Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (May 17, 1917)
No. 115 SIVU KAKSI. voittoja verotetaan, niin liike lak He tuntevat luokka tiin San Franciscon liikemiesten kaipaavat työläisten tukea; s. o .] vajain välillä oli ollut Reuvottehlja> jo tk a k o sk iv at keskuudessa miljoonan dollarin työväenliike kaipaa jokaisen työ- kaa. Maan eduista ei kukaan etunsa Llnncn «uomalaiien työväen äänenkannattaja, Ilmestyy Astoriassa, Oregon, rahasto, tarkoituksella taistella Iäisen kannatusta siten, että ne etupäässä senaatin talo u so sasto n ko- muista puhua enään mitään. joka päivä paitsi sunnuntaina. työväenjärjestöjen ha johtamisek liittyvät sen taistelujoukkoon. koonpanoa. T uossa ilrao tu k sessa on Mutta samalla kun voittoja suo TOIMITUSKUNTA: Työnantajat ovat aina enem si. ja kauppakamarin toimesta On väärin ajatella että liittymäl- ain ak in e rä s erehdys. S o sialistise t W. N. REIVO, A. SALMI, L. MOILANEN, A. N. KOSKELA, K. E. HEIK K IN EN jellaan tässä näin julkealla ta lä työväenliikkeeseen, liittyy v altlopäiväm iehet e ,v ä t ole a. e ttä valla, selitetään työläisille viral män valveillaan kuin työläiset, järjestettiin lEverettin juttukin. h v v ä n t-ih to iN u u - neet m itää n e d u sta jia m oista neuvot- TOVERI— — — — — — listen mandaattien kautta, että jotka yhteiskunnan alhaisimpana Luonnollista siis on. että näi-) kannattamaan , .. h - " a n ta 1 u o ,!>u.U tplua v a rte n T a rk o te tu t e d u s ta ja t (The Comrade) &t ollcet joko SOsialid. puolue- sen on luovuttava kaikista vaa kerroksena ovat jääneet koko den järjestöjen toimintaa vastus desta joittenkin muitten etuja. u T he organ oi the F innish w orkers in th e W estern S tates. The only Siten ei ole laita. Työläinen voi tJimjkunnan ta i puolueneuvoston a- naan lapsipuolen asemaan. Kun tavien järjestöjen täytyy olla F in n ish daily in th e W est. Published daily, exÄ ;pt M onday, a t A storia, timuksistaan maan etujen vuoksi. O re., by the W estern W o rk m en s Publishing Society. Täytyy olla jo melkein sokea tulee kysymys erinäisten yhteis työväestön itsensä ylläpitämiä, liittvä liikkeeseensä vain luok- settam ia. A dvertising ra te s in e tfe ct July 1, 1912, 40c per inch. Special discount Vill Noiden n eu v o ttelu jen tu lo k sen a oli joka ei saa päähänsä mitkä ne kunnallisten liikkeitten turvaami koska he niistä niittävät hyö kaetujaan kannattamaan. allow ed for larg e r and continuous advertisem ents. oissa esiintyvät erinäisten työ-» senaatin talo u so sasto n jä se n te n eh- TOVERI, BOX »9, ASTORIA, OREGON. maan edut ovat jotka jokaisessa sesta, joko niihin liittymällä suo dynkin. AUGUST NIKULA, Manager. edut suppeampina * dokaslista. Tunnettua on, että mitä kii läisrvhmien kysymyksessä esiintyvät sinä ranaiseksi kannattajaksi ja nii , . ' . , • ... \ ’ Suom essa oli e rä s puolue, jo k a oli huomatta>MI1 mukM„lunut E n tered a s second-class m ail m atte r July IS, 1912, a t th e Post-O ffice a t pohjimmaisena taustana, jonka den avulla ja mukana taistele vaimmin yksityiset liikkeetkin kmn esim. valt.ol isessa työväen- A storia, Oregon, under the A ct of M arch 3rd, 181 a. edessä kysymykset ratkaistaan. maan, niin työläisiä on vaikea taistelevat työläisiään vastaan, liikkeessä, ja jokainen lnkkee-, Venäjän vanhaan jä rje s te lm ä ä n ja SUBSCRIPTION RATES: Kun sotaverot asetetaan käyt saada omien järjestöjensä mu sitä suurempia lahjoituksia ne seen yhtyvä työläinen liittyykin, j onka k esk u u d esta oli läh te n y t ver- IN THE UNITED STA1ES AND CANADA: tekevät kauppakamarien taistelu- innossaan turvaamaan sen jou- ra tta in paljon sen s o rto jä rje s te lm a n kaan. F o r i year >3.75; F or ti M onths, >2.00; F or 3 M ouths, >1.25; F o r 1 M onth 50c. tötarpeille, eikä suoranaisille voi y llä p itä jiä ja to im ih en k ilö itä. Se toille, niin lankeavat ne silloin Ja merkillisimpänä ilmiönä täy rahastoihin, ja se johtuu niiden kon etuja jonka puolesta unio puolue oli m uutenkin ä ä rim ä ise n TILAUSHINNAT YHDYSVALLOISSA JA CANADASSA: luokkatietoisuudesta. Ne tietä on perustettu taistelemaan. Ja taan tu m u k sellin en . K a ik e sta huoli 1 vuosikerta $3.75; 6 kuukautta $2.lW; 3 Kuukautta $1.25; 1 kuukausi 50c suurimmalta osaltaan työläisten tyy huomata sen, että jos vh- vät mikä merkitvs sellaisilla liik- milloin ei sillä ajatuksella lii m atta pääsi se o sallisek si h e ti ensi- SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE: maksettavaksi. Ne lankeavat ai distvs on työnantajien p e ru s ta -!......... , . , , ... 1 vuosikerta $5.50; 6 Kuukautta $3.50. nakin kuluttajien maksettavaksi, ma ja toimii ■ ehdottom asti kaik- j ke,lla- ku,n kauppakam are.lla, on tytä. käsitetään liittyminen vää m aisten vallankum ouksen a n ta m ie n m ie h ittä m istä | työnantajien etujen ajamisessa rin ja toiminnassakin saattaa se n aa tto rip a ik k o je n llm o tu sh in ta 40c palstatu u m alta. K uoiem an-ilm otukset >1.50 k e rta ja ja sen lähemmäksi yhteistä taak kialla työläisiä vastaan, kuten po m uistovärsyilla >2.00 kerta. Kihlaus-, sy n i/in a- ja avioiiitto-ilm otukset 6oc esiintvä vastaavia väärinkäsityk-1 hom m atessa. T äm ä ihm e ta p a h tu i ja siksi he lahjoittelevat. k e rta , hajutaantielo- ja nim eninuutto-ilm otukset 25c k erta, nauna-iim otuksH kaa, ei riistäjäluokkaa saa tule Bittiset puolueet, useimmat sala Tvöväestön omat laitokset ei- siä. joista on vauriota koko liik- sekä p o rv arillisten e ttä so sia lististe n >1.50 kerta, avioero-iim otukset >l.ou k erta. Seisovat L iuotukset seuraavan maan niin kauan kuin se itse seurat, 'kauppakamarit, nuorten valtuusm iesten suosiollisella avulla. h in talu ettelo u m ukaan p a lsta tu u m a u a : 1 v. 20c, ’,■» v. 20c, 3 kk. 25c, 1 kk. 3uc. vät vaadi mitään uhrauksia, Ei keelle ja joukon yhteiselle asi- Niin su v aitsev aa vallankum ouspoli- määrää omat veronsa ja rasi miesten ja naisten kristilliset yh S atu n n aisista ilm otuksista tulee rah a n se u ra ta m ukana. Euglannm - mitään lahjoituksia, mutta ne l alle. tiik k aa tavattane© harvoin. tuksensa. k iele stä suom ennetaan vapaasti. distykset, kaikenlaiset hyvänteke- Tuo puolue, suom alainen puolue, Turhaa on odottaa että voit väisyysliitot ja niin edespäin, Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katujen kulmassa. ei liene toki sa an u t lista lle h en k i Telefooni: konttori 365, toim. 832. toja verotettaisi suuremmassa niin niihin saadaan yhtymään löitä, jo tk a olisivat itse olleet v an määrässä, sillä sellainen teko työläisiäkin surullisen paljon, han jä ije s te lm ä n ju lk isin a k äty rein ä. edellyttäisi työläistenkin etujen mutta uniot ja työläisten valti Puolueen vanhin ehdokas listalla on K um m allisinta on, e ttä leh d essä ! C arl Allan Serlachius, lia n on syn- ajamista ja valtaluokan taholta ollinen puolue kitftvat kannatuk Omaisuuden pakkoluo- symyksessä, niin ovat myöskinj ei siihen ryhdytä. Jos taas ajat sen puutteessa, s. o. työväestö ei Kirjoittavat sitä mitä m ainitaan m yöskin e ttä W ashington- ty n y t 1870, p äässy t lakit, to h to rik si uhraukset kysymyksessä, in puoluesihteeri H erm an ei välitä 1898 ja v. 1900 p rofessoriksi. H än toivovatkin vuttaminen sotatar yhteiset telemille että työläiset itse osaa käyttää niitä hyväkseen. olla m inkäänlaisessa yhteistoim innas- On joskus k irjo te llu t jo ta k in huom io- mutta ellei ole yhteistä asiaa, O dessa, — (Lontoon k a u tta ) Vapun olisivat vallassa ja verottaisivat Se uhraa porvarien yhdistyksille koituksiin sa lehden kanssa. Kun lehti on ver- ta h e rä ttä v ä ä . O llut valtiopäivillä päivän (May Day) vietto on uutuu min ei ole yhteisiä uhrauksia voittoja, niin riittää kai kun sa sillä petollisella ajatuksella, että ten a V enäjällä a n ta n u t a ih e tta sano ra tta in kunnollinen sosialistileh ti, ja ru o tsik k o jen k aupunginvaltuustos- kaan. nomme, että kun työläiset ovat i t saa niistä vastaavan hyödyn, m alehtikirjoituksille. A narkistien niin olisi sik äläisten toverien katsot- sa . P a m au tta a jo sk u s h e rk ä sti mie- Nyt kun joltakin taitolta on Ja yhteisten etujen olemassa vallassa, on yhtä vähän syytä mutta kun tulisi kysymykseen | kulkueissa m u stat liput h e rä ttiv ä t ! tav a onko v altiovirastoa vastaan teh- lip iteitä, jo tk a eiv ät m ahdu hänen nostettu kysymys ansiottomien olo tunnustetaan sillä että selite verottaa voittoja, kuin niitä on oman liikkeen ylläpito, niin sil- enemmän sääliä k a tso jissa kuin ; dyissä sy y tteissä perää. Lehden me- kaikkien p u oluetoveriensa kalloihin. sisääntulojen pakkoluovuttaini- Ripeä ja tarm o k as to im issaan. H ä m yötätuntoa. T a sk u v a rk a itten ai- . nettiun:r.en e n si s u u n tappio, tään omistavan luokan olevan olemassakin, sillä niiden takia ei loin ajatellaan vain uhrauksista kaisem m in tekem än päätöksen mu- sesta sotatarkoituksiin, herää e- nellä on listalla to v erin aan e n tin e n — — — velvollinen uhraamaan omaisuu- i tvöväestö kohoakaan valtaan, oppipoikansa tri A ntti Tulenheim o, päilenkitta suuressa osassa työ Katsotaanpa miten työnantajat I Raan p itiv ät v ark aat juhlapäivää pl-i Mikä On tarkoitus? tensa, koska kerran työväestökin vaan niitä poistaakseen. menettelevät. Heillä ovat omat d ä tty e n am m attiaan h a rjo ittam a sta I p Or»landilainen lehti M orning O re svnt. 1879, siis nuori vielä, kova. t a r väestöäkin sellainen ajatus, että uhraa paljon kalliimman uhrin. Voitaisi kuitenkin odottaa, et valtiolliset puolueensa ja omat : päivän kiiluessa. V arkaitten veljes gonian lausuu to im itu so sasto ssaan m okas ja h äik äilem ätö n h e rra . — se olisi vallan oikeudenmukaista. Tämän käsityksen selittämiseksi tä raskain vero asetettaisi sel taloudelliset järjestönsä, joissa ei Hiton puolelta vielä käytiin poliisi- seuraavan sh ak aalilu o n n ettaan ku M ustalla puolueella on site n ko v at Kun kerran työläiset pakotetaan ja rru t se n a a ttiin m enossa. oliko var vaavan v iittau k sen : ei voida työskennellä kyllin tar- laisille ylellisyystavaroille, jotka • , n i , -l-i. asem alta tiedustelem assa ■suinkaan olla . turhan tarkkoja1 uhraanman henkensä, niin kai pi N uorsuom alaisilla on e rä s h e rra , m asti kaikki v arasten liittoon kuu j mokkaasti, yhtävähän kuin yleen- riistäjäluokka suurimmalta osal “Chicagon poliiseilla on teh täv ä e- siinä suhteessa mitä kysymyksiä luvat n o u d attan eet päätöstä. täisi toisten duopua edes siitä jonka y h ten ä a m m a ttin a on olla aina dessään. S o sialistit su u n n lttele v at I sä koko yhteiskunnallista kysy ta kuluttaa. Miten tässä suh sopivan k ään teen s a ttu e ss a senaat- siellä otetaan esille. Ja kuka pi osasta omaisuuttaan, jota eivät The Colon ist. ’ rauhan m ielenosoitui^ta toukok. 27 mystä voidaan liian helposti saa teessa tullaan menettelemään, I torin ehdokkaana. H änellä on yh tä. välttämättä tarvitsekaan. tää näitä yhdistyksiä yllä? Suo L ehti, joka edelläolevaan tap a a n J p :k s i.” da työläisten keskuudessa seli saamme nähdä lähimmässä tule l to ista m enneistä, m ikä eh k ä ise e pe- Mutta kun tätä 'kysymystä kä ranaisesti työnantajat. Kauppi kertoo venäläisten vapunvietosta, il- Olemm e siis tie to isia siitä, e ttä jos ! pääsyn. S täh lb erg ei tu llu t nyt- tetyksi. Erkä tässä olekaan ky- vaisuudessa. Varmuudella voim- sitellään kongressissa, huomaam aat ja kaikenlaiset liikemiehet pi m estyy V ictoriassa, B ritish Colum-1 H ay m arketin ju ttu uusiutuu, niin on . i kään listalle. S ijan on sa a n u t suo svnivstä mistään muusta kuin me kuitenkin sanoa, että vain me. että ne jotka kiivaimmin tävät yllä kauppakamarinsa, ja Liassa. H arvoin sitä m uissa lehdissä ; se jo e tu k ä tee n su u n n iteltu , ja neu m enkielen ja k irjallisu u d en p ro fes yhteiskunnallisen kysymyksen ! mitättömän pieni osa sodan silti noin paksua p ain etaan k aan . | voja on a n n e ttu aina län siran n ik o n taisteli \ at asevelvollisuuspak» »n sori S etälä. M ies ei m alta pysyä valtiollisten puolueiden lihavat — — — viim eistä p o rv arileh teä m yöten. nu. kieliopinnoin aan. H än on politiikan puolesta, taistelevat vieläkin kii eräästä osasta, joskin sen varsin tU(,|{anljs(a rasituksista otetaan kassat ovat poikkeuksetta uppo- M ainittu leh ti puhuu saruaif > gikä riistosaaijsta, jonka työvä- rikkaittcn riistäjien lahjoittamia. Mustat voimat liikkeel- m eron to im itu sk irjo it uksessaan, inj. i a sio issa usein ep ärö iv ät. H än voisi vaammin tätä ansiottomien tulo- merkityksellisestä osasta. Kapitftlistiht»jkka ei tule u h -1 lä Washingtonissa ten p e ru stu sla k i olisi nyt a s e te tta v a joskus vahingossa sallia jonkun k a n I estö luovuttaa toisille. Suurin Milloin niihin kehoitetaan työ jen pakkoluovutusta vastaan. Ja sam m e syville riveille edullisen teon osaakaan omaisuudes- osa asetetaan elintarpeille, joi M eille viim eksi saapunut North-1 sivuun ja k äy täv ä k a ik ista liuolim at- joskin tama saattaa herättää jois-j läisiä varsinaisiksi jäseniksi, ei tap a h tu a, ellei hänen puolueensa van sotatarkoituksiin muuten den hintòja kohotetaan sikäli w est W orker nim inen E v e r e ttis s ä .' ta sotaan. S hakaalit janoovat ain a sakin työläisissä paheksumista ja I taan heiltä tavallisesti vaadita jäsen- W ash., ilm estyvä sosialistinen leh ti! verta, vaikka niillä ovatkin luonnol- hoilliset ja r r u t pitelisi kiinni takin hämmästystä, niin siinä ci sit-j kuin jiakosta. Se tekee voittoja kuin verot nousevat, jotta voitot veroja, riittää kunhan saavat ilm oittaa e ttä vähentyneen kanna liset vaistonsa toisinaan esteen ä vaa- h ä n n ä stä . T uskin h e rra S e tä lä us- tekään »de mitään epäjohdoni^i- s, „lan kustannuksella, s. o. ty ö -jeivät laskculnisi vain muuten kannatuksen. Siis tuksen tak ia on lehden pakko pie nim ansa saaliin” kim ppuun hyökkää-i k a lta isi hyväksyä se n a a tis s a edes ' väestön kärsimyksien kustannuk I reh e llistä k u n n a llista ä ä n io ik e u tta kaisuutta. Riistäjäluokka on ai ne jotka niittävät hyödyn jär n en tää kokoaan puolella. Se on n äi sessä. a n n e tta v a k si vaivatulle k an sallem na käynyt sodat työväenluokan sella. jestöjen olemassaolosta, maksa hin saakka ilm estynyt nelisivuisena, — Työläinen, älä jar- me! Muut jo h to p ä ä te lm ä t voi teh d ä » kustannuksella omaksi hyödyk- Osoittamalla työväestölle, mi- vat mv,iskin niiden kustannuk joten sen pienenem inen kaksisivui Suomen uuden senaatin siitä. — H änellä on to v e rin a a n var- seksi tulee tu n tu v a sti vähentäm ään sin nuori nousukas, tri H olsti, joka seen ja menettelee tässä sodas- ten itsekkäät edut saattavat un- ruta vapausliikettä py™ set. Kauppakamari ei missään W ashingtonin toverien agitatsioni- kokoonpano rata 'koko kansakunnan hyvin- tapauksessa antaudu taisteluun työtä. Suomen uuden sen aatin kokoonpa- pääsee liian a ik aisin näin korkealle. Omaisuuden pakkoluovuttami- voinnin, on kuitenkin paljon voi- Syttelemalld ulkona ja työläisten etujen puolesta. Saat Lehti se littä ä jo u tu n een sa järjes- , nosta k irjo itta a H elsingin Työmio- I E d u sk u n n assa ei hän ole te h n y t mi- nen sotatarkoituksiin on oleelli-! tettu, sillä tämän i tsekkyyden j e s t ö g t ä s L Älä estä t yÖ taa kylläkin toisinaan tapahtua telm ällisen vainon alaisek si E verett- hen “Ä ksä” seuraavan a rv o stelu n : i . tään su u riarv o ista, sanom alehtim ie- in kauppakam arin taholta, ja m enet- I S u o m ettarelaisten . nuorsuom alais- Lena lienee o n n istu n u t parem m in, sesti ja siveellisesti oikein, mut- käsittämällä voi työläinen toisi-j . . . , • , siten, että sen taholta esitetään tän e e n sä siten suuren osan ilmotuk-1 ten, m aalaisliitto laisten ja viikinkien Puolueensa a rv a te n k in sitoo Itänet ku- ta sittekin sen vaatimuksen taak- naan saada halun tutkia sen *>? i*! lälStOVerieSl pjrkitttjk asioita, joissa muka esiintyy “yh- N uorsuom alainen sistaan. Joku aika s itte sitä kiel- e d u sk u n tary h m ät kuuluvat a settan e e n ten edellisenkin. se ryhmittyminen saattaa helpos- täkin ja siitä joudutaan v hteis- valtuuskunnan. H elsingin puolue vihaa ta a se n k an san v altai- teisiäkin” etuja, mutta pohjim täy d y ttiin painam asta enää e rä ä ssä j yhteisen siä pysyttelemällä syr kuin susi k o ira a : söisi sen, ti ajaa työläiset väärään käsi-1 kunnalliseen kysymykseen, maltaan nekin osoittautuvat pal kirjapainossa, m utta silloin sen tään ! Sanom at a n ta v a t ilmi, e ttä porvaril- su u tta tyksaen tässä luokallemme niin Kun »otaverolaki on nyt kong- jässä tästä yhteisestä velevan vain työnantajien etuja. o n n istu ttiin saam aan toinen p a in o l li s te n täm än valtuuskunnan ja “ so- kun s a i s i . sia listlsten valtiopäiväm iesten edus- R u o tsalainen kan san p u o lu e on sun- perin tärkeässä kysymyksessä, ressin käsiteltävänä, rientävät Kauppakamarin toimesta kerät- jossa se nyt painetaan. liikkeestä. Jos kerran on yhteinen asia kv-1 riistäjät selittämään, että jos \ aikka heidän ta kuin silloisen uudenaikaiseksi suurtuotanto kehittvi noiden vai-1 ei voi hypätä luonnollisten kehi- mielipidettä. ianknmousten välillä sellaiseksi,! tysastei«Ien yli. eikä liioin pois- taistelutapan-a ovat erilaiset, VOIDAANKO AATTEEN AVULLA N O P E I S - V ^ X k " k h ¡""X" kehittyvän keskiajan ¡xorvariston että se kykeni murskaamaan: taa niitä. Luonnollisesti yhteis- ninc edelhset uskovat pommien haave-ihannetta. Mutta näiden I kunnallista kehityskulkua voi- vaikutukseen ja jälkimäiset yk- TUTTAA YHTEISKUNNALLISEN VAL- | “a $ mainittujen henkilöiden haaveil kaikki esteet tieltään. Samoin on tämäiipäivästen olo- daan jouduttaa saattamalla tuo- siltoinaan taloudelliseen, s. o. am LANKUMOUKSEN LÄHESTYMISTÄ? | jestiroU työ jouduta yhlciA ,,»- tu järjen valtio kärsi täydellisen idi laita Venäjällä. Siellä ei i tanto yhä tuottavammaksi. Sil- matilliseen taistelumuotoon. i nallisen vallankumouksen lähes- haaksirikon ja muuttui hirmu suinkaan olisi voitu suorittaa lä olemme sen jo lausuneet mi-} lotavastoin tieteellisen sosia- ■ tyrnistä. Myöntäkäämme, että vallaksi josta kehittyi loppumat- vallankumousta jos eivät olevat' teukä yhteiskunnallinen kehitys ismin periaatteen mukaan valil- Edellisen kirjotuksen tark.d- J lisuuksia jotka ovat olemassa voimakkaalla agitatsioni- ja kii t»aiiia valloitussotia. Eikä Ranskan vallankumous olot ( »lisi kehittyneet sille as- • juuri riippuu siitä minkälaiset liset parannukset ovat valttamat- toksena ei suinkaan ollut selit-1 taistelun alkaessa ja sen mukaan , hotustyolla „saadaankin vallankumous oli J ovat tuotantomuodot ja ne ty ö ttö m iä tvöväcstölle. \ älillisct a ikään. tulittanut työväestöllekään niitä teelle, Siellä vallankumous parannukset ovat niitä tekijöitä tää etteikö aatteilla olisi vaiku-lse voi myöskin tehdä suurenipia- ainen ...alidollinen siksi, että uudenai-; aseet, jotka kulloinkin ovat ih- toivottuja tuloksia joita nämät m hereille kili uhrauksia jos nimittäin saa- mutta on tykkänään toinen ky- jotka kohottavat työläisten ta kainen kapitalistinen tuotanto oli, inisten käytettävissä. Ja tyoväes- t u s voi m aa t v <»v ä e s tö n suuret utopistit haaveilivat. saamiseksi; aatteethan ovat hei-! vutukset sitä vaativat. Meillä; symys josko se on pysyväinen \ aikka toiselta nuolelta se kyl pakotettu poistamaan tieltään , tö voi taistelun kautta pakottaa loudellista ja henkistä asemaa ■ ; l --* L-dm» i < >n r riittäviä ii t t ä v iä todistuksia tässäkin, tässäkin | ja ettei sen p perästä » jastuksia itsekunkin aikakauden' on synny taan- läkin paljasti koyiiälistolle val- \ enäjän vanhan taantumukseni- i tuotannon kehittymään ja se sit- silloin kun ne ovat taistelun olevista oloista. Silloin kun vh- maa-sa siitä mitenkä usein o n , tumuskausi Meillä ovat todis- lassaolex ien hinkkien heikkouden sen maavlimvstön. Itsevaltiuden; te puolestaan vaikuttaa sen, että kautta saavutetut, josta edelli nimen teiskunnallisissa olotiloissa väl lähdetty tiedottomana taistele-j tuksena useat taistelut ja Val ja ne voimat joidenka päällä val tsaarivalta oli vhteiskunnallisten i vhteiskuunallincn vallankumous sessä kiri, »tuksessani maan, ei ole useastikaan otettu j lankumoukset jotka ovat tapah- omaan mainittiin. seikkojen vaikutuksesta joutunut voi nopeisftua. Mutta mitkä ovat litsee epäkohtia jä niistä johtu- tiineet esim. Ranskassa. Rans- tiovalta lepäisi. Me emme ih- siihen asemaan jossa sen täytyi ne seikat jotka työväestön tais Ovatko kahdeksan tunnin työ va tyytymättömyys luonnollises lukuun niitä tappion tai voiton kan mettelekään jos ei köyhälistö eli ensimäinen kolmannen sää- mahdollisuuksia joista sitten on päivä. työväen suojeluslait, ta ti synnyttää kaipuu niiden paran tvovaesto saanutkaan mitään pa kukistua. Koko Venäjän yhteis telun kautta pakottavat tuotan dvn vallankumous antaa meil ollut seurauksena taistelujen täy tamiseksi ja jotka puolestaan elämä kokonaisuu non kehittymistä? Luultavasti paturma- ja vanhuudenvakuutuk- le selvän kuvauksen mitenkä Sll- rannuksia oloihinsa, sillä silloin kunnallinen . taasen pakottavat hankkimaan dellinen häviäminen. dessaan oli kehittynyt mahdolli K. E. H:nen selostaa ne ensi set, paremmat asunto-olot, kor Tämän asian kanssa luonno!- loiset yhtcisKiinnalliset o lo tila t oli suurtuotanto vielä hyvin al- seksi suorittaa vallankumous. kirjotuksessaan. keampi palkka, nais- ja lapsityön keinoja niiden saavuttamiseksi. kuperäistä Englannissakin ja liscsti olemme yhtä mieltä, joten ; eivät olleet kehittyneet sille as- rajottaminen, vesi-, voima- ja va- Mitä tulee taasen siihen, että Näin syntyy aate joka lopulta Ranskassa tuntematon. Silloi Me emme luonnollisesti väittele ___ , _ emme siitä väittele. Emmekä teelle, että tuo mainittu vallan- siitä etteikö siellä olisi voitu i välilliset parannuskeinot johtajat lolaitosten ja kulkuvälineiden muuttuu tieteelliseksi teoriaksi nen ristiriita porvariston ja köy ? s e "jonka avulla voi- myöskään väittele siitä, että työ-1 kumous olisi tuonut tullessaan suorittaa tai panna toimeen vai-j revisionismin kaltevalle pinnalle, kuntien ja valtioiden haltuun »t- ja teoria on hälistön välillä oli vielä keh - nävttää K. E. II. omaavan omi- tammen ja monet muut välilli- a taisteluja. Tieteel- väestön vaan tarvitsee [aak 7 elb | daan johtaa taistelu] dossaan, joten sen aikuisella työ- lankumous joitakin vuosia en laan levätä ja varrota yhteisknn-1 tilat olleet s iilie n kehittvneet, parannukset sellaisia, että lisen teorian avulla voidaan ot väestöllä ei ollut minkäänlaista | nemminkin. Vaan mahdollises- en lausuntojensa mukaan täydel- set nallisen vallankumouksen lähes- johti mitä sotkuisempaan taistc- taa huomioon kaikki ne mahdol selvää luokkakatsomusta ei lii ti siellä olisi voinut seurata sa liset syndikalistiset eli toisin sa- ne johtavat revisionismiin? F i mielipiteet, vätkö nämä kaikki sisälly tänä- lisuudet jotka ovat edellytyksinä tymistä. Paljon mahdollista, et-'lu u n joka kesti vuosikymmeniä oin selvää luokkataistelua. \ us manlainen taantumus ja sotkui nnen anarkistiset tä vastaväittäjäni on saanut edel- nousevan porvariston 'ja aateli» \ aikka aikuisemmat anarkistit-i päivänä sosialistipuolueen ohjel- itsektissakin taistelussa. nen valloituskausi mikä vallitsi ta kapitalistinen suurtuotanto Voimakkaan tieteellisen kiilto-; lisestä kirjoituksestani viimeksi ton sekä kukon välillä. ...... kin olivat sitä mieltä, että välil- m a an i Nämät ovat vain välil- Ranskassa. Paljon mahdollista. Ranskassa ei suinkaan puuttu- luo sellaiset ristiriidat että ne että siellä nytkin tulevat olot ole-1 liset parannukset, kuten työpäi-1 lisiä parannuksia, mutta ne ovat tus- ja kasvatustyön avulla saa mainitun käsitteen. Mutta sima luovat selvän työväenluokan ja daan joukot tietoisiksi joka ei nimenomaan mainittiin, että i nut innostusta ennen vallanku- selvän luokkataistelun. Kapita maan sekanaiset ja varma onkin, vän lyhennys ja monet muut, välttämättömiä tvöväcstölle. Tie- mousta. Melkein poikkeuksetta suinkaan olokaan vähemmän tar taistelujen avulla voi työväestö! kaikki listinen suurtuotanto vasta kitke ettei taistelut siellä tule loppu ovat välttämättömiä siihen asti teellinen sosialismi lätiäpäiväna silloiset filosofit ottivat saada itselleen välillisiä paran peel lisi;». Silla niitj) saavutuksia nee kehittämään tuotannon silie maan ennenkuin työväestö, sil kunnes he lopullisesti ovat k u -; ci suinkaan edusta mitään ro- tehtäväkseen vapauttaa koko ib nuksia joista tulemme myöhem valtiovallan. M uita i mahdusoppia, joka kuuluu syn mitä työväestö jo tanapaiA ana asteelle jossa tvöväestön vallan loin kun sen yhteiskunnallinen kistancet itsektissakin min lausumaan, varsinkin mitkä miskunnan perustamalla ikuisen kumous voi olla mahdollinen. kehitys on kehittynyt sille asteel myöhemmät anarkistit eivät nii- dikalismin teoriaan. saavuttanut on maassa, ei suinkaan olisi saavu- kirjottäjan mielestä. tuutinut re- järien ja oikeuden valtakumfan. ( >lot Ranskan ensimäisen vallan le, saa vallan käsiinsä. tä hyväksv, he selittävät, että vii- On vallan eri asia jos porva- Näihin edellisiin yhtyivät k,ilme saattavat risto joissakin visseissä tilai- tettu jos ei olisi tehtv tvötä visionistisilta. Sillä tuskin su o suurta utopistia, nim. Saint Si kumoukseni aikana eivät olleet Näiden seikkojen ja erittäin lillisct parannukset myöntää etujensa tv,»väestön hereille saamiseksi. tuisissakaan olosuhteissa työvä mon. Charles Fourier ja englan sellaiset jossa työväestö olisi voi kin Ranskan vallankumouksen, vain taantumusta aikaan työvä- sttuksissa Ne taistelut ja saavutukset mit estö saisi vähllisiakaän paran tilainen Robert l )\ven, että sen- nut saada vallan käsiinsä. Ne pitäisi selvästi todistaa, että työ eston keskuudessa ja eroiltavat vuoksi vapaaehtoisesti jonkinlai kä ovat saavutetut lainlaatija- nuksia jos ei se niiden puolesta tähden ovat yhteiskunnassa ole eivät olleet vielä kypsyneet vaa väenluokan. samoin kuin min- sen pois lopullisesta suuresta siä myönnytyksiä, parannuksia kunnissa, parlamenteissa »ja ta taistelisi. Ilman järjestymistä vat olot nurinkuriset kun ei ole taanottamaan silloista nousevan kään muurikaan luokan, vallassa päämäärästään katkasemalla sen työväestön oloihin, poistaakseen loudellisilla järjestöillä, ovat ol ja tietoisuutta työväestö tuskin uudenajan porvariston vallanku- ei ole muuttaa yhteiskuntaa ha taistelukärjen. Ile eivät hy\äk- työläisistä heidän kapinallisen annettu järjen hallita. ^i\'Jta milloinkaan tulisi saavuttamaan leet tuloksia siitä, että työväes limsa, mielikuvituksensa tahi jon sv mitään pieniä uudistuksia, tunteensa, yrittäen sillätavoiu yhteiskunta tulee hyväksi, siinä moirkselle. , tö on niitä tietoisesti osannut minkäänlaisia parannuksia. luokkakäsi t teitä. kun valmiin kaavan mukaan. vaan koko järjestelmä, valtio on hämmentää Vasta myöhemmät vallanku Näistä seikoista luonnollisesti olevat ristiriidat loppuvat kun vaatia. Tieteellinen teoria tekee Yhteiskunnan elinehtojen koko- kerrallaan tuhottava |>»mmien Mutta < > n vallan toinen asia sil moukset, kuten vuoden 184S ja mahdolliseksi tietoisen, järjesty olemme yhtä mieltä. Mutta se asetetaan järki korkeimmaksi viimeinen 1871, jossa perustettiin j naisuudessaan täytyv tulla ole-! avulla, Saman periaatteen omak- loin kuu työväestö taistelunsa neen työväestön käyttää jokaise mistä olemme erimieltä, on yh päämääräksi. Ainoastaan puut niin sanottu Ranskan kolmas ta- mnkseltaan toisenlaisiksi, sen J suvat myöden svndikalistit, lie kautta, omalla voimallaan on pa- na tarpeellisena ja määrättynä teiskunnallisen \ allanknmoukscn tui vaan sitä neroa joka järjes savalta. takasivat porvaristolle tävtvv olla saavuttanut määrä-; eivät hyväksy suuremmalta osal- kottanut porvariston tekemään Y h t ci sk u 11 - täisi tällaisen valtakunnan. He sen etuoikeutetun aseman. T äy ty n kehityskypsyyden ennenkuin ta minkäänlaisia välillisiä paran- i m yönnytyksiä. hetkenä kaikki olevat voimansa. n opei s t u t ta m i n e n. Porvaristo ei Ainoastaan tietoisena voi työvä nallisen vallankumouksen siinä tekivät järjen kaiken korkeim mä ei suinkaan johtunut aatteel- jdku merkittävä yhteiskuntamuu- nuksia, joten he tässä k o h d a ssa ! m itään muuta- niin pelkää kuin estö ottaa huomioonsa ja harki merkityksessä kuin me sosialis maksi tuomariksi. Tämä haa lisesta työstä, vaan päinvastoin tos voi olla mahdollinen Se ovat anarkistien kanssa sa m a a 1 sitä, että työväestö tulee tietoi- ta kaikkia niitä edellytysmahdol- teina sitä Ymmärrämme, nim. veiltu järjen valtio ei ollut muu- T O V E R I Í
