No. 115
SIVU KAKSI.
voittoja verotetaan, niin liike lak
He tuntevat luokka tiin San Franciscon liikemiesten kaipaavat työläisten tukea; s. o .] vajain välillä oli ollut
Reuvottehlja> jo tk a k o sk iv at
keskuudessa miljoonan dollarin työväenliike kaipaa jokaisen työ-
kaa. Maan eduista ei kukaan
etunsa
Llnncn «uomalaiien työväen äänenkannattaja, Ilmestyy Astoriassa, Oregon,
rahasto, tarkoituksella taistella Iäisen kannatusta siten, että ne etupäässä senaatin talo u so sasto n ko-
muista puhua enään mitään.
joka päivä paitsi sunnuntaina.
työväenjärjestöjen ha johtamisek liittyvät sen taistelujoukkoon. koonpanoa. T uossa ilrao tu k sessa on
Mutta samalla kun voittoja suo
TOIMITUSKUNTA:
Työnantajat ovat aina enem si. ja kauppakamarin toimesta On väärin ajatella että liittymäl- ain ak in e rä s erehdys. S o sialistise t
W. N. REIVO, A. SALMI, L. MOILANEN, A. N. KOSKELA, K. E. HEIK K IN EN jellaan tässä näin julkealla ta
lä työväenliikkeeseen, liittyy v altlopäiväm iehet e ,v ä t ole a. e ttä
valla, selitetään työläisille viral män valveillaan kuin työläiset, järjestettiin lEverettin juttukin.
h v v ä n t-ih to iN u u - neet m itää n e d u sta jia m oista neuvot-
TOVERI— — — — — — listen mandaattien kautta, että jotka yhteiskunnan alhaisimpana Luonnollista siis on. että näi-) kannattamaan
,
..
h - " a n ta 1 u o ,!>u.U tplua v a rte n
T a rk o te tu t e d u s ta ja t
(The Comrade)
&t ollcet joko SOsialid. puolue-
sen on luovuttava kaikista vaa kerroksena ovat jääneet koko den järjestöjen toimintaa vastus desta joittenkin muitten etuja. u
T he organ oi the F innish w orkers in th e W estern S tates. The only
Siten
ei
ole
laita.
Työläinen
voi
tJimjkunnan
ta i puolueneuvoston a-
naan
lapsipuolen
asemaan.
Kun
tavien järjestöjen täytyy olla
F in n ish daily in th e W est. Published daily, exÄ ;pt M onday, a t A storia, timuksistaan maan etujen vuoksi.
O re., by the W estern W o rk m en s Publishing Society.
Täytyy olla jo melkein sokea tulee kysymys erinäisten yhteis työväestön itsensä ylläpitämiä, liittvä liikkeeseensä vain luok- settam ia.
A dvertising ra te s in e tfe ct July 1, 1912, 40c per inch. Special discount
Vill Noiden n eu v o ttelu jen tu lo k sen a oli
joka ei saa päähänsä mitkä ne kunnallisten liikkeitten turvaami koska he niistä niittävät hyö kaetujaan kannattamaan.
allow ed for larg e r and continuous advertisem ents.
oissa esiintyvät erinäisten työ-» senaatin talo u so sasto n jä se n te n eh-
TOVERI, BOX »9, ASTORIA, OREGON.
maan edut ovat jotka jokaisessa sesta, joko niihin liittymällä suo dynkin.
AUGUST NIKULA, Manager.
edut suppeampina * dokaslista.
Tunnettua on, että mitä kii läisrvhmien
kysymyksessä esiintyvät sinä ranaiseksi kannattajaksi ja nii
, . '
.
, • ...
\
’ Suom essa oli e rä s puolue, jo k a oli
huomatta>MI1 mukM„lunut
E n tered a s second-class m ail m atte r July IS, 1912, a t th e Post-O ffice a t pohjimmaisena taustana, jonka den avulla ja mukana taistele vaimmin yksityiset liikkeetkin kmn esim. valt.ol isessa työväen-
A storia, Oregon, under the A ct of M arch 3rd, 181 a.
edessä kysymykset ratkaistaan. maan, niin työläisiä on vaikea taistelevat työläisiään vastaan, liikkeessä, ja jokainen lnkkee-, Venäjän vanhaan jä rje s te lm ä ä n ja
SUBSCRIPTION RATES:
Kun sotaverot asetetaan käyt saada omien järjestöjensä mu sitä suurempia lahjoituksia ne seen yhtyvä työläinen liittyykin, j onka k esk u u d esta oli läh te n y t ver-
IN THE UNITED STA1ES AND CANADA:
tekevät kauppakamarien taistelu- innossaan turvaamaan sen jou- ra tta in paljon sen s o rto jä rje s te lm a n
kaan.
F o r i year >3.75; F or ti M onths, >2.00; F or 3 M ouths, >1.25; F o r 1 M onth 50c. tötarpeille, eikä suoranaisille voi
y llä p itä jiä ja to im ih en k ilö itä.
Se
toille, niin lankeavat ne silloin Ja merkillisimpänä ilmiönä täy rahastoihin, ja se johtuu niiden kon etuja jonka puolesta unio puolue oli m uutenkin ä ä rim ä ise n
TILAUSHINNAT YHDYSVALLOISSA JA CANADASSA:
luokkatietoisuudesta. Ne tietä on perustettu taistelemaan. Ja taan tu m u k sellin en . K a ik e sta huoli
1 vuosikerta $3.75; 6 kuukautta $2.lW; 3 Kuukautta $1.25; 1 kuukausi 50c suurimmalta osaltaan työläisten tyy huomata sen, että jos vh-
vät mikä merkitvs sellaisilla liik- milloin ei sillä ajatuksella lii m atta pääsi se o sallisek si h e ti ensi-
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE:
maksettavaksi. Ne lankeavat ai distvs on työnantajien p e ru s ta -!.........
, . ,
,
...
1 vuosikerta $5.50; 6 Kuukautta $3.50.
nakin kuluttajien maksettavaksi, ma ja toimii ■ ehdottom asti kaik- j ke,lla- ku,n kauppakam are.lla, on tytä. käsitetään liittyminen vää m aisten vallankum ouksen a n ta m ie n
m ie h ittä m istä
| työnantajien etujen ajamisessa rin ja toiminnassakin saattaa se n aa tto rip a ik k o je n
llm o tu sh in ta 40c palstatu u m alta. K uoiem an-ilm otukset >1.50 k e rta ja ja sen lähemmäksi yhteistä taak
kialla työläisiä vastaan, kuten po
m uistovärsyilla >2.00 kerta. Kihlaus-, sy n i/in a- ja avioiiitto-ilm otukset 6oc
esiintvä
vastaavia
väärinkäsityk-1
hom
m
atessa.
T
äm
ä
ihm
e ta p a h tu i
ja siksi he lahjoittelevat.
k e rta , hajutaantielo- ja nim eninuutto-ilm otukset 25c k erta, nauna-iim otuksH kaa, ei riistäjäluokkaa saa tule Bittiset puolueet, useimmat sala
Tvöväestön omat laitokset ei- siä. joista on vauriota koko liik- sekä p o rv arillisten e ttä so sia lististe n
>1.50 kerta, avioero-iim otukset >l.ou k erta. Seisovat L iuotukset seuraavan maan niin kauan kuin se itse seurat, 'kauppakamarit, nuorten
valtuusm iesten suosiollisella avulla.
h in talu ettelo u m ukaan p a lsta tu u m a u a : 1 v. 20c, ’,■» v. 20c, 3 kk. 25c, 1 kk. 3uc.
vät vaadi mitään uhrauksia, Ei keelle ja joukon yhteiselle asi- Niin su v aitsev aa vallankum ouspoli-
määrää
omat
veronsa
ja
rasi
miesten ja naisten kristilliset yh
S atu n n aisista ilm otuksista tulee rah a n se u ra ta m ukana. Euglannm -
mitään lahjoituksia, mutta ne l alle.
tiik k aa tavattane© harvoin.
tuksensa.
k iele stä suom ennetaan vapaasti.
distykset, kaikenlaiset hyvänteke-
Tuo puolue, suom alainen puolue,
Turhaa on odottaa että voit väisyysliitot ja niin edespäin,
Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katujen kulmassa.
ei liene toki sa an u t lista lle h en k i
Telefooni: konttori 365, toim. 832.
toja verotettaisi suuremmassa niin niihin saadaan yhtymään
löitä, jo tk a olisivat itse olleet v an
määrässä, sillä sellainen teko työläisiäkin surullisen paljon,
han jä ije s te lm ä n ju lk isin a k äty rein ä.
edellyttäisi työläistenkin etujen mutta uniot ja työläisten valti
Puolueen vanhin ehdokas listalla on
K um m allisinta on, e ttä leh d essä ! C arl Allan Serlachius, lia n on syn-
ajamista ja valtaluokan taholta ollinen puolue kitftvat kannatuk
Omaisuuden pakkoluo- symyksessä, niin ovat myöskinj ei siihen ryhdytä. Jos taas ajat sen puutteessa, s. o. työväestö ei Kirjoittavat sitä mitä m ainitaan m yöskin e ttä W ashington- ty n y t 1870, p äässy t lakit, to h to rik si
uhraukset kysymyksessä,
in puoluesihteeri H erm an ei välitä 1898 ja v. 1900 p rofessoriksi. H än
toivovatkin
vuttaminen sotatar yhteiset
telemille että työläiset
itse osaa käyttää niitä hyväkseen.
olla
m inkäänlaisessa yhteistoim innas- On joskus k irjo te llu t jo ta k in huom io-
mutta ellei ole yhteistä asiaa,
O dessa, — (Lontoon k a u tta ) Vapun
olisivat vallassa ja verottaisivat Se uhraa porvarien yhdistyksille
koituksiin
sa
lehden
kanssa. Kun lehti on ver- ta h e rä ttä v ä ä .
O llut valtiopäivillä
päivän (May Day) vietto on uutuu
min ei ole yhteisiä uhrauksia
voittoja, niin riittää kai kun sa sillä petollisella ajatuksella, että ten a V enäjällä a n ta n u t a ih e tta sano ra tta in kunnollinen sosialistileh ti, ja ru o tsik k o jen k aupunginvaltuustos-
kaan.
nomme, että kun työläiset ovat i t saa niistä vastaavan hyödyn, m alehtikirjoituksille.
A narkistien niin olisi sik äläisten toverien katsot- sa . P a m au tta a jo sk u s h e rk ä sti mie-
Nyt kun joltakin taitolta on
Ja yhteisten etujen olemassa vallassa, on yhtä vähän syytä mutta kun tulisi kysymykseen | kulkueissa m u stat liput h e rä ttiv ä t ! tav a onko v altiovirastoa vastaan teh- lip iteitä, jo tk a eiv ät m ahdu hänen
nostettu kysymys ansiottomien
olo tunnustetaan sillä että selite verottaa voittoja, kuin niitä on oman liikkeen ylläpito, niin sil- enemmän sääliä k a tso jissa kuin ; dyissä sy y tteissä perää. Lehden me- kaikkien p u oluetoveriensa kalloihin.
sisääntulojen pakkoluovuttaini-
Ripeä ja tarm o k as to im issaan. H ä
m yötätuntoa.
T a sk u v a rk a itten
ai- . nettiun:r.en e n si s u u n tappio,
tään omistavan luokan olevan olemassakin, sillä niiden takia ei
loin ajatellaan vain uhrauksista kaisem m in tekem än päätöksen mu-
sesta sotatarkoituksiin, herää e-
nellä on listalla to v erin aan e n tin e n
— — —
velvollinen uhraamaan omaisuu- i tvöväestö kohoakaan valtaan,
oppipoikansa tri A ntti Tulenheim o,
päilenkitta suuressa osassa työ
Katsotaanpa miten työnantajat I Raan p itiv ät v ark aat juhlapäivää pl-i
Mikä On tarkoitus?
tensa, koska kerran työväestökin vaan niitä poistaakseen.
menettelevät. Heillä ovat omat d ä tty e n am m attiaan h a rjo ittam a sta I p Or»landilainen lehti M orning O re svnt. 1879, siis nuori vielä, kova. t a r
väestöäkin sellainen ajatus, että
uhraa paljon kalliimman uhrin.
Voitaisi kuitenkin odottaa, et valtiolliset puolueensa ja omat : päivän kiiluessa. V arkaitten veljes gonian lausuu to im itu so sasto ssaan m okas ja h äik äilem ätö n h e rra . —
se olisi vallan oikeudenmukaista.
Tämän käsityksen selittämiseksi tä raskain vero asetettaisi sel taloudelliset järjestönsä, joissa ei Hiton puolelta vielä käytiin poliisi- seuraavan sh ak aalilu o n n ettaan ku M ustalla puolueella on site n ko v at
Kun kerran työläiset pakotetaan
ja rru t se n a a ttiin m enossa.
oliko var vaavan v iittau k sen :
ei voida työskennellä kyllin tar- laisille ylellisyystavaroille, jotka
• ,
n
i
, -l-i.
asem alta tiedustelem assa
■suinkaan
olla . turhan
tarkkoja1
uhraanman henkensä, niin kai pi
N uorsuom alaisilla on e rä s h e rra ,
m asti kaikki v arasten liittoon kuu
j mokkaasti, yhtävähän kuin yleen- riistäjäluokka suurimmalta osal
“Chicagon poliiseilla on teh täv ä e-
siinä suhteessa mitä kysymyksiä luvat n o u d attan eet päätöstä.
täisi toisten duopua edes siitä
jonka y h ten ä a m m a ttin a on olla aina
dessään.
S o sialistit su u n n lttele v at
I sä koko yhteiskunnallista kysy ta kuluttaa. Miten tässä suh
sopivan k ään teen s a ttu e ss a senaat-
siellä otetaan esille. Ja kuka pi
osasta omaisuuttaan, jota eivät
The Colon ist. ’ rauhan m ielenosoitui^ta
toukok. 27
mystä voidaan liian helposti saa teessa tullaan menettelemään,
I
torin ehdokkaana. H änellä on yh tä.
välttämättä tarvitsekaan.
tää näitä yhdistyksiä yllä? Suo
L ehti, joka edelläolevaan tap a a n J p :k s i.”
da työläisten keskuudessa seli saamme nähdä lähimmässä tule
l to ista m enneistä, m ikä eh k ä ise e pe-
Mutta kun tätä 'kysymystä kä
ranaisesti työnantajat. Kauppi kertoo venäläisten vapunvietosta, il- Olemm e siis tie to isia siitä, e ttä jos
! pääsyn. S täh lb erg ei tu llu t nyt-
tetyksi. Erkä tässä olekaan ky- vaisuudessa. Varmuudella voim-
sitellään kongressissa, huomaam
aat ja kaikenlaiset liikemiehet pi m estyy V ictoriassa, B ritish Colum-1 H ay m arketin ju ttu uusiutuu, niin on . i kään listalle. S ijan on sa a n u t suo
svnivstä mistään muusta kuin me kuitenkin sanoa, että vain
me. että ne jotka kiivaimmin
tävät yllä kauppakamarinsa, ja Liassa. H arvoin sitä m uissa lehdissä ; se jo e tu k ä tee n su u n n iteltu , ja neu m enkielen ja k irjallisu u d en p ro fes
yhteiskunnallisen
kysymyksen ! mitättömän pieni osa sodan
silti noin paksua p ain etaan k aan .
| voja on a n n e ttu aina län siran n ik o n
taisteli \ at asevelvollisuuspak» »n
sori S etälä.
M ies ei m alta pysyä
valtiollisten puolueiden lihavat
—
—
—
viim eistä p o rv arileh teä m yöten.
nu. kieliopinnoin aan. H än on politiikan
puolesta, taistelevat vieläkin kii eräästä osasta, joskin sen varsin tU(,|{anljs(a rasituksista otetaan kassat ovat poikkeuksetta uppo-
M ainittu leh ti puhuu saruaif
> gikä riistosaaijsta, jonka työvä- rikkaittcn riistäjien lahjoittamia. Mustat voimat liikkeel- m eron to im itu sk irjo it uksessaan, inj. i a sio issa usein ep ärö iv ät. H än voisi
vaammin tätä ansiottomien tulo- merkityksellisestä osasta.
Kapitftlistiht»jkka ei tule u h -1
lä Washingtonissa
ten p e ru stu sla k i olisi nyt a s e te tta v a joskus vahingossa sallia jonkun k a n
I estö luovuttaa toisille. Suurin Milloin niihin kehoitetaan työ
jen pakkoluovutusta vastaan. Ja
sam m e syville riveille edullisen teon
osaakaan omaisuudes- osa asetetaan elintarpeille, joi
M eille viim eksi saapunut North-1 sivuun ja k äy täv ä k a ik ista liuolim at-
joskin tama saattaa herättää jois-j
läisiä varsinaisiksi jäseniksi, ei
tap a h tu a, ellei hänen puolueensa van
sotatarkoituksiin muuten den hintòja kohotetaan sikäli
w est W orker nim inen E v e r e ttis s ä .' ta sotaan. S hakaalit janoovat ain a
sakin työläisissä paheksumista ja I taan
heiltä tavallisesti vaadita jäsen- W ash., ilm estyvä sosialistinen leh ti! verta, vaikka niillä ovatkin luonnol- hoilliset ja r r u t pitelisi kiinni takin
hämmästystä, niin siinä ci sit-j kuin jiakosta. Se tekee voittoja kuin verot nousevat, jotta voitot veroja, riittää kunhan saavat ilm oittaa e ttä vähentyneen kanna liset vaistonsa toisinaan esteen ä vaa- h ä n n ä stä . T uskin h e rra S e tä lä us-
tekään »de mitään epäjohdoni^i- s, „lan kustannuksella, s. o. ty ö -jeivät laskculnisi
vain muuten kannatuksen. Siis tuksen tak ia on lehden pakko pie nim ansa saaliin” kim ppuun hyökkää-i k a lta isi hyväksyä se n a a tis s a edes
' väestön kärsimyksien kustannuk
I reh e llistä k u n n a llista ä ä n io ik e u tta
kaisuutta. Riistäjäluokka on ai
ne jotka niittävät hyödyn jär n en tää kokoaan puolella. Se on n äi sessä.
a n n e tta v a k si vaivatulle
k an sallem
na käynyt sodat työväenluokan sella.
jestöjen olemassaolosta, maksa hin saakka ilm estynyt nelisivuisena,
— Työläinen,
älä
jar-
me! Muut jo h to p ä ä te lm ä t voi teh d ä
»
kustannuksella omaksi hyödyk-
Osoittamalla työväestölle, mi-
vat mv,iskin niiden kustannuk joten sen pienenem inen kaksisivui Suomen uuden senaatin siitä. — H änellä on to v e rin a a n var-
seksi tulee tu n tu v a sti vähentäm ään
sin nuori nousukas, tri H olsti, joka
seen ja menettelee tässä sodas- ten itsekkäät edut saattavat un- ruta vapausliikettä py™ set. Kauppakamari ei missään W ashingtonin toverien agitatsioni-
kokoonpano
rata 'koko kansakunnan hyvin-
tapauksessa antaudu taisteluun työtä.
Suomen uuden sen aatin kokoonpa- pääsee liian a ik aisin näin korkealle.
Omaisuuden pakkoluovuttami- voinnin, on kuitenkin paljon voi- Syttelemalld ulkona ja
työläisten etujen puolesta. Saat Lehti se littä ä jo u tu n een sa järjes- , nosta k irjo itta a H elsingin Työmio- I E d u sk u n n assa ei hän ole te h n y t mi-
nen sotatarkoituksiin on oleelli-! tettu, sillä tämän i tsekkyyden j e s t ö g t ä s L Älä estä t yÖ taa kylläkin toisinaan tapahtua telm ällisen vainon alaisek si E verett- hen “Ä ksä” seuraavan a rv o stelu n : i . tään su u riarv o ista, sanom alehtim ie-
in kauppakam arin taholta, ja m enet- I S u o m ettarelaisten .
nuorsuom alais- Lena lienee o n n istu n u t parem m in,
sesti ja siveellisesti oikein, mut- käsittämällä voi työläinen toisi-j .
. .
, •
,
siten, että sen taholta esitetään tän e e n sä siten suuren osan ilmotuk-1 ten, m aalaisliitto laisten ja viikinkien Puolueensa a rv a te n k in sitoo Itänet ku-
ta sittekin sen vaatimuksen taak- naan saada halun tutkia sen *>? i*! lälStOVerieSl pjrkitttjk asioita, joissa muka esiintyy “yh-
N uorsuom alainen
sistaan. Joku aika s itte sitä kiel- e d u sk u n tary h m ät kuuluvat a settan e e n ten edellisenkin.
se ryhmittyminen saattaa helpos- täkin ja siitä joudutaan v hteis-
valtuuskunnan.
H
elsingin
puolue
vihaa
ta
a
se
n k an san v altai-
teisiäkin”
etuja,
mutta
pohjim
täy d y ttiin painam asta enää e rä ä ssä j yhteisen
siä pysyttelemällä syr
kuin
susi
k
o
ira a : söisi sen,
ti ajaa työläiset väärään käsi-1 kunnalliseen kysymykseen,
maltaan nekin osoittautuvat pal kirjapainossa, m utta silloin sen tään ! Sanom at a n ta v a t ilmi, e ttä porvaril- su u tta
tyksaen tässä luokallemme niin
Kun »otaverolaki on nyt kong- jässä tästä yhteisestä velevan vain työnantajien etuja. o n n istu ttiin saam aan toinen p a in o l li s te n täm än valtuuskunnan ja “ so- kun s a i s i .
sia listlsten valtiopäiväm iesten edus-
R u o tsalainen kan san p u o lu e on sun-
perin tärkeässä kysymyksessä, ressin käsiteltävänä, rientävät
Kauppakamarin toimesta kerät- jossa se nyt painetaan.
liikkeestä.
Jos kerran on yhteinen asia kv-1 riistäjät selittämään, että jos
\ aikka
heidän
ta kuin silloisen uudenaikaiseksi suurtuotanto kehittvi noiden vai-1 ei voi hypätä luonnollisten kehi- mielipidettä.
ianknmousten
välillä
sellaiseksi,!
tysastei«Ien
yli.
eikä
liioin
pois-
taistelutapan-a
ovat
erilaiset,
VOIDAANKO AATTEEN AVULLA N O P E I S - V ^ X k " k h ¡""X" kehittyvän keskiajan ¡xorvariston että se kykeni murskaamaan: taa niitä. Luonnollisesti yhteis- ninc edelhset uskovat pommien
haave-ihannetta. Mutta näiden
I kunnallista kehityskulkua voi- vaikutukseen ja jälkimäiset yk-
TUTTAA YHTEISKUNNALLISEN VAL-
|
“a $ mainittujen henkilöiden haaveil kaikki esteet tieltään.
Samoin
on
tämäiipäivästen
olo-
daan jouduttaa saattamalla tuo- siltoinaan taloudelliseen, s. o. am
LANKUMOUKSEN LÄHESTYMISTÄ?
| jestiroU työ jouduta yhlciA ,,»- tu järjen valtio kärsi täydellisen idi laita Venäjällä. Siellä ei i tanto yhä tuottavammaksi. Sil- matilliseen taistelumuotoon.
i nallisen vallankumouksen lähes- haaksirikon ja muuttui hirmu suinkaan olisi voitu suorittaa lä olemme sen jo lausuneet mi-} lotavastoin tieteellisen sosia-
■ tyrnistä. Myöntäkäämme, että vallaksi josta kehittyi loppumat- vallankumousta jos eivät olevat' teukä yhteiskunnallinen kehitys ismin periaatteen mukaan valil-
Edellisen kirjotuksen tark.d- J lisuuksia jotka ovat olemassa voimakkaalla agitatsioni- ja kii t»aiiia valloitussotia.
Eikä Ranskan vallankumous olot ( »lisi kehittyneet sille as- • juuri riippuu siitä minkälaiset liset parannukset ovat valttamat-
toksena ei suinkaan ollut selit-1 taistelun alkaessa ja sen mukaan , hotustyolla „saadaankin
vallankumous oli J ovat tuotantomuodot ja ne ty ö ttö m iä tvöväcstölle.
\ älillisct
a ikään. tulittanut työväestöllekään niitä teelle, Siellä
vallankumous
parannukset
ovat
niitä
tekijöitä
tää etteikö aatteilla olisi vaiku-lse voi myöskin tehdä suurenipia- ainen
...alidollinen
siksi,
että
uudenai-;
aseet,
jotka
kulloinkin
ovat
ih-
toivottuja tuloksia joita nämät m
hereille
kili
uhrauksia
jos
nimittäin
saa-
mutta
on
tykkänään
toinen
ky-
jotka
kohottavat
työläisten
ta
kainen kapitalistinen tuotanto oli, inisten käytettävissä. Ja tyoväes-
t u s voi m aa t v <»v ä e s tö n
suuret
utopistit
haaveilivat.
saamiseksi; aatteethan ovat hei-! vutukset sitä vaativat. Meillä; symys josko se on pysyväinen \ aikka toiselta nuolelta se kyl pakotettu poistamaan tieltään , tö voi taistelun kautta pakottaa loudellista ja henkistä asemaa
■ ; l --* L-dm» i <
>n r riittäviä
ii t t ä v iä todistuksia tässäkin,
tässäkin | ja ettei sen p perästä
»
jastuksia itsekunkin aikakauden'
on
synny taan- läkin paljasti koyiiälistolle val- \ enäjän vanhan taantumukseni- i tuotannon kehittymään ja se sit- silloin kun ne ovat taistelun
olevista oloista. Silloin kun vh- maa-sa siitä mitenkä usein o n , tumuskausi Meillä ovat todis- lassaolex ien hinkkien heikkouden sen maavlimvstön. Itsevaltiuden; te puolestaan vaikuttaa sen, että kautta saavutetut, josta edelli
nimen
teiskunnallisissa olotiloissa väl lähdetty tiedottomana taistele-j tuksena useat taistelut ja Val ja ne voimat joidenka päällä val tsaarivalta oli vhteiskunnallisten i vhteiskuunallincn vallankumous sessä kiri, »tuksessani
maan,
ei
ole
useastikaan
otettu
j
lankumoukset
jotka
ovat
tapah-
omaan
mainittiin.
seikkojen vaikutuksesta joutunut voi nopeisftua. Mutta mitkä ovat
litsee epäkohtia jä niistä johtu-
tiineet esim. Ranskassa. Rans- tiovalta lepäisi. Me emme ih- siihen asemaan jossa sen täytyi ne seikat jotka työväestön tais
Ovatko kahdeksan tunnin työ
va tyytymättömyys luonnollises lukuun niitä tappion tai voiton kan
mettelekään jos ei köyhälistö eli
ensimäinen
kolmannen
sää-
mahdollisuuksia
joista
sitten
on
päivä.
työväen suojeluslait, ta
ti synnyttää kaipuu niiden paran
tvovaesto saanutkaan mitään pa kukistua. Koko Venäjän yhteis telun kautta pakottavat tuotan
dvn
vallankumous
antaa
meil
ollut
seurauksena
taistelujen
täy
tamiseksi ja jotka puolestaan
elämä kokonaisuu non kehittymistä? Luultavasti paturma- ja vanhuudenvakuutuk-
le selvän kuvauksen
mitenkä Sll- rannuksia oloihinsa, sillä silloin kunnallinen
.
taasen pakottavat hankkimaan dellinen häviäminen.
dessaan
oli
kehittynyt
mahdolli K. E. H:nen selostaa ne ensi set, paremmat asunto-olot, kor
Tämän asian kanssa luonno!- loiset yhtcisKiinnalliset o lo tila t oli suurtuotanto vielä hyvin al- seksi suorittaa vallankumous. kirjotuksessaan.
keampi palkka, nais- ja lapsityön
keinoja niiden saavuttamiseksi.
kuperäistä Englannissakin ja
liscsti
olemme
yhtä
mieltä,
joten
;
eivät
olleet
kehittyneet
sille
as-
rajottaminen, vesi-, voima- ja va-
Mitä
tulee
taasen
siihen,
että
Näin syntyy aate joka lopulta
Ranskassa tuntematon. Silloi Me emme luonnollisesti väittele
___
,
_
emme
siitä
väittele.
Emmekä
teelle,
että
tuo
mainittu
vallan-
siitä
etteikö
siellä
olisi
voitu
i
välilliset
parannuskeinot
johtajat
lolaitosten ja kulkuvälineiden
muuttuu tieteelliseksi teoriaksi
nen ristiriita porvariston ja köy
?
s
e
"jonka
avulla
voi-
myöskään
väittele
siitä,
että
työ-1
kumous
olisi
tuonut
tullessaan
suorittaa
tai
panna
toimeen
vai-j
revisionismin
kaltevalle
pinnalle,
kuntien ja valtioiden haltuun »t-
ja teoria on
hälistön välillä oli vielä keh
-
nävttää
K.
E.
II.
omaavan
omi-
tammen
ja monet muut välilli-
a
taisteluja.
Tieteel-
väestön
vaan
tarvitsee
[aak
7
elb
|
daan johtaa taistelu]
dossaan, joten sen aikuisella työ- lankumous joitakin vuosia en
laan
levätä
ja
varrota
yhteisknn-1
tilat
olleet
s iilie n
kehittvneet,
parannukset
sellaisia, että
lisen teorian avulla voidaan ot
väestöllä ei ollut minkäänlaista | nemminkin. Vaan mahdollises- en lausuntojensa mukaan täydel- set
nallisen
vallankumouksen
lähes-
johti
mitä
sotkuisempaan
taistc-
taa huomioon kaikki ne mahdol
selvää luokkakatsomusta ei lii ti siellä olisi voinut seurata sa liset syndikalistiset eli toisin sa- ne johtavat revisionismiin? F i
mielipiteet, vätkö nämä kaikki sisälly tänä-
lisuudet jotka ovat edellytyksinä tymistä. Paljon mahdollista, et-'lu u n joka kesti vuosikymmeniä oin selvää luokkataistelua. \ us manlainen taantumus ja sotkui nnen anarkistiset
tä vastaväittäjäni on saanut edel- nousevan porvariston 'ja aateli»
\
aikka
aikuisemmat
anarkistit-i päivänä sosialistipuolueen ohjel-
itsektissakin taistelussa.
nen
valloituskausi
mikä
vallitsi
ta kapitalistinen suurtuotanto
Voimakkaan tieteellisen kiilto-; lisestä kirjoituksestani viimeksi ton sekä kukon välillä. ......
kin
olivat
sitä
mieltä,
että välil- m a an i Nämät ovat vain välil-
Ranskassa.
Paljon
mahdollista.
Ranskassa ei suinkaan puuttu- luo sellaiset ristiriidat että ne että siellä nytkin tulevat olot ole-1 liset parannukset, kuten työpäi-1 lisiä parannuksia, mutta ne ovat
tus- ja kasvatustyön avulla saa mainitun käsitteen. Mutta sima
luovat selvän työväenluokan ja
daan joukot tietoisiksi joka ei nimenomaan mainittiin, että i nut innostusta ennen vallanku- selvän luokkataistelun. Kapita maan sekanaiset ja varma onkin, vän lyhennys ja monet muut, välttämättömiä tvöväcstölle. Tie-
mousta. Melkein poikkeuksetta
suinkaan olokaan vähemmän tar taistelujen avulla voi työväestö! kaikki
listinen suurtuotanto vasta kitke ettei taistelut siellä tule loppu ovat välttämättömiä siihen asti teellinen sosialismi lätiäpäiväna
silloiset
filosofit
ottivat
saada
itselleen
välillisiä
paran
peel lisi;». Silla niitj) saavutuksia
nee kehittämään tuotannon silie maan ennenkuin työväestö, sil kunnes he lopullisesti ovat k u -; ci suinkaan edusta mitään ro-
tehtäväkseen
vapauttaa
koko
ib
nuksia
joista
tulemme
myöhem
valtiovallan. M uita i mahdusoppia, joka kuuluu syn
mitä työväestö jo tanapaiA ana
asteelle jossa tvöväestön vallan loin kun sen yhteiskunnallinen kistancet
itsektissakin min lausumaan, varsinkin mitkä miskunnan perustamalla ikuisen kumous voi olla mahdollinen. kehitys on kehittynyt sille asteel myöhemmät anarkistit eivät nii- dikalismin teoriaan.
saavuttanut
on
maassa, ei suinkaan olisi saavu- kirjottäjan mielestä. tuutinut re- järien ja oikeuden valtakumfan. ( >lot Ranskan ensimäisen vallan le, saa vallan käsiinsä.
tä hyväksv, he selittävät, että vii-
On vallan eri asia jos porva-
Näihin edellisiin yhtyivät k,ilme
saattavat risto joissakin visseissä tilai-
tettu jos ei olisi tehtv tvötä visionistisilta. Sillä tuskin su o suurta utopistia, nim. Saint Si kumoukseni aikana eivät olleet
Näiden seikkojen ja erittäin lillisct parannukset
myöntää etujensa
tv,»väestön hereille saamiseksi. tuisissakaan olosuhteissa työvä mon. Charles Fourier ja englan sellaiset jossa työväestö olisi voi kin Ranskan vallankumouksen, vain taantumusta aikaan työvä- sttuksissa
Ne taistelut ja saavutukset mit estö saisi vähllisiakaän paran tilainen Robert l )\ven, että sen- nut saada vallan käsiinsä. Ne pitäisi selvästi todistaa, että työ eston keskuudessa ja eroiltavat vuoksi vapaaehtoisesti jonkinlai
kä ovat saavutetut lainlaatija- nuksia jos ei se niiden puolesta tähden ovat yhteiskunnassa ole eivät olleet vielä kypsyneet vaa väenluokan. samoin kuin min- sen pois lopullisesta suuresta siä myönnytyksiä, parannuksia
kunnissa, parlamenteissa »ja ta taistelisi. Ilman järjestymistä vat olot nurinkuriset kun ei ole taanottamaan silloista nousevan kään muurikaan luokan, vallassa päämäärästään katkasemalla sen työväestön oloihin, poistaakseen
loudellisilla järjestöillä, ovat ol ja tietoisuutta työväestö tuskin
uudenajan porvariston vallanku- ei ole muuttaa yhteiskuntaa ha taistelukärjen. Ile eivät hy\äk- työläisistä heidän kapinallisen
annettu
järjen
hallita.
^i\'Jta
milloinkaan
tulisi
saavuttamaan
leet tuloksia siitä, että työväes
limsa, mielikuvituksensa tahi jon sv mitään pieniä uudistuksia, tunteensa, yrittäen sillätavoiu
yhteiskunta tulee hyväksi, siinä moirkselle. ,
tö on niitä tietoisesti osannut minkäänlaisia parannuksia.
luokkakäsi t teitä.
kun valmiin kaavan mukaan. vaan koko järjestelmä, valtio on hämmentää
Vasta
myöhemmät
vallanku
Näistä seikoista luonnollisesti olevat ristiriidat loppuvat kun
vaatia. Tieteellinen teoria tekee
Yhteiskunnan
elinehtojen
koko-
kerrallaan
tuhottava
|>»mmien
Mutta
<
>
n
vallan
toinen asia sil
moukset, kuten vuoden 184S ja
mahdolliseksi tietoisen, järjesty olemme yhtä mieltä. Mutta se asetetaan järki korkeimmaksi viimeinen 1871, jossa perustettiin j naisuudessaan täytyv tulla ole-! avulla, Saman periaatteen omak- loin kuu työväestö taistelunsa
neen työväestön käyttää jokaise mistä olemme erimieltä, on yh päämääräksi. Ainoastaan puut niin sanottu Ranskan kolmas ta- mnkseltaan toisenlaisiksi, sen J suvat myöden svndikalistit, lie kautta, omalla voimallaan on pa-
na tarpeellisena ja määrättynä teiskunnallisen \ allanknmoukscn tui vaan sitä neroa joka järjes savalta. takasivat porvaristolle tävtvv olla saavuttanut määrä-; eivät hyväksy suuremmalta osal- kottanut porvariston tekemään
Y h t ci sk u 11 - täisi tällaisen valtakunnan. He sen etuoikeutetun aseman. T äy ty n kehityskypsyyden ennenkuin ta minkäänlaisia välillisiä paran- i m yönnytyksiä.
hetkenä kaikki olevat voimansa. n opei s t u t ta m i n e n.
Porvaristo ei
Ainoastaan tietoisena voi työvä nallisen vallankumouksen siinä tekivät järjen kaiken korkeim mä ei suinkaan johtunut aatteel- jdku merkittävä yhteiskuntamuu- nuksia, joten he tässä k o h d a ssa ! m itään muuta- niin pelkää kuin
estö ottaa huomioonsa ja harki merkityksessä kuin me sosialis maksi tuomariksi. Tämä haa lisesta työstä, vaan päinvastoin tos voi olla mahdollinen Se ovat anarkistien kanssa sa m a a 1 sitä, että työväestö tulee tietoi-
ta kaikkia niitä edellytysmahdol- teina sitä Ymmärrämme, nim. veiltu järjen valtio ei ollut muu-
T O V E R I
Í