TOVERI
SIVU KAKSI.
No. 126
"P ä iv ä le h d e n ” m ie le stä V enäjän val
oiden lainlaatijakuntiin, ke-'
koskevista uutisista. Kuten tun
lan kum ouksessa ei o llut työväellä m i
hoittaen
niitä
ennen
hajaantui
tään osaa. vai m iten on y m m ä rre ttä
nettua, selittävät amerikalaiset
Llnnen suomalaisen työvlen Äänenkannattaja, ilmeatyy Astorlassa, Oregon,
vä se, kun m ain ittu leh ti k irjo itti
mistään antamaan kuvernöö
lehdet jokaisen suunnitelman jo
joka päivä paitsi sunnuntaina.
joku
aika s itte n to im itu ssiv u lla a n m.
ka ei asetu sokeasti tukemaan rille vallan asettaa sivuun tai
TOIMITUSKUNTA:
m.:
“ E ivät so sia listit, eiv ät nihllis-
li< 3 ti< 3 ta ■ vahvastl P ön g ittän y t v e risin tä sortoa.
jättää huomioonottamatta eri l K s l l O l S U l » e n U < S 3 ia in ilS
W . N. REIVO , A. S ALM I, L. M O ILANEN, A. N. KOSKELA, K. E. H E IK K IN E N sodankäyntiä ja valloitushankkei-
L I O L « * ( 0 llhan se tuom innut kaikki ty ö lak o t, tit, eivät p u n a set vallan k u m o u k sen i
näisiä säädöksiä työväenoloja
ta, saksalaismielisyydeksi ja Sak
i huolim atta siitä kuinka o ik e u te ttu ja : set, eiv ät a n a rk is tit e iv ä tk ä m uut ku-
tasavaltaa
TOVERI
koskevissa
laeissa,
milloin
san hallituksen alkuunpanemaksi,
! ne olivatkin, alim paan k a ttila a n . J a \ m oukselliset olleet täm ä n kum ouk-
(The Comrade)
S osialistinen rau liankongressi ko
Kansallinen
Puolustusneuvosto
vaikka
mitään
sellaista
ei
suin
Suom en “ vap au tu m isen ” su h teen se sen ta k a n a , vaan oli se p u h ta a sti
The organ oi the Finnish workers in the Western States. The only
koontuu m uutam ien päivien k u lu ttu a
keikaus
Finnish daily in the WesL Published daily, except Monday, at Astoria, kaan voi olla kysymyksessäkään,1 sellaista vaatii, ollen sellainen ja sen to im in n asta on ilm oitettu jo oli s itä m ieltä, e ttä tä s tä m aa sta lä su u n n ite ltu d ip lo m aa ttin e n
—
S
iis
työväellä
ei
ollut
m itään
Ore., by the Western Workmen's Publishing Society.
työväen lakien sivuutus tai pe e tu k ä tee n y h tä ja to ista m ielenkiin- h e te ttä isiin joku suom alainen prom i
mikäli Tukholman sosialistikong-
Advertising rates in effect July 1, 1912, 40c per inch. Special discount
n e n tti k an sallisen a d re ssin kanssa an sio ta vanhan jä rje s te lm ä n k u k is
ruutus voimassa ainoastaan toista
ressista on puhe. Saksan halli
allowed for larger and continuous advertisements.
V enäjälle e sittä m ä ä n tsa a ri Nikolail- tam ise ssa , kaikki kuuluu niiden a n
TO V E R I, BOX W, ASTO RIA, OREGON.
m aaratyn ajan, eikä m issaa t
L uonnollisesti ei m eillä ole sa ata
tuksella ei ole sen ylitse mitään
|
le
alam ainen pyyntö, e ttä Suom i on sioksi, jo tk a vallan a n a stiv a t, se on
AUGUST N IK U L A , Manager.
tapauksessa muuta kuin sodan vissam m e m itään v irallisia tieto ja, vap au tettav a. T äm ä puuha olikin V enäjän porvareille.
vaikutusta, eikä se siis suinkaan
m itään sellaisia tieto ja, jo tk a olisi
Entered aa second-class mail matter July 18, 1912, a t the Post-Office at toimi minkään erikoisen Saksan
ajan.'’
jo koko hyvällä alulla, a d ressi oli jo
J a eikös se ollut “ P ä iv äle h d en ”
vat tu llee t so sialistik o n g h issista tai
Astoria, Oregon, under the Act of March 3rd, 1879.
„♦
valm
is,
p
u
uttui
vain
henkilöä,
joka
staap
iin kuuluva “ P elim anni A apeli”,
ecuja ajavan rauhan, vaan ylei
Kun Gompers itse on näyttä edes sitä v alm istav ista to im isto ista
olisi
sen
vienyt
N
ikulle.
Sekin
olisi
SUBSCRIPTION RATES:
joka
“S iirto la ise n ” a la k e rra s s a k ir
sen maailmanrauhan aikaansaa mässä miten voidaan tilapäisesti k aan ; nehän — tiedot n im ittäin —
* lu u ltav asti pian sa atu valittu a, m u tta jo itti m.m. s e u ra a v a t jä rje s ty n y ttä
IN T H E U N IT E D STATES AND CANADA:
sivuuttaa kaikki työväestön suo on näiden “sa n an v ap au d en ’.’ puolesta sitten V enäjän työväki ä k k ia rv a a m a t työväkeä h äv äisev ät s a n a t:
F o r i year >3,78; For «Months, >2.00; For 3 Months, >1.25; For 1 Month 50c. miseksi.
Kun täältä ei päässyt sinne jelus ja työläisten oikeudet, mitä taistelev ien valtioiden sen su u ri ta r ta syöksi N ikun pois v a lta istu im e l “M itäkö vahinkoa siin ä s itte n olisi,
T IL A U S H IN N A T Y HDYSVA LLO ISSA JA CANADASSA:
koin e stä n y t p ä ä se m ästä m eille.
taan, joten A m erikan su o m alaisten jos niin olisi käynyt, e ttä Tokoi olisi
1 vuosikerta >3.75; 6 kuukautta >2.00; 3 kuukautta >1.25; 1 kuukausi 50c. edustajia, niin varmojen tieto onkaan työväestöllä silloin odo
M utta väh ätp ä siitä, onhan m eillä
8U O M E EN JA M U U A LLE U L K O M A IL L E :
porvarien e d u sta ja ei k e rin n y t ku tuon k u n n iav iran saan u t, m inulta eh
jen saanti kongressin toimista tettavissani!? Varmaankaan ei siltikin
“tie to ja ” so sialistikongressin
1 vuosikerta >6.50; 6 kuukautta >3.50.
saattaa viipyä siksi kunnes sota- missään muussa maassa olisi toim ista ja vielä enem m än suunni m artaa “ H änen M a je ste e ttin sa ” jal- ken k y sytään. E ipä m uuta, m u tta
kain ju ureen, ja niin koko k a n salli alan
p elkääm ään,
e ttä
so sia listit
llm otuahinU 40c palstatuumalta. Kuoleman-ilmotukset >1.50 kerta ja sensuuri on poistettu.
Ja Suo mahdollista sellainen että työvä telm ista.
nen a d ressi jäi ian k aik k isik si ajoiksi S uom essa pian p anevat käy tän tö ö n
muiatovärsyilla >2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliitto-iimotukset 50c
Ei kauan sitte tied o tti m uuan “ uu-
kerta, haluta»"*1»*»- Ja nimenmuutto-ilmotukset 25c kerta, naima-ilmotuks at men tapahtumiin nähden saattaa enjärjestöjen ylin virkailija esit
.,
. ... ’ e sittä m ä ttä ,
sen en tisen toivom uksensa, e ttä kun
>L50 kerta, svloero-llmotukset >1.00 kerta. Seisovat ilmotukset seuraavan olla laita aivan samoin, varsin täisi työväestön ehdotonta alis tisto lm isto — luonnollisesti virani- j
Näin ollen olisi tuon ad ressin he p ääsev ät h a llitse m a a n m aata, sil
hintaluettelon mukaan palstatuumalta; 1 v. 20c,
v. 20c, 3 kk. 25c, 1 kk. 30c.
sen sensuurin virallisella suostum uk
kin
jos
siellä
on
käynnissä
jär
tumista kuvernöörin ja neuvos-
loin p itä ä ’toisin a ja tte le v ie n k av ah
« j o l i n n a i a i a t a ilmotuksista tulee rahan seurata mukana.
Englannin
sella, m iten e rä ä t ru o tsa la ise t tie tä hom m aajain tullut v ie ttä ä su ru ju h
tam a an h e itä n s ä ’, ja niin ollen tuo
jestyneen
työväestön
johtama
laa
sen
johdosta
kuin
heidän
to
u
kunnan
määräyksiin.
Sellainen
kielestä suomennetaan vapaasti
v ä t e ttä Y hdysvaltain h allitu s ku
aik
a n y t pian a lk a a olla läsnä, e ttä
hunsa
m
eni
kokonaan
m
yttyyn.
Mut-
lakkotaistelu vaikkapa vain kah on katkerinta itsevaltiutta. Se k iste ta a n tuossa tuokiossa jo itten k in
Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katujen kulmassa.
ta
sen
sija
a
n
he
alk
o
iv
atk
in
e
s
ittä
ä
,|
ih
m
eitä saad aan sieltä kuulla, sillä
deksan tunnin työpäivän saavut on juuri sellaista hallitusta jota “ ulkom aalaisten so sia listie n ” v aik u
Telefooni: konttori 365, toim. 832.
“ P ä iv äle h ti” etu n en ässä, e ttä ju h lit-j •pääm inisterillä' ta v a llise sti on aina
tamiseksi.
vastaan esi-isämme taistelivat tu k sesta. Sensuuri on jä ttä n y t Il
nyt Suom en vapautum isen ■ suuri sa n a n v a lta sellaisiin asioihin
Emme saa suinkaan unohtaa, amerikalaisissa siirtokunnisssa- m o ittam atta, m in k älaista p re n ik k a a i täisiin
ilm oituksensa y h - ] kunniaksi, k iittä m ällä “m aailm ojen kuin kostotoim ien k ä y tä n tö ö n p an e
että Suomen eduskunta on ny- kin. Voimme hyvällä syyllä ky- tied o n an taja anoi
i h a llits ija a ”. Kun me olim m e siinä m isessa, ja siksi m inä en olisi vielä
teydessä.
ta
nykyisin
on
käynnissä.
Eihän
toivonut, e ttä Suom essa saisi ‘pyöve
kyisin koolla ja vaikka siellä on-1 Syä, millin on Amerikan kan-
Kun estetuomio ei
M utta täm ä ei o ik eastaan ole vielä k ä sity k sestä , ja olem m e yhä edel
se ole muistanut vaatia itselleen kin sosialistinen enemmistö, niin sanvaltaisuus
kulkeutumassa m itään sen rinnalla, m itä New York leenkin, e ttä Suom en v apautum isesta lin k irv e s’ teh d ä m ieluisaa ty ö tä n sä
vedellyt
perustuslain selittämisoikeutta ja senkin takana täytyy olla jär Ja onko sodan jälkeen enää min Call kertoo rau h an k o n g ressin “suun on ennen kaik k ea k iite ttä v ä V enäjän ennenkuin eläm ä siellä k e rk iä isi h iu
siksi kunnes se sen vaatii, se jestyneen työväestön alituisesti käänlaista kansairvaltaisuutta jä- n ite lm ista ”. Y ksitoista sosialistista köyhälistöä joka tarm o k k aalla k äd el kan n y k y ise stä h ä m m e n n y k sestä va
kaantua. Jo s osia siellä tah d o ta a n
Joitakin päiviä sitte kerrottiin alistuu vapaaehtoisesti.
ta sa v a lta a kuuluu olevan aikom us lään kuk isti y k sinvaltiuden ja sen
valveillaan, valmiina tukemaan lellä?
m uuttaa, e ttä e s iin e rk ik ^ h e rro ista
k
a
u
tta
v
ap
au
tti
Suom
enkin
sorron
p eru staa nyt ensi töikseen, eikä Yh
erään californialaisen hakeneen
Estetuomiot ovat vain valta- edustajiensa vaatimuksia, sillä
teh d ään “o rjia ” ja p äin v asto in k a i
Gompersin
auktoriteetin
tuke-
dysvallat vielä siihen kuulukaan. Lis ikeestä, niin oli m ielestäm m e perin
estetuomiota asevelvollisuuslain luokan aseita työväestön vaati
muuten porvaristo ei niihin tai-i mana ovat lainlaatijakunnat lii talla ovat V enäjä. Böömi, Suomi, hau sk aa pilaa se, e ttä "P ä iv ä leh ti" k ista e n tis is tä “ r a a ta jis ta ” sen aatto -
täytäntöönpanoa vastaan, jota muksia vastaan.
vu. Kysymys saataa siis olla ankin valmiit ottamaan hänen K reikka, Serbia, Puola, M ontenegro, keh o itti k iittäm ään siitä “maailmo-1 reja ja k an salle v irkam iehiä, se olisi
hän piti perustuslain vastaisena,
h a llits ija a ”.
T ä lla ise sta onkin m ukiin m enevää, kun h an vain lienki-
joistakin valtiollisista vaatimuk suosituksensa huomioonsa. Sii B ulgaria, R um ania, A lbania ja U n jen
m ain ittu leh ti sangen sy v ästi louk- pahasen a n ta isiv a t jä ä d ä kaupan-
koska perustuslain kolmastoista
Mitä tapahtuu
sistakin.
nähän on oivallinen tilaisuus an kari.
päälliseksi, m u tta jos sen vievät, sil-
lisäys nimenomaan kieltää kai
V enäjä kuuluu jo o ik eastaan on k a a n tu n u t ja se k irjo itta a toim itus-
taa
työväestölle,
sellainen
isku
5 loin loppuu pian siitä m aa sta leivän
Suomessa?
o
sastossaan
se
u
ra
a
v
a
a:
suunnitelm issaan, m ut
kenlaisen
pakkopalveluksen.
ONPA KYLLÄKIN jonka vaikutuksesta se ei niin n ta istuneenkin
“S o sialistiset sanom alehtem m e o- i k y n tä jä t, jo ita vielä siellä ta rv ita a n .
m uualla ta ita v a t olla p e ru sta m is
Mutta tuomioistuimet eivät sat
vat tah to n e et s a a tta a p ilanalaisiksi : vaikka kuinka ih an te ellista eläm ää
kään pian jälleen kohoa. Vaara su u n n itelm at vielä hiukan kesken.
Niistä varsin puutteellisista ja
tuneetkaan ajattelemaan samalla
E päilem ättä ovat sosialistikongres- ne isän m aalliset ju h lat, joita n.k. por- a le tta isiin eläm ään. Ih a n te e t ja to-
Amerikan työväenluokalla on on niin uhkaava, että jo Wood-
tavalla ja niin koko jutusta tuli hajanaisista tiedonannoista päät
silla om at suunnitelm ansa, m u tta ku-i värilliset eli kan sallism ieliset ovat ! dellisuus eiv ät siis m ielestän i vielä
row
W
ilsonkin,
ottaessaan
vas-
nykyisin
syytä
pitää
silmällä
vain lyhyt välikohtaus siinä rie täen. joita Suomesta viimeksi
ten sanottu, n iistä ei ole joko ilm oi toim eenpanneet Suom en oikeuksien saisi tä s s ä a sia ssa kulkea aivan kä-
Englannin
työväenlähetys-
taan
kussakin
te ttu m itään, tai on sensuuri ne es tak a isin p a ia u tta m ise n johdosta. Suo- i sikädessä."
mumarssissa, jossa Amerikan saapuneet sähkösanomat ovat vä- päinlaatijakuntaansa
H ävyttöm yydellä ei ole rajo ja. E-
varoitti
asettamasta
työvä-
tön.
tän y t p ääsem ästä m aailm alle, m utta takoon niille se ilo. Sekin vain on
työväestö pukeutuu militaristi littäneet, kertoen suurista lakois- valtiossa, varsinkin istuntokau-
cnlakeja syrjään edes tilapäises- m itäpä siitä, onhan m eillä “tie to ja ” to d istam assa sitä, m inkä v erran niillä dellä oleva lainaus o so ittaa selvästi,
ta kahdeksan tunnin työpäivän sien loppupäivinä.
seen pakkopaitaan.
ja niitähän m aailm a kaipaakin. — ja yleensä siinä ry h m ä ssä on kun- e ttä sitä riittä ä tuolla taholla vaikka
Sodan aikana ei työväestön Gi t ikään.
Californialaisen, joka estetuo saavuttamiseksi, on siellä käyn-
J a vielä he keh-
kuinka pitkälti,
Ja tästä uhkaavasta vaarasta Ja pitäähän sen sensuurinkin t e h d ä ' n io itu sta k an sallisia k ä s itte itä j.i taa v a tk in veaCa e ttä so sialistien tu-
nissä
valtava
lakkoliike.
keuksia
paljoakaan
kunnioiteta,
miota haki, olisi pitänyt tuntea
olem assaolonsa tarp eellisek si, ja mis- ' tu n te ita kohtaan ja m inkä v erran j
Mutta mitä kaikkea siellä aje- Ja sekin työväen laiulaadinta,! on jokainen saatava tietoiseksi, säpä olisikaan siilien parem pi mah- j k u n n ioitusta jä rje sty n e itä , rauhalli- lisi k u n n io itta a heidän “ k an sallisia
mitä varten tuomioistuimet ja
tu n te ita a n ” ja heidän “ vapaam ieli-
estetuomiot ovat olemassa. Hä taan takaa, siitä emme kaiketi | mitä vuosikausien ankaran tais-1 Kukaan ei tiedä tuleeko sota dollisuus, kuin “ tie tä m illä " jo etu- siä oloja k o h taan .”
kestämään vuoden
vtu Ien tai viisi vuot- käteen varsinkin sosialistien su u n n i-■ T untuupa siltä kuin so sia listit oli- sy y ttä ä n .”
nen olisi pitänyt tuntea hiukan san täydellistä käsitystä ennen teliin avulla on saatu, uhataan
P a rh aa t tu lokset on s a a - ] siv a t p aljaita roistoja, jo tk a eivät
atnerikalaisten työtaistelujen his-] kuin Suomen puoluelehdet en-1 kukistaa kuin korttirakennus. ’ ta. ja kaikissa tapauksissa voi- toim ista.
v
u
tta
n
u
t
pyövelinäkin
se joka Itse lain k aan kunnioita m itään, ei k an N U O R T E V A El M E N E S U O M E E N .
daan
työväestön
oikeuksien
tila
toriaa ja hänelle olisi ollut jo nättävät saapua tänne jolloinkin Siten on asianlaita varsinkin
k e rto iv at
sallisia tu n te ita eik ä jä r je s ty n e itä , Jo ita k in aik o ja sitten
toim i m yöskin etsiv än ä poliisina.
päinen
riisto
tehdä
pysyväiseksi
juuri
nyt
jolloin
taantumus
on
Suom
en
lehdet
e
ttä
tov.
S.
N uorteva
rauhallisia oloja. M ainittu lehti ei
etukäteen päivän selvä, että es heinäkuun ajalla.
satulassa
ja
alkeellisimmatkin!
varsin
helposti.
Kysytään
jäl-
on
y
k
sity
isk
irje
e
ssä
ä
n
ilm
o ittan u t
kyllä suoraan k e h ta a sanoa sitä,
Täkäläisiin sähkösanoma tietoi
tetuomiot eivät ole työväestön
piakkoin
m
a
tk
u
sta
v
a
n
sa
Suom
een.
Loukkaantuuban
sitä
m u tta
v iittailee
k uitenkin
siihen
orjuuttamista vastaan,
vaan hin Venäjän ja Suomen tapah kansanvaltaiset oikeudet hyökkä-* lecn vuosien ankaraa taistelua,
Sen jo hdosta a n ta a N uorteva R ai
väärinymmärryksistä suuntaan.
I että saadaan takasin sekään niis
vaajassa seu raav an se lity k se n :
päinvastoin juuri sen toteutta tumista ei nykyisin oikein us vsten alaisena.
Em m e todellakaan kunnioita sel
Työm ies k ertoo H elsingin T yöm ie
syvästi
iä
tätä
asemaa
vaikeuttaa
vie-l
tä
nyt
niin
välinpitämättömästi
on
sangen
“
P
ä
iv
äle
h
ti”
kalla luottaa, siksi ovat tiedot
mista varten.
hen m ukaan, e ttä “S a n te ri N uorteva
laisia
“k
an
sallisia
tu
n
te
ita
",
joiden-
lä paljon Gompersin äskettäin I luovutaan näin tavallisuudesta louk k aan tu n u t sen johdosta kun so-
Suom een lä h e ttä m ä ssä ä n yk sity lsk ir-
Perustuslain kolmastoista lisä valtavimmistakin liikkeistä sieltä
sia listit eiv ät oikeen uskoneet s e n ] ka te h tä v ä n ä on purkaa
k aik en laista I jee ssä än ilm o ittaa pian lä h te v ä n sä
„
..
..
ys ei merkitse sitä etteikö otettavat vastaan varovaisesti, antama suositus työväenlakien' poikkeavalla tavalla ja kiireellä, vilpittöm yyteen kun se k eh o itti juh- lokaa Järjesty n een työväen silm ille i tak aisin su o m e e n ”. T äm ä uu tin en
Kansalliselle ilman minkäänlaista järkeä, sillä lim aan lu k ijo itaan Suom en v a p a u tu -G a k ie ltä ä työväeltä kaikki ansio va- on jo n k u u v erran p erätö n . E nsinnä-
työväestöä voisi pitää sellaises tietäen että ne ovat väritettyjä sivuuttamisesta.
maahamme ei ole hyökätty, eikä inisen johdosta. Olimm e n äet sitä paanipien ja onnellisem pien olojen ; kin en oie Suom een lä h e ttä m ä s s ä n i
sa orjuudessa johon se vapaaeh ja mahdollisesti aivan vääristel Puolustusneuvostolle osottamas-
k sity isk irje e ssä sanonut palaavani
saan kirjelmässä suositteli Gom maamme ole minkäänlaisen ul m ieltä, e tte i “ P äiv äleh d ellä” ollut oi- saav u ttam isessa, vaikka työväki on | y Suom
.... ole
. - Suom ___
een. T oiseksi en
een
toisesti suostuu. Ja tässä ei tyjäkin.
k e a sta an m itään o ik eu tta k e h o itta a j ollut suurim pana tek ijä n ä su u rten lä5iettä nyt m itään yksityis-, en em p ää
koapäin
tehtävän
hyökkäyksen
pers
yhteydessä
lienee
Ja tämän
muusta ole kysymystäkään. Ei
m u itak aan k irje itä kolm een vuo
—■ Milwaukee ketään juhlim aan vapauden kunniak- i m uutosten a ik aan saam isessa, kuten kuin
“Että Kansallinen Puoltis- vaarassakaan.
mainita
myöskin
paikallaan
teen, joten en ole voinut se lla ista
hän amcrrkalainen työväestö ole
koska
se
kaiken
aikaa
oli
varsin
on
laita
V
enäjän
vallankum
ouksessa.
I si
xx»cocccoccoococcccooccccoc
pannut vastaan niitä aikeita, joi- Tukholman sodnlistikoneressia I tusneuvosto vetoaisi eri vaiti- Leader
vaan se tulee maksamaan kuusi
OOCCCCX>CCCCCCCCCCCCCCCCCCCCi
yhtiöllä on vhdeksän-
päällystetrustia hommasta. Alku- ville,
. että .........
.
toista
miljoonaa dollaria, usei
neet kuusikymmentä vuotta hv- hankkimisesta nviantiehallituk- puolesta.
Lakiehdotukseen oh jaan'oli
laadittukin ^ ’sta eri paallystelajia, joulen
Mitä Oregonin nykyi vistä teistä ’ja käyttäneet miljöö- sen käytettäväksi myymällä bon- pistetty erikoinen emergency sellaiseksi, lakiehdotus
den
eri
asiaintuntijan mukaan.
että maantiehallituk-Hjatentit paaUyvat ennen toukok.
nia
mutakuoppien
täyttämiseen.
'
Reja.
Lakiehdotuksen
mukaan
]
eli
kureellisyyspykala,
jonka
a-
nen tieohjelma
cnib. a !
oliot nik-eotf. nääl P P ^a. 1920, ja silloin niistä ei Kuusi tai lähes kahdeksan mil-
vulla se aijottun saattaa voimaan
Urakoitsijat
ja
muut
huijarit
Hondien
summan
ei
saanut
nousta
lystää teitä muuten kuin urakat-•
» J • k n " » .I *
..un ‘
“
sisältää
ovat täyttäneet mutakuoppia ja yli $1,900,000.00 ja siten saadut heti, antamatta kansalle tilai la. mutta sitten sitä sivistettiin ’'" ‘"Ja- On sus tehtävä hemaa I muun alulle tantan laajan paa.
vieneet kansan varat teiden ra- p ah at oli asetettava valtion ra suutta äänestää siitä. \ asta vii niin. että jos urakoitsljaln ta r-! •«'» a«r.nko paistaa kytkemällä j lystämisohjelman ja päällystä-
me tingassa, kun tätä hanketta ioukset eivät m aantiehallituksen1 orejronila set tieohjelinaan |o n - ! maan ’iiuutamia autoteitä her
hastoon. johon liittohallitus n.
Ensi kuun neljäntenä päivänä kentamisen varjolla!
On luonnollista, että tiettömi- Shackelfordm lain nojalla hio vastaan alkoi työväenjärjestöjen rn M o - tS
L -ohtnnlK cki a,n «il- i
t«»t dl 1 13111 1 UCll tlllc e lOl)UlllSeS- roille. .Vltteu voidaan taas vaa-
on Oregonin äänioikeutetuilla a-
ja
veronmaksajien
yhdistysten
en
matkojen
eristämät
“korven
|
viittaa
vissin
summan
vuosittain
L
‘
c
1
'
ta
maksamaan
suunnattoman j tia '•'* äänestyttää lisää bondeja.
sukkailla taas tilaisuus näyttää
lä lupa rakennuttaa teitä muu
taholta
kuulua
protesteja,
päät
Väite, että Oregonin asukasten
avustaakseen
valtiota
maanteiden
Tämän lisäksi.
ovatko he äänioikeudet) arvoisia; asukkaat“ vaativat teitä ja ilo
tenkin, mutta tämä puoli on jä . summan.
..
tivät
sen
ajajat
poistaa
tuon
py
lieprobleemi
ratkaistaisiin ra-
käyttävätkö he sitä omaksi hv- i mielin tervehtivät viestiä, joka 1 rakentamisessa. Eainlaatijakun-
tettv mahdollisimman hämäräksi, perännyt amer.kalaiMlle rahamte-
kälän
ja
luottaa
siihen,
ettei
kan
yksinomaan
kova-
kentamalla
väkseen, vaiko vain vahvistaak- ] kertoo “hyvien teiden rakenta- nan kummassakin huoneessa i t
Epäilemättä herrat lainlaatijat o-1 ,1! 'c aareitomasti Kuhaa, joten
sa
tule
hylkäämään
lakia,
kunhan
päällystäisiä
teitä,
ei
pidä
paik
seen riistäjien
katalimmatkin ] misesta kaikille.’’ Tätä kannatta- sein ihnotettiin, että tämä hon-
vat tienneet, ettei maantiehallitus j rd ian a!liaa^icn S<IP." ,o s^a‘T ■)O.V’ kaansa. < ohimbia-maantie, jonka
sen
takana
oleva
trusti
ja
keinot-
ryöstösuunnitelmat, kuten niin maan vhtyvät nekin, joilla jo on disuunnitelma aijotaan saattaa
koskaan ajattelekaan muuta k u in |(lela nclJan prosentin korolla. Se
ehtivät “agitecrata ’ sen
,
nni;on v a r m e m n a a r iim ie n si rakentaminen on tullut maksa
usein ennenkin. Tämä tietysti teitä, mutta niin kurjia että niitä I voimaan ainoastaan suurien tila- telijat
,n.-,1n«fi Snninre kvsvä miksi I naallvstetrustin etuja, joten kaik- ?n
11 \arm e npaa rahojen si
koskee vain työväenluokkaa ; riis tuskin voi kulkea. Parempiosai] päisten tarpeiden varalta; että
• läpi iki urakkatarjoukset
mitä se t n - i 'ol,tUsta kuin ulkomaalaisten so maan lähes $50,(XX) mailia kohti,
akkatarjouk
on kyllä hauska huvitie, mutta
täjät kyllä aina osaavat äänestää set, joilla on autoja, tietysti aina automobiili*eroista eli -lupakir- tämä homma aijottun ajaa
lee tekemään varmasti näyttävät] tabondien ostaminen.
-
-
----
-■
!
----
«
----‘
noin
nopeasti?
saadaan
on
paljon maanviljelijöitä ja
vaativat
hyviä,
kovapäällystäisiä
1
joista,
joista
nykyisin
ja toimia omaksi hyväkseen.
“kohtuullisilta.”
Maantiehallituksen
jäseninä
o-
ja
vlei-
muita,
joiden tiepnla ci poistu
teitä,
ja
useimmat
näistä
eivät
]
noin
$310,000
vuodessa
Koetueksi riittää yksi ainoa
Niin kierä ja valheellinen on
Oregonissa
käytetään
nyEvään!
'
a.^.
n>kvään
juutalainen
moni-
sillä,
että
tuollaisia ylellisyyksin
välitä
Itkuistakaan
siitä,
miten
sestä
neljännesmillin
(mill
—
kysymys, jonka, useiden muiden
tämä laki, ettei “tietarkotuksiin
surullisenkuuluisa
jatkettaisiin.
Hyvin rakennetut
tasapuolisesti
teitä
rakennetaan,
l/10c.)
tieverosta,
josta
saadaan
jo
noin
kuusi
miljoonaa
dollaria
j
,n'
.
-
,
oncc.1
.'’
ohella, valtion lainlaatijakunt i
vaadittu summa rajoitu edes
työväenjärjestöjen
ja
kansan
e-
!
ja
kunnossapidetyt
somerotiet
“teiden rakentami
viime istuntokaudella päätti alis kun heillä vaan on kylliksi liik- noin $220,(XX) vuosittain, saadut kuuteen • miljoonaan. Kuten sa vuosittain
vihollinen
Simon
Benson.
olisivat varsin oivallisia. Ja ra-
vastaa- nottu, hyväksyttiin Bcanin laki seen.” Tällä summalla tietysti
.
taa äänestäjien ratkaistavaksi: kuma-alaa. Niinpä nytkin näit- varat hyvin riittävät
entinen Michiganin kennettakoonpa millaisia teitä ta
sallitaanko Oregonin maantieko- dään autoniobiilivhtiöt ja herrat maan sitä summaa, minkä liit- ehdotus siinä ymmärryksessä, saataisiin aina kunakin vuonnai
omistajat
tekemässä tohallitus luovuttaa ja vielä että vasta sitten, kun muut käy melkoinen määrä uusia teitä, ja ; hunkiatij.ih.unnan puheenjohtaja hansa, ei siinä tarvita huijareita.
missioonin hankkia kuuden mil autojen
joonan dollarin bondilainan nel kaikkensa ajaakseen läpi tämän muuhunkin.
tettävissä olevat vjarat eivät rii entisiä päällystetyksi, jos v aro -;'?, P',rytUdPontikoit»ija E. |.
Pienviljelijäin ja liikkuvan työ
;^] dins -,a Pan^^.1!ri, \ ^ ’. V’
jän prosentin korolla käyttääk hondilainasuunnitelman, koska he
r,eanin bondilakiehdotus tuli tä. voidaan sen nojalla laskea jen käyttö olisi kansan eikä pää!-1
väestön
keskuudessa on varsin
J7J
Thompson.
Tämän
komissionin
seen nämä varat “maantietarko- hyötyisivät tuosta tiehommasti laiksi. Kolmckyminentä-viisi päi- liikkeeseen bondeja. Multa laki lv stetrustin määrättävissä.
yleinen
se
käsitys, että tiebondit
vaan ens*
entisten maantiein-
tuksiin.” Tämä esiintyy viralli sen, mitä käytännöllistä h>ot_\ <i I
lainlaatijakunnan istuntokau- ehdotukseen n :o 550 kirjotettiin siis ole varojen vähyys, siihea
ja
-verot
eivät
koske heitä; että
;
s’n<)örien
erottaminen;
pääinsi-
sella äänestyslipulla numeroilla teiden parannuksen muodossa
pvkälä, jonka mukaan tnaantie- väärä järjestelmä syynä
yhtiöt,
automobiilien
omistajat
314 (puolesta) ja 315 (vastaan.) siitä ollenkaan lähtisikään.
i nejcsinuti{aan> tai ainakaan jul- hallinnolia • eli -komissionilla on että Oregonissa ei ole tai raken- n<)" r>k*> nimitti se erään Her- ja yleensä herrasväki maksavat
Oregonin, kuten muidenkin
Kansan yleiseen ttetarpeeseen u snU(iessa puhunut, että lainlaa- valta rakennuttaa muitakin tei neta riittävästi hyviä teitä, j a ’ ,crl Nunnin, jonka teknillisiä nuo kustannukset, tai ainakin
valtioiden tiepolitiikka on aina ja paksupäisyyteen nojaten s^ - tijakunnalle tultaisiin esittämään tä kuin mitä siinä on nimen tieprobleemi tässä valtiossa, e - ineu.Xt.9a senra^cn ,n- ni- Multn »-
ollut suururakoitsijain. rahamies listajat ovat vireille Pannect ta" toinen ehdotus monen miljoonan omaan mainittu ja käyttää Bea- ne m
ten, sementti-, asfaltti- y. m. män kuuden miljoonan bundilai- (joiiar;n bondilainan hankkimi- nin lain nojalla hankittavat va k
päällvsteyhtiöiden määrättävis nasuunmtelman ja mitä korkein-1 scsta Sunnnntai-iltana viisi päi rat niinkuin parhaaksi näkee. t
sä. Ne ovat sanoneet, mihin tiet massa äänilajissa nollaavat sen vää ennen perustuslaissa määrä Kysymys ei siis itseasiassa ole koits
tehdään, millaiset ne tehdään ja tarkoittavan hyvien teiden ra tyn JO-vuorokatitisen istuntokau kaan kuudesta miljoonasta, vaan rit
tä varat.
,
■
, , ,
kuinka paljo ne saavat maksaa. kentamista. Tähän virteensä ovat den päättymistä, pidettiin Ore $7,(f00,000:sta.
•. —
— ■■ i— i struction Lo:n palveluksessa. St- ieevä väestö, se kansanluokka,
Varsinaisen kansan osaksi on he saaneet yhtymään monta hv- gonin ehkä inuhkeiininassa ho
Tämän tiesuunnitelman tar- Mikä on sitten se päälh stetrus-1 nion Bensonin ja toistenkin joka li,f kaiken rikkauden, mak
jäänyt vain verojen hyväksymi v äätarkoittavaa, mutta vähän tellissa, llensonissa, Portlandis-
ti , jonka sanomme olevan ta- ] inaantiehallituksen jäsenten He
Riistäjät,
nen ja suorittaminen. Veroja on arvostelevaa henkilöä, joiden e- sa. loistavat pidot, luitakin lain kotuksena on vakiinnuttaa < >re- inän nykyisen tiehomman taka- ,ictään mvöskin olevan hänen saa k a i k k i verot.
gortin
asukasten
“kärsittäväksi
jotka
eivät
n-itääi
tuota,
eivät
säädetty tuhkatiheään bondilai- dut vaatisivat jyrkkää kieltäyty laatijakunnan jäseniä oli kutsut-1 t jen])j e| nia
toteuttaminen na." Se on Warren Construction j ja päällystetrustin “hituliitti”- myöskään voi mitään maksaa to
nojen suorittamiseksi. Muutamat mistä luovuttamasta senttiäkään tn {»itoihin. Tämän jälkeen kuul-! tulisi maksamaan, useiden päte- Go. ja sen alayhtiot.. 1 ämä vliboi systeemin ihailijoita, vaikkapa
dellisuudessa, joskin lie niin te
kauntit ovat ottaneet velkaa niin noille tiehuijareille Olemme jo tiin ensi kerran julkisuudessa ]
asiantuntijain laskelmien on mitä ovclhnmilla keinoilla ]
ej
oickaan
mitään
ammatti-
paljon, etteivät niiden nykyiset muutamia kertoja yleispiirtc-n tästä hondisuunnitelmasta. ___ ¡mukaan, ei vähempää kuin $50,-, saattanut monet kaupungit < >re- tietoja bituliitin enempää kuin kevät näennäisesti, s. o. työläisil
tä riistämiensä varojen avulla.
luottorajat salli sitä enempää osoittaneet tämän hankkeen kel
Lainlaatijakunnan
alahuonees-!
000.000.
Valtateitä
päällystettäi-
•
gunissakin
huokailemaan
raskaan
>
n],ji,{cnkaan
päällystelajien
ar-
vottomuuden. mutta yksityiskoh
otettavan.
Kaikki äänioikeutetut työläiset,
iin sitten helmik. 15 p. Isiin ja toisia linjoja karhottaisiin velkataakan alla kiskomalla
vosta.
■Mutta kaikella tällä puuhalla taisempi selostus sen synnystä sa esitettiin
miehet
ja naiset, käykööt s iis
is n-o 550 kuuden mil-j niin että
päällvstctrusti saisi ] tä huikeita hintoja katujen paa,-]
..
ei ole saatu läheskään riittävästi ja todellisesta merkityksestä ei lakiehdotus
osotuksena
siitä,
mitä
äänestyspaikoille
Oregonissa ke-
^ndilainan hankkimises- “bisnestä.”
Maantiehallituksen
lystamisesta. 5 htiolla sanotaan
^ te iia
joonan bondilainan
. . . .
tarpeellisia, tarkotustaan vastaa liene haitaksi.
.devan pääkonttorin Wall-kadu1-] tämä päällystysohjelma sisältää,| siik. 4 p:nä esittämään käytän-
Ensimäisiä lakiehdotuksia, mi ta. Samalla läksivät päällyste- valvonnasta luonnollisesti riip- la. New Yorkissa ja Rockefeller mainittakoon, että aikomuksena nöllisen
via teitä. Sen tunnustaa maantie-
vastalauseensa tuota
hallituskin virallisessa väitekir- tä lainlaatijakunnan viime is trustin kaikki asiamiehet liik- puisi oaljon, mutta silläkään ei on tiettävästi sen takana. Lain- j 11,1
ni-
päällystyttää
l,0C0
tnai-
j
lmijaussuunnitelmaa
vastaan ve
jelmässään mainitun bondilainan tuntokaudella esitettiin, oli etige- keelle puustaamaan sitä. Sano olisi valtaa, jos se tahtoisikin, laatijakunnassa, kun tätä tie- >‘a tietä. Tätä ei saada tehdyksi' tämällä merkin (x) äänestyslis-
nuolesta, sanoen m. m. “Me (o- nelaisen edustajan, Louis E. malehtiin tietysti kyhättiin jos kyseessäolevan suunnitelman n o kysvmystä pohdittiin, kävi sei- kuudella miljoonalla dollarilla,'talle n :on 315 perään.
regomlaiset) oletnme saarnan- Deanin, ehdotus n:o 2i, varojen jonkinlaisia "vetoomuksia” sen jalla eristää urakoitsijoita tai
T O V E R I