»
No. 125
TOVERI
SIVU KAKSI.
■s*— s-
tulisi
ankarasti
tapella
saksalaisia
eduksi se hallitsee, eikä siltä ele la “Hohenzollarien kynnet” pe ta kaikkiaan olevan selvän, ette', tuuko yhdenkään järkevän ihmi v astaan.
2:Äen sotilas. — V jern o li eto? —
odotettavissa muunlaista toimin lissä. Mutta sitten julkaisivat tämän maan, enempää kuin muit- sen aivoihin sellainen ajatus, että
Minnan suomalaisen työväen äänenkannattaja, Ilmestyy Astoriassa, Oregon,
vallihaudoissa
kävdään
taistelua
i
Vai sanoi K eren sk y niin.
taa tässä suhteessa kuin sitä mi venäläiset sosialistit maailmalle tenkaan maitten sosialistien tar-
joka päivä paitsi sunnuntaina.
l:n e n sotilas. — Sanoi e ttä V enä-
vapauden
puolesta
ja
pysyväisen,
tä harjoitettiin viime kesänäkin julistuksensa, jossa vakuutettiin, koituksena ole Saksan junkkerien
TOIMITUSKUNTA:
jän
v a p a u tta on suojeltava.
niin ¡ettei venäläisten tarkoituksena tukeminen, vaan todellinen kan rauhan saavuttamiseksi silloin
W . N. REIVO , A. S ALM I, L. M O ILANEN, A. N. KOSKELA, K. E. H E IK K IN E N Antakaamme ajan kulua,
2
:nen
sotilas. — Noh, niiksi hän
saamme nähdä että kun Mek ole hommata erikoista rauhaa sainvälisen veljeyden ja maail kun todellisten rauhan harrasta ei itse s itte tap p ele?
jien toimintaa koetetaan kaikil l:n e n sotilas. — H än sanoi kyllä
TOVERI
sikoon saadaan ensin kujetetuksi Saksan ja Venäjän välille, vaan man rauhan rakentaminen.
(The Comrade)
Vastustamalla sosialistien kan la keinoilla vastustaa ja estää o le v a ssa h a lu k a s a n ta m a a n h e n k e n
on heidän (venäläisten sosialis
The organ of the Finnish workers in the Western States. The only riittävä määrä aseita, niin lähe
toivomus saada sainvälistä toimintaa sotakiihkoi- heitä kokoontumasta, kieltämällä s ä v aaraan , m u tta k a n sak u n n a n etu
Finnish daily in the West. Published daily, except Monday, at Astoria, tetään retkikunta niitä sieltä pois tien) hartain
Ore., by the Western Workm ens Publishing Society.
hakemaan. Siten voidaan pit koko maailman käsittävä, pysy lijat kaikissa maissa paljastavat edustajilta kokoukseen matkus- vaatii hän en s ä ä stä m ä ä n itseään .
Advertising rates in effect July 1, 1912, 40c per inch. Special discount
2: nen
sotilas. — YUytt&äkseen
kittää sotatilannetta, tehdä alu väinen rauha aikaan niin pian j todellisen karvansa, Vai mah tamisoikeudet.
allowed for i*rgnr and continuous advertisements.
m eitä!
eiden valtauksia ja — pitää Oman kuin suinkin mahdollista ja siksi
TO V ER I, BOX 99, ASTORIA, OREGON.
l:n e n sotilas. — Noh, jo n k u n tä y
AUG UST N IK U L A , Manager.
maan työväestö oike unettoma he kannattavat kaikkien maitten
tyy pitää yllä in n o stu sta joukoissa.
Entered ft* second-class mail matter July 18, 1912, at the Post-Office at na, jolla ajalla voitot lasketaan yhteistä rauhanneuvottelukoko-
2: nen sotilas. — E ttä sa a ta isiin
Astoria, Oregon, under the Act of March 3rd, 1879.
paljon ihm isiä ta p e tu k si, h äh ?
tuhansissa prosenteissa.
usta Tukholmaan ja kehoittavat'
l :n e n so tilas. — E tkö y m m ärrä,
SUBSCRIPTION RATES:
Xe jotka laskeskelevat voit-j kaikkien maitten sosialisteja lä-
sa an u t k ä rsiä m itä kam alin ta sortoa
tyhm
yri. Sota on sotaa. T appam i
IN T H E U N IT E D STATES AND CANADA:
Titulusten palkka
toja pääomilleen, ovat todelliset l hettämään edustajansa mainit-
ja vääry y ttä, on suom alainen porva-
F o r i year >3.75; For 6 Months, >2.00; For 3 Months, >1.25; For 1 Month 50c.
nen
kuuluu
silloin p ä iv ä jä rje sty k se e n ,
L elidessäm m e on jo ennen m ain it riieh d istö ollut se littä m ä ssä , e ttä
maailman rauhan häiritsijät, niin j tuun kokoukseen,
2 : nen sotilas. — O letpa sinä nyt
T IL A U S H IN N A T Y HDYSVA LLO ISSA JA CANADASSA:
tu, m iten W infield R. Gaylord ja tä ä llä vallitsee rau h a ja vapaus j a
täällä kuin muuallakin, mutta
innoissasi — oikein tap p elu tu u lella.
1 vuosikerta >3.75, 6 kuukautta >2.00; 3 kuukautta >125; 1 kuukausi 50c.
Olisi luullut, että tuo venä- A. M. Sim ons ä sk e ttä in k ä ä n ty iv ät jokaisella on m ahdollisuus Kohota
niiden kimppuun ei saada niiden
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE:
l :n e n sotilas. — H än piti hyvän
Iäisten sosialistien vakuutus olisi' wisconsinilaisen senaattori Husting- ty ö n an tajak si.
1 vuosikerta >6.50; 6 kuukautta >3.50.
puheen.
K aikki in n o stu iv at siitä.
itse kontrolleemaamaa hallitus
sin puoleen, k eh o ttaen h ä n tä toimi-
S o sialistista sanom alehdistöä seu
vienyt
kaikki
luulot
aijotun
rau-
2 :nen sotilas. — A ehtoo. — M itä
llmotuahinLa 40c palstatuumalta. Kuolemau-ilmotuLset >1.50 kerta ja ta, eikä sellainen ole ollenkaan
m aan siihen suuntaan, e ttä sosialis- ran n eelle työväestölle ei pakollinen
hanneuvottelukokouksen
saksa
muistov&rsyillä >2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliitto-llmotukset 50c
sinä
siitä.
E tkö y m m ärrä e ttä se
tipuolueen so tav astain en ohjelm a ase- asevelvollisuus tu llu t yllätyksenä. Ei
näiden porvarilehtien tarkoitus
kerta, hajutaantleto- Ja nimeauiuutto-iliuotukset 25c kerta, naima-iunotuka it
kuuluu h än elle p äiv ä järjesty k see n .
laismielisyydestä — yksistään , te tta isi poikkeuslakien alaisek si ja ; ou
eu kaan
s n ie on se lite tty jo vuo
>1.50 kerta, avioero-ilmotukset >1.0o kerta. Seisovat Umotukset seuraavaD kaan, päinvastoin on niiden tar
l :n e n sotilas. — P ä iv ä jä rje sty k
Amerikan
kapitalisteiltakin.
M
ut-;
sen
levittäm
inen
e
ste
ttä
isi.
K
uten
hintaiuettelon mukaan palstatuumalta: 1 v. 20c, Vk v. 20c, 3 kk. 25c, 1 kk. 30c. koitus eksyttää kansassa herää
sikausia, e ttä tää llä p y ritä ä n pakol-
seen!
— Kuule nyt, oletko jo se l
Satunnaisista ilmotuksista tulee rahan seurata mukana.
Englannin
t a j o k a niin luulee, erehtyy suu- ' luonnollista, h e rä tti sellainen teko liseen asevelvollisuuteen. Sille seli-
vä
epäilys
pois
näiden
vehkeili
kielestä suomennetaan vapaasti.
resti, sillä käsitys, että kokous m itä su u rin ta su u ttu m u sta puolueeni-1 le ttiin j o silloin kun hallitu s kolmi- vinnyt sa k sa la ise sta o lu esta?
2 :nen sotilas. — A du rak , etk ö tol
jäin jäljiltä ja saada se raivoon todcllakin on saksalaisvstävälli- I Ine keskuudessa k a u tta m aan ja vaa- ! 8fcQ vuolta slU e alkoi eriko!sella i
Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katujen kulmassa.
vana
ym m ärrä, e ttä so ta m in iste rin on
niitä aseita vastaan, joita tois
l tim uksia näiden titu lu sten e ro itta n i!-. noiia
,,
■
------
i-;„;
Telefooni: konttori 365, toim. 832.
k a u sa ia istu
tta a ..i,--------
ulkom aalaisia,
......
„
,
,
nen.
on
itsepintaisista
itsepintai-
;
(pidettävä so ta m in iste rin puheet, olipa
-t
e tt^ suut
ten mä aaraysten mukaan ka) te- . . „ . 1 % . n • .
sillä touhulla
ei uuui
ollut muuu*
m uuta tar-
*1. ’ i l... > seksi alkoi kuulua. M ilwaukee kaun-1 .eitit
tuullutta ci
>in,
ja
i
il
se
j
u
k
u
.
1
’U*
n
n
keskuskom
itea
ou
nyt
e
ro
*lta
n
u
t
|
k
o
tu
sta
kuin
saad
a
m
ahdollisim
m an hän kuka tah a n sa . Se kuuluu hänen
tään.
yleinen mielipide tahdotaan saa- * kum m ankin h e rra n puolueesta, kertoo suuri arm eija, sillä täm än m aun ka p ä iv ä järjesty k see n sä .
l :n e n sotilas. — A u ttam a to n höl
da muokatuksi tuon itsepintai M ilwaukee Leader.
p ita liste illa on ollut pakollinen ase-
— Laillisen juhlapäivän takia T O D E L L I S E T R A U *
ITSEPINTAISISTA
mö.
Glupui m ushik!
vei vollisuussuu tn; ¡teiniänsä
valm iina
sen käsityksen mukaiseksi. Siksi
ei Toveri ilmesty huomenna.
2
:nen.
sotilas. — L örpötyksiä! —
HANHÄIRITSIJÄT
ITSEPINTAISIN aijottu rauhanneuvottelukokous Raittiusväen saavu
jo vuosikausia. On vain p u u ttu n u t i Olen vallankum ouksellinen sotam ies
soveliasta tila isu u tta sen voim aan i ja eikö v allankum ouksellinen so tilas
EI OLE SYYTÄ
yhä edelleenkin leimataan saksa-
tuksia
sa attam ise k si, ja kun sellainen nyt S saisi juoda to isten vallankum ouksel-
IHMETTELYYN Kirjoittaessaan Meksikon ra Kun vissi käsitys jostakin asi laismieliseksi. vaikka melkein T äkäläinen suom alainen r a ittiu s - . tarjo u tu i, niin asevelvollisuuspakko
j listen k a n ssa ?
jalla vangittujen aseitten sala asta pääsee juurtumaan ihmisten | kaikista maista, sotivista ja puo- liike ei voi kerskua saavutuksillaan, ‘ astu i voim aan.
l :n e n sotilas. — K yllä, m u tta sinä
ei
ain
ak
aan
m
ikäli
raittiu
d
en
leviä-
•
kuljettajien jutusta lausuu Se mieliin, niin se ei ota sieltä lueettomista on ilmoitettu, että
Vain ne p ettyivät, jo tk a ovat u s ! et saa se u ru ste lla sa k sa la iste n kans-
Eräältä taholta alkaa kuulua
niinen on kysym yksessä, joskin eräät I
attle Times, että ne ovat vain niinkään
hevillä lähteäkseen, sosialistit niidellään lähettävät sen keskuudessa olevat h e rra sm ieh e t koneet tä k ä lä iste n suo m alaisten por ! sa.
ihmettelyä ja murinaa siitä, että
aseita toisten käsissä ja että vaikkakin sitten voitaisiin aivan edustajansa tuohon kokoukseen ovat sa av u ttan eet m ain etta la k k o -, v arilehtien v aleita täällä v a llitse v as 2: nen sotilas. — A kavo n je ? —
työväestö ei riennä sijoittamaan
todelliset rauhanhäiritsijät ovat kouraantuntuvasti osoittaa, että jos vain suinkin saavat siihen taistelu jen ja sellaisten yhteydessä, i ta vapaudesta ja jä ttä n e e t ym päril | S aksalainen vallankum ouksellinen on
rahojaan sotabondeihin. Kun
lään ta p a h tu v at to sia sia t kokonaan i m yöskin vallankum ouksellinen.
Vai
M utta olipa liike niin vähäpätöinen '
niiden yläpuolella ja ne olisivat vallitseva käsitys on aivan vää tilaisuuden.
o tta m a tta huom ioonsa.
se suuri laina päätettiin ottaa,
eikö
ole,
b
ra
th
j
?
kuin
hyvänsä,
näyttäköön
sen
ta
is
te
-
'
rä. Se käsitys, joka on päässyt
selitettiin siitä tulevan erittäin saatavat käsiin.
Tämän itsepintaisen käsityk lu niin tu lo k setto m alta kuin tah an sa, I A m erikan suom alainen työväenlii-
juurtumaan,
vasta
monien
todis
j ke on se u ra n n u t y h teisk u n n allisten
Epäilemättä
siten
on
laita,
“populaarisen”, s. o. jokainen
sen ylläpitäminen kaikkia järjel siltikin näkyy joskus e ttä liikkeellä i tap ah tu m ain kulkua ja se on voinut ! “Hyväntahtoinen polii-
rientää ostamaan sotabondeja mutta Times in huuto kuulustaa tusten kautta uskaltaa lähteä lisiä tosiasioita vastaan ja ylei se on sekin liike.
I se littä ä m ihin ollaan kulkem assa.
sihallitus”
J a liike se on A m erikan suom a
ja jättää
ruokatavaralaskunsa samanlaiselta kuin takaa-ajajien- taivaltamaan uusille urille, tä l sen mielipiteen sen mukaisesti
M utta se ei ole ollut kyllin voim a
V allankum ouksen ta p a h d u ttu a Ve
maksamatta. Mutta työväestöl sa keskuuteen piiloutuneen rois laista itsepintaisuutta on usein muokkaaminen osoittaa, että laisten raittiu sliik ek in , ja silläkin kas saam aan kyllin laajoja ty ö läis n äjällä, on tää llä uudella m a n te re e l
ovat saavutuksensa.
tä ei olekaan riittänyt mitään ton, joka viidessä takaa-ajajiensa huomattavissii yleisessä mielipi maailman rahapösöjä ei sosia Jo ita k in päiviä sitten k irjo ite ttiin joukkoja liikkeelle, saad ak seeu v a s la k iin n ite tty erik o ista huom iota Ve
kanssa huutaa: “ottakaa kiinni". teessä ia sen mukana eri yksi listien kansainvälinen toiminta
tu sta v a n ään en kyllin kuuluvaksi. A-
sotabondeihin.
n ä jä n sisäisiin asioihin. K aikille tä l
Pohjan T älidessä, jossa raittiusliike-
m erikan sosialistipuolue on sam oin
löissä.
Mutta
vielä
enemmän
j
Ja syy on niin selvä että vain Times ei suinkaan ole tiedoton
maailman rauhan h\ väksi lain ttin on käynyt a n k a rin ta ta iste lu a n sa : j ta iste llu t työväestön h e rä ttä m ise k si, lä pallonpuoliskolla oleville on n ä y t
saa huomata itsepintaisuutta sil-;
tahallisesti asioita vääristelevät siitä, että ne samat ruhtinaat
kaan miellytä, ja siksi sosialisti “ K ansainvälinen työväenliike p e ria a t ' m u tta sekään ei ole voinut saada tänyt V m 'iä n k an san “ vapaus” ja
loin kun on kysymyksessä ylei
jotka
saivat
vehkeilyillään
aikaan
olevan “ sy d äm en ”
lurjukset voivat syyttää työvä
en toiminnan arvoa koetetaan vä teineen on suom alaisten keskuudessa ! niin paljon työläisiä hereille, e ttä ka- “hyvä jär.ie
a. iaua.
ä 1, i, ä A m erikan suom a
sen mielipiteen muokkaaminen!
johtavin liike."
..................
| p italistien aik eet olisivat tu llee t lyo-
estöä. Tahtoiko se tai ei, ei sil tämän maan sotaan syöksymisen
heksyä ja saad 1 se huonoon va-
laiset
k
a
iu
-s a k sa tk in ovat o tta n e e t
v
a
itta
ä
,
etteikö
K
ukapa
uskaltaisi
jollekin
asialle
edulliseksi
tai
|
lä ole millä se ostaisi. Xe samat ja koettivat parhaansa mukaan
i loon eimaamalla se kok v o itaan to im ittaja sitä k irjo itta e ssaa n olisi j dyksi a la s aik anaan.
erik o istö iltä väkseen “ vap au tu s-asian ”
I Milloin oppii edes suom alainen työ-
raharuhtinaat, joiden kädet ovat saaila aikaan sotaa Meksikoa päin vastoin.
ajam isen Suom essa ja V enäjällä. Ja
! kansalliseksi nrkiim kseksi tai ollut ehdottom asti selvä.
Nykyisen yleisen mielipiteen •i
> väestö tää llä sen kalliin totuuden, et-
vastaan
viime
vuonna,
ovat
edel
m ikä h a u sk in ta on tä s s ä ju tu s s a
hallituksen rahastoissa nykyisin
saksalaisten sota
i oikeammin
• tä porvarillinen sanom alehdistö p e t on se, e ttä kun V enäjän p ro le taa rit
mukaan ovat saksalaiset melkein
leen
liikkeellä
saadakseen
sopi
ja joiden voitot lasketaan tuhan
tä ä sitä jo k aisessa tap a u k se ssa ?
kaikkeen pahaan, mitä maailmas juoneksi.
p a rh aan sa m ukaan toim ivat vapail
Kenen ansiosta?
sissa prosenteissa, ovat riistäneet vassa tilaisuudessa aikaan Yh
fos
saksalaiset
sosialistit
olisi-
len sa puolesta ja p itä v ä t yllä to i
sa saattaa tapahtua, syypäitä.
Ihm eeksem m e huom asim m e ä s k e t
työväestön niin puhtaaksi, että dysvaltain hyökkäyksen Meksi
Mutta sen sijaan kaikki hyvät . vat oll
olleet johtavassa asemassa
Saksan-Venä jän sota- m innassaan k e rra s sa a n m allikelpois
vaikka miten koettaisi, niin siltä koon. Times kai muistaa val teot on näihin saakka asetettu tuon raubanneu\-dteluk,►kouksen täin erään täk äläisen suom alaisen
ia jä rje s ty s tä , niin se ei lain k aan
porvarilehden palstoilla tu n n u stu k sen
lan hyvin, että se itse teki mitä
rintamalla
ty y d y tä tää llä olevia “ v a p a u sta iste li
ei saa sotalainaa.
jonkun 1 muun tekijän, vaan ei ¡»liimaamisessa, niin ei olisi niin-! siitä, e ttä pakollinen asevelvollisuus
Ile ovat sitä m ieltä, e ttä
I m e n sotilas. — Svinja! Joko sinä jo ita ”.
Jos palkkoja olisi korotettu, se suinkin voi saadakseen aikaan
saksalaisten kontolle. Mutta n v t’kään kummallista vaikka se tali on tullut suom alaisille yllätyks nä. sen elukka laisk o ttelet. E tko eniiän V enäjällä m enee kalkki päin liem
sodan
Meksikoa
vastaan.
Ja
jos nyt maksettaisi alimpana
alaiset ovat kuulem m a pitäneet
iksi he k e k siv ä t keinon
näyttää, että hyviäkin töitä ale dottaisiinkin I m n n H m i n <tnk- 1 Suom
A m erikaa vapaana m aana, jossa ei j m uista m itä so tam in isteri K eren sk j m etriä ja
palkkana edes viisi dollaria päi kun se kerran itse oli silloin veh
toisensa p e rä ä n V enäjän k a n san “ pe-
taan selittää saksalaisten aikaan salaisten hommaksi. Mutta kun! ole ollut p e lä ttä v ä n ä ain ak aan pa sanoi puheessaan?
vältä, niin s^tte vasta voisi työ keilijäin mukana, tietää se nyt
Onko
i
lastam isek si".
tässä
kansainvälisyyden
ra
k
e
n
-,
2: nen sotilas. — A brathj.
saamiksi. Parhaimman kuvan
kollista asevelvollisuutta.
väestö ajatella elävänsä kunnol kin ne "ylemmät", jotka kulo
Jospa venäläiset tie tä isiv ä t, k u in
tällaisesta antaa Tukholman so läntisessä eri manien sosialistien ; N iinhän ne ovat sitä p itän eet ja hän sanonut jo tain ?
ka
hyvää huolta h e istä tä llä puolen
lisesti. Mutta ci sittekään vielä | tuttavat aseita Meksikoon ja sit
Im e n sotilas. — Hiili, etkö kuul
sialistinen rauhan neuvotteluko välillä ovat olleet ja ovat edel- ■ ne ovat sitä pitäneet sellaisena sik-
ten
pitävät
siellä
yllä
sisäistä
A
tlantin
pidetään, niin m ah taisiv at
ylellisesti. Ei sittekään vielä
leenkin
tienviittojina
venäläiset
;
»h
e , tä täk ä läise t suom alaiset por- lut m itä hän sanoi?
kous.
Kerta
kerran
perästä
on
M utta tu sk in p a
2 :nen sotilas. — N jet, njet. Olin he olla Kiitollisia.
riittäisi senttiäkään sotalainaan. levottomuutta jotta sitä voitaisi
• ' « ‘P"“1 °vl“ . Pllän"el “lhä
p u o letkaan n iistä h y v istä kein o ista
se selitetty saksalaisten juoneksi, sosialistit ia kun he moneen . ker-
käyttää
täkäläisten
kapitalistien
ryyppääm
ässä
vähän
sa
k
sa
la
ista
pi-
.
. i luulossa.
N ehän ovat aina selitta-
Kun työväestöltä vaaditaan
joita tä ä llä joka päivä k e k sitä ä n , tu
jonka avulla tahdotaan saada taan ovat vakuuttaneet, ettet hei t neet e ttä tä ä llä todellakin vallitsee vaa.
tarkoituksiin,
milloin
sellainen
sotalainaa, sopii sen osottaa vaa
Im e n sotilas. — Noh, joko sinä lee koskaan v e n ä lä iste n tietoon.
erikoisrauha Saksan ja Venäjän dän tarkoituksensa ole saada eri-! vapaus, ja milloin hyvänsä on ollut
Se on su u ri vahinko, ihan k o rv aa
tijat sinne missä rahatkin ovat. on tarpeellista.
välille. Yhteen aikaan jo näyt- koista rauhaa Saksan ja \ enä- käynnissä lakkoja ja työselkkauksia, i ta a s olit siellä. Siitä lian juu ri to- m a a n .
Mitä
taas
tulee
hallitukseen,
Laskut elintarpeista ovat ensin
ruikin m eitä. Hän sanoi, e ttä m eidän
tikin, että siinä sittenkin voi ol- jän välille, niin luulisi tuon ker- joihin osaa o tta n u t työväestö
saa
se
valtansa
niiltä
joiden
maksettavat.
> cocoocooocoooccoccoooc< > occc
missään ollut porvarillisen kil- neekeriorjuuden;
luokkaef.toi- j nen vastaliike kirkuvia yhteis-
sistä tuntunut ilmeisen mielettö etupäässä kansallisten valtioitten' maailmankauppa edellyttää va-
sclvä
eikä
ehdot
keinlet
pidetään
arvossaan,
ro tö -■ KUllnaliisia eriarvoisuuksia \as-
YHDENVERTAISUUS mältä. Rooman keisari-aikana kokoomuksen. 1 äten valmisti paita, esteittä liikkuvia tavaran- pakiistan rata
' taan. rikkaiden ja köyhien, her-
liitetään.
e
ttn
n
:<c
’.(k
t
sam a n la iset — ja k u iten k in oil
kylläkin nuo eroavaisuudet, pait se perustan, jolle yksin voi myö tuottajia, jotka sellaisina ovat tä m ä e n sim äin en ja y h ä pakot- !
j rain ja renkien, mässääjäin ja
Kuten tiedämme seuraa por- nälännäkijäin vastakohtaisuutta
hempänä aikana rakentaa ihmis vhdenvertaisia ja jotka ¡Kirjotta
si
orjain
ja
vapaitten,
vähitellen
Eriedrich Engels.
vaatimus.
v a r is to a kuin varjona köyhälis-
höllenivät; ja syntyi silloin, ai ten tasa-arvoisuuden, ihmisoike vat vaihtokauppaa saman, aina tavampi
E-eodaalisisla
kahleista vapau tö, aina ja hellittämättä, siitä vastaan; sellaisena on se yksin
kin
joka
paikkakunnalla
heille
uksien
vaatimus.
Ajatus, että kaikilla ihmisillä nakin vapaita koskien, tuo yk
kertaisesti vallankuim »uksellisen
Eeodaalinen keskiaika kehitti •kaikille yhtäläisen oikeuden pe tumisen ja feodaalisten eriarvoi-| h e tk estä asti kun porvaristo va- vaiston ilmaus, ja on sen oikeu
on jotain yhteistä ihmisinä, ja sityisihmisten yhdenvertaisuus,
manutak-' suuksieii poistamisen kautta saa-! : p a u tu u fe o d a alise sta k u o re sta a n
että he ovat yhdenvertaisia niin jonka perustalle kehittyi rooma- tn viis helmassaan sen luokan, jo rustalla. Käsityöstä
tuksen perusta siinä, ja myös
vutettavan oikeudellisen yhden
pitkälle kuin tätä yhteistä riit- lainen oiketis, tuntemistamme ka myöhemmän kehityksensä ai tuuriin siirtyminen edellyttää vertaisuuden vaatimus kävi pa-l ku n se siirtv v k esk iaik aisen sää ainoastaan siinä.
tai on se
taa, on tietenkin ikivanha. Mut täydellisin yksityisomaisuudelle kana oli tuleva titisaikaiscn yh jo u k o n vapaita työläisiä — va kostakin yhä laajakantoisemmak- i dvn asteelta uusaikaiseksi luo vaatimus kohonnut vasta vaati
la samalla tapaa setiraa- mukseksi porvarillista yhdenver-
oikeuden
ilmaus. denvertaisuuden vaatimuksen e- paita toiseitaptio'en ammattikun- si. kun kerran yhteiskunnan ta
ta tästä aivan eroava on uusai- perustuvan
toiscltapuolen
kei-
vat
porvarillista
yhden vertai- | taisuusvaalimusta vastaan, vetää
kainen yhdenvertaisuusvaatimus; Mutta niin kauan kuin säilyi sittäjäksi: porvariston. Alkujaan tapakosta ja
loudellinen
edistys
oli
sen
tuo
noista
itse
käyttää
työvoimaan
suusvaatimusta köyhälistöni yh-i
tämä ollen pikemmin sitä, että vapaiden ja orjain vastakkaisuus, itsekin feodaalisena säätynä oli
nut päiväjärjestykseen. Jos ker denvertaisuusvaatiniuksct. Siitä j tästä enemmän tai vähemmän
sa
hyödvkseen
—
tvidäisiä,
jotka
porvaristo
feodaalisen
yhteisk.
tuosta yhteisestä ihmisenäolemi- ci voinut olla puhettakaan ylei
oikeita, pitemmälle meneviä vaa
ran sitä vaadittiin teollisuutta ja
sen ominaisuudesta, tuosta ih sen inhimillisen yhdenvertaisuu sisällä kehittänyt verrattain kor voivat tehdä tehtailijan kanssa kauppaa varten, niin täytyi pian hetkestä asti, jolloin esitetään j timuksia, sopii agitatsionikeinok-
misten yhdenvertaisuudesta ih den oikeudellisista johdannaisis kealle kannalle käsityömäisen sopimuksia txövoiinansa vuok samaa viiden vertaisuutta vaatia porvarillinen lm »kkaetrn »ikeuksi- ' si, jonka kautta työläisiä voidaan
poistamisvaatimus, astuu
misinä johdetaan vaatimus, että ta: vielä äskettäin näimme sa teollisuuden ja tuotteiden vaih raamisesta, siis ovat sopitnuk- m\os talonpoikain suureLe j<»u en
r jn n a ]]e
köyhälistöin vaatimus ' yllyttää kapitalisteja vastaan ka
sentekijoinä
hänen
vertaisina
1
.
don,
kun
viidennentoista
vuosi
Amerikan
kaikilla ihmisillä on oleva tasai manlaisen aseman
pitalistien omilla väitteillä, ja
sadan lopulla suuret meriretket Ja vihdoin tiili kaikkien ihmis kolle, jotka kaikissa orjuutuksen, etla nUo jn()i<ai jtsc ovat poistet i tässä tapauksessa se vaatimus
nen valtiollinen ja yhteiskunnal Yhdysvaltain orja valtioissa.
Kristinusko tunsi vain yhden avasivat sille uuden, laajan lii töiden vhdenarvoisuuden ja sa muodoissa, täydestä maaorjiin ’ tavat — esiintven ensin uskon-; pysyy ja kaatuu sen porvarillisen
linen arvo, tai on se oleva ai
lähtien, suurimman osan, „olliscssa muodossa, johdettuna!
nakin saman valtion kaikilla kan lajin yhdenvertaisuutta, saman kunta-alueen. Europan ulkopuo man pätevyyden — koska ja si- desta
työaikaansa
korvauksetta uhrasi-; alkukristillisy vdestä, s i t t e n pe _ i viiden v e rta isu tisv a a tim u k s e n m u -
käli
kuin
ne
ovat
yleensä
inhi
salaisilla tahi saman yhteiskun perisynninalaisuuden, joka luon linen kauppa, jota tähän asti
kana. Kunpnassakin tapaukses
vat feodaaliherralle ja sen lisäksi
nan kaikilla jäsenillä. Mutta teeltaan täysin vastasi orjain ja oli ollut vain Italian ja Levan millistä työtä — itsetiedotto- vielä olivat velvolliset suoritta-! rustuen itse tuohon jxirvarilli- sa on köyhälistön yhdenvertai-
ennenkuin tuosta alkuperäisestä sorrettujen uskontoa. Sen rin tin kesken, ulotettiin nyt Ame maksi ja voimakkaimmaksi ilma maan lukemattomia ulostekoja seen vhdenvertaisuusvaatimuk- suusvaatimuksen todellisena si
verrannollisen
yhdenvertaisuu nalla tunnettiin korkeintaan va rikkaan ja Intiaan asti, ja voitti ukseksi ttusaikaisen porvarillisen hänelle ja valtiolle. Eikä toi seen. Kövhälisto ottaa porva- sältönä luokkain poistamisvaati
den käsityksestä voitiin vetää littujen yhdenvertaisuus, mutta se merkityksessä pian sekä Eu talousopin arvoteoria, jonka mu selta puolen voitu olla vaati- riston vaatimuksen sananmukai mus. — Ja jokainen yhdenver-
tavaran arvoa mitataan sen
sesti: yhdenvertaisuus älktiön i | taisuusvaatimus, joka menee sen
tasaisten oikeuksien vaatimus sitä tehostettiin vain aivan ai ropan eri valtioitten keskinäisen kaan
sisältämän
yhteiskunnallisesti
i
matta,
että
samalla
kertaa
olisi
olko van. näennäinen
tavaranvaihdon
että
myös
kun
„ ji)h
välttämättön. vedellä
valtiossa ja yhteiskunnassa, en kuaikoina. Omaisuudenyhteyder.
vat poistettavat feodaaliset etui esiint vk,,
välttämättömän
työni
mukaan.*)
kin
maan
sisällä
tapahtuvan
lii
vain valtiollisella al.,1- m ahdottum outccn.
nen kuin tämä johtopäätös saat jäljet, joita myös havaitaan tä
Mutta siinä missä taloudelliset suudet. aatelin verovapaus ia yk la. vaan olkoon se todellinen, ja
toi esiintyä aivan luonnollisena, män uuden uskon alkuaikoina kevaihdon. Amerikan kulta ja
sityisten säätyjen valtiolliset eri
Niin on yhdenvertaisuuden
itsestään selvänä, täytyi siihen perustuivat enemmän vainottujen hopea tulvivat yli Europan ja olot vaativat vapautta ja yhden oikeudet. Ja kun ei enää eletty toteutettakoon se myös yhteis
vertaisuutta,
asetti
valtiojärjestys
kunnallisella.
taloudellisella
alal-
tunkeutuivat
syövyttävänä
ainek
ajatus
niin porvarillisessa kuin
vhdessäpysymiseen
kuin
todelli
kiilua vuosituhansia ja vuositu
maailmani altakunnassa,
iollai- la. Ja varsinkin sen jälkeen kun J proletaarisessa
niitä
vastaan
ammattikuntakai-
sena
kaikkiin
feotlalisen
yhteis
merkityksessä.
siin
tasa-arvokäsityksiin.
Ja
san
hansia kuluikin.
nen
oli
ollut
Rooman
valtakunta,!
|<anäkan
porvaristo,
teita
ja
erikoisetuoikeitksia
joka
kunnan
aukkoihin,
halkeamiin
ia
suuresta
itsekin
yhteiskunnallinen
tuote,
gen
pian
teki
pappien
ja
maal
Vanhimmissa,
alkuperäisissä
yaan
s
p
e
r
m
a
s
s
a
riip
p
u
m
a
tto
m
ia
,
i
v
a
lla
n
k
n
n
i(.u
k
sesta
a
sti.
-n
a
s
e
t
askeleelta.
Paikalliset
etnoikeu-
huokosiin.
Käsityömäinen
tuo
jonka
esiintyminen
edellytti
eräi
likkojen
vastakkaisuuden
terotta
yhteiskunnissa saattoi tasa-ar-
det,
erotustullit.
kaikenlaiset;
keskellään
samalla
pohjalla
oie-
ta
n
u
t
etu
alalle
p
o
rv
a
rillise
n
Vii
tanto
ei
enää
kyennyt
tyydyttä
tä
historiallisia
oloja,
jotka
nt-
voisuus tulla kysymykseen kor minen lopun tästä kristillisen
poikketislait
kohtasivat
kaupan
i
via
valtioita,
j>dka
ohvat
lähi-
mään
kasvavaa
kysyntää:
edis-
denvertaisuusvaatimuksen,
on
kin
puolestaan
edellyttivät
pitkää
keintaan yhdyskunnan jäsenten tasa-arvon yritelmästä.
Germanien
tulviminen
yli tyneimpäin maiden johtavien te alalla, eikä vain niuuk alaista tai ¡main samalla porvarillisen kehi- Ranskan köyhälistö askel aske-1 esihistoriaa. Se on siis kaikkea
kesken: naiset, orjat, muukalai
tyksen asteella, niin oli selvää, leelta vastannut sille esittämällä j muuta kuin ikuinen totuus. Ja
set olivat tietenkin sen ulkopuo Länsi-Europan työnsi vuosisa ollisuuksien alalla se korvattiin siirtomaan asukasta, vaan usein
tuo vaatimus pukeutui ylei-j vjUeiskunnalJisen,
taloudellisen kun se nykyisin on suurelle ylei
lella. Kreikkalaisten ja rooma doiksi sivuun kaikki tasa-arvon verstasteollisuudella (manufak- kin myös oman valtion asujan- että
seen.
yli
yksityisten
valtioiden
j
tasa.arvon
vaatimuksen,
on vl> sölle — toisessa tai toisessa mie
ten
kokonaisia
ryhmiä;
ammatti
laisten kesken olivat ihmisten kuvitelmat pystyttämällä vähi- tuurilla).«
rajojen
ulottuvaan
muotoon,
et-
j
envcrtaisuus
tullut
varsinkin
kuntain
etuoikeudet
asettuivat
Tätä yhteiskuntataloudellisten
lessä — itsestään selvä, kun sil
eriarvoisuudet paljoa merkitse telien niin mutkikkaan yhteis-
tä
vapaus
ja
yhdenvertaisuus
ju-
i<anskail
kövhälistön
sotahuu-
kaikkialla
ja
alituiseen
verstas-
elämisehtojen
valtavaa
uudistus
lä, kuten Marx sanoo, "on kan
ja
poliittisen
arvo
vimmät kuin minkäänlainen yh- kunnallisen
listettiin
ihmisoikeuksiksi.
J
a
Joksi.
teollisuuden
kehitvksen
tielle.
Et
ta
ei
kuitenkaan
heti
seurannut
san
ennakkoluulon sitkeys”, niin
denarvoisuus. Että kreikkalaiset järjestyksen rakenteen, ettei sel
tällöin
on
näiden
ihmisoikeuksi
vastaava
muutos
sen
valtiollises
ja barbaarit, vapaat ja orjat, val- laista vielä oltu nähty. Mutta
Yhden vertaistms vaa ti tiluksella ei tämä johdu mistään sen sel-
*) Tämän seikan, uuden vli- en erikoisesti porvarilliseen laa
viömäisestä totuudesta, vaati
tionkansalaiset ja suojatit, Roo samalla se veti Länsi- ja Keski- sa järjestyksessä. Valtiollinen
johtu tuun nähden merkillepantava, on siten köyhälistön suussa kak | kahdeksannentoista
vuosisadan
man kansalaiset ja Rooman ala Europan historialliseen liikkee järjestys pysyi feodaalisena yh denvertaistiuskäsityksen
että Amerikan valtiojärjestys, sinainen merkitvs. Joko -e — ; aatteiden yleisestä leviämisestä
maiset (käyttääkseni laveaa sa seen. loi ensikerran kiinteän teiskunnan muuttuessa yhä por- misen porvarillisen vhteiskunnan ensimäinen joka ihmisoikeudet ja näin on laita varsinkin aivan!,
nontatapaa) olisivat voineet vaa kulttuurialueen, ja tälle alueelle varillisemmaksi. Laajassa mitas taloudellisista ehdoista <>n ensin tunnusti, samassa hengenvedos- alkuaikoina, esim suuressa ta-(Ja ni*den kauankestäneestä ajan
tia tasa-arvoisuutta valtiollisesti. ensikerran toisiinsa vaikuttavi- sa käyty kauppa, varsinkin kan nä esittänyt Marx “Pääomas sa vahvistaa siellä vallitsevan lonpoikaissodassa — on alkeelli- mukaisuudesta.
se olisi noista tuon ajan ihmi- en ja toisiaan aisoissa pitävien sainvälinen ia vieläkin enemmän saan.”
T O V E R I