Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (May 31, 1917)
TOVERI SIVU KAKSI. No. 126 "P ä iv ä le h d e n ” m ie le stä V enäjän val oiden lainlaatijakuntiin, ke-' koskevista uutisista. Kuten tun lan kum ouksessa ei o llut työväellä m i hoittaen niitä ennen hajaantui tään osaa. vai m iten on y m m ä rre ttä nettua, selittävät amerikalaiset Llnnen suomalaisen työvlen Äänenkannattaja, ilmeatyy Astorlassa, Oregon, vä se, kun m ain ittu leh ti k irjo itti mistään antamaan kuvernöö lehdet jokaisen suunnitelman jo joka päivä paitsi sunnuntaina. joku aika s itte n to im itu ssiv u lla a n m. ka ei asetu sokeasti tukemaan rille vallan asettaa sivuun tai TOIMITUSKUNTA: m.: “ E ivät so sia listit, eiv ät nihllis- li< 3 ti< 3 ta ■ vahvastl P ön g ittän y t v e risin tä sortoa. jättää huomioonottamatta eri l K s l l O l S U l » e n U < S 3 ia in ilS W . N. REIVO , A. S ALM I, L. M O ILANEN, A. N. KOSKELA, K. E. H E IK K IN E N sodankäyntiä ja valloitushankkei- L I O L « * ( 0 llhan se tuom innut kaikki ty ö lak o t, tit, eivät p u n a set vallan k u m o u k sen i näisiä säädöksiä työväenoloja ta, saksalaismielisyydeksi ja Sak i huolim atta siitä kuinka o ik e u te ttu ja : set, eiv ät a n a rk is tit e iv ä tk ä m uut ku- tasavaltaa TOVERI koskevissa laeissa, milloin san hallituksen alkuunpanemaksi, ! ne olivatkin, alim paan k a ttila a n . J a \ m oukselliset olleet täm ä n kum ouk- (The Comrade) S osialistinen rau liankongressi ko Kansallinen Puolustusneuvosto vaikka mitään sellaista ei suin Suom en “ vap au tu m isen ” su h teen se sen ta k a n a , vaan oli se p u h ta a sti The organ oi the Finnish workers in the Western States. The only koontuu m uutam ien päivien k u lu ttu a keikaus Finnish daily in the WesL Published daily, except Monday, at Astoria, kaan voi olla kysymyksessäkään,1 sellaista vaatii, ollen sellainen ja sen to im in n asta on ilm oitettu jo oli s itä m ieltä, e ttä tä s tä m aa sta lä su u n n ite ltu d ip lo m aa ttin e n — S iis työväellä ei ollut m itään Ore., by the Western Workmen's Publishing Society. työväen lakien sivuutus tai pe e tu k ä tee n y h tä ja to ista m ielenkiin- h e te ttä isiin joku suom alainen prom i mikäli Tukholman sosialistikong- Advertising rates in effect July 1, 1912, 40c per inch. Special discount n e n tti k an sallisen a d re ssin kanssa an sio ta vanhan jä rje s te lm ä n k u k is ruutus voimassa ainoastaan toista ressista on puhe. Saksan halli allowed for larger and continuous advertisements. V enäjälle e sittä m ä ä n tsa a ri Nikolail- tam ise ssa , kaikki kuuluu niiden a n TO V E R I, BOX W, ASTO RIA, OREGON. m aaratyn ajan, eikä m issaa t L uonnollisesti ei m eillä ole sa ata tuksella ei ole sen ylitse mitään | le alam ainen pyyntö, e ttä Suom i on sioksi, jo tk a vallan a n a stiv a t, se on AUGUST N IK U L A , Manager. tapauksessa muuta kuin sodan vissam m e m itään v irallisia tieto ja, vap au tettav a. T äm ä puuha olikin V enäjän porvareille. vaikutusta, eikä se siis suinkaan m itään sellaisia tieto ja, jo tk a olisi Entered aa second-class mail matter July 18, 1912, a t the Post-Office at toimi minkään erikoisen Saksan ajan.'’ jo koko hyvällä alulla, a d ressi oli jo J a eikös se ollut “ P ä iv äle h d en ” vat tu llee t so sialistik o n g h issista tai Astoria, Oregon, under the Act of March 3rd, 1879. „♦ valm is, p u uttui vain henkilöä, joka staap iin kuuluva “ P elim anni A apeli”, ecuja ajavan rauhan, vaan ylei Kun Gompers itse on näyttä edes sitä v alm istav ista to im isto ista olisi sen vienyt N ikulle. Sekin olisi SUBSCRIPTION RATES: joka “S iirto la ise n ” a la k e rra s s a k ir sen maailmanrauhan aikaansaa mässä miten voidaan tilapäisesti k aan ; nehän — tiedot n im ittäin — * lu u ltav asti pian sa atu valittu a, m u tta jo itti m.m. s e u ra a v a t jä rje s ty n y ttä IN T H E U N IT E D STATES AND CANADA: sivuuttaa kaikki työväestön suo on näiden “sa n an v ap au d en ’.’ puolesta sitten V enäjän työväki ä k k ia rv a a m a t työväkeä h äv äisev ät s a n a t: F o r i year >3,78; For «Months, >2.00; For 3 Months, >1.25; For 1 Month 50c. miseksi. Kun täältä ei päässyt sinne jelus ja työläisten oikeudet, mitä taistelev ien valtioiden sen su u ri ta r ta syöksi N ikun pois v a lta istu im e l “M itäkö vahinkoa siin ä s itte n olisi, T IL A U S H IN N A T Y HDYSVA LLO ISSA JA CANADASSA: koin e stä n y t p ä ä se m ästä m eille. taan, joten A m erikan su o m alaisten jos niin olisi käynyt, e ttä Tokoi olisi 1 vuosikerta >3.75; 6 kuukautta >2.00; 3 kuukautta >1.25; 1 kuukausi 50c. edustajia, niin varmojen tieto onkaan työväestöllä silloin odo M utta väh ätp ä siitä, onhan m eillä 8U O M E EN JA M U U A LLE U L K O M A IL L E : porvarien e d u sta ja ei k e rin n y t ku tuon k u n n iav iran saan u t, m inulta eh jen saanti kongressin toimista tettavissani!? Varmaankaan ei siltikin “tie to ja ” so sialistikongressin 1 vuosikerta >6.50; 6 kuukautta >3.50. saattaa viipyä siksi kunnes sota- missään muussa maassa olisi toim ista ja vielä enem m än suunni m artaa “ H änen M a je ste e ttin sa ” jal- ken k y sytään. E ipä m uuta, m u tta kain ju ureen, ja niin koko k a n salli alan p elkääm ään, e ttä so sia listit llm otuahinU 40c palstatuumalta. Kuoleman-ilmotukset >1.50 kerta ja sensuuri on poistettu. Ja Suo mahdollista sellainen että työvä telm ista. nen a d ressi jäi ian k aik k isik si ajoiksi S uom essa pian p anevat käy tän tö ö n muiatovärsyilla >2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliitto-iimotukset 50c Ei kauan sitte tied o tti m uuan “ uu- kerta, haluta»"*1»*»- Ja nimenmuutto-ilmotukset 25c kerta, naima-ilmotuks at men tapahtumiin nähden saattaa enjärjestöjen ylin virkailija esit ., . ... ’ e sittä m ä ttä , sen en tisen toivom uksensa, e ttä kun >L50 kerta, svloero-llmotukset >1.00 kerta. Seisovat ilmotukset seuraavan olla laita aivan samoin, varsin täisi työväestön ehdotonta alis tisto lm isto — luonnollisesti virani- j Näin ollen olisi tuon ad ressin he p ääsev ät h a llitse m a a n m aata, sil hintaluettelon mukaan palstatuumalta; 1 v. 20c, v. 20c, 3 kk. 25c, 1 kk. 30c. sen sensuurin virallisella suostum uk kin jos siellä on käynnissä jär tumista kuvernöörin ja neuvos- loin p itä ä ’toisin a ja tte le v ie n k av ah « j o l i n n a i a i a t a ilmotuksista tulee rahan seurata mukana. Englannin sella, m iten e rä ä t ru o tsa la ise t tie tä hom m aajain tullut v ie ttä ä su ru ju h tam a an h e itä n s ä ’, ja niin ollen tuo jestyneen työväestön johtama laa sen johdosta kuin heidän to u kunnan määräyksiin. Sellainen kielestä suomennetaan vapaasti v ä t e ttä Y hdysvaltain h allitu s ku aik a n y t pian a lk a a olla läsnä, e ttä hunsa m eni kokonaan m yttyyn. Mut- lakkotaistelu vaikkapa vain kah on katkerinta itsevaltiutta. Se k iste ta a n tuossa tuokiossa jo itten k in Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katujen kulmassa. ta sen sija a n he alk o iv atk in e s ittä ä ,| ih m eitä saad aan sieltä kuulla, sillä deksan tunnin työpäivän saavut on juuri sellaista hallitusta jota “ ulkom aalaisten so sia listie n ” v aik u Telefooni: konttori 365, toim. 832. “ P ä iv äle h ti” etu n en ässä, e ttä ju h lit-j •pääm inisterillä' ta v a llise sti on aina tamiseksi. vastaan esi-isämme taistelivat tu k sesta. Sensuuri on jä ttä n y t Il nyt Suom en vapautum isen ■ suuri sa n a n v a lta sellaisiin asioihin Emme saa suinkaan unohtaa, amerikalaisissa siirtokunnisssa- m o ittam atta, m in k älaista p re n ik k a a i täisiin ilm oituksensa y h - ] kunniaksi, k iittä m ällä “m aailm ojen kuin kostotoim ien k ä y tä n tö ö n p an e että Suomen eduskunta on ny- kin. Voimme hyvällä syyllä ky- tied o n an taja anoi i h a llits ija a ”. Kun me olim m e siinä m isessa, ja siksi m inä en olisi vielä teydessä. ta nykyisin on käynnissä. Eihän toivonut, e ttä Suom essa saisi ‘pyöve kyisin koolla ja vaikka siellä on-1 Syä, millin on Amerikan kan- Kun estetuomio ei M utta täm ä ei o ik eastaan ole vielä k ä sity k sestä , ja olem m e yhä edel se ole muistanut vaatia itselleen kin sosialistinen enemmistö, niin sanvaltaisuus kulkeutumassa m itään sen rinnalla, m itä New York leenkin, e ttä Suom en v apautum isesta lin k irv e s’ teh d ä m ieluisaa ty ö tä n sä vedellyt perustuslain selittämisoikeutta ja senkin takana täytyy olla jär Ja onko sodan jälkeen enää min Call kertoo rau h an k o n g ressin “suun on ennen kaik k ea k iite ttä v ä V enäjän ennenkuin eläm ä siellä k e rk iä isi h iu siksi kunnes se sen vaatii, se jestyneen työväestön alituisesti käänlaista kansairvaltaisuutta jä- n ite lm ista ”. Y ksitoista sosialistista köyhälistöä joka tarm o k k aalla k äd el kan n y k y ise stä h ä m m e n n y k sestä va kaantua. Jo s osia siellä tah d o ta a n Joitakin päiviä sitte kerrottiin alistuu vapaaehtoisesti. ta sa v a lta a kuuluu olevan aikom us lään kuk isti y k sinvaltiuden ja sen valveillaan, valmiina tukemaan lellä? m uuttaa, e ttä e s iin e rk ik ^ h e rro ista k a u tta v ap au tti Suom enkin sorron p eru staa nyt ensi töikseen, eikä Yh erään californialaisen hakeneen Estetuomiot ovat vain valta- edustajiensa vaatimuksia, sillä teh d ään “o rjia ” ja p äin v asto in k a i Gompersin auktoriteetin tuke- dysvallat vielä siihen kuulukaan. Lis ikeestä, niin oli m ielestäm m e perin estetuomiota asevelvollisuuslain luokan aseita työväestön vaati muuten porvaristo ei niihin tai-i mana ovat lainlaatijakunnat lii talla ovat V enäjä. Böömi, Suomi, hau sk aa pilaa se, e ttä "P ä iv ä leh ti" k ista e n tis is tä “ r a a ta jis ta ” sen aatto - täytäntöönpanoa vastaan, jota muksia vastaan. vu. Kysymys saataa siis olla ankin valmiit ottamaan hänen K reikka, Serbia, Puola, M ontenegro, keh o itti k iittäm ään siitä “maailmo-1 reja ja k an salle v irkam iehiä, se olisi hän piti perustuslain vastaisena, h a llits ija a ”. T ä lla ise sta onkin m ukiin m enevää, kun h an vain lienki- joistakin valtiollisista vaatimuk suosituksensa huomioonsa. Sii B ulgaria, R um ania, A lbania ja U n jen m ain ittu leh ti sangen sy v ästi louk- pahasen a n ta isiv a t jä ä d ä kaupan- koska perustuslain kolmastoista Mitä tapahtuu sistakin. nähän on oivallinen tilaisuus an kari. päälliseksi, m u tta jos sen vievät, sil- lisäys nimenomaan kieltää kai V enäjä kuuluu jo o ik eastaan on k a a n tu n u t ja se k irjo itta a toim itus- taa työväestölle, sellainen isku 5 loin loppuu pian siitä m aa sta leivän Suomessa? o sastossaan se u ra a v a a: suunnitelm issaan, m ut kenlaisen pakkopalveluksen. ONPA KYLLÄKIN jonka vaikutuksesta se ei niin n ta istuneenkin “S o sialistiset sanom alehtem m e o- i k y n tä jä t, jo ita vielä siellä ta rv ita a n . m uualla ta ita v a t olla p e ru sta m is Mutta tuomioistuimet eivät sat vat tah to n e et s a a tta a p ilanalaisiksi : vaikka kuinka ih an te ellista eläm ää kään pian jälleen kohoa. Vaara su u n n itelm at vielä hiukan kesken. Niistä varsin puutteellisista ja tuneetkaan ajattelemaan samalla E päilem ättä ovat sosialistikongres- ne isän m aalliset ju h lat, joita n.k. por- a le tta isiin eläm ään. Ih a n te e t ja to- Amerikan työväenluokalla on on niin uhkaava, että jo Wood- tavalla ja niin koko jutusta tuli hajanaisista tiedonannoista päät silla om at suunnitelm ansa, m u tta ku-i värilliset eli kan sallism ieliset ovat ! dellisuus eiv ät siis m ielestän i vielä row W ilsonkin, ottaessaan vas- nykyisin syytä pitää silmällä vain lyhyt välikohtaus siinä rie täen. joita Suomesta viimeksi ten sanottu, n iistä ei ole joko ilm oi toim eenpanneet Suom en oikeuksien saisi tä s s ä a sia ssa kulkea aivan kä- Englannin työväenlähetys- taan kussakin te ttu m itään, tai on sensuuri ne es tak a isin p a ia u tta m ise n johdosta. Suo- i sikädessä." mumarssissa, jossa Amerikan saapuneet sähkösanomat ovat vä- päinlaatijakuntaansa H ävyttöm yydellä ei ole rajo ja. E- varoitti asettamasta työvä- tön. tän y t p ääsem ästä m aailm alle, m utta takoon niille se ilo. Sekin vain on työväestö pukeutuu militaristi littäneet, kertoen suurista lakois- valtiossa, varsinkin istuntokau- cnlakeja syrjään edes tilapäises- m itäpä siitä, onhan m eillä “tie to ja ” to d istam assa sitä, m inkä v erran niillä dellä oleva lainaus o so ittaa selvästi, ta kahdeksan tunnin työpäivän sien loppupäivinä. seen pakkopaitaan. ja niitähän m aailm a kaipaakin. — ja yleensä siinä ry h m ä ssä on kun- e ttä sitä riittä ä tuolla taholla vaikka Sodan aikana ei työväestön Gi t ikään. Californialaisen, joka estetuo saavuttamiseksi, on siellä käyn- J a vielä he keh- kuinka pitkälti, Ja tästä uhkaavasta vaarasta Ja pitäähän sen sensuurinkin t e h d ä ' n io itu sta k an sallisia k ä s itte itä j.i taa v a tk in veaCa e ttä so sialistien tu- nissä valtava lakkoliike. keuksia paljoakaan kunnioiteta, miota haki, olisi pitänyt tuntea olem assaolonsa tarp eellisek si, ja mis- ' tu n te ita kohtaan ja m inkä v erran j Mutta mitä kaikkea siellä aje- Ja sekin työväen laiulaadinta,! on jokainen saatava tietoiseksi, säpä olisikaan siilien parem pi mah- j k u n n ioitusta jä rje sty n e itä , rauhalli- lisi k u n n io itta a heidän “ k an sallisia mitä varten tuomioistuimet ja tu n te ita a n ” ja heidän “ vapaam ieli- estetuomiot ovat olemassa. Hä taan takaa, siitä emme kaiketi | mitä vuosikausien ankaran tais-1 Kukaan ei tiedä tuleeko sota dollisuus, kuin “ tie tä m illä " jo etu- siä oloja k o h taan .” kestämään vuoden vtu Ien tai viisi vuot- käteen varsinkin sosialistien su u n n i-■ T untuupa siltä kuin so sia listit oli- sy y ttä ä n .” nen olisi pitänyt tuntea hiukan san täydellistä käsitystä ennen teliin avulla on saatu, uhataan P a rh aa t tu lokset on s a a - ] siv a t p aljaita roistoja, jo tk a eivät atnerikalaisten työtaistelujen his-] kuin Suomen puoluelehdet en-1 kukistaa kuin korttirakennus. ’ ta. ja kaikissa tapauksissa voi- toim ista. v u tta n u t pyövelinäkin se joka Itse lain k aan kunnioita m itään, ei k an N U O R T E V A El M E N E S U O M E E N . daan työväestön oikeuksien tila toriaa ja hänelle olisi ollut jo nättävät saapua tänne jolloinkin Siten on asianlaita varsinkin k e rto iv at sallisia tu n te ita eik ä jä r je s ty n e itä , Jo ita k in aik o ja sitten toim i m yöskin etsiv än ä poliisina. päinen riisto tehdä pysyväiseksi juuri nyt jolloin taantumus on Suom en lehdet e ttä tov. S. N uorteva rauhallisia oloja. M ainittu lehti ei etukäteen päivän selvä, että es heinäkuun ajalla. satulassa ja alkeellisimmatkin! varsin helposti. Kysytään jäl- on y k sity isk irje e ssä ä n ilm o ittan u t kyllä suoraan k e h ta a sanoa sitä, Täkäläisiin sähkösanoma tietoi tetuomiot eivät ole työväestön piakkoin m a tk u sta v a n sa Suom een. Loukkaantuuban sitä m u tta v iittailee k uitenkin siihen orjuuttamista vastaan, vaan hin Venäjän ja Suomen tapah kansanvaltaiset oikeudet hyökkä-* lecn vuosien ankaraa taistelua, Sen jo hdosta a n ta a N uorteva R ai väärinymmärryksistä suuntaan. I että saadaan takasin sekään niis vaajassa seu raav an se lity k se n : päinvastoin juuri sen toteutta tumista ei nykyisin oikein us vsten alaisena. Em m e todellakaan kunnioita sel Työm ies k ertoo H elsingin T yöm ie syvästi iä tätä asemaa vaikeuttaa vie-l tä nyt niin välinpitämättömästi on sangen “ P ä iv äle h ti” kalla luottaa, siksi ovat tiedot mista varten. hen m ukaan, e ttä “S a n te ri N uorteva laisia “k an sallisia tu n te ita ", joiden- lä paljon Gompersin äskettäin I luovutaan näin tavallisuudesta louk k aan tu n u t sen johdosta kun so- Suom een lä h e ttä m ä ssä ä n yk sity lsk ir- Perustuslain kolmastoista lisä valtavimmistakin liikkeistä sieltä sia listit eiv ät oikeen uskoneet s e n ] ka te h tä v ä n ä on purkaa k aik en laista I jee ssä än ilm o ittaa pian lä h te v ä n sä „ .. .. ys ei merkitse sitä etteikö otettavat vastaan varovaisesti, antama suositus työväenlakien' poikkeavalla tavalla ja kiireellä, vilpittöm yyteen kun se k eh o itti juh- lokaa Järjesty n een työväen silm ille i tak aisin su o m e e n ”. T äm ä uu tin en Kansalliselle ilman minkäänlaista järkeä, sillä lim aan lu k ijo itaan Suom en v a p a u tu -G a k ie ltä ä työväeltä kaikki ansio va- on jo n k u u v erran p erätö n . E nsinnä- työväestöä voisi pitää sellaises tietäen että ne ovat väritettyjä sivuuttamisesta. maahamme ei ole hyökätty, eikä inisen johdosta. Olimm e n äet sitä paanipien ja onnellisem pien olojen ; kin en oie Suom een lä h e ttä m ä s s ä n i sa orjuudessa johon se vapaaeh ja mahdollisesti aivan vääristel Puolustusneuvostolle osottamas- k sity isk irje e ssä sanonut palaavani saan kirjelmässä suositteli Gom maamme ole minkäänlaisen ul m ieltä, e tte i “ P äiv äleh d ellä” ollut oi- saav u ttam isessa, vaikka työväki on | y Suom .... ole . - Suom ___ een. T oiseksi en een toisesti suostuu. Ja tässä ei tyjäkin. k e a sta an m itään o ik eu tta k e h o itta a j ollut suurim pana tek ijä n ä su u rten lä5iettä nyt m itään yksityis-, en em p ää koapäin tehtävän hyökkäyksen pers yhteydessä lienee Ja tämän muusta ole kysymystäkään. Ei m u itak aan k irje itä kolm een vuo —■ Milwaukee ketään juhlim aan vapauden kunniak- i m uutosten a ik aan saam isessa, kuten kuin “Että Kansallinen Puoltis- vaarassakaan. mainita myöskin paikallaan teen, joten en ole voinut se lla ista hän amcrrkalainen työväestö ole koska se kaiken aikaa oli varsin on laita V enäjän vallankum ouksessa. I si xx»cocccoccoococcccooccccoc pannut vastaan niitä aikeita, joi- Tukholman sodnlistikoneressia I tusneuvosto vetoaisi eri vaiti- Leader vaan se tulee maksamaan kuusi OOCCCCX>CCCCCCCCCCCCCCCCCCCCi yhtiöllä on vhdeksän- päällystetrustia hommasta. Alku- ville, . että ......... . toista miljoonaa dollaria, usei neet kuusikymmentä vuotta hv- hankkimisesta nviantiehallituk- puolesta. Lakiehdotukseen oh jaan'oli laadittukin ^ ’sta eri paallystelajia, joulen Mitä Oregonin nykyi vistä teistä ’ja käyttäneet miljöö- sen käytettäväksi myymällä bon- pistetty erikoinen emergency sellaiseksi, lakiehdotus den eri asiaintuntijan mukaan. että maantiehallituk-Hjatentit paaUyvat ennen toukok. nia mutakuoppien täyttämiseen. ' Reja. Lakiehdotuksen mukaan ] eli kureellisyyspykala, jonka a- nen tieohjelma cnib. a ! oliot nik-eotf. nääl P P ^a. 1920, ja silloin niistä ei Kuusi tai lähes kahdeksan mil- vulla se aijottun saattaa voimaan Urakoitsijat ja muut huijarit Hondien summan ei saanut nousta lystää teitä muuten kuin urakat-• » J • k n " » .I * ..un ‘ “ sisältää ovat täyttäneet mutakuoppia ja yli $1,900,000.00 ja siten saadut heti, antamatta kansalle tilai la. mutta sitten sitä sivistettiin ’'" ‘"Ja- On sus tehtävä hemaa I muun alulle tantan laajan paa. vieneet kansan varat teiden ra- p ah at oli asetettava valtion ra suutta äänestää siitä. \ asta vii niin. että jos urakoitsljaln ta r-! •«'» a«r.nko paistaa kytkemällä j lystämisohjelman ja päällystä- me tingassa, kun tätä hanketta ioukset eivät m aantiehallituksen1 orejronila set tieohjelinaan |o n - ! maan ’iiuutamia autoteitä her hastoon. johon liittohallitus n. Ensi kuun neljäntenä päivänä kentamisen varjolla! On luonnollista, että tiettömi- Shackelfordm lain nojalla hio vastaan alkoi työväenjärjestöjen rn M o - tS L -ohtnnlK cki a,n «il- i t«»t dl 1 13111 1 UCll tlllc e lOl)UlllSeS- roille. .Vltteu voidaan taas vaa- on Oregonin äänioikeutetuilla a- ja veronmaksajien yhdistysten en matkojen eristämät “korven | viittaa vissin summan vuosittain L ‘ c 1 ' ta maksamaan suunnattoman j tia '•'* äänestyttää lisää bondeja. sukkailla taas tilaisuus näyttää lä lupa rakennuttaa teitä muu taholta kuulua protesteja, päät Väite, että Oregonin asukasten avustaakseen valtiota maanteiden Tämän lisäksi. ovatko he äänioikeudet) arvoisia; asukkaat“ vaativat teitä ja ilo tenkin, mutta tämä puoli on jä . summan. .. tivät sen ajajat poistaa tuon py lieprobleemi ratkaistaisiin ra- käyttävätkö he sitä omaksi hv- i mielin tervehtivät viestiä, joka 1 rakentamisessa. Eainlaatijakun- tettv mahdollisimman hämäräksi, perännyt amer.kalaiMlle rahamte- kälän ja luottaa siihen, ettei kan yksinomaan kova- kentamalla väkseen, vaiko vain vahvistaak- ] kertoo “hyvien teiden rakenta- nan kummassakin huoneessa i t Epäilemättä herrat lainlaatijat o-1 ,1! 'c aareitomasti Kuhaa, joten sa tule hylkäämään lakia, kunhan päällystäisiä teitä, ei pidä paik seen riistäjien katalimmatkin ] misesta kaikille.’’ Tätä kannatta- sein ihnotettiin, että tämä hon- vat tienneet, ettei maantiehallitus j rd ian a!liaa^icn S<IP." ,o s^a‘T ■)O.V’ kaansa. < ohimbia-maantie, jonka sen takana oleva trusti ja keinot- ryöstösuunnitelmat, kuten niin maan vhtyvät nekin, joilla jo on disuunnitelma aijotaan saattaa koskaan ajattelekaan muuta k u in |(lela nclJan prosentin korolla. Se ehtivät “agitecrata ’ sen , nni;on v a r m e m n a a r iim ie n si rakentaminen on tullut maksa usein ennenkin. Tämä tietysti teitä, mutta niin kurjia että niitä I voimaan ainoastaan suurien tila- telijat ,n.-,1n«fi Snninre kvsvä miksi I naallvstetrustin etuja, joten kaik- ?n 11 \arm e npaa rahojen si koskee vain työväenluokkaa ; riis tuskin voi kulkea. Parempiosai] päisten tarpeiden varalta; että • läpi iki urakkatarjoukset mitä se t n - i 'ol,tUsta kuin ulkomaalaisten so maan lähes $50,(XX) mailia kohti, akkatarjouk on kyllä hauska huvitie, mutta täjät kyllä aina osaavat äänestää set, joilla on autoja, tietysti aina automobiili*eroista eli -lupakir- tämä homma aijottun ajaa lee tekemään varmasti näyttävät] tabondien ostaminen. - - ---- -■ ! ---- « ----‘ noin nopeasti? saadaan on paljon maanviljelijöitä ja vaativat hyviä, kovapäällystäisiä 1 joista, joista nykyisin ja toimia omaksi hyväkseen. “kohtuullisilta.” Maantiehallituksen jäseninä o- ja vlei- muita, joiden tiepnla ci poistu teitä, ja useimmat näistä eivät ] noin $310,000 vuodessa Koetueksi riittää yksi ainoa Niin kierä ja valheellinen on Oregonissa käytetään nyEvään! ' a.^. n>kvään juutalainen moni- sillä, että tuollaisia ylellisyyksin välitä Itkuistakaan siitä, miten sestä neljännesmillin (mill — kysymys, jonka, useiden muiden tämä laki, ettei “tietarkotuksiin surullisenkuuluisa jatkettaisiin. Hyvin rakennetut tasapuolisesti teitä rakennetaan, l/10c.) tieverosta, josta saadaan jo noin kuusi miljoonaa dollaria j ,n' . - , oncc.1 .'’ ohella, valtion lainlaatijakunt i vaadittu summa rajoitu edes työväenjärjestöjen ja kansan e- ! ja kunnossapidetyt somerotiet “teiden rakentami viime istuntokaudella päätti alis kun heillä vaan on kylliksi liik- noin $220,(XX) vuosittain, saadut kuuteen • miljoonaan. Kuten sa vuosittain vihollinen Simon Benson. olisivat varsin oivallisia. Ja ra- vastaa- nottu, hyväksyttiin Bcanin laki seen.” Tällä summalla tietysti . taa äänestäjien ratkaistavaksi: kuma-alaa. Niinpä nytkin näit- varat hyvin riittävät entinen Michiganin kennettakoonpa millaisia teitä ta sallitaanko Oregonin maantieko- dään autoniobiilivhtiöt ja herrat maan sitä summaa, minkä liit- ehdotus siinä ymmärryksessä, saataisiin aina kunakin vuonnai omistajat tekemässä tohallitus luovuttaa ja vielä että vasta sitten, kun muut käy melkoinen määrä uusia teitä, ja ; hunkiatij.ih.unnan puheenjohtaja hansa, ei siinä tarvita huijareita. missioonin hankkia kuuden mil autojen joonan dollarin bondilainan nel kaikkensa ajaakseen läpi tämän muuhunkin. tettävissä olevat vjarat eivät rii entisiä päällystetyksi, jos v aro -;'?, P',rytUdPontikoit»ija E. |. Pienviljelijäin ja liikkuvan työ ;^] dins -,a Pan^^.1!ri, \ ^ ’. V’ jän prosentin korolla käyttääk hondilainasuunnitelman, koska he r,eanin bondilakiehdotus tuli tä. voidaan sen nojalla laskea jen käyttö olisi kansan eikä pää!-1 väestön keskuudessa on varsin J7J Thompson. Tämän komissionin seen nämä varat “maantietarko- hyötyisivät tuosta tiehommasti laiksi. Kolmckyminentä-viisi päi- liikkeeseen bondeja. Multa laki lv stetrustin määrättävissä. yleinen se käsitys, että tiebondit vaan ens* entisten maantiein- tuksiin.” Tämä esiintyy viralli sen, mitä käytännöllistä h>ot_\ <i I lainlaatijakunnan istuntokau- ehdotukseen n :o 550 kirjotettiin siis ole varojen vähyys, siihea ja -verot eivät koske heitä; että ; s’n<)örien erottaminen; pääinsi- sella äänestyslipulla numeroilla teiden parannuksen muodossa pvkälä, jonka mukaan tnaantie- väärä järjestelmä syynä yhtiöt, automobiilien omistajat 314 (puolesta) ja 315 (vastaan.) siitä ollenkaan lähtisikään. i nejcsinuti{aan> tai ainakaan jul- hallinnolia • eli -komissionilla on että Oregonissa ei ole tai raken- n<)" r>k*> nimitti se erään Her- ja yleensä herrasväki maksavat Oregonin, kuten muidenkin Kansan yleiseen ttetarpeeseen u snU(iessa puhunut, että lainlaa- valta rakennuttaa muitakin tei neta riittävästi hyviä teitä, j a ’ ,crl Nunnin, jonka teknillisiä nuo kustannukset, tai ainakin valtioiden tiepolitiikka on aina ja paksupäisyyteen nojaten s^ - tijakunnalle tultaisiin esittämään tä kuin mitä siinä on nimen tieprobleemi tässä valtiossa, e - ineu.Xt.9a senra^cn ,n- ni- Multn »- ollut suururakoitsijain. rahamies listajat ovat vireille Pannect ta" toinen ehdotus monen miljoonan omaan mainittu ja käyttää Bea- ne m ten, sementti-, asfaltti- y. m. män kuuden miljoonan bundilai- (joiiar;n bondilainan hankkimi- nin lain nojalla hankittavat va k päällvsteyhtiöiden määrättävis nasuunmtelman ja mitä korkein-1 scsta Sunnnntai-iltana viisi päi rat niinkuin parhaaksi näkee. t sä. Ne ovat sanoneet, mihin tiet massa äänilajissa nollaavat sen vää ennen perustuslaissa määrä Kysymys ei siis itseasiassa ole koits tehdään, millaiset ne tehdään ja tarkoittavan hyvien teiden ra tyn JO-vuorokatitisen istuntokau kaan kuudesta miljoonasta, vaan rit tä varat. , ■ , , , kuinka paljo ne saavat maksaa. kentamista. Tähän virteensä ovat den päättymistä, pidettiin Ore $7,(f00,000:sta. •. — — ■■ i— i struction Lo:n palveluksessa. St- ieevä väestö, se kansanluokka, Varsinaisen kansan osaksi on he saaneet yhtymään monta hv- gonin ehkä inuhkeiininassa ho Tämän tiesuunnitelman tar- Mikä on sitten se päälh stetrus-1 nion Bensonin ja toistenkin joka li,f kaiken rikkauden, mak jäänyt vain verojen hyväksymi v äätarkoittavaa, mutta vähän tellissa, llensonissa, Portlandis- ti , jonka sanomme olevan ta- ] inaantiehallituksen jäsenten He Riistäjät, nen ja suorittaminen. Veroja on arvostelevaa henkilöä, joiden e- sa. loistavat pidot, luitakin lain kotuksena on vakiinnuttaa < >re- inän nykyisen tiehomman taka- ,ictään mvöskin olevan hänen saa k a i k k i verot. gortin asukasten “kärsittäväksi jotka eivät n-itääi tuota, eivät säädetty tuhkatiheään bondilai- dut vaatisivat jyrkkää kieltäyty laatijakunnan jäseniä oli kutsut-1 t jen])j e| nia toteuttaminen na." Se on Warren Construction j ja päällystetrustin “hituliitti”- myöskään voi mitään maksaa to nojen suorittamiseksi. Muutamat mistä luovuttamasta senttiäkään tn {»itoihin. Tämän jälkeen kuul-! tulisi maksamaan, useiden päte- Go. ja sen alayhtiot.. 1 ämä vliboi systeemin ihailijoita, vaikkapa dellisuudessa, joskin lie niin te kauntit ovat ottaneet velkaa niin noille tiehuijareille Olemme jo tiin ensi kerran julkisuudessa ] asiantuntijain laskelmien on mitä ovclhnmilla keinoilla ] ej oickaan mitään ammatti- paljon, etteivät niiden nykyiset muutamia kertoja yleispiirtc-n tästä hondisuunnitelmasta. ___ ¡mukaan, ei vähempää kuin $50,-, saattanut monet kaupungit < >re- tietoja bituliitin enempää kuin kevät näennäisesti, s. o. työläisil tä riistämiensä varojen avulla. luottorajat salli sitä enempää osoittaneet tämän hankkeen kel Lainlaatijakunnan alahuonees-! 000.000. Valtateitä päällystettäi- • gunissakin huokailemaan raskaan > n],ji,{cnkaan päällystelajien ar- vottomuuden. mutta yksityiskoh otettavan. Kaikki äänioikeutetut työläiset, iin sitten helmik. 15 p. Isiin ja toisia linjoja karhottaisiin velkataakan alla kiskomalla vosta. ■Mutta kaikella tällä puuhalla taisempi selostus sen synnystä sa esitettiin miehet ja naiset, käykööt s iis is n-o 550 kuuden mil-j niin että päällvstctrusti saisi ] tä huikeita hintoja katujen paa,-] .. ei ole saatu läheskään riittävästi ja todellisesta merkityksestä ei lakiehdotus osotuksena siitä, mitä äänestyspaikoille Oregonissa ke- ^ndilainan hankkimises- “bisnestä.” Maantiehallituksen lystamisesta. 5 htiolla sanotaan ^ te iia joonan bondilainan . . . . tarpeellisia, tarkotustaan vastaa liene haitaksi. .devan pääkonttorin Wall-kadu1-] tämä päällystysohjelma sisältää,| siik. 4 p:nä esittämään käytän- Ensimäisiä lakiehdotuksia, mi ta. Samalla läksivät päällyste- valvonnasta luonnollisesti riip- la. New Yorkissa ja Rockefeller mainittakoon, että aikomuksena nöllisen via teitä. Sen tunnustaa maantie- vastalauseensa tuota hallituskin virallisessa väitekir- tä lainlaatijakunnan viime is trustin kaikki asiamiehet liik- puisi oaljon, mutta silläkään ei on tiettävästi sen takana. Lain- j 11,1 ni- päällystyttää l,0C0 tnai- j lmijaussuunnitelmaa vastaan ve jelmässään mainitun bondilainan tuntokaudella esitettiin, oli etige- keelle puustaamaan sitä. Sano olisi valtaa, jos se tahtoisikin, laatijakunnassa, kun tätä tie- >‘a tietä. Tätä ei saada tehdyksi' tämällä merkin (x) äänestyslis- nuolesta, sanoen m. m. “Me (o- nelaisen edustajan, Louis E. malehtiin tietysti kyhättiin jos kyseessäolevan suunnitelman n o kysvmystä pohdittiin, kävi sei- kuudella miljoonalla dollarilla,'talle n :on 315 perään. regomlaiset) oletnme saarnan- Deanin, ehdotus n:o 2i, varojen jonkinlaisia "vetoomuksia” sen jalla eristää urakoitsijoita tai T O V E R I
