuskakiveä, savea, hietaa, som eroa
tai m uuta kiin teää a in e tta k aivetaan tai irro ite ta a h m aas
ta kauppaa tai hyötyä varten tai ty ö n an ta ja n liik että tai
toim ialaa varten.
(f)
"R akennustyö” ta rk o itta a kaikkia tö itä, johon
sisältyy jonkun rak en n u k sen tai rak en n u sv älin een pys
ty ttäm in en , rak en tam in en , jatk am in en , koristam inen,
m uuttam inen, korjaam inen tai h ajottam inen.
(g) “ insinöörityö” ta rk o itta a kaikkia tö itä, joihin sisä l
tyy jonkun ra u ta tie n (kuten ennem m in on m ää rite lty ),
sillan, kiviseinän, padon, tam m en, vesisäiliön, m aanalais-