Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (June 2, 1917)
No. 128 TOVERI G ary, M rs J. B. H aggin. Mrs. Oliver H arrim an ja lu kuisa joukko m uitakin sam an k erro k sen kukkasia. S aapas Linnan suomalainen työväen äänenkannattaja, ilmestyy Astorlaeaa, Oregon, nyt s itte -nähdä, o n k o ty ö v äestö niin joka päivä paitsi sunnuntaina. isän m aallista, e ttä se a s e tta a täm än “ s « - t i u u a k e i a , ,Yhteinen taist 1 1 Bntared aa secood-class mail m atter July 18, 1912, a t the Post-Office at ru o k alista n käy tän tö ö n ja vaatii sen hstaneet kaikkia muita työväen-1 .. 1 = ▲atoria, Oregon, under the A ct of March 3rd, 1879. a in e e llise t ed e lly ty k se tk in itselleen. järjestöjä vastaan. Luonnollista-I pa.syyden taltta, jota I. \V. W r a t ja s a a tta a koko perheen terv ey S ellaista toki voisi toivoa, v arsin k in hän on, että työnantajat .koetta-! >“ lon taholta ilmenee. Se vaa- den vaaraan. kun sitä to iv o v at näm ä k o rk easti M eillä olisi tä s s ä e s ite ttä v ä n ä a m m a ttita ito ise t m isiksetkin. vat kaikin tavoin vaikuttaa kuin- tisi itselleen yksinomaisen oikeu- T änne sa ap u n e itte n y k sity isk irjeit- m uuan ru o k alistan leikkaus, ^jonka massakin järjestössä ja seurauk den järjestää työläiset, mutta saim m e käsiim m e su u rella vaivalla sena on työläisten keskinäinen kokemus on osoittanut sen siihen ten m ukaan on Suom essa ju h littu New York Tim es leh d estä. Se ei taistelu silloin kun pitäisi jär ehdottomasti kykenemättömäksi. Vappua erikoisella innolla. K ulkueet ole su in k aan am m attitaid o tto m ien ovat o lleet k a h ta v e rtaa suurem m at Se ei voi millään tavalla saada kuin ennen ja so tilaat, jo tk a ennen laatim a, eikä siis sen m ukaan syö Se ‘tuo tan n o llin en po h ja”, seh än se jestyä yhtenäiseen rintamaan. Ja jokainen joka taistelee enemmistöäkään työläisistä puo ovat olleet sapeleineen valm iina h a m isestä se u ra a ollenkaan v atsan p u vieläkin m ullistelee n iitä m aailm an Kuten tunnettua, on lännen tienkin keskuudessa, k atsom uksia sikäli kuin se itsek in metsä- ¡ja myllytyöläisten järjes-J Tällaisten sisäisten selkkausten puuta varateollisuustyöläisten it lelleen, ja tämän tietäen olisi jo ttam a a n kulkueita, ovat nyt m uo ru ja itselleen k ään , p u h u m attak aan m ullistuu — tu o tan n o llisen pohjan siitä, e ttä jälk e lä iste n terv ey s olisi tymishomma ollut taas jonkun J uhatessa naureskelevat partoi- senäiseen järjestöön liittymistä työläisten itsensä jäätävä siitä d o stan eet om ia kulkueitaan. Kaupun- vaarassa. , Se un New Y orkin “ensi- v aik u tu k sestap a tieten k in . kipaikoissa, kuten esim . V aasassa, on verran alulla, mutta samalla kun tiinsa ne jotka ovat vannoutuneet vastaan, avustaa työnantajia, tie pois ja liityttävä itsenäiseen liikenne ollut kokonaan pysähdyksissä m äisen viidenkym m enen” em ännän S eu raav assa e s ittä ä m uuap New miehiä koetetaan järjestää, syn hävittämään kaikki muut järjes si hän sitä tai ei. Ei myöskään unioon. Kun ei kerran A. F. of tav a tto m a n väenpaljouden takia, jo- laittam a, ta i la ita tta m a ja heidän York C allin k irjo itta ja e rä ä n ty ö n korkea-arvoisuutensa m aisteliv at si tyy taas rinnan kaksi järjestöä, töt paitsi 1. VV. AV .-liiton ja jär voida kieltää sitäkään, etteikö Labor voinut, eikä oikeastaan j^a om osaa Vappu-juhliin. a n ta ja n m aa ilm a n k atso m u sta ja lisää yrittänytkään vakavasti jär V ähää ennen v ietety t L jenau uh ten la ite ttu a ruokaa, eikä m istään ja yhtä varma kuin on kahden jestävät työläisiä työväenjärjes työnantajien taholta koetettaisi siihen hiukan om aan sak in : puut^varateollisuustyö- rien viisiv u o tisju h lat ovat niinikään käy selville, e ttä he o lisivat m en estää niitä työläisiä jotka aiko jestää järjestön olemassaolo nyt, on töjen hävittämistä varten. neet heti toisen a te ria n p erään jon K e sk u ste lu ssa e rä ä n gentlem annin niin jättivät työ olleet suurenm oiset. Mutta asia ei ole sittekään vat liittyä I. VV. VV .-liittoon liit väestöä, myöskin niiden keskinäinen tap J a kun jää särkyy täälläk in , m u r nekin ensiluokan hotelliin. k a n ssa tä s s ä to issa p äiv ä n ä — hän pelu silloin kun pitäisi ryhtyä niin yksinkertainen kuin se näyt tymästä siihen, samoin kuin siel- läiset sen ja perustivat itse- ta a valloilleen päässy t vapauden vir S ellainen a te ria — ed elly ttäen e ttä todellakin oli g entlem anni, sillä h ä lakkoon. Että niin tulee käy tää. Meille ilmoitetaan esim. tä koetetaan estää niitä jo tk a! naisen union. Toiselta puolelta ta kaikki e s te e t tieltään . sen valm istaa a m m a ttita ito in e n — nellä on ty ö ssä ä n kolm e ta i neljä aikovat liittyä itsenäiseen, liitty-J olisi meneteltävä yhtä lojaalises- m aksaa vain 35 se n ttiä , joka luon sa ta a ita lia la is ta ty ö lä istä — huo mään, siitä pitävät työnantajien Aberdeenista, että siellä I. W. ti ja jätettävä toinenkin epäon mästä siihenkään. Näin ollen nollisesti on halpa, ja jos ei ruoka- m au tti hän ihm etellen e ttä m itä e- VV .-liiton agitatsioni tapahtuu kätyrit kyllä huolta. kauppiaanne suostu an ta m aa n teille nem m än ty ö lä ise t sa a v a t palkkaa, tukemaan nistunut järjestö järkiintymään toisella tavalla kuin muualla, tulee työnantajisto siihen ta rv itta v ia ain ek sia sillä h in sitä vähem m än ne tek e v ä t työtä. Mutta tämä vaara joka uhkaa että siellä johdetaan sitä maltil kumpastakin järjestöä ja vas ja liittyvät itsenäiseen unioon. N ykyisin kuuluu olevan liikkeellä nalla, e ttä a te ria ei la ite ttu n a mak- Sanoi m ak sav an sa kolm e dollaria silloin kun järjestöistä toinen lisesti ja nähtävästi tarkoituk tustamaan kumpastakin, sillä Sellainen unio ei ole vihollissuh- kaikenlaisia rah a n h a n k k ijo ita erään- j sa m uuta kuin 35 se n ttiä , niin on päivältä, eikä sa av a n sa niin ik ään pal tai toinen menee lakkoon, ei ole ammattiliittojen laista “ v ap aaeh to ista vapauslainaa" | hän epäisänm aallinen vetkale, jonka joa ty ö tä kun sai ennen m aksaessaan sella järjestää työläiset. Mistä niin kauan kuin niitä on kaksi, teissa maan ainoa vaara joka, eipä edes va on työnantajiston asema pelas kanssa, joten sillä ovat mitä suu varten, jolla kuulem m a h a n k itta isi I m oittim isesta sensuuri ei tuskin ran- vain puolitoista dollaria. Se oli h ä sellainen erilaisuus johtuu? Yk kavinkaan, joskin se lopullisesti sinkertaisesti siitä, että-osa työ tettu. Sille on molempien ole rimmat mahdollisuudet saada pellou h ö y ste ttä Pohjois-R anskan . Raise, sillä luonnollistahan onf e ttä nellä kaikki syvää ja sy n k k ää salai murskaa järjestöt silloin kun nii m u tt a avustusta, jota ilman ei lakkoa m aanviljelysseuduille, — ja v o itto ja 1 sellaisilla ei ole tälla isen k a n salli suutta, jo ta ei hän ollenkaan k ä sit väestöstä pitää I. VV. !VV'.-liittoa massaolo tarpeellinen, sen läh e ttä jille , tai oikeam m in niille, sen kriisin a ik a n a m in k ään laista lain t ä n y t den voimat joutuvat koetukselle. kin sellaisena järjestönä jolla on kumpikaan ei saa päästää tois voida käydä. jo tk a s itä läh e ty ttä v ät. suojaa. taan voimakkaammaksi siinä Lähin, ja siis siltä kannalta va J a ku iten k in hän oli tav allaan va muutakin tarkoitusta kuin tois-j Tämä juttu on äärimmäisen E rä ä t teollisu u sk o rp o ratsio n itk in o- määrässä, että työläiset huomai kavin, vaara on siinä, että nyt T ällainen on se rese p ti: herne- listu n u t pikku riis tä jä , se k ä v astasi ten järjestöjen hävittäminen, ja sivat olevan ajan liittyä toiseen vakava, eikä ole mitään hyötyä vat h e ittä y ty n e et niin h y v än tah to i soppaa, jo n k in laista lihaa, jo ta k u t- , tek em ään sä kysym ykseen itse, sitä kun olisi liityttävä järjestöön, siis liittyvät siihen asemansa pa kuvailemisesta puolella enempää siksi, e ttä a n ta v a t työläisilleen ra sutaan hanhen lihaksi, m u tta joka ollenkaan h uom aam atta. H än se lit tai toiseen. ei tiedetä mihin järjestöön oli^i rantamistarkoituksella. Sellaiset kuin toisellakaan. Sen tulisi haa e tu k ä tee n ilm an m itään tak a u k ei sitä ole, v ih reitä h e rn e itä , p a iste t ti, e ttä ty ö läiset ne o ik ea staa n oli liityttävä. Tällainen on nyt se asema puu- sia. Ainoa m inkä työläisen täytyy- todellisia isä n tiä nykyisin jäsenet pitäisi saada käsittämään lel- vatkin jokaisen työläisen ottaa vakavas- luvata, . . on e ttä .... yhtiö saa v etää hänen tu .... ja perunoita, k asvis-salaattia, mil« J ' k Totta kylläkin on, että esim. sen liiton johtajaakin todellisen ^ a te o ateollisuustyöläisten lh s u u s ty o U is te n Kes ti li h narKittavaKStcn, a rk itta v a k se e n sinä sillä h l i eid .. sta - a u sen sitte takasin. , “peaches (kai voi v aih taa m ul työpaikoilla, e rä ä n ä k in p äivänä oli t i n ä än n ; . paika Sopi- paa, y. tta A\ ashingtoniu suomalainen jär tarkoituksen . . . .............. i • • • | . . . .... , , hinkin hedelm iin), keekia ja puoli joku n iistä sanoa to k a ssu t hänelle, nrfmitnl™ , b. dlloin ne iiittiii- kuudessa, ja täytyy myöntää etu ia silloin ne jättäi ra tk a is u s ta a n , eikä n a is ta iktrjoi-i m u s p a p e re is s a ei tie te n k ä ä n ole m ä kup illista m u staa kahvia jos sa ttu u e ttä hän saisi m ennä vaikka h elv et se on mitä säälittävin. Aikana jestö äskettäin Tacomassa pitä sivät sen ja liittyisivät itsenäi tuksisVh riippuu puutavarateölli-j tään m ää räy stä siitä, m itä sillä aik aa jo stain saam aan vark ain hiukan k e r tiin, m u tta e ttä hän ei “k u u llu t” se l tällaisena kuin nykyinen, jolloin suustyöläisten järjestäminen ja i mässään edustajakokouksessa seen unioon. kun yhtiö ..^ id ä ttä ä p alk an \a- m aa, niin p istä ä sek aan ). la ista pu h etta, ei v o in u t1 “ kuulla” työläisten olisi järjestyttävä, jo i-1 asettui metsätyöläisten järjestä- ... • paaehtoiseen v ap au slain aan ”. M utta sitä nykyisissä olosuhteissa. E del H Eivät kaikki I. AY. VV.-liittoon loin jokainen työläinen jo mel ta is te lu n v o ittam in en . , le . o , rio i- syötävän hankkim inen ei kuulukaan T äm ä y k sin k e rta in en a te ria , kuten leen oli hän teh n y t sen havainnon, miskysymyksessä kannattamaan maila tulevaisuudet! yhteiskun työnantajalle, vaan saa ty ö lä in e n ! sanottu, m ak saa vain 35 se n ttiä , ei- Aberdeenissa toimivaa itsenäistä kuuluvat työläiset ole esim. po- kein myöntää järjestymisen ole m iehet ne olivatkin nykyisin sa nista ja muista haaveista ei tätä huolehtia siitä itse. P ä ä a sia tä ssä kä kukaan ru o k ata v ara k a u p p ia s luon e tu ttä la ssa : e rä ä llä k in hänen tu tta v a l uniota ja samanlaisen päätöksen liittistakaan toimintaa vastaan, van ainoan pelastuksen ja siis juttua ratkaista, vaan käytännöl onkin vain se, e ttä saadaan rahaa. nollisesti sellaisen a in e k sista enem laan oli p alv elu k sessaan 800 m iestä teki sittemmin länsipiirin piiri- vaikkakin liitto johtajineen tekee välttämättömyyden, ja jolloin E räs huom autus olisi tä ssä ta r pää vaadikaan. Viisi henkinen perhe e rä ä ssä säh k ö v älin ete h ta a ssa , m u tta lisellä toinen toisensa ymmärtä kokous, mutta kilpailevan järjes kaikkensa inustatakseen työläis siis jokaisen luulisi helposti saa peellinen: Onko kukaan tu llu t a ja tu lee silloin toim een v e rra tta in h i i todellisuudessa m ää räsiv ä t m iehet misellä. Jos saadaan työläiset ten poliittisen taistelun mitä il- van järjestöön, ollaan hajallaan tön hommaavat perustavat silti telleeksi, m iksi teollisuuskorporatsio- valla. V iisitoista a te ria a p äiv ässä — ty ö su h teet. E ivät a n ta n e e t niinkään n it lain aav at työläisilleen ra h a a kun ed elly ttäen e ttä jokainen p ä rjä ä kol paljoa kuin siiloin kun sa iv a t vähem vain siksi että on olemassa kaksi ! - Yksimielisiksi siitä, . että . ennen . kilpailevia järjestökään ja siitä keimmällä tavalla. ■ , - , -, kaikkia on saatava yhteinen rin- se sijo ite ta a n “ v ap au slain aan ”, m utta m ella — m ak saa vain V iis i dollaria m än palkkaa. “ M iehet ovat ehdotto- . .. Niitä ammattiliittojakaan jot k e sk e n a an k ilp ailev aa jä rje stö ä , > seuraa keskinäistä kahnausta ja . . , , . •- i tama pystyyn, SRtulas, a m u tta e lv ä t vain -- J ja,että vasta Sil ehdottom asti k ieltäy ty v ät a n ta m asta ja k a k s ik y m m e n tä s en ttiä päivässä. hajaannuspa työläisten keskuu ka nyt tekevät pesäeron I. VVr. joista molemmat väittävät itsel- M iten helposti sen voikaan m aksaa sitä etu k äteen e lin ta rp e itte n ostoa ten järjestyneellä joukolla on tiedä sitä It ■”. vak u u tteli hän. VV .-liiton kanssa, ei voi tuomita lensä kuuluvan, oikeuden järjes dessa. varten, vaikka työläinen sito u tu isik in ^ k a h d e n dollarin p äiv äp alk asta! ainoa oikeus määrätä miten me E p ä iie n m ..^ on kum m allakin puo Luonnollista on, ettei I. VV. menettelystään. I. VV. VV.-liit tää koko teollisuusala. sen m aksam aan takaisin sam oilla pe netellään kussakin kysymykses M utta ellei nykyinen päiväpalk lella paljon tie tä m ä ttö m y y ttä . Työn Ellei 1. AV. VV.-liitto olisi teh ru ste illa kuin “ v a p au slain aan k in ” lai VV. liitto enempää kuin A. F. of tohan se oli joka ensin alkoi sä, niin voidaan järjestää tämä naam ansa ra h a t? Saisiko m iltään kanne siilien riitä ja lisäksi vielä ja pääom an onkin e rittä in vaikea nyt niin lukuisia palveluksia taistelun toisia vastaan eikä ol Lahotkaan voi järjestää puuta- y m m ärtää toisiaan. P ääom a aja tte - kin poljettu ja paljon kärsinyt yhtiöltä lain a a unioon liitty m isek si? 1 . vaatetukseen, niin olettep a kelvot- „„„at lee e ttä m itä suurem m an palkan työ varateollisuustyö väestöä siksi, lenkaan peittelekään etteikö se työnantajille, elleivät sen menet , i I tornia k ansalaisia, e lle tte h e ti vaadi työläisjoukko, mutta ellei siinä ' T ak , au k , sek . si . „ “ vapauslainan takai- . . .. » , x ..... ! p alk ankorotusta, ja ty ö n an taja, joka läinen saa, sen enem m än sen p itäisi että entiset taistelut niiden välil aikoisi hävittää kaikki toiset telytavat olisi sellaiset, että sen sin m ak su sta on m eillä sensuuri, joka ............. „„ onnistuta, niin näyttääpä mah ei sitä m yönnä on vielä kelvotto- a n ta a v alm ista tu o te tta k in . Sillien lä tekevät sen mahdottomaksi. uniot. Luonnollistahan on, että on pakko antaa työnantajille nii e stä ä puhum asta suutaan puhtaaksi i m yöntyisi työkin m uuten, m utta ei dottomalta koko järjestämishom- mam pi, sillä hän jä y tä ä kansam m e Mutta miten olisi estettävissä sellaiset uniot varsinkin jotka den kautta kaikki valtit, niin ta rk o itu k sista . elinvoim aisuuden p e ru ste ita , ja sel- an n a ku iten k aan enem pää valm ista nia. Kahden järjestön rinnak- “vapauslainan kilpailevien järjestöjen syntymi ovat olleet mitä suvaitsevaisim- sillä olisi ollut mahdollisuus jär- laista ei saa sallia nykyisen k a n tu o te tta , eikä käsitä a u ä k iä n m iksi kaiu muodostuminen edellyttää! pia I. VV. \V.-liiton taisteluja ' jestää monta muutakin alaa kuin * nen? sallisen kriisin aikana. Nyt kun jo - ' ei. K um m allekin on kysym ys käsit- keskinäistä tappelua ennemmin kaisen velvollisuus on tehdä parhaan- J täm ätön. J a k uitenkin sa on niin puutavarateollisutis, mutta ny kohtaan, kääntyvät sille vihamie Lehdessämme on jo ennen tai myöhemmin jossa kumpikin sa yhteisen asian eteen, sopisi vaik- selvä. mainittu että Seattlen Ammatti lisiksi kun näkevät että siellä ei kyisin se ei tule saamaan mitään kaatuu. ka vallesm annille ilm oittaa se lla ise t J Työn teh täv iin kuuluu a n ta a niin liittojen Keskushallinto on an aijotakaan viisastua, vaan sitä muuta aikaan kuin rettelöitä sil Nyt kun e lin ta rp e e t ovat s u u n n a t-! ty ö n an tajat, jo tk a eivät näitä vaa- ■ vältän kuin suinkin ja sa ad a niin Ale toivomme, että länsiranni tanut julistuksen, joka kieltää1 kiukkuisemmin hyökätään niitä loin kun yhtenäinen taistelu olisi to m asti kohonneet hinnoissa, on tim attom ia vaatim uksia ota täy ttä ä k - j paljon kuin suinkin, ja k ap ita listi A. F. of Laboriin kuuluvien unio- vastaan samalla kun toinen käsi kysymyksessä. Se ei tule enää kon puutavaraliikenteessä toimi kaikkialla h a rjo te tta v a m itä su u rin ta ' seen. * I ta a s k o ettaa saada niin paljon kuin nistien liittymästä I. VV. VV.- on ojennettuna ottamaan vastaan ensi kerralla saamaan rahallista va työväestö ottaa tämän jutun sä ästä v äisy y ttä . Luonnollisesti on R eseptin ovat a lle k irjo itta n e et M rs. ! m ahdollista ja a n ta a m ahdollisim m an kannatusta vastustamiltaan jär- vakavasti käsitelläkseen ja empi syötävä, vieläpä syötävä kunnolli- O. H. P. Belm ont, jolla on kolme vähän. liittoon ja nyt näkyy Aberdeenin rahallista avustusta. Täten syntynyt tilanne on 1 jestöiltä ollenkaan ja ilman ra- mättä lausuu siitä mielipiteensä sestik in , m u tta m itään ei ole h e ite t etunim eä sam oin kuin P ohjan T ä h - 1 T äm äkin h e rra p e tti itse ä än sillä unioitten keskushallinto tehneen den to im itta ja llak in , M rs.,G eo rg e J. 1 e ttä a ja tte li “a n ta v a n s a ” työläisil- samanlaisen päätöksen ja sen luonnollinen seuraus kahdesta 1 hallista k in a tu s ta se ei vo puoleen ja toiseen. Lehtemme tävä pois, — lu k u u n o ttam a tta am Gould, Mrs. H erm ann Oelriclis, Mrs. i leen kolme dollaria päivässä, käsit- siitä itsepintaisesta J käydä minkäänlaista Ukkotaiste- palstat ovat avoimet tämän jutun m attitaid o to n ta p a lv e lija ta rta , joka johdosta uhkaa kai syntyä sisäi ssikasta: h aask aa kalliisti o ste tu t ru o k atav a-C h arles S. W hitm an. Mrs. E. H. ' tuen sen siten e ttä hän olisi voinut gompersismin kannattajat pitä Alita nykyisessä tilanteessa- J vät yllä A. F. of Laborissa ja olisi paras tehdä, näyttää useas-' | T O V E R I MAAILMANKATSOMUKSIA Mahtavia Vappujuhlia Suomessa Taasko yleinen sekasorto metsätyö- läisten järjestäytymistä estämään? Maailmankatsomusta “Vapaaehtoinen vapauslaina” Käytännöllisiä neuvoja elintarpeitten ku luttajille asialliselle pohdinnalle........ ....... ............................... ............................................................. ........................................ ...................... . “Eskohan” käskeekin rinnastaissamme suomalaisen ja Gompersin politikoimista sen ja kia, vaan siitä huolimatta. Mut- sessa unionistisessa t i ottamaan amerikalaisen työväen- amerikalaisen työväenliikkeen Oikeaoppineisuutta ja kaikkkn medenkin ty ö v ä en i ta, ikävä kyllä, pyrkimys in - . saattaa huomata, on juuri gom-j satsi taas k ,je t t a ^ menettelytavat ja saavutukset. lovenssa selitettä^ uuden lukkien ' vähän muutakin kien yhteydessä, vastustamatta dustriaaliseerautumaan tapahtuu persilaisuudcn vastustajien an- jos Lieneekö syy suomalaisen suu on, eikä pyrkimään sitä suo työläisten olleen oikeassa, jotka silti niitä lakeja, ja tässä se sen keskuudessa vielä enemmän siota, joskaan gompersilaisuuden Gompersin neuvon mukaan ää malaistuttamaan. Kiitos neuvos rempiin saavutuksiin sitte yksin vastustamisesta puhuessa ei voi Noin viikko sitte julaistiin täs suuri salaisuus ilmeneekin, joka vaistomaisesti kuin tietoisesti; da laskea siksi kaikenlaista unio- nestivät viime vaaleissakin pre ta. Käyttäisihän sitä, ellei se omaan tuotannollisten suhteitten vain harvat näkyvät sitä käsit kokonaan mahdoton. Aivan erilaisuudessa. Minusta ei siitän sä lehdessä erään “Eskon” kir “Eskon” on saattanut tarttu nistisen liikkeen vastustusta. sidentti \\ ilsonia hänen “sota- olisi tävän, vaikkakin siitä puhuvat. oikein täytyykin amerikalaisen näytä, enkä vähällä ota sitä us joitus, jossa paheksuttiin sitä ta maan kynään. Gompersin tarkoituksena et Alutta joka ei näe mitään eroi- vastaisen” ohjelmansa perusteel työväenliikkeen, niin unionisti- koakseni. Miksi vaatii Gompers siirto- paa. jolla “kaikenkieliset puolue- tusta gompersilaisuuden ja edis- la. Gompers runnasi president- On turhaa vaivaa koettaa tuu lehtiemme toimittajat” ja varsin laisuuskieltoa? Voidakseenko pa- ole taistella laajoja työläisjouk- tvsnticlisen unionismin välillä, tiä valtaan sotavastaisen ohjel- sen kuin sosialistisenkin, ottaa remmin järjestää tämän maani kuja käsittävien luokkajärjesto dittaa ketään siilien syndikalis- kin Toverin kirjoittajat ja toi- laskee luonnollisesti samaan sak- m ä t i ja eräitten tahallisesti vaa- sellaisenaan kuin se on, niuHii jen perustamiseksi, joskin hän työväestön ja taata sille luokka tiseen harhakäsitykseen ja ... fata- niittatjat ovat suhtautuneet ameri- ,kiiti nekin jotka ovat vannoutu- nntulkittujen työväenlakten pah- silti ei sitä tarvitse hyväksyä .. ............. viisaana politikoitsijana käsittää na paremmat elinehdot? A'ai voi kalaiseen unionistiseen liikkee ,,è"t kukistamaan niin unionisti- ,ki„kSi, .m u tta mitenkäs . nyt j sella,senaan. . Jonkun luU een, hsmnn etta se umanno nmn dakseenko saada valituilleen pa- jo sen, että sellaisten syntymisen seen. onkaan käynvt? Presidentti on tunteminen ja sen sellaisenaan' pohja” se se tässä vain rikee- sen, kuin poliittiseukin työväen Kirjoittaja kieltää olevansa remmat ansiomahdollisuudet ja vastustaminen ei ole enää vii liikkeen, ja vetää sen harhaan- pettänyt äänestäjät, maa on so-i tunnustaminen ovat näet kaksi raa. Vaikka emme selliäkään Hän asettuu siihen näh ■työväenliikkeen menestyksen Gompersin ihailija, mutta pahek valtteja poliittisille suosikeilleen sasta. den tarkoin “puolueettomalle”, johtavan johtopäätöksen, että dassa, mutta onko Gompers, tai • eri seikkaa. riippuvan yksinomaan agitatsio- suu kuitenkin sitä että Toverin taistelussaan työvaest. itsenäistä edes koko hänen ylimyskunnas-1 Ei meillä ole vähintäkään syy kirjoittajat ja toimittajat eivät valtiollista liikettä vastaan? Lis se on. sitä kannattamattomalle joka asettuu Gompersin poliittis- tään vksikään asettunut vastus-¡tä koettaa suomalaistuttaa tä- nista ja sille perustuvasta tietoi ole kunnioittaneet Gompersin konpa jälkimäisen olevan Gom kannalle. Ei ole yhtään esi-' ta kuljeilua vastaan, vastustaa tavalle kannalle? Ei ole. Gom-j män maan työväenliikettä, eikä suudesta, niin emme silti luovu poliittisia ja muita metkuiluja persin toiminnan kannustimena, merkkiä, jossa voitaisi selittää | koko unionistista liikettä. persin täytyi siis tahallisesti pet- i sellaisesta löytäisi todistuksia it- siitäkään, että agitatsionilla on vaitiololla. Kai siitä on lupa ja todistukseksi pyydän viitata Gompersin aloitteesta pyrityn; laiseen on veli “E sko’ syylli- tää työväestöä viime vaaleissa/ se Gomperskaan, mutta yhtä vä- tärkeä merkityksensä ja juuri vetää sellainen johtopäätös, että Gompersin menettelyyn niiden *, liittämään yhteen pieniä ja kes- nen. Se seikka että jollakin suun tai ellei, niin on hän syyntakee-; hän on meillä syytä hyväksyä siksi mc taistelemillekin goniper- kirjoittaja on pidättäytynyt lakiesitysten ja suunnitelmien kenään tappelevia ammattiliitto- nalla tai jollakin vksitvisellä on ton narri, jonka paikka ei ole sellaista menettelyä jota gom- silaista agitatsionia vastaan. tKai uskaltanee väittää senkin, Gompersin ja gompersismin ar suhteen, joita sosialistipuolue on ja, joskaan ei varsinaisesti voi - lukuisa kannattajajoukko, - - - - • työväenjärjestön eturintamassa, persilaisuus edustaa. ei • ol I Jos . 1 kerran ___ _ __ M -X 1 A I Z - ^ .4 - Ali tl 1 1 fl ♦ ' 1 ' 1 L C A 1 1 1 että se “sosialistilehtien myrkyt- Minun tietääkseni ei Toveri vostelusta, estääkseen unionistit esittänyt, ja joiden työväestöä taisi selittää Gompersin vastus- lenkaan todista aatteen oikeu meikäläiset tiesi yhteenliittymistä. tämä” siirtolaisväestö osaisi mo ole koskaan vääristellyt mitään sitä huomaamasta, s. o. säästy hyödyttävää luonnetta ei tuskin tavankaan dellisuutta tai kelvollisuutta tvö- vät varmaan viime vaaleissa jo, unionistien saavuttamaa lakia, nessa tapauksessa asettua sellai “Eskokaan” kieltäne. milloin sellaista hänen kylmyy- äkseen “myrkyttämästä siirto ' väestön luokkataistelussa. Jos että sotaan joudutaan vaikkapa Gompersin edustama unionis- destään huolimatta tapahtuu, 'idä vähemmän tarkoituksella selle kannalle, että amerikalaisel- laisten mieliä” gompersismia vas vanemnii esi- ne Ovat väärässä jotka vastusta AVilsonkin tulisi valtaan, ja että Vielä mi on vanhentunutta, kaavoihin- Olisihan lukemattomia taan. Kirjoittajan täytyy joko vat gompersismia jonka takana \\ ilson ei tulisi tekemään mitään n<ä\'ttaa sitä aseena unionistista • lakin työväestöllä olisi syytä ltto- myöntää itse tukeneensa vaiti se kangistunutta ammattikun- merkkejä, miten Gompers (kan on niin paljon kannattajia, niin sodan estämiseksi, niin eikö oli liikettä vastaan, joskin sen kir-lpua "amerikalaisuudestaan”, var- on asettunut suora- joittajat ovat lukuisat kerrat i sinkin gompersilaisesta menette- olohan gompersismia, tai mui talaisuutta, jolla ei enää ole nattajineen aisesti tukemaan taantumuksel- kuinka paljon enemmän ovatkaan si vallan paikallaan, että kolmen osoittaneet. missä unionistien I lytavastaan. Olisipa vain tämän nai voiniistuniis- ja leviämismahdol den arvosteluillaan paljastaneen unionistin johtajana har- ne. jotka vastustavat; tnilj. «laantunut henkilökin tuntisi sen ¡toiminta ontuu, samoin kuin sen- maan työväenliike, ollut viimeis- sen. ja kysymys on siis vain sii lisuutta. puhumattakaan siitä, lisiä pyrkimyksiä suurimmissa vaarassa republikaaneja tai demokraatej t. pa- a ten kuukausienkin, »anokaamme tä. kumpi on edullisempaa; sen että sillä olisi voiton mahdolli ammattiliitoissa. Mainitkaamme koska niillä on vielä paljon verran valtio- ja yhteiskuntaopin ' kin. miten olisi ’ meneteltävä ‘ ’ ....... ’ vain New Yorkin kirvesmiesten suuksia työväestön luokkataiste raittiuksien aikaansaamiseksi. Jos i viimeisen kahden vuoden kulues- paljastaminen tai sen peittelemi aakkosia, ettei tällaisten perin Eikö lussa, s. o., että työväestö luok järjestön viime vuotiset taistelut enemmän kannattajia! sa ollut näiden “siirtolaisten nen. oikein muistan, niin aivan as- sisäiset tässä jo sopisi huyd*ht;_ia: m’s" selvien kysymysten ollessa val kettäinkin osoitettiin, miten mielten myrkvttäjien” johdetta Mitä ensinnäkin suhtautumi kana voisi käyttää sitä aseenaan ja vaatetustyöläisten lan käsissä, johtaisi joukkojaan sä on johdonmukaisuus.' selkkaukset. Eivätkö ne osoita riistäjiään vastaan käymässä eräässäkin tapauksessa oli muu vana, niin tuskinpa oltaisi nyt seen siirtolaisuuden rajoitusla Jos se seikka että vastustaa suinpäin satimeen? riittävän selvästi gompersilaisen tamassa etelävaltiossa taisteltu siinä ulospääsemättöniässä pul kiin tulee, josta kirjoittaja mai taistelussaan. Mutta "Eskohan” ei kannata gompersismia siksi, että suuri Mutta käsittääkseen tämän, unionismin luonteen.' verrattain vähäpätöisten paran massa missä ollaau; tuskinpa nitsee, niin uskallanpa väittää Ei pidä unohtaa, ettäjiiin taan joukko unionisteja kannattaa si kaan gompersismia. vaan unio nusten aikaansaamiseksi viisi kaikista työläisten oikeuksista Toverin nykyisen toimituksen täytyy käsittää Amerikan työvä tä. kelpaa todistukseksi harhas- nisteja! Ja kolme miljoonaa suhtautuneen siihen tavalla, joka enliikkeen keskuudessa virtaavat tumuksellista kuin Amerikan saolosta, niin kai sitte kelpaa «monistia ei voi olla väärässä, toista pitkää vuotta, ja sittekin olisi luovuttu ainakaan niin va- on edullinen Amcfikan twiväen- pyrkimykset. Ei se ole gomper- unionistinen liike yleisesti on^ gompersismin harhassaolon to vaan täytyy ennemmin muuta vielä jäi senkin parannuksen toi- paaehtoisesti tarjoutumalla -kah- liikkeelle, tunnustakoon ja silaisuus joka kasvattaa ja voi- kin, siinä on silti jo selvästi distukseksi se. että suurin osa mien s. s. järjestöläisten _______________ olla meenpano täydellisesti riippuvai-! ¡ehdittäväksi kuin Gompersin Gompers sitä tai ei. Tämän asian mistuttaa Amerikan unionistista Luomatta vissa gompersilais vas Amerikan työläisistä ei ole liit väärässä. Olkoon menneeksi :j seksi työnantajien listalla välit- neuvojen mukaan on nyt tehty. laita on nyt sillä tavalla, että liikettä, vaan pyrkimvs pois gom- tainen liike, ja sitä kannattavien tynyt hänen aatteitaan kannatta ei ole muuta valttia kuin tosi tujen virkamiesten mielivaltai Sellaista se "myrkyttäminen” oli siirtolaisuuden rajoitustakin voi persilaisuudesta, pyrkimys muut ■ainesten on ehdottomasti asetut maan, paitsi politiikassa, mutta asiat. ja ne osoittivat sekä Gom suudesta. si ollut. Jos täkäläinen vieras daan kannattaa, tarvitsematta telemaan taistelutapoja nykyai tava gompersilaisuutta vastaan, enpä oikein mielelläni tunnus- persin ylimyskuntineen, että sosialistilehdistö on Mutta vaikka ei olekaan syytä kielinen silti asettua kannattamaan Gom kaisen teollisuuden vaatimuksia mutta sitä tehdessään ne eivät taisi tämän maan työväestön hänen kolmen miljoonan unionis- pyrkiä suomalaistuttamaan tä jossakin tapauksessa epäonnis persin sen yhteydessä harjoitta vastaavalla tavalla. Amerikan asetu ollenkaan tukemaan unioi- enemmistön poliittista kantaa i tinsa erehtyneen vallan anteeksi- män maan työväenliikettä, niin tunut selityksissään siitä, miten hajoittajia. maa poliittista metkuilua, ja unionistinen liike on saavuttanut den tuskinpa joutuisimme häpeään täkäläisen unionistisen liikkeen Se edistys minkä amerikalai- työväestölle edulliseksi, ja epäi- • ahtamattomasti. päinvastoin voidaan vastustaa ^voittoja ei om^ersiiäAÄiiudvti ta * nen selkkaus sikäläisten sosialis- taantumuksellisuudesta, jota i lua.
