No. 128
TOVERI
G ary, M rs J. B. H aggin. Mrs. Oliver
H arrim an ja lu kuisa joukko m uitakin
sam an k erro k sen kukkasia. S aapas
Linnan suomalainen työväen äänenkannattaja, ilmestyy Astorlaeaa, Oregon,
nyt s itte -nähdä, o n k o ty ö v äestö niin
joka päivä paitsi sunnuntaina.
isän m aallista, e ttä se a s e tta a täm än
“
s
«
-
t
i
u
u
a
k
e
i
a
,
,Yhteinen
taist
1
1
Bntared aa secood-class mail m atter July 18, 1912, a t the Post-Office at
ru
o k alista n käy tän tö ö n ja vaatii sen
hstaneet kaikkia muita työväen-1 ..
1 =
▲atoria, Oregon, under the A ct of March 3rd, 1879.
a in e e llise t ed e lly ty k se tk in itselleen.
järjestöjä vastaan. Luonnollista-I pa.syyden taltta, jota I. \V. W
r a t ja s a a tta a koko perheen terv ey S ellaista toki voisi toivoa, v arsin k in
hän on, että työnantajat .koetta-! >“ lon taholta ilmenee. Se vaa-
den vaaraan.
kun sitä to iv o v at näm ä k o rk easti
M eillä
olisi
tä s s ä
e s ite ttä v ä n ä a m m a ttita ito ise t m isiksetkin.
vat kaikin tavoin vaikuttaa kuin- tisi itselleen yksinomaisen oikeu-
T änne sa ap u n e itte n y k sity isk irjeit- m uuan
ru o k alistan leikkaus, ^jonka
massakin järjestössä ja seurauk den järjestää työläiset, mutta
saim
m
e
käsiim m e su u rella vaivalla
sena on työläisten keskinäinen kokemus on osoittanut sen siihen ten m ukaan on Suom essa ju h littu
New York Tim es leh d estä.
Se ei
taistelu silloin kun pitäisi jär ehdottomasti kykenemättömäksi. Vappua erikoisella innolla. K ulkueet ole su in k aan am m attitaid o tto m ien
ovat o lleet k a h ta v e rtaa suurem m at
Se ei voi millään tavalla saada kuin ennen ja so tilaat, jo tk a ennen laatim a, eikä siis sen m ukaan syö Se ‘tuo tan n o llin en po h ja”, seh än se
jestyä yhtenäiseen rintamaan.
Ja jokainen joka taistelee enemmistöäkään työläisistä puo ovat olleet sapeleineen valm iina h a m isestä se u ra a ollenkaan v atsan p u vieläkin m ullistelee n iitä m aailm an
Kuten tunnettua, on lännen tienkin keskuudessa,
k atsom uksia sikäli kuin se itsek in
metsä- ¡ja myllytyöläisten järjes-J Tällaisten sisäisten selkkausten puuta varateollisuustyöläisten it lelleen, ja tämän tietäen olisi jo ttam a a n kulkueita, ovat nyt m uo ru ja itselleen k ään , p u h u m attak aan m ullistuu — tu o tan n o llisen pohjan
siitä, e ttä jälk e lä iste n terv ey s olisi
tymishomma ollut taas jonkun J uhatessa naureskelevat partoi- senäiseen järjestöön liittymistä työläisten itsensä jäätävä siitä d o stan eet om ia kulkueitaan. Kaupun- vaarassa. , Se un New Y orkin “ensi- v aik u tu k sestap a tieten k in .
kipaikoissa,
kuten
esim
.
V
aasassa,
on
verran alulla, mutta samalla kun tiinsa ne jotka ovat vannoutuneet vastaan, avustaa työnantajia, tie pois ja liityttävä itsenäiseen liikenne ollut kokonaan pysähdyksissä m äisen viidenkym m enen” em ännän
S eu raav assa e s ittä ä m uuap New
miehiä koetetaan järjestää, syn hävittämään kaikki muut järjes si hän sitä tai ei. Ei myöskään unioon. Kun ei kerran A. F. of tav a tto m a n väenpaljouden takia, jo- laittam a, ta i la ita tta m a ja heidän York C allin k irjo itta ja e rä ä n ty ö n
korkea-arvoisuutensa m aisteliv at si
tyy taas rinnan kaksi järjestöä, töt paitsi 1. VV. AV .-liiton ja jär voida kieltää sitäkään, etteikö Labor voinut, eikä oikeastaan j^a om osaa Vappu-juhliin.
a n ta ja n m aa ilm a n k atso m u sta ja lisää
yrittänytkään
vakavasti
jär
V ähää ennen v ietety t L jenau uh ten la ite ttu a ruokaa, eikä m istään
ja yhtä varma kuin on kahden jestävät työläisiä työväenjärjes työnantajien taholta koetettaisi
siihen hiukan om aan sak in :
puut^varateollisuustyö- rien viisiv u o tisju h lat ovat niinikään käy selville, e ttä he o lisivat m en
estää niitä työläisiä jotka aiko jestää
järjestön olemassaolo nyt, on töjen hävittämistä varten.
neet heti toisen a te ria n p erään jon
K e sk u ste lu ssa e rä ä n gentlem annin
niin
jättivät
työ olleet suurenm oiset.
Mutta asia ei ole sittekään vat liittyä I. VV. VV .-liittoon liit väestöä,
myöskin niiden keskinäinen tap
J a kun jää särkyy täälläk in , m u r nekin ensiluokan hotelliin.
k a n ssa tä s s ä to issa p äiv ä n ä — hän
pelu silloin kun pitäisi ryhtyä niin yksinkertainen kuin se näyt tymästä siihen, samoin kuin siel- läiset sen ja perustivat itse- ta a valloilleen päässy t vapauden vir S ellainen a te ria — ed elly ttäen e ttä todellakin oli g entlem anni, sillä h ä
lakkoon. Että niin tulee käy tää. Meille ilmoitetaan esim. tä koetetaan estää niitä jo tk a! naisen union. Toiselta puolelta ta kaikki e s te e t tieltään .
sen valm istaa a m m a ttita ito in e n — nellä on ty ö ssä ä n kolm e ta i neljä
aikovat
liittyä
itsenäiseen,
liitty-J
olisi
meneteltävä
yhtä
lojaalises-
m aksaa vain 35 se n ttiä , joka luon sa ta a ita lia la is ta ty ö lä istä — huo
mään, siitä pitävät työnantajien Aberdeenista, että siellä I. W.
ti
ja
jätettävä
toinenkin
epäon
mästä
siihenkään.
Näin
ollen
nollisesti
on halpa, ja jos ei ruoka- m au tti hän ihm etellen e ttä m itä e-
VV .-liiton agitatsioni tapahtuu
kätyrit kyllä huolta.
kauppiaanne
suostu an ta m aa n teille nem m än ty ö lä ise t sa a v a t palkkaa,
tukemaan nistunut järjestö järkiintymään
toisella tavalla kuin muualla, tulee työnantajisto
siihen ta rv itta v ia ain ek sia sillä h in sitä vähem m än ne tek e v ä t työtä.
Mutta tämä vaara joka uhkaa
että siellä johdetaan sitä maltil kumpastakin järjestöä ja vas ja liittyvät itsenäiseen unioon.
N ykyisin kuuluu olevan liikkeellä nalla, e ttä a te ria ei la ite ttu n a mak- Sanoi m ak sav an sa kolm e dollaria
silloin kun järjestöistä toinen
lisesti ja nähtävästi tarkoituk tustamaan kumpastakin, sillä Sellainen unio ei ole vihollissuh- kaikenlaisia rah a n h a n k k ijo ita erään- j sa m uuta kuin 35 se n ttiä , niin on päivältä, eikä sa av a n sa niin ik ään pal
tai toinen menee lakkoon, ei ole
ammattiliittojen laista “ v ap aaeh to ista vapauslainaa" | hän epäisänm aallinen vetkale, jonka joa ty ö tä kun sai ennen m aksaessaan
sella järjestää työläiset. Mistä niin kauan kuin niitä on kaksi, teissa maan
ainoa vaara joka, eipä edes va
on
työnantajiston
asema
pelas
kanssa, joten sillä ovat mitä suu varten, jolla kuulem m a h a n k itta isi I m oittim isesta sensuuri ei tuskin ran- vain puolitoista dollaria. Se oli h ä
sellainen erilaisuus johtuu? Yk
kavinkaan, joskin se lopullisesti sinkertaisesti siitä, että-osa työ tettu. Sille on molempien ole rimmat mahdollisuudet saada pellou h ö y ste ttä Pohjois-R anskan . Raise, sillä luonnollistahan onf e ttä nellä kaikki syvää ja sy n k k ää salai
murskaa järjestöt silloin kun nii
m u tt a avustusta, jota ilman ei lakkoa m aanviljelysseuduille, — ja v o itto ja 1 sellaisilla ei ole tälla isen k a n salli suutta, jo ta ei hän ollenkaan k ä sit
väestöstä pitää I. VV. !VV'.-liittoa massaolo tarpeellinen,
sen läh e ttä jille , tai oikeam m in niille, sen kriisin a ik a n a m in k ään laista lain t ä n y t
den voimat joutuvat koetukselle.
kin sellaisena järjestönä jolla on kumpikaan ei saa päästää tois voida käydä.
jo
tk a s itä läh e ty ttä v ät.
suojaa.
taan
voimakkaammaksi siinä
Lähin, ja siis siltä kannalta va
J a ku iten k in hän oli tav allaan va
muutakin tarkoitusta kuin tois-j
Tämä
juttu
on
äärimmäisen
E
rä
ä
t
teollisu
u
sk
o
rp
o
ratsio
n
itk
in
o-
määrässä,
että
työläiset
huomai
kavin, vaara on siinä, että nyt
T ällainen on se rese p ti: herne- listu n u t pikku riis tä jä , se k ä v astasi
ten järjestöjen hävittäminen, ja
sivat olevan ajan liittyä toiseen vakava, eikä ole mitään hyötyä vat h e ittä y ty n e et niin h y v än tah to i soppaa, jo n k in laista lihaa, jo ta k u t- , tek em ään sä kysym ykseen itse, sitä
kun olisi liityttävä järjestöön,
siis liittyvät siihen asemansa pa
kuvailemisesta puolella enempää siksi, e ttä a n ta v a t työläisilleen ra sutaan hanhen lihaksi, m u tta joka ollenkaan h uom aam atta. H än se lit
tai toiseen.
ei tiedetä mihin järjestöön oli^i
rantamistarkoituksella. Sellaiset
kuin toisellakaan. Sen tulisi haa e tu k ä tee n ilm an m itään tak a u k ei sitä ole, v ih reitä h e rn e itä , p a iste t ti, e ttä ty ö läiset ne o ik ea staa n oli
liityttävä.
Tällainen
on
nyt
se
asema
puu-
sia. Ainoa m inkä työläisen täytyy-
todellisia
isä n tiä nykyisin
jäsenet pitäisi saada käsittämään
lel- vatkin
jokaisen
työläisen
ottaa vakavas- luvata,
. . on e ttä
.... yhtiö saa v etää hänen tu .... ja perunoita, k asvis-salaattia, mil«
J
'
k
Totta kylläkin on, että esim. sen liiton johtajaakin todellisen ^ a te o ateollisuustyöläisten
lh s u u s ty o U is te n
Kes ti li h narKittavaKStcn,
a rk itta v a k se e n sinä
sillä h l i eid
.. sta
- a u sen sitte takasin.
,
“peaches (kai voi v aih taa m ul työpaikoilla, e rä ä n ä k in p äivänä oli
t i n ä än
n ; . paika
Sopi- paa,
y.
tta
A\ ashingtoniu suomalainen jär tarkoituksen
.
.
.
..............
i
•
•
•
|
.
.
.
....
,
,
hinkin
hedelm iin), keekia ja puoli joku n iistä sanoa to k a ssu t hänelle,
nrfmitnl™ , b.
dlloin
ne
iiittiii-
kuudessa,
ja
täytyy
myöntää
etu
ia silloin ne jättäi
ra tk a is u s ta a n , eikä n a is ta iktrjoi-i m u s p a p e re is s a ei tie te n k ä ä n ole m ä
kup
illista
m u staa kahvia jos sa ttu u e ttä hän saisi m ennä vaikka h elv et
se
on
mitä
säälittävin.
Aikana
jestö äskettäin Tacomassa pitä sivät sen ja liittyisivät itsenäi
tuksisVh riippuu puutavarateölli-j tään m ää räy stä siitä, m itä sillä aik aa jo stain saam aan vark ain hiukan k e r tiin, m u tta e ttä hän ei “k u u llu t” se l
tällaisena kuin nykyinen, jolloin suustyöläisten järjestäminen ja i
mässään
edustajakokouksessa seen unioon.
kun yhtiö ..^ id ä ttä ä p alk an
\a- m aa, niin p istä ä sek aan ).
la ista pu h etta, ei v o in u t1 “ kuulla”
työläisten olisi järjestyttävä, jo i-1
asettui metsätyöläisten järjestä-
...
•
paaehtoiseen v ap au slain aan ”. M utta
sitä nykyisissä olosuhteissa.
E del
H
Eivät kaikki I. AY. VV.-liittoon loin jokainen työläinen jo mel ta is te lu n v o ittam in en . , le . o , rio i- syötävän
hankkim inen ei kuulukaan
T äm ä y k sin k e rta in en a te ria , kuten leen oli hän teh n y t sen havainnon,
miskysymyksessä kannattamaan
maila tulevaisuudet! yhteiskun työnantajalle, vaan saa ty ö lä in e n ! sanottu, m ak saa vain 35 se n ttiä , ei-
Aberdeenissa toimivaa itsenäistä kuuluvat työläiset ole esim. po- kein myöntää järjestymisen ole
m iehet ne olivatkin nykyisin sa
nista ja muista haaveista ei tätä huolehtia siitä itse. P ä ä a sia tä ssä kä kukaan ru o k ata v ara k a u p p ia s luon e tu ttä
la ssa : e rä ä llä k in hänen tu tta v a l
uniota ja samanlaisen päätöksen liittistakaan toimintaa vastaan, van ainoan pelastuksen ja siis
juttua ratkaista, vaan käytännöl onkin vain se, e ttä saadaan rahaa. nollisesti sellaisen a in e k sista enem laan oli p alv elu k sessaan 800 m iestä
teki sittemmin länsipiirin piiri- vaikkakin liitto johtajineen tekee välttämättömyyden, ja jolloin
E räs huom autus olisi tä ssä ta r pää vaadikaan. Viisi henkinen perhe e rä ä ssä säh k ö v älin ete h ta a ssa , m u tta
lisellä toinen toisensa ymmärtä
kokous, mutta kilpailevan järjes kaikkensa inustatakseen työläis siis jokaisen luulisi helposti saa
peellinen:
Onko kukaan tu llu t a ja tu lee silloin toim een v e rra tta in h i i todellisuudessa
m ää räsiv ä t
m iehet
misellä. Jos saadaan työläiset
ten
poliittisen
taistelun
mitä
il-
van
järjestöön,
ollaan
hajallaan
tön hommaavat perustavat silti
telleeksi, m iksi teollisuuskorporatsio- valla. V iisitoista a te ria a p äiv ässä — ty ö su h teet. E ivät a n ta n e e t niinkään
n it lain aav at työläisilleen ra h a a kun ed elly ttäen e ttä jokainen p ä rjä ä kol paljoa kuin siiloin kun sa iv a t vähem
vain siksi että on olemassa kaksi ! - Yksimielisiksi siitä, . että . ennen
.
kilpailevia järjestökään ja siitä keimmällä tavalla.
■
,
-
,
-,
kaikkia
on
saatava
yhteinen
rin-
se sijo ite ta a n “ v ap au slain aan ”, m utta m ella — m ak saa vain V iis i dollaria m än palkkaa. “ M iehet ovat ehdotto-
.
..
Niitä ammattiliittojakaan jot k e sk e n a an k ilp ailev aa jä rje stö ä , >
seuraa keskinäistä kahnausta ja
. . ,
,
.
•- i tama pystyyn,
SRtulas, a
m u tta e lv ä t vain
--
J ja,että vasta Sil ehdottom asti k ieltäy ty v ät a n ta m asta ja k a k s ik y m m e n tä s en ttiä päivässä.
hajaannuspa työläisten keskuu ka nyt tekevät pesäeron I. VVr. joista molemmat väittävät itsel-
M
iten
helposti
sen
voikaan
m
aksaa
sitä
etu
k
äteen
e
lin
ta
rp
e
itte
n
ostoa
ten järjestyneellä joukolla on
tiedä sitä It ■”. vak u u tteli hän.
VV .-liiton kanssa, ei voi tuomita lensä kuuluvan, oikeuden järjes
dessa.
varten, vaikka työläinen sito u tu isik in ^ k a h d e n dollarin p äiv äp alk asta!
ainoa
oikeus
määrätä
miten
me
E p ä iie n m ..^ on kum m allakin puo
Luonnollista on, ettei I. VV. menettelystään. I. VV. VV.-liit tää koko teollisuusala.
sen m aksam aan takaisin sam oilla pe
netellään
kussakin
kysymykses
M utta ellei nykyinen päiväpalk lella paljon tie tä m ä ttö m y y ttä . Työn
Ellei 1. AV. VV.-liitto olisi teh
ru ste illa kuin “ v a p au slain aan k in ” lai
VV. liitto enempää kuin A. F. of tohan se oli joka ensin alkoi
sä, niin voidaan järjestää tämä naam ansa ra h a t? Saisiko m iltään kanne siilien riitä ja lisäksi vielä ja pääom an onkin e rittä in vaikea
nyt
niin
lukuisia
palveluksia
taistelun
toisia
vastaan
eikä
ol
Lahotkaan voi järjestää puuta-
y m m ärtää toisiaan.
P ääom a aja tte -
kin poljettu ja paljon kärsinyt yhtiöltä lain a a unioon liitty m isek si? 1 . vaatetukseen, niin olettep a kelvot-
„„„at lee e ttä m itä suurem m an palkan työ
varateollisuustyö väestöä
siksi, lenkaan peittelekään etteikö se työnantajille, elleivät sen menet
, i
I tornia k ansalaisia, e lle tte h e ti vaadi
työläisjoukko, mutta ellei siinä ' T ak , au k , sek . si . „ “ vapauslainan
takai-
. . ..
»
,
x
.....
! p alk ankorotusta, ja ty ö n an taja, joka läinen saa, sen enem m än sen p itäisi
että entiset taistelut niiden välil aikoisi hävittää kaikki toiset telytavat olisi sellaiset, että sen
sin
m
ak
su
sta
on
m
eillä
sensuuri,
joka
.............
„„
onnistuta, niin näyttääpä mah
ei sitä m yönnä on vielä kelvotto- a n ta a v alm ista tu o te tta k in .
Sillien
lä tekevät sen mahdottomaksi. uniot. Luonnollistahan on, että on pakko antaa työnantajille nii
e stä ä puhum asta suutaan puhtaaksi
i m yöntyisi työkin m uuten, m utta ei
dottomalta
koko
järjestämishom-
mam
pi,
sillä
hän
jä
y
tä
ä
kansam
m
e
Mutta miten olisi estettävissä sellaiset uniot varsinkin jotka den kautta kaikki valtit, niin
ta rk o itu k sista .
elinvoim aisuuden p e ru ste ita , ja sel- an n a ku iten k aan enem pää valm ista
nia. Kahden järjestön rinnak- “vapauslainan
kilpailevien järjestöjen syntymi ovat olleet mitä suvaitsevaisim- sillä olisi ollut mahdollisuus jär-
laista ei saa sallia nykyisen k a n tu o te tta , eikä käsitä a u ä k iä n m iksi
kaiu muodostuminen edellyttää!
pia I. VV. \V.-liiton taisteluja ' jestää monta muutakin alaa kuin *
nen?
sallisen kriisin aikana. Nyt kun jo - ' ei. K um m allekin on kysym ys käsit-
keskinäistä tappelua ennemmin
kaisen
velvollisuus on tehdä parhaan- J täm ätön. J a k uitenkin sa on niin
puutavarateollisutis,
mutta
ny
kohtaan,
kääntyvät
sille
vihamie
Lehdessämme on jo ennen
tai
myöhemmin
jossa
kumpikin
sa yhteisen asian eteen, sopisi vaik- selvä.
mainittu että Seattlen Ammatti lisiksi kun näkevät että siellä ei kyisin se ei tule saamaan mitään
kaatuu.
ka vallesm annille ilm oittaa se lla ise t J Työn teh täv iin kuuluu a n ta a niin
liittojen Keskushallinto on an aijotakaan viisastua, vaan sitä muuta aikaan kuin rettelöitä sil
Nyt
kun
e
lin
ta
rp
e
e
t
ovat
s
u
u
n
n
a
t-!
ty
ö n an tajat, jo tk a eivät näitä vaa- ■ vältän kuin suinkin ja sa ad a niin
Ale toivomme, että länsiranni
tanut julistuksen, joka kieltää1 kiukkuisemmin hyökätään niitä loin kun yhtenäinen taistelu olisi
to m asti
kohonneet
hinnoissa, on tim attom ia vaatim uksia ota täy ttä ä k - j paljon kuin suinkin, ja k ap ita listi
A. F. of Laboriin kuuluvien unio- vastaan samalla kun toinen käsi kysymyksessä. Se ei tule enää kon puutavaraliikenteessä toimi kaikkialla h a rjo te tta v a m itä su u rin ta ' seen.
*
I ta a s k o ettaa saada niin paljon kuin
nistien liittymästä I. VV. VV.- on ojennettuna ottamaan vastaan ensi kerralla saamaan rahallista va työväestö ottaa tämän jutun sä ästä v äisy y ttä . Luonnollisesti on
R eseptin ovat a lle k irjo itta n e et M rs. ! m ahdollista ja a n ta a m ahdollisim m an
kannatusta vastustamiltaan jär- vakavasti käsitelläkseen ja empi syötävä, vieläpä syötävä kunnolli- O. H. P. Belm ont, jolla on kolme vähän.
liittoon ja nyt näkyy Aberdeenin rahallista avustusta.
Täten syntynyt tilanne on 1 jestöiltä ollenkaan ja ilman ra- mättä lausuu siitä mielipiteensä sestik in , m u tta m itään ei ole h e ite t etunim eä sam oin kuin P ohjan T ä h - 1 T äm äkin h e rra p e tti itse ä än sillä
unioitten keskushallinto tehneen
den to im itta ja llak in , M rs.,G eo rg e J. 1 e ttä a ja tte li “a n ta v a n s a ” työläisil-
samanlaisen päätöksen ja sen luonnollinen seuraus kahdesta 1 hallista k in a tu s ta se ei vo puoleen ja toiseen. Lehtemme tävä pois, — lu k u u n o ttam a tta am Gould, Mrs. H erm ann Oelriclis, Mrs. i leen kolme dollaria päivässä, käsit-
siitä itsepintaisesta J käydä minkäänlaista Ukkotaiste- palstat ovat avoimet tämän jutun m attitaid o to n ta p a lv e lija ta rta , joka
johdosta uhkaa kai syntyä sisäi ssikasta:
h aask aa kalliisti o ste tu t ru o k atav a-C h arles S. W hitm an. Mrs. E. H. ' tuen sen siten e ttä hän olisi voinut
gompersismin kannattajat pitä
Alita nykyisessä
tilanteessa- J
vät yllä A. F. of Laborissa ja olisi paras tehdä, näyttää useas-' |
T O V E R I
MAAILMANKATSOMUKSIA
Mahtavia Vappujuhlia
Suomessa
Taasko yleinen sekasorto metsätyö-
läisten järjestäytymistä estämään?
Maailmankatsomusta
“Vapaaehtoinen
vapauslaina”
Käytännöllisiä neuvoja
elintarpeitten ku
luttajille
asialliselle pohdinnalle........ .......
............................... ............................................................. ........................................ ...................... .
“Eskohan” käskeekin rinnastaissamme suomalaisen ja
Gompersin
politikoimista
sen
ja
kia,
vaan
siitä
huolimatta.
Mut-
sessa
unionistisessa
t
i
ottamaan
amerikalaisen
työväen- amerikalaisen
työväenliikkeen
Oikeaoppineisuutta ja kaikkkn medenkin ty ö v ä en i ta, ikävä kyllä, pyrkimys in - . saattaa huomata, on juuri gom-j satsi taas k ,je t t a ^
menettelytavat ja saavutukset.
lovenssa selitettä^ uuden lukkien '
vähän muutakin
kien yhteydessä, vastustamatta dustriaaliseerautumaan tapahtuu persilaisuudcn vastustajien an- jos
Lieneekö syy suomalaisen suu
on,
eikä
pyrkimään
sitä
suo
työläisten olleen oikeassa, jotka
silti niitä lakeja, ja tässä se sen keskuudessa vielä enemmän siota, joskaan gompersilaisuuden Gompersin neuvon mukaan ää malaistuttamaan. Kiitos neuvos rempiin saavutuksiin sitte yksin
vastustamisesta puhuessa ei voi
Noin viikko sitte julaistiin täs suuri salaisuus ilmeneekin, joka vaistomaisesti kuin tietoisesti; da laskea siksi kaikenlaista unio- nestivät viime vaaleissakin pre ta. Käyttäisihän sitä, ellei se omaan tuotannollisten suhteitten
vain
harvat
näkyvät
sitä
käsit
kokonaan mahdoton. Aivan erilaisuudessa. Minusta ei siitän
sä lehdessä erään “Eskon” kir “Eskon” on saattanut tarttu
nistisen liikkeen vastustusta. sidentti \\ ilsonia hänen “sota- olisi
tävän, vaikkakin siitä puhuvat.
oikein
täytyykin amerikalaisen näytä, enkä vähällä ota sitä us
joitus, jossa paheksuttiin sitä ta maan kynään.
Gompersin tarkoituksena et Alutta joka ei näe mitään eroi- vastaisen” ohjelmansa perusteel työväenliikkeen, niin unionisti- koakseni.
Miksi vaatii Gompers siirto-
paa. jolla “kaikenkieliset puolue-
tusta gompersilaisuuden ja edis- la. Gompers runnasi president-
On turhaa vaivaa koettaa tuu
lehtiemme toimittajat” ja varsin laisuuskieltoa? Voidakseenko pa- ole taistella laajoja työläisjouk- tvsnticlisen unionismin välillä, tiä valtaan sotavastaisen ohjel- sen kuin sosialistisenkin, ottaa
remmin
järjestää
tämän
maani
kuja
käsittävien
luokkajärjesto
dittaa
ketään siilien syndikalis-
kin Toverin kirjoittajat ja toi-
laskee luonnollisesti samaan sak- m ä t i ja eräitten tahallisesti vaa- sellaisenaan kuin se on, niuHii
jen
perustamiseksi,
joskin
hän
työväestön
ja
taata
sille
luokka
tiseen
harhakäsitykseen
ja ... fata-
niittatjat ovat suhtautuneet ameri-
,kiiti nekin jotka ovat vannoutu- nntulkittujen työväenlakten pah- silti ei sitä tarvitse hyväksyä
..
.............
viisaana
politikoitsijana
käsittää
na
paremmat
elinehdot?
A'ai
voi
kalaiseen unionistiseen liikkee
,,è"t kukistamaan niin unionisti- ,ki„kSi, .m u tta mitenkäs . nyt j sella,senaan. . Jonkun luU een, hsmnn etta se
umanno nmn
dakseenko saada valituilleen pa- jo sen, että sellaisten syntymisen
seen.
onkaan
käynvt?
Presidentti
on
tunteminen
ja
sen
sellaisenaan'
pohja”
se
se
tässä
vain rikee-
sen, kuin poliittiseukin työväen
Kirjoittaja kieltää olevansa remmat ansiomahdollisuudet ja vastustaminen ei ole enää vii liikkeen, ja vetää sen harhaan- pettänyt äänestäjät, maa on so-i tunnustaminen ovat näet kaksi raa. Vaikka emme selliäkään
Hän asettuu siihen näh
■työväenliikkeen
menestyksen
Gompersin ihailija, mutta pahek valtteja poliittisille suosikeilleen sasta.
den
tarkoin
“puolueettomalle”, johtavan johtopäätöksen, että dassa, mutta onko Gompers, tai • eri seikkaa.
riippuvan
yksinomaan
agitatsio-
suu kuitenkin sitä että Toverin taistelussaan työvaest. itsenäistä
edes koko hänen ylimyskunnas-1 Ei meillä ole vähintäkään syy
kirjoittajat ja toimittajat eivät valtiollista liikettä vastaan? Lis se on. sitä kannattamattomalle joka asettuu Gompersin poliittis- tään vksikään asettunut vastus-¡tä koettaa suomalaistuttaa tä- nista ja sille perustuvasta tietoi
ole kunnioittaneet
Gompersin konpa jälkimäisen olevan Gom kannalle. Ei ole yhtään esi-' ta kuljeilua vastaan, vastustaa tavalle kannalle? Ei ole. Gom-j män maan työväenliikettä, eikä suudesta, niin emme silti luovu
poliittisia ja muita metkuiluja persin toiminnan kannustimena, merkkiä, jossa voitaisi selittää | koko unionistista liikettä.
persin täytyi siis tahallisesti pet- i sellaisesta löytäisi todistuksia it- siitäkään, että agitatsionilla on
vaitiololla. Kai siitä on lupa ja todistukseksi pyydän viitata Gompersin aloitteesta pyrityn; laiseen on veli “E sko’ syylli- tää työväestöä viime vaaleissa/ se Gomperskaan, mutta yhtä vä- tärkeä merkityksensä ja juuri
vetää sellainen johtopäätös, että Gompersin menettelyyn niiden *, liittämään yhteen pieniä ja kes- nen.
Se seikka että jollakin suun tai ellei, niin on hän syyntakee-; hän on meillä syytä hyväksyä siksi mc taistelemillekin goniper-
kirjoittaja
on pidättäytynyt lakiesitysten ja suunnitelmien kenään tappelevia ammattiliitto- nalla tai jollakin vksitvisellä on ton narri, jonka paikka ei ole sellaista menettelyä jota gom- silaista agitatsionia vastaan.
tKai uskaltanee väittää senkin,
Gompersin ja gompersismin ar suhteen, joita sosialistipuolue on ja, joskaan ei varsinaisesti voi - lukuisa kannattajajoukko,
- - - -
• työväenjärjestön eturintamassa, persilaisuus edustaa.
ei • ol
I Jos
. 1 kerran
___ _ __
M
-X
1
A
I
Z
-
^
.4
-
Ali
tl
1
1
fl
♦
'
1
'
1
L
C
A
1
1
1
että
se “sosialistilehtien myrkyt-
Minun
tietääkseni
ei
Toveri
vostelusta, estääkseen unionistit esittänyt, ja joiden työväestöä taisi selittää Gompersin vastus- lenkaan todista aatteen oikeu
meikäläiset tiesi
yhteenliittymistä.
tämä”
siirtolaisväestö osaisi mo
ole
koskaan
vääristellyt
mitään
sitä huomaamasta, s. o. säästy hyödyttävää luonnetta ei tuskin tavankaan
dellisuutta tai kelvollisuutta tvö- vät varmaan viime vaaleissa jo, unionistien saavuttamaa lakia, nessa tapauksessa asettua sellai
“Eskokaan”
kieltäne.
milloin
sellaista
hänen
kylmyy-
äkseen “myrkyttämästä siirto
' väestön luokkataistelussa. Jos että sotaan joudutaan vaikkapa
Gompersin edustama unionis- destään huolimatta tapahtuu,
'idä vähemmän
tarkoituksella selle kannalle, että amerikalaisel-
laisten mieliä” gompersismia vas
vanemnii
esi- ne Ovat väärässä jotka vastusta AVilsonkin tulisi valtaan, ja että Vielä
mi
on
vanhentunutta,
kaavoihin-
Olisihan
lukemattomia
taan. Kirjoittajan täytyy joko
vat gompersismia jonka takana \\ ilson ei tulisi tekemään mitään n<ä\'ttaa sitä aseena unionistista • lakin työväestöllä olisi syytä ltto-
myöntää itse tukeneensa vaiti se kangistunutta ammattikun- merkkejä, miten Gompers (kan on niin paljon kannattajia, niin sodan estämiseksi, niin eikö oli liikettä vastaan, joskin sen kir-lpua "amerikalaisuudestaan”, var-
on asettunut suora-
joittajat ovat lukuisat kerrat i sinkin gompersilaisesta menette-
olohan gompersismia, tai mui talaisuutta, jolla ei enää ole nattajineen
aisesti
tukemaan
taantumuksel- kuinka paljon enemmän ovatkaan si vallan paikallaan, että kolmen osoittaneet. missä unionistien I lytavastaan. Olisipa vain tämän
nai
voiniistuniis-
ja
leviämismahdol
den arvosteluillaan paljastaneen
unionistin johtajana har-
ne. jotka vastustavat; tnilj.
«laantunut
henkilökin tuntisi sen ¡toiminta ontuu, samoin kuin sen- maan työväenliike, ollut viimeis-
sen. ja kysymys on siis vain sii lisuutta. puhumattakaan siitä, lisiä pyrkimyksiä suurimmissa vaarassa
republikaaneja tai demokraatej t.
pa- a ten kuukausienkin,
»anokaamme
tä. kumpi on edullisempaa; sen että sillä olisi voiton mahdolli ammattiliitoissa. Mainitkaamme koska niillä on vielä paljon verran valtio- ja yhteiskuntaopin ' kin. miten olisi
’ meneteltävä
‘ ’
.......
’
vain
New
Yorkin
kirvesmiesten
suuksia
työväestön
luokkataiste
raittiuksien
aikaansaamiseksi.
Jos
i
viimeisen
kahden
vuoden
kulues-
paljastaminen tai sen peittelemi
aakkosia,
ettei
tällaisten
perin
Eikö
lussa, s. o., että työväestö luok järjestön viime vuotiset taistelut enemmän kannattajia!
sa
ollut
näiden
“siirtolaisten
nen.
oikein muistan, niin aivan as-
sisäiset tässä jo sopisi huyd*ht;_ia: m’s" selvien kysymysten ollessa val kettäinkin osoitettiin,
miten mielten myrkvttäjien” johdetta
Mitä ensinnäkin suhtautumi kana voisi käyttää sitä aseenaan ja vaatetustyöläisten
lan
käsissä,
johtaisi
joukkojaan
sä on johdonmukaisuus.'
selkkaukset.
Eivätkö
ne
osoita
riistäjiään
vastaan
käymässä
eräässäkin tapauksessa oli muu vana, niin tuskinpa oltaisi nyt
seen siirtolaisuuden rajoitusla
Jos se seikka että vastustaa suinpäin satimeen?
riittävän selvästi gompersilaisen
tamassa etelävaltiossa taisteltu siinä ulospääsemättöniässä pul
kiin tulee, josta kirjoittaja mai taistelussaan.
Mutta
"Eskohan”
ei
kannata
gompersismia siksi, että suuri
Mutta käsittääkseen tämän, unionismin luonteen.'
verrattain vähäpätöisten paran massa missä ollaau; tuskinpa
nitsee, niin uskallanpa väittää
Ei pidä unohtaa, ettäjiiin taan joukko unionisteja kannattaa si kaan gompersismia. vaan unio nusten aikaansaamiseksi viisi kaikista työläisten oikeuksista
Toverin nykyisen toimituksen täytyy käsittää Amerikan työvä
tä. kelpaa todistukseksi harhas- nisteja! Ja kolme miljoonaa
suhtautuneen siihen tavalla, joka enliikkeen keskuudessa virtaavat tumuksellista kuin Amerikan saolosta, niin kai sitte kelpaa «monistia ei voi olla väärässä, toista pitkää vuotta, ja sittekin olisi luovuttu ainakaan niin va-
on edullinen Amcfikan twiväen- pyrkimykset. Ei se ole gomper- unionistinen liike yleisesti on^ gompersismin harhassaolon to vaan täytyy ennemmin muuta vielä jäi senkin parannuksen toi- paaehtoisesti tarjoutumalla -kah-
liikkeelle, tunnustakoon
ja silaisuus joka kasvattaa ja voi- kin, siinä on silti jo selvästi distukseksi se. että suurin osa mien s. s. järjestöläisten
_______________
olla meenpano täydellisesti riippuvai-! ¡ehdittäväksi kuin Gompersin
Gompers sitä tai ei. Tämän asian mistuttaa Amerikan unionistista Luomatta vissa gompersilais vas Amerikan työläisistä ei ole liit väärässä. Olkoon menneeksi :j seksi työnantajien listalla välit- neuvojen mukaan on nyt tehty.
laita on nyt sillä tavalla, että liikettä, vaan pyrkimvs pois gom- tainen liike, ja sitä kannattavien tynyt hänen aatteitaan kannatta ei ole muuta valttia kuin tosi tujen virkamiesten mielivaltai Sellaista se "myrkyttäminen” oli
siirtolaisuuden rajoitustakin voi persilaisuudesta, pyrkimys muut ■ainesten on ehdottomasti asetut maan, paitsi politiikassa, mutta asiat. ja ne osoittivat sekä Gom suudesta.
si ollut. Jos täkäläinen vieras
daan kannattaa, tarvitsematta telemaan taistelutapoja nykyai tava gompersilaisuutta vastaan, enpä oikein mielelläni tunnus- persin ylimyskuntineen, että
sosialistilehdistö on
Mutta vaikka ei olekaan syytä kielinen
silti asettua kannattamaan Gom kaisen teollisuuden vaatimuksia mutta sitä tehdessään ne eivät taisi tämän maan työväestön hänen kolmen miljoonan unionis- pyrkiä suomalaistuttamaan tä jossakin tapauksessa epäonnis
persin sen yhteydessä harjoitta vastaavalla tavalla. Amerikan asetu ollenkaan tukemaan unioi- enemmistön poliittista kantaa i tinsa erehtyneen vallan anteeksi- män maan työväenliikettä, niin tunut selityksissään siitä, miten
hajoittajia.
maa poliittista metkuilua, ja unionistinen liike on saavuttanut den
tuskinpa joutuisimme häpeään täkäläisen unionistisen liikkeen
Se
edistys minkä amerikalai- työväestölle edulliseksi, ja epäi- • ahtamattomasti.
päinvastoin voidaan vastustaa ^voittoja ei om^ersiiäAÄiiudvti ta *
nen selkkaus sikäläisten sosialis-
taantumuksellisuudesta,
jota i lua.