Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (May 29, 1917)
» No. 125 TOVERI SIVU KAKSI. ■s*— s- tulisi ankarasti tapella saksalaisia eduksi se hallitsee, eikä siltä ele la “Hohenzollarien kynnet” pe ta kaikkiaan olevan selvän, ette', tuuko yhdenkään järkevän ihmi v astaan. 2:Äen sotilas. — V jern o li eto? — odotettavissa muunlaista toimin lissä. Mutta sitten julkaisivat tämän maan, enempää kuin muit- sen aivoihin sellainen ajatus, että Minnan suomalaisen työväen äänenkannattaja, Ilmestyy Astoriassa, Oregon, vallihaudoissa kävdään taistelua i Vai sanoi K eren sk y niin. taa tässä suhteessa kuin sitä mi venäläiset sosialistit maailmalle tenkaan maitten sosialistien tar- joka päivä paitsi sunnuntaina. l:n e n sotilas. — Sanoi e ttä V enä- vapauden puolesta ja pysyväisen, tä harjoitettiin viime kesänäkin julistuksensa, jossa vakuutettiin, koituksena ole Saksan junkkerien TOIMITUSKUNTA: jän v a p a u tta on suojeltava. niin ¡ettei venäläisten tarkoituksena tukeminen, vaan todellinen kan rauhan saavuttamiseksi silloin W . N. REIVO , A. S ALM I, L. M O ILANEN, A. N. KOSKELA, K. E. H E IK K IN E N Antakaamme ajan kulua, 2 :nen sotilas. — Noh, niiksi hän saamme nähdä että kun Mek ole hommata erikoista rauhaa sainvälisen veljeyden ja maail kun todellisten rauhan harrasta ei itse s itte tap p ele? jien toimintaa koetetaan kaikil l:n e n sotilas. — H än sanoi kyllä TOVERI sikoon saadaan ensin kujetetuksi Saksan ja Venäjän välille, vaan man rauhan rakentaminen. (The Comrade) Vastustamalla sosialistien kan la keinoilla vastustaa ja estää o le v a ssa h a lu k a s a n ta m a a n h e n k e n on heidän (venäläisten sosialis The organ of the Finnish workers in the Western States. The only riittävä määrä aseita, niin lähe toivomus saada sainvälistä toimintaa sotakiihkoi- heitä kokoontumasta, kieltämällä s ä v aaraan , m u tta k a n sak u n n a n etu Finnish daily in the West. Published daily, except Monday, at Astoria, tetään retkikunta niitä sieltä pois tien) hartain Ore., by the Western Workm ens Publishing Society. hakemaan. Siten voidaan pit koko maailman käsittävä, pysy lijat kaikissa maissa paljastavat edustajilta kokoukseen matkus- vaatii hän en s ä ä stä m ä ä n itseään . Advertising rates in effect July 1, 1912, 40c per inch. Special discount 2: nen sotilas. — YUytt&äkseen kittää sotatilannetta, tehdä alu väinen rauha aikaan niin pian j todellisen karvansa, Vai mah tamisoikeudet. allowed for i*rgnr and continuous advertisements. m eitä! eiden valtauksia ja — pitää Oman kuin suinkin mahdollista ja siksi TO V ER I, BOX 99, ASTORIA, OREGON. l:n e n sotilas. — Noh, jo n k u n tä y AUG UST N IK U L A , Manager. maan työväestö oike unettoma he kannattavat kaikkien maitten tyy pitää yllä in n o stu sta joukoissa. Entered ft* second-class mail matter July 18, 1912, at the Post-Office at na, jolla ajalla voitot lasketaan yhteistä rauhanneuvottelukoko- 2: nen sotilas. — E ttä sa a ta isiin Astoria, Oregon, under the Act of March 3rd, 1879. paljon ihm isiä ta p e tu k si, h äh ? tuhansissa prosenteissa. usta Tukholmaan ja kehoittavat' l :n e n so tilas. — E tkö y m m ärrä, SUBSCRIPTION RATES: Xe jotka laskeskelevat voit-j kaikkien maitten sosialisteja lä- sa an u t k ä rsiä m itä kam alin ta sortoa tyhm yri. Sota on sotaa. T appam i IN T H E U N IT E D STATES AND CANADA: Titulusten palkka toja pääomilleen, ovat todelliset l hettämään edustajansa mainit- ja vääry y ttä, on suom alainen porva- F o r i year >3.75; For 6 Months, >2.00; For 3 Months, >1.25; For 1 Month 50c. nen kuuluu silloin p ä iv ä jä rje sty k se e n , L elidessäm m e on jo ennen m ain it riieh d istö ollut se littä m ä ssä , e ttä maailman rauhan häiritsijät, niin j tuun kokoukseen, 2 : nen sotilas. — O letpa sinä nyt T IL A U S H IN N A T Y HDYSVA LLO ISSA JA CANADASSA: tu, m iten W infield R. Gaylord ja tä ä llä vallitsee rau h a ja vapaus j a täällä kuin muuallakin, mutta innoissasi — oikein tap p elu tu u lella. 1 vuosikerta >3.75, 6 kuukautta >2.00; 3 kuukautta >125; 1 kuukausi 50c. Olisi luullut, että tuo venä- A. M. Sim ons ä sk e ttä in k ä ä n ty iv ät jokaisella on m ahdollisuus Kohota niiden kimppuun ei saada niiden SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE: l :n e n sotilas. — H än piti hyvän Iäisten sosialistien vakuutus olisi' wisconsinilaisen senaattori Husting- ty ö n an tajak si. 1 vuosikerta >6.50; 6 kuukautta >3.50. puheen. K aikki in n o stu iv at siitä. itse kontrolleemaamaa hallitus sin puoleen, k eh o ttaen h ä n tä toimi- S o sialistista sanom alehdistöä seu vienyt kaikki luulot aijotun rau- 2 :nen sotilas. — A ehtoo. — M itä llmotuahinLa 40c palstatuumalta. Kuolemau-ilmotuLset >1.50 kerta ja ta, eikä sellainen ole ollenkaan m aan siihen suuntaan, e ttä sosialis- ran n eelle työväestölle ei pakollinen hanneuvottelukokouksen saksa muistov&rsyillä >2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliitto-llmotukset 50c sinä siitä. E tkö y m m ärrä e ttä se tipuolueen so tav astain en ohjelm a ase- asevelvollisuus tu llu t yllätyksenä. Ei näiden porvarilehtien tarkoitus kerta, hajutaantleto- Ja nimeauiuutto-iliuotukset 25c kerta, naima-iunotuka it kuuluu h än elle p äiv ä järjesty k see n . laismielisyydestä — yksistään , te tta isi poikkeuslakien alaisek si ja ; ou eu kaan s n ie on se lite tty jo vuo >1.50 kerta, avioero-ilmotukset >1.0o kerta. Seisovat Umotukset seuraavaD kaan, päinvastoin on niiden tar l :n e n sotilas. — P ä iv ä jä rje sty k Amerikan kapitalisteiltakin. M ut-; sen levittäm inen e ste ttä isi. K uten hintaiuettelon mukaan palstatuumalta: 1 v. 20c, Vk v. 20c, 3 kk. 25c, 1 kk. 30c. koitus eksyttää kansassa herää sikausia, e ttä tää llä p y ritä ä n pakol- seen! — Kuule nyt, oletko jo se l Satunnaisista ilmotuksista tulee rahan seurata mukana. Englannin t a j o k a niin luulee, erehtyy suu- ' luonnollista, h e rä tti sellainen teko liseen asevelvollisuuteen. Sille seli- vä epäilys pois näiden vehkeili kielestä suomennetaan vapaasti. resti, sillä käsitys, että kokous m itä su u rin ta su u ttu m u sta puolueeni-1 le ttiin j o silloin kun hallitu s kolmi- vinnyt sa k sa la ise sta o lu esta? 2 :nen sotilas. — A du rak , etk ö tol jäin jäljiltä ja saada se raivoon todcllakin on saksalaisvstävälli- I Ine keskuudessa k a u tta m aan ja vaa- ! 8fcQ vuolta slU e alkoi eriko!sella i Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katujen kulmassa. vana ym m ärrä, e ttä so ta m in iste rin on niitä aseita vastaan, joita tois l tim uksia näiden titu lu sten e ro itta n i!-. noiia ,, ■ ------ i-;„; Telefooni: konttori 365, toim. 832. k a u sa ia istu tta a ..i,-------- ulkom aalaisia, ...... „ , , nen. on itsepintaisista itsepintai- ; (pidettävä so ta m in iste rin puheet, olipa -t e tt^ suut ten mä aaraysten mukaan ka) te- . . „ . 1 % . n • . sillä touhulla ei uuui ollut muuu* m uuta tar- *1. ’ i l... > seksi alkoi kuulua. M ilwaukee kaun-1 .eitit tuullutta ci >in, ja i il se j u k u . 1 ’U* n n keskuskom itea ou nyt e ro *lta n u t | k o tu sta kuin saad a m ahdollisim m an hän kuka tah a n sa . Se kuuluu hänen tään. yleinen mielipide tahdotaan saa- * kum m ankin h e rra n puolueesta, kertoo suuri arm eija, sillä täm än m aun ka p ä iv ä järjesty k see n sä . l :n e n sotilas. — A u ttam a to n höl da muokatuksi tuon itsepintai M ilwaukee Leader. p ita liste illa on ollut pakollinen ase- — Laillisen juhlapäivän takia T O D E L L I S E T R A U * ITSEPINTAISISTA mö. Glupui m ushik! vei vollisuussuu tn; ¡teiniänsä valm iina sen käsityksen mukaiseksi. Siksi ei Toveri ilmesty huomenna. 2 :nen. sotilas. — L örpötyksiä! — HANHÄIRITSIJÄT ITSEPINTAISIN aijottu rauhanneuvottelukokous Raittiusväen saavu jo vuosikausia. On vain p u u ttu n u t i Olen vallankum ouksellinen sotam ies soveliasta tila isu u tta sen voim aan i ja eikö v allankum ouksellinen so tilas EI OLE SYYTÄ yhä edelleenkin leimataan saksa- tuksia sa attam ise k si, ja kun sellainen nyt S saisi juoda to isten vallankum ouksel- IHMETTELYYN Kirjoittaessaan Meksikon ra Kun vissi käsitys jostakin asi laismieliseksi. vaikka melkein T äkäläinen suom alainen r a ittiu s - . tarjo u tu i, niin asevelvollisuuspakko j listen k a n ssa ? jalla vangittujen aseitten sala asta pääsee juurtumaan ihmisten | kaikista maista, sotivista ja puo- liike ei voi kerskua saavutuksillaan, ‘ astu i voim aan. l :n e n sotilas. — K yllä, m u tta sinä ei ain ak aan m ikäli raittiu d en leviä- • kuljettajien jutusta lausuu Se mieliin, niin se ei ota sieltä lueettomista on ilmoitettu, että Vain ne p ettyivät, jo tk a ovat u s ! et saa se u ru ste lla sa k sa la iste n kans- Eräältä taholta alkaa kuulua niinen on kysym yksessä, joskin eräät I attle Times, että ne ovat vain niinkään hevillä lähteäkseen, sosialistit niidellään lähettävät sen keskuudessa olevat h e rra sm ieh e t koneet tä k ä lä iste n suo m alaisten por ! sa. ihmettelyä ja murinaa siitä, että aseita toisten käsissä ja että vaikkakin sitten voitaisiin aivan edustajansa tuohon kokoukseen ovat sa av u ttan eet m ain etta la k k o -, v arilehtien v aleita täällä v a llitse v as 2: nen sotilas. — A kavo n je ? — työväestö ei riennä sijoittamaan todelliset rauhanhäiritsijät ovat kouraantuntuvasti osoittaa, että jos vain suinkin saavat siihen taistelu jen ja sellaisten yhteydessä, i ta vapaudesta ja jä ttä n e e t ym päril | S aksalainen vallankum ouksellinen on rahojaan sotabondeihin. Kun lään ta p a h tu v at to sia sia t kokonaan i m yöskin vallankum ouksellinen. Vai M utta olipa liike niin vähäpätöinen ' niiden yläpuolella ja ne olisivat vallitseva käsitys on aivan vää tilaisuuden. o tta m a tta huom ioonsa. se suuri laina päätettiin ottaa, eikö ole, b ra th j ? kuin hyvänsä, näyttäköön sen ta is te - ' rä. Se käsitys, joka on päässyt selitettiin siitä tulevan erittäin saatavat käsiin. Tämän itsepintaisen käsityk lu niin tu lo k setto m alta kuin tah an sa, I A m erikan suom alainen työväenlii- juurtumaan, vasta monien todis j ke on se u ra n n u t y h teisk u n n allisten Epäilemättä siten on laita, “populaarisen”, s. o. jokainen sen ylläpitäminen kaikkia järjel siltikin näkyy joskus e ttä liikkeellä i tap ah tu m ain kulkua ja se on voinut ! “Hyväntahtoinen polii- rientää ostamaan sotabondeja mutta Times in huuto kuulustaa tusten kautta uskaltaa lähteä lisiä tosiasioita vastaan ja ylei se on sekin liike. I se littä ä m ihin ollaan kulkem assa. sihallitus” J a liike se on A m erikan suom a ja jättää ruokatavaralaskunsa samanlaiselta kuin takaa-ajajien- taivaltamaan uusille urille, tä l sen mielipiteen sen mukaisesti M utta se ei ole ollut kyllin voim a V allankum ouksen ta p a h d u ttu a Ve maksamatta. Mutta työväestöl sa keskuuteen piiloutuneen rois laista itsepintaisuutta on usein muokkaaminen osoittaa, että laisten raittiu sliik ek in , ja silläkin kas saam aan kyllin laajoja ty ö läis n äjällä, on tää llä uudella m a n te re e l ovat saavutuksensa. tä ei olekaan riittänyt mitään ton, joka viidessä takaa-ajajiensa huomattavissii yleisessä mielipi maailman rahapösöjä ei sosia Jo ita k in päiviä sitten k irjo ite ttiin joukkoja liikkeelle, saad ak seeu v a s la k iin n ite tty erik o ista huom iota Ve kanssa huutaa: “ottakaa kiinni". teessä ia sen mukana eri yksi listien kansainvälinen toiminta tu sta v a n ään en kyllin kuuluvaksi. A- sotabondeihin. n ä jä n sisäisiin asioihin. K aikille tä l Pohjan T älidessä, jossa raittiusliike- m erikan sosialistipuolue on sam oin löissä. Mutta vielä enemmän j Ja syy on niin selvä että vain Times ei suinkaan ole tiedoton maailman rauhan h\ väksi lain ttin on käynyt a n k a rin ta ta iste lu a n sa : j ta iste llu t työväestön h e rä ttä m ise k si, lä pallonpuoliskolla oleville on n ä y t saa huomata itsepintaisuutta sil-; tahallisesti asioita vääristelevät siitä, että ne samat ruhtinaat kaan miellytä, ja siksi sosialisti “ K ansainvälinen työväenliike p e ria a t ' m u tta sekään ei ole voinut saada tänyt V m 'iä n k an san “ vapaus” ja loin kun on kysymyksessä ylei jotka saivat vehkeilyillään aikaan olevan “ sy d äm en ” lurjukset voivat syyttää työvä en toiminnan arvoa koetetaan vä teineen on suom alaisten keskuudessa ! niin paljon työläisiä hereille, e ttä ka- “hyvä jär.ie a. iaua. ä 1, i, ä A m erikan suom a sen mielipiteen muokkaaminen! johtavin liike." .................. | p italistien aik eet olisivat tu llee t lyo- estöä. Tahtoiko se tai ei, ei sil tämän maan sotaan syöksymisen heksyä ja saad 1 se huonoon va- laiset k a iu -s a k sa tk in ovat o tta n e e t v a itta ä , etteikö K ukapa uskaltaisi jollekin asialle edulliseksi tai | lä ole millä se ostaisi. Xe samat ja koettivat parhaansa mukaan i loon eimaamalla se kok v o itaan to im ittaja sitä k irjo itta e ssaa n olisi j dyksi a la s aik anaan. erik o istö iltä väkseen “ vap au tu s-asian ” I Milloin oppii edes suom alainen työ- raharuhtinaat, joiden kädet ovat saaila aikaan sotaa Meksikoa päin vastoin. ajam isen Suom essa ja V enäjällä. Ja ! kansalliseksi nrkiim kseksi tai ollut ehdottom asti selvä. Nykyisen yleisen mielipiteen •i > väestö tää llä sen kalliin totuuden, et- vastaan viime vuonna, ovat edel m ikä h a u sk in ta on tä s s ä ju tu s s a hallituksen rahastoissa nykyisin saksalaisten sota i oikeammin • tä porvarillinen sanom alehdistö p e t on se, e ttä kun V enäjän p ro le taa rit mukaan ovat saksalaiset melkein leen liikkeellä saadakseen sopi ja joiden voitot lasketaan tuhan tä ä sitä jo k aisessa tap a u k se ssa ? kaikkeen pahaan, mitä maailmas juoneksi. p a rh aan sa m ukaan toim ivat vapail Kenen ansiosta? sissa prosenteissa, ovat riistäneet vassa tilaisuudessa aikaan Yh fos saksalaiset sosialistit olisi- len sa puolesta ja p itä v ä t yllä to i sa saattaa tapahtua, syypäitä. Ihm eeksem m e huom asim m e ä s k e t työväestön niin puhtaaksi, että dysvaltain hyökkäyksen Meksi Mutta sen sijaan kaikki hyvät . vat oll olleet johtavassa asemassa Saksan-Venä jän sota- m innassaan k e rra s sa a n m allikelpois vaikka miten koettaisi, niin siltä koon. Times kai muistaa val teot on näihin saakka asetettu tuon raubanneu\-dteluk,►kouksen täin erään täk äläisen suom alaisen ia jä rje s ty s tä , niin se ei lain k aan porvarilehden palstoilla tu n n u stu k sen lan hyvin, että se itse teki mitä rintamalla ty y d y tä tää llä olevia “ v a p a u sta iste li ei saa sotalainaa. jonkun 1 muun tekijän, vaan ei ¡»liimaamisessa, niin ei olisi niin-! siitä, e ttä pakollinen asevelvollisuus Ile ovat sitä m ieltä, e ttä I m e n sotilas. — Svinja! Joko sinä jo ita ”. Jos palkkoja olisi korotettu, se suinkin voi saadakseen aikaan saksalaisten kontolle. Mutta n v t’kään kummallista vaikka se tali on tullut suom alaisille yllätyks nä. sen elukka laisk o ttelet. E tko eniiän V enäjällä m enee kalkki päin liem sodan Meksikoa vastaan. Ja jos nyt maksettaisi alimpana alaiset ovat kuulem m a pitäneet iksi he k e k siv ä t keinon näyttää, että hyviäkin töitä ale dottaisiinkin I m n n H m i n <tnk- 1 Suom A m erikaa vapaana m aana, jossa ei j m uista m itä so tam in isteri K eren sk j m etriä ja palkkana edes viisi dollaria päi kun se kerran itse oli silloin veh toisensa p e rä ä n V enäjän k a n san “ pe- taan selittää saksalaisten aikaan salaisten hommaksi. Mutta kun! ole ollut p e lä ttä v ä n ä ain ak aan pa sanoi puheessaan? vältä, niin s^tte vasta voisi työ keilijäin mukana, tietää se nyt Onko i lastam isek si". tässä kansainvälisyyden ra k e n -, 2: nen sotilas. — A brathj. saamiksi. Parhaimman kuvan kollista asevelvollisuutta. väestö ajatella elävänsä kunnol kin ne "ylemmät", jotka kulo Jospa venäläiset tie tä isiv ä t, k u in tällaisesta antaa Tukholman so läntisessä eri manien sosialistien ; N iinhän ne ovat sitä p itän eet ja hän sanonut jo tain ? ka hyvää huolta h e istä tä llä puolen lisesti. Mutta ci sittekään vielä | tuttavat aseita Meksikoon ja sit Im e n sotilas. — Hiili, etkö kuul sialistinen rauhan neuvotteluko välillä ovat olleet ja ovat edel- ■ ne ovat sitä pitäneet sellaisena sik- ten pitävät siellä yllä sisäistä A tlantin pidetään, niin m ah taisiv at ylellisesti. Ei sittekään vielä leenkin tienviittojina venäläiset ; »h e , tä täk ä läise t suom alaiset por- lut m itä hän sanoi? kous. Kerta kerran perästä on M utta tu sk in p a 2 :nen sotilas. — N jet, njet. Olin he olla Kiitollisia. riittäisi senttiäkään sotalainaan. levottomuutta jotta sitä voitaisi • ' « ‘P"“1 °vl“ . Pllän"el “lhä p u o letkaan n iistä h y v istä kein o ista se selitetty saksalaisten juoneksi, sosialistit ia kun he moneen . ker- käyttää täkäläisten kapitalistien ryyppääm ässä vähän sa k sa la ista pi- . . i luulossa. N ehän ovat aina selitta- Kun työväestöltä vaaditaan joita tä ä llä joka päivä k e k sitä ä n , tu jonka avulla tahdotaan saada taan ovat vakuuttaneet, ettet hei t neet e ttä tä ä llä todellakin vallitsee vaa. tarkoituksiin, milloin sellainen sotalainaa, sopii sen osottaa vaa Im e n sotilas. — Noh, joko sinä lee koskaan v e n ä lä iste n tietoon. erikoisrauha Saksan ja Venäjän dän tarkoituksensa ole saada eri-! vapaus, ja milloin hyvänsä on ollut Se on su u ri vahinko, ihan k o rv aa tijat sinne missä rahatkin ovat. on tarpeellista. välille. Yhteen aikaan jo näyt- koista rauhaa Saksan ja \ enä- käynnissä lakkoja ja työselkkauksia, i ta a s olit siellä. Siitä lian juu ri to- m a a n . Mitä taas tulee hallitukseen, Laskut elintarpeista ovat ensin ruikin m eitä. Hän sanoi, e ttä m eidän tikin, että siinä sittenkin voi ol- jän välille, niin luulisi tuon ker- joihin osaa o tta n u t työväestö saa se valtansa niiltä joiden maksettavat. > cocoocooocoooccoccoooc< > occc missään ollut porvarillisen kil- neekeriorjuuden; luokkaef.toi- j nen vastaliike kirkuvia yhteis- sistä tuntunut ilmeisen mielettö etupäässä kansallisten valtioitten' maailmankauppa edellyttää va- sclvä eikä ehdot keinlet pidetään arvossaan, ro tö -■ KUllnaliisia eriarvoisuuksia \as- YHDENVERTAISUUS mältä. Rooman keisari-aikana kokoomuksen. 1 äten valmisti paita, esteittä liikkuvia tavaran- pakiistan rata ' taan. rikkaiden ja köyhien, her- liitetään. e ttn n :<c ’.(k t sam a n la iset — ja k u iten k in oil kylläkin nuo eroavaisuudet, pait se perustan, jolle yksin voi myö tuottajia, jotka sellaisina ovat tä m ä e n sim äin en ja y h ä pakot- ! j rain ja renkien, mässääjäin ja Kuten tiedämme seuraa por- nälännäkijäin vastakohtaisuutta hempänä aikana rakentaa ihmis vhdenvertaisia ja jotka ¡Kirjotta si orjain ja vapaitten, vähitellen Eriedrich Engels. vaatimus. v a r is to a kuin varjona köyhälis- höllenivät; ja syntyi silloin, ai ten tasa-arvoisuuden, ihmisoike vat vaihtokauppaa saman, aina tavampi E-eodaalisisla kahleista vapau tö, aina ja hellittämättä, siitä vastaan; sellaisena on se yksin kin joka paikkakunnalla heille uksien vaatimus. Ajatus, että kaikilla ihmisillä nakin vapaita koskien, tuo yk kertaisesti vallankuim »uksellisen Eeodaalinen keskiaika kehitti •kaikille yhtäläisen oikeuden pe tumisen ja feodaalisten eriarvoi-| h e tk estä asti kun porvaristo va- vaiston ilmaus, ja on sen oikeu on jotain yhteistä ihmisinä, ja sityisihmisten yhdenvertaisuus, manutak-' suuksieii poistamisen kautta saa-! : p a u tu u fe o d a alise sta k u o re sta a n että he ovat yhdenvertaisia niin jonka perustalle kehittyi rooma- tn viis helmassaan sen luokan, jo rustalla. Käsityöstä tuksen perusta siinä, ja myös vutettavan oikeudellisen yhden pitkälle kuin tätä yhteistä riit- lainen oiketis, tuntemistamme ka myöhemmän kehityksensä ai tuuriin siirtyminen edellyttää vertaisuuden vaatimus kävi pa-l ku n se siirtv v k esk iaik aisen sää ainoastaan siinä. tai on se taa, on tietenkin ikivanha. Mut täydellisin yksityisomaisuudelle kana oli tuleva titisaikaiscn yh jo u k o n vapaita työläisiä — va kostakin yhä laajakantoisemmak- i dvn asteelta uusaikaiseksi luo vaatimus kohonnut vasta vaati la samalla tapaa setiraa- mukseksi porvarillista yhdenver- oikeuden ilmaus. denvertaisuuden vaatimuksen e- paita toiseitaptio'en ammattikun- si. kun kerran yhteiskunnan ta ta tästä aivan eroava on uusai- perustuvan toiscltapuolen kei- vat porvarillista yhden vertai- | taisuusvaalimusta vastaan, vetää kainen yhdenvertaisuusvaatimus; Mutta niin kauan kuin säilyi sittäjäksi: porvariston. Alkujaan tapakosta ja loudellinen edistys oli sen tuo noista itse käyttää työvoimaan suusvaatimusta köyhälistöni yh-i tämä ollen pikemmin sitä, että vapaiden ja orjain vastakkaisuus, itsekin feodaalisena säätynä oli nut päiväjärjestykseen. Jos ker denvertaisuusvaatiniuksct. Siitä j tästä enemmän tai vähemmän sa hyödvkseen — tvidäisiä, jotka porvaristo feodaalisen yhteisk. tuosta yhteisestä ihmisenäolemi- ci voinut olla puhettakaan ylei oikeita, pitemmälle meneviä vaa ran sitä vaadittiin teollisuutta ja sen ominaisuudesta, tuosta ih sen inhimillisen yhdenvertaisuu sisällä kehittänyt verrattain kor voivat tehdä tehtailijan kanssa kauppaa varten, niin täytyi pian hetkestä asti, jolloin esitetään j timuksia, sopii agitatsionikeinok- misten yhdenvertaisuudesta ih den oikeudellisista johdannaisis kealle kannalle käsityömäisen sopimuksia txövoiinansa vuok samaa viiden vertaisuutta vaatia porvarillinen lm »kkaetrn »ikeuksi- ' si, jonka kautta työläisiä voidaan poistamisvaatimus, astuu misinä johdetaan vaatimus, että ta: vielä äskettäin näimme sa teollisuuden ja tuotteiden vaih raamisesta, siis ovat sopitnuk- m\os talonpoikain suureLe j<»u en r jn n a ]]e köyhälistöin vaatimus ' yllyttää kapitalisteja vastaan ka sentekijoinä hänen vertaisina 1 . don, kun viidennentoista vuosi Amerikan kaikilla ihmisillä on oleva tasai manlaisen aseman pitalistien omilla väitteillä, ja sadan lopulla suuret meriretket Ja vihdoin tiili kaikkien ihmis kolle, jotka kaikissa orjuutuksen, etla nUo jn()i<ai jtsc ovat poistet i tässä tapauksessa se vaatimus nen valtiollinen ja yhteiskunnal Yhdysvaltain orja valtioissa. Kristinusko tunsi vain yhden avasivat sille uuden, laajan lii töiden vhdenarvoisuuden ja sa muodoissa, täydestä maaorjiin ’ tavat — esiintven ensin uskon-; pysyy ja kaatuu sen porvarillisen linen arvo, tai on se oleva ai lähtien, suurimman osan, „olliscssa muodossa, johdettuna! nakin saman valtion kaikilla kan lajin yhdenvertaisuutta, saman kunta-alueen. Europan ulkopuo man pätevyyden — koska ja si- desta työaikaansa korvauksetta uhrasi-; alkukristillisy vdestä, s i t t e n pe _ i viiden v e rta isu tisv a a tim u k s e n m u - käli kuin ne ovat yleensä inhi salaisilla tahi saman yhteiskun perisynninalaisuuden, joka luon linen kauppa, jota tähän asti kana. Kunpnassakin tapaukses vat feodaaliherralle ja sen lisäksi nan kaikilla jäsenillä. Mutta teeltaan täysin vastasi orjain ja oli ollut vain Italian ja Levan millistä työtä — itsetiedotto- vielä olivat velvolliset suoritta-! rustuen itse tuohon jxirvarilli- sa on köyhälistön yhdenvertai- ennenkuin tuosta alkuperäisestä sorrettujen uskontoa. Sen rin tin kesken, ulotettiin nyt Ame maksi ja voimakkaimmaksi ilma maan lukemattomia ulostekoja seen vhdenvertaisuusvaatimuk- suusvaatimuksen todellisena si verrannollisen yhdenvertaisuu nalla tunnettiin korkeintaan va rikkaan ja Intiaan asti, ja voitti ukseksi ttusaikaisen porvarillisen hänelle ja valtiolle. Eikä toi seen. Kövhälisto ottaa porva- sältönä luokkain poistamisvaati den käsityksestä voitiin vetää littujen yhdenvertaisuus, mutta se merkityksessä pian sekä Eu talousopin arvoteoria, jonka mu selta puolen voitu olla vaati- riston vaatimuksen sananmukai mus. — Ja jokainen yhdenver- tavaran arvoa mitataan sen sesti: yhdenvertaisuus älktiön i | taisuusvaatimus, joka menee sen tasaisten oikeuksien vaatimus sitä tehostettiin vain aivan ai ropan eri valtioitten keskinäisen kaan sisältämän yhteiskunnallisesti i matta, että samalla kertaa olisi olko van. näennäinen tavaranvaihdon että myös kun „ ji)h välttämättön. vedellä valtiossa ja yhteiskunnassa, en kuaikoina. Omaisuudenyhteyder. vat poistettavat feodaaliset etui esiint vk,, välttämättömän työni mukaan.*) kin maan sisällä tapahtuvan lii vain valtiollisella al.,1- m ahdottum outccn. nen kuin tämä johtopäätös saat jäljet, joita myös havaitaan tä Mutta siinä missä taloudelliset suudet. aatelin verovapaus ia yk la. vaan olkoon se todellinen, ja toi esiintyä aivan luonnollisena, män uuden uskon alkuaikoina kevaihdon. Amerikan kulta ja sityisten säätyjen valtiolliset eri Niin on yhdenvertaisuuden itsestään selvänä, täytyi siihen perustuivat enemmän vainottujen hopea tulvivat yli Europan ja olot vaativat vapautta ja yhden oikeudet. Ja kun ei enää eletty toteutettakoon se myös yhteis vertaisuutta, asetti valtiojärjestys kunnallisella. taloudellisella alal- tunkeutuivat syövyttävänä ainek ajatus niin porvarillisessa kuin vhdessäpysymiseen kuin todelli kiilua vuosituhansia ja vuositu maailmani altakunnassa, iollai- la. Ja varsinkin sen jälkeen kun J proletaarisessa niitä vastaan ammattikuntakai- sena kaikkiin feotlalisen yhteis merkityksessä. siin tasa-arvokäsityksiin. Ja san hansia kuluikin. nen oli ollut Rooman valtakunta,! |<anäkan porvaristo, teita ja erikoisetuoikeitksia joka kunnan aukkoihin, halkeamiin ia suuresta itsekin yhteiskunnallinen tuote, gen pian teki pappien ja maal Vanhimmissa, alkuperäisissä yaan s p e r m a s s a riip p u m a tto m ia , i v a lla n k n n i(.u k sesta a sti. -n a s e t askeleelta. Paikalliset etnoikeu- huokosiin. Käsityömäinen tuo jonka esiintyminen edellytti eräi likkojen vastakkaisuuden terotta yhteiskunnissa saattoi tasa-ar- det, erotustullit. kaikenlaiset; keskellään samalla pohjalla oie- ta n u t etu alalle p o rv a rillise n Vii tanto ei enää kyennyt tyydyttä tä historiallisia oloja, jotka nt- voisuus tulla kysymykseen kor minen lopun tästä kristillisen poikketislait kohtasivat kaupan i via valtioita, j>dka ohvat lähi- mään kasvavaa kysyntää: edis- denvertaisuusvaatimuksen, on kin puolestaan edellyttivät pitkää keintaan yhdyskunnan jäsenten tasa-arvon yritelmästä. Germanien tulviminen yli tyneimpäin maiden johtavien te alalla, eikä vain niuuk alaista tai ¡main samalla porvarillisen kehi- Ranskan köyhälistö askel aske-1 esihistoriaa. Se on siis kaikkea kesken: naiset, orjat, muukalai tyksen asteella, niin oli selvää, leelta vastannut sille esittämällä j muuta kuin ikuinen totuus. Ja set olivat tietenkin sen ulkopuo Länsi-Europan työnsi vuosisa ollisuuksien alalla se korvattiin siirtomaan asukasta, vaan usein tuo vaatimus pukeutui ylei-j vjUeiskunnalJisen, taloudellisen kun se nykyisin on suurelle ylei lella. Kreikkalaisten ja rooma doiksi sivuun kaikki tasa-arvon verstasteollisuudella (manufak- kin myös oman valtion asujan- että seen. yli yksityisten valtioiden j tasa.arvon vaatimuksen, on vl> sölle — toisessa tai toisessa mie ten kokonaisia ryhmiä; ammatti laisten kesken olivat ihmisten kuvitelmat pystyttämällä vähi- tuurilla).« rajojen ulottuvaan muotoon, et- j envcrtaisuus tullut varsinkin kuntain etuoikeudet asettuivat Tätä yhteiskuntataloudellisten lessä — itsestään selvä, kun sil eriarvoisuudet paljoa merkitse telien niin mutkikkaan yhteis- tä vapaus ja yhdenvertaisuus ju- i<anskail kövhälistön sotahuu- kaikkialla ja alituiseen verstas- elämisehtojen valtavaa uudistus lä, kuten Marx sanoo, "on kan ja poliittisen arvo vimmät kuin minkäänlainen yh- kunnallisen listettiin ihmisoikeuksiksi. J a Joksi. teollisuuden kehitvksen tielle. Et ta ei kuitenkaan heti seurannut san ennakkoluulon sitkeys”, niin denarvoisuus. Että kreikkalaiset järjestyksen rakenteen, ettei sel tällöin on näiden ihmisoikeuksi vastaava muutos sen valtiollises ja barbaarit, vapaat ja orjat, val- laista vielä oltu nähty. Mutta Yhden vertaistms vaa ti tiluksella ei tämä johdu mistään sen sel- *) Tämän seikan, uuden vli- en erikoisesti porvarilliseen laa viömäisestä totuudesta, vaati tionkansalaiset ja suojatit, Roo samalla se veti Länsi- ja Keski- sa järjestyksessä. Valtiollinen johtu tuun nähden merkillepantava, on siten köyhälistön suussa kak | kahdeksannentoista vuosisadan man kansalaiset ja Rooman ala Europan historialliseen liikkee järjestys pysyi feodaalisena yh denvertaistiuskäsityksen että Amerikan valtiojärjestys, sinainen merkitvs. Joko -e — ; aatteiden yleisestä leviämisestä maiset (käyttääkseni laveaa sa seen. loi ensikerran kiinteän teiskunnan muuttuessa yhä por- misen porvarillisen vhteiskunnan ensimäinen joka ihmisoikeudet ja näin on laita varsinkin aivan!, nontatapaa) olisivat voineet vaa kulttuurialueen, ja tälle alueelle varillisemmaksi. Laajassa mitas taloudellisista ehdoista <>n ensin tunnusti, samassa hengenvedos- alkuaikoina, esim suuressa ta-(Ja ni*den kauankestäneestä ajan tia tasa-arvoisuutta valtiollisesti. ensikerran toisiinsa vaikuttavi- sa käyty kauppa, varsinkin kan nä esittänyt Marx “Pääomas sa vahvistaa siellä vallitsevan lonpoikaissodassa — on alkeelli- mukaisuudesta. se olisi noista tuon ajan ihmi- en ja toisiaan aisoissa pitävien sainvälinen ia vieläkin enemmän saan.” T O V E R I
