Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (May 10, 1917)
SIVU KAKSI. No. 109 TOVERI si, sillä työtä on saatava hal kaikki muutkin tähän saakka tin — mahdollisesti itseoikeute tarvitsisi käydä kauppaa elineh-i Yksinkertainen totuus on, että eivätkä hp he ctiinkann suinkaan si-1 1 muutamat ihmiset koettavat näil valla, jotta voitot kohoaisivat. saadut palkankorotukset, tehdään tun — lausunnon tästä hiiiikai- doistaan, «ivätVä Llnnen •uomalaisen työvien länenkannattaja, Ilmestyy Aatoriaasa, Oregon, Voittojen takiahan juuri pitäisi se mahdollisesti merkityksettö vostyöväestön palkkojen korotta- tä kävisrkään jos he olisivat va- ! dä seikkoja joita ei todellisuu- joka päivä paitsi sunnuntaina. asettaa alimmatkin hinnat muil mäksi elintarpeitten hintojen mosesta. Se kuuluu: “Tämä vä- paita, sillä vain sellaista se va- dessa ollenkaan ole olemassakaan, TO IM ITU SKU N TA: tukea petolliselle W. N. REIVO, A. SALMI, L. MOILANEN, A. N. KOSKELA, K. E. H E IK K IN E N le tuotteille, paitsi työvoimalle. korottamisella, joka merkitsee e- hän suurempi kuin kahdenkym paus voi olla. Senpävuoksi, jos i saadakseen Olisi kasvatettava sangen pal neminän kuin mitä kaivosmiehet menen prosentin palkankorotus jotakin sellaista kaupantekoa on i filosofialleen, jonka kannattajiksi TOVERI jon viljaa, mutta ei siksi että tilapäisesti voittivat. Että palk neljännesmiljoonalle työläiselle, olemassa, on se varma todistus he ovat heikkouksissaan joutu- (The Comrade) The organ of the Finnish workers in the Western States. The only olisi aikomus taata oman maan kasuhteissa olisi tapahtunut mi joka saatiin täydellisesti ystävai siitä että vapautta ei ole ole-l neet ja josta luopumiseen heiltä Finnish daily in the W est Published daily, exempt. Monday, at Astoria, työläisille kunnollinen toimeen tään pysyvää voittoa siitä saakka lisen ja liikeperiaatteille perustu- massa puolella tai toisella. M ut-' puuttuu kyllin jäykkää henkistä Ore., by the Western Workmen's Publishing Society. » palkkajärjestelmä eroitti van neuvottelun kautta isäntieni ta kunnollinen ja harjaantunut i selkärankaa, niin mielettömäksi Advertising rates in effect July l, 1912, 40c per inch. Special discount tulo, eikä siksikään, että liitto kuin allowed for larger and continuous advertisements. laismaiden työväestö voisi elää, rikkauksien tuottajat tuotteis ja työläisten välillä, tulee epäile- mielikuvitus saa aikaan ihmeitäJ kuin se onkin t »suhtautunut.__ TOVERI, BOX »9, ASTORIA, OREGON. vaan siksi, että täkäläiset elintar- taan, ei ole tosiasia, vaan mieli mättä merkitsemään uuden aika-! AUGUST NIKULA, Manager. vekeinottelijat saisivat suuria kuvitusta. Samoin kuin kaikkien kauden alkua ammattiu lionismin, Entered as second-class mall matter July 18, 1912, at the Post-Office at tämän edellistenkin orjuusmuo- edistyskulussa ja työläisten ja voittoja. Astoria, Oregon, under the Act of March 3rd, 1879. _ Tarkoin sanoen, täkäläinen ka tojen vallitessa — tai oikeammin työnantajien keskinäisen tuotan- pitalismi ei ole sodassa liittolais sanoen kaikkien edellisten orjien nollisen tasa-arvoisuudcn kehit on tu n k e n u t k a ik k i m u u tta v a n k ä IN TH E UNITED STATES AND CANADA: Kahden vapaan i h - j K l i n työläiset asetetaan ten sä, ovat k ä s ittä m ä ttö m ä n a rv o k F o r i year >3.75; For 6 Months, >2.00; For 3 Months, >1.25; For 1 Month 50c. tensa voittojen, vaan omien voit ruokkimistapojen vallitessa — on tymisessä. tojensa takia, mutta kun liitto orjien elintaso ollut alituisesti misryhmän, vapaiden työläisten j eläkkeelle kaat. TILA U SH IN N A T YHDYSVALLOISSA JA CANADASSA: A n tak aam m e niiden puhua, jo tk a orjien ja ja vapaiden työnantajien, keski-i 1 vuosikerta » .7 5 ; 6 kuukautta » .0 0 ; 3 kuukautta $125; 1 kuukausi 50c. laiset tarvitsevat paljon elintar laskemassa ja kuilu C olorado Fuel and Iron Com pany SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE: tunMttu 1SnslvlltioWen t,.öml8„le tie tä v ä t. peita, niin saavat he niitä tääl isäntien välillä jatkuvasti laajen nainen kaupanteko on edennyt' 1 vuosikerta $6.50; 6 kuukautta $3.50. Pohjois-Idahossa on m uuan se lla i tä — maksamalla kalliit voitot. nut. Henkiorjien suhteet isän kokonaisen sukupolven ajan j l | siitä “ isällisy y d estään ", jo ta se on nen k a lliik si o ta k s u ttu vuoristo, jo Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katujen kulmassa. Voitto on riistäjän isänmaalli tiinsä olivat verrattain paljon on se asetettu horjumattomalle vuosikausia h a rjo itta n u t ty ö lä iste n sä ka s a a v u tti k u u lu isu u tta to is ta k y m Telefooni: konttori 365, toim. 832. suuden ainoa kannustin. Kun se huonommat sen aikakauden vii ja pysyväiselle perustukselle.’' , keskuudessa, m illoin se on tukahut- m en tä vuotta s itte käydyn k aivos loppuu, loppuu syy käydä sotaa meisinä aikoina kuin sen alussa, Siinä näyte todellisesta mieliku- tanut veriin niiden v aatim u k set, m il m iesten lakon aik an a, jolloin ty ö lä i kin. ja sama pitää paikkansa maaor vituksesta. "Ystävälliset ja lii-; loin p a is ta tta n u t niiden vaim ot ja siä k id u te ttiin s ik ä lä is is s ä härkä- i lapset vienolla tulella, m illoin p e ru s olisi saata jiinkin nähden, eikä palkkaorjis- keperiaatteille perustuvat neuvot tellu t niille unioita ja k ristillisiä yh- k a rsin o issa ja v an k ilo issa; jolloin Wyomingin valtion suomalaisille ja erittäinkin va Elintarvetuottajien riittävä korvaus tuotteistaan, takaau ole muuta sanottavaa. telut" riistäjien ja riistettyjen, d istv k siä rik k u rim o raalin k a sv a tta m i ty ö lä ise t m aksoivat k a lliisti jä rje sty - m isv a a tim u k sista a n , s a a m a tta k u ite n Toverin asiamiehille huomioon otettavaa. sanotaan maan viljely shallituksen Palkkaorjau ja hänen isäntänsä orjien ja orjainomistajain välillä seksi, m illoin m itäkin. kaan o ik eu tta jä rje s ty ä , sillä e iv ä t M utta kun työväestö k a ik e sta yh hän he ole isän m aan om istajia, eik ä välillä on nykyisin suurempi kui kiertokirjeessä. Niinpä niin. mut eivät ole huomattavissa muuten Nyt on aika levittää Toveria niin paljon kuin ta työläisistä. joita koetetaan lu kuin vielä koskaan ennen ka kuin erikoisesti venyvän mieliku tiön “isällisy y d estä" h u o lim atta on heillä niinollen ole isän m aan k a n s a sittek in vain ty y ty m ätö n tä, on yhtiön suinkin mahdollista, sillä kesäkuun alussa alkaa hankkia maanviljelykseenkin pitalistisen järjestelmän vallites vituksen avulla. Sellaisen edes tah o lta ä sk e ttä in p e ru s te ttu e rä ä n laisen oikeuksiakaan. Toverissa ilmestymään Wyomingin valtion tapa pakkotoimenpiteillä, ellei muu sa. Koko historiallisen aikakau sä on vähällä joutua .kiusaukseen lainen työ läisten vanhuudenvakuutus- Sen jälk e en on p a ik k a k u n n a lla iete tty enem m än h ilja is ta e lä m ää ; turmavakuutuslaki suomennettuna. Mainittu ten saada, ei puhuta mitään. Mi den kuluessa ei eroitus työläisen ihmetellä miksi ei palkankoro laitos, jo sta seu ra a v a a n ta a täy d e lli h v iljaisu u d e ssa on sa to ja ty ö lä isiä uh suomennos painetaan Toverissa siten, että jokai tä heille maksetaan? Niin vä- palkan ja hänen tuottamansa rik- tus yhtähyvin ollut sata prosent sen k äsity k sen : r a ttu sen k allisarv o isen isän m aan aiselle 56 vuotta tä y ttä n e e lle nen, ken haluaa säilyttää sen itselleen, voi lei-! ¡lä.n kuin Sllinkin ia elleivät työ-1 kauden välillä ole ollut niin suun tia kuin sen vaivaisen kaksikym 20 Jok vuotta povessa; h iljaisu u d e ssa to isia n ä ä n y h tiö tä ty y d y ttä v ä sti p al Iäiset tvvdv työnantajien mieli-¡naton kuin se on nykyisin. Ja mentä, jos suhteet kerran olivat ty n y t ra a d e ttu a a n vu o sik au sia sen kata sen irti ja taittaa kirjaseksi. Tällä tavalla valloin määräämiin palkkoihin, vain tämä selittää kaiken mitä "vstävälliset.” velleelle työläiselle m ak setaan elä sy n k issä h elv eteissä, pölyisissä ja p ro se n ttia hänen työssäolo- säästämme keskuskomitean varoja noin sata löytyy kai keinoja että tyynny on sanottava työläisten elinehto 1’aras kuitenkin on se "tuotan- j a k ja e ttä lla a 30 m y rk y llisten k a a su je n tä y ttä m is s ä n a n sa itse m a sta a n kuukausi- uum enissa, jo issa p u h d as ilm a ei kunta dollaria, sillä suomennostyö ei tule mak tetään. jen alituisesta paranemisesta ka nollisen tasa-arvoisuuden kehit-j Pa lk a s ta ’ ed elly ttäen ku iten k in että ole koskaan käynyt. .... . . .. av u stu k sen m aksu on yhtiön puo-j samaan paljoa mitään siihen nähden jos olisim- Mihin sellainen menettely joll pitalistisen järjestelmän vallites tvminen tvolaisten ja tvonanta- Iestä . . . . täy . . sin vapaaehtoinen, . s.o. .. i J a m itä enem m än ty ö v äe stö on M J ille sen joutuneet painattamaan erityisenä kirja- 1 taa, on itsestään selvä. Sv saat- sa. Työläisille ei ole koskaan jien välillä. Tuotannollinen ta- m ak setaan eliei toisin p ä ä te tä , s itä | u h ran n u t, sen k a llisa rv o ise m m a k si isän m aa k ä y n y t — k a’J 'lk s i työ sena. Ja samalla kun suomennos ilmestyy To-1taa ounistua ionkun aikaa, mutta ollut mahdottomampi kohota sa-arvoisuus niiden välillä jotka) K etään 45 vuotta tä y ttä n y ttä työ- on läisille m en e tety issä uhre saa, k a llis työväestökin herää huomaa palkkaorjau asemasta itsenäisen omistavat kaiken mitä on olemas- iäistä ei o te ta yhtiön palvelukseen. verissä, saamme lehtemme siten palvelemaan kun että sen työvoima ei sit- tuottajan asemaan kuin on juu sa ja joilla on voimaa saada hai- 1 Y ht‘ö P id ättää itselleen oikeuden arvoiseksi o m istajille s a a v u te tu issa rik k au k sissa. lukijoitaan. Mutta ei sillä hyvä, on saatava maan. .. I . . . • ; panna v iisito ista vuotta työskennel- tekään ole muuta kuin tavaraa, ri nyt. Kaikkialta kautta koko tuunsa kaiken mitä tuotetaan ja ‘ leen työläisen pois ty ö stään ... , jos . . ty . ö T o istak y m m en tä m iljoonaa dollaria myöskin lehdelle tilaajia. Ja jos koskaan niin niin ehkäpä sekin osaa yhtyä maailman tulee kumoamattomia niiden välillä, joilla ei ole mitään vuodessa pu h d asta voittoa. V apun k a tso ta an silloin jo siin ä juuri nyt on asiamiesten alettava hankkimaan samaan virteen: tuottajalle riit todistuksia siitä, että keskimää muuta kuin tyhjät kädet. Tuo m läinen p äiv än ä ilm estynyt W allace (Idaho) ää rässä työkykynsä m en ettän eek si, tilauksia, sillä kukapa ei haluaisi tietää minkä tävä korvaus tuotteensa myymi räisillä palkoilla ei ole koskaan tannollinen tasa-arvoisuus niiden e ttä h ä n tä ei enää k a n n a ta p itä ä Press-T im es, jo k a k o rsk e a sti s e lit tää olevansa sen k a llisa rv o ise n isä n saanut vähempää elintarpeita välillä, jotka kontrolleeraavat e- työssä. arvoiseksi porvarilliset lainlaatijat ovat työläi sestä. m aan om istajien, coeur d ’a le n e la iste n I » kuin juuri nykyisin, jolloin pal linehdot ja niiden jotka eivät E läkkeenm aksu ei pakota yh tiö tä sen hengen arvioineet. Monessa muussa tapauk Unionistisen liikkeen kankorotukset ed u staja, a n ta a se u raa van lau su n ovat melkein yhtä kontrolleeraa edes omin luihinsa p itäm ään k etään ty ö läistä ty ö ssään non: sessa on myöskin tuo suomennos aivan välttä lukuisia kuin sadepäivät British ja jäntereihinsä sisältyvää työvoi k a h tak y m m en tä vuotta, ellei yhtiö riveistä “A sessori H rrriclc’UIe tä h ä n sa a k k a tso sitä itselleen edulliseksi. mätön, sillä harvat suomalaiset tietävät miten Columbiassa. Sellaisia jättiläis- maa jonka myynnistä riippuu ka saapuneit ten ilm o tu sten p e ru s on meneteltävä tapaturmien ja loukkauksien < Osakkeella: ‘'Mielikuvituksen omaisuuksia joita nyt kootaan, kaikkien niiden välttämättö K uinka m oni työläinen tulee n äi teella oso ttaa Coeur d ’A lenen p iirin kaivoksien a n ta m a n e tto v o itto vuo» sattuessa. Siis jokainen suomalainen Wyoming’- voima", kirjoittaa The 1’». C. Fe- ei olisi koskaan ennen voitu ka myyksien saanti joista koko hei den sään tö jen m ukaan saam aan eläk delta 1916 tu n tu v a a nousua, jo sk in keen. jääköön lukijaim m e la s k e tta issa tilaamaan Toveria ennen kesäkuun ensi- derationist British Columbian sata, eikä <e suinkaan olisi dän olemassaolonsa riippuu. Sel vaksi. i m uutam at pienem m ät o m aisu u d et o- mahdollista, jos palkat olisivat laisen mielikuvituksen omistami j s o tta v a t tappiota. A sessorille ov at mäistä päivää. Osastoille lähetämme tästä asi- uniol"kkeen lehti. kuraavan pii todellisuudessa kohoamassa. saap u n eet m elkein kaik k i ilm otuk- asta erityiset kiertokirjeet, joissa lähemmin sei- irevan arvosk‘h,n plk‘l.1:ustcn am- Tässä maailmassa on joitakin sesta antaisimme mitä hyvänsä Kallisarvoinen isänmaa , set, lu k u u n o tta m a tta In terstate-C alla- vain olisi annettavissamme. Scl- vitamme tata asiaa. T. P a a v o l a , [ teistä eräissä Panä.„koro»„J„- ihmisiä, joiden mielikuvitus on laisellahan Nykyisin kun niin paljon puhutaan han ja H ercules, T a m ara ck & C u ste r sitä voisi elääkin: se isänm aallisuudesta, om aisuuksia, joilta od o tetaan sa a p u vvyomingin s. s. osastojen valtiokonnt. sihteeri, tuissa: erittäin venyvä. Ne näkevät edis lliin takaisi kaikki mitä tarvitaan k a ik e n laise sta i k a n n a tta a a n ta a hiukan huom iota van tän ä ä n ta i huom enna. Pehmeän hiilen kaivajille In- tystä siinäkin missä mitään sel ilman mitään palkkoja. Mutta i eräille kylm ille num eroille, jo tk a o- “ B lackhaw k ja W yom ing ovat uu Ja miksi se olisi epä kiskomaan “kohtuuttomia voitto dianassa, Illinoisissa, Ohiossa ja laista ei ole olemassa. Ne nä ihmeellisin kaikista ihmismieliku- ! so tta v a t e p ääm ättö m ästi isänm aalli- sia k aiv an to ja, jo ita ei o llut lis ta l ja”. Alimpien myyntihintojen Länsi-Pennsylvaniassa on saatu kevät vapautta sielläkin missä vit uksen uomista kuvista on ! suuden ja sen puutteen syyt. la vuonna 1915. Gold H u n te r Mul- käytännöllistä? asettamista pidetään sen sijaan kahdenkymmenen prosentin pal- ei ole. olem ani mitään muuta kuitenkin “kahden vapaan ihmis Vain harv at ty ö läisistä ovat tie to i lan issa oso tti enem m än kuin sad an tallan käytännöllisenä ja selite- »kankorotus, joka koskee noin kuin orjuutta. < )n sanottu, että ryhmän. vapaiden työläisten jij sia siitä, m iten huikean kallisarv o i p rosentin nousua edelliseen vuoteen Äskettäin ulos lähettämässään tään niiden avulla voitavan kii- on se isänm aa, jo n k a povessa v e rra ttu n a . Succesd’in sa a v u tu k se t neljännesmiljoonaa työläistä. E t kutkaan eivät ole niin sokeat vapaiden työnantajien, keskinäi nen he ra a ta v a t, jonka uum enissa he ovat u se ita sa to ja p ro se n tte ja ja kiertokirjeessä selittää maanvil hoittaa tuottajia tuottamaan tä kaivostyöläiset pitävät sellai- •kuin ne jotka kieltäytyvät näke nen kaupanteko." 'Mitä merkil k u lu ttav at eläm änsä, n ä k e m ä ttä au C aledonian enem m än kuin sata. jely sministeri kautta rantain, et nemman, koska he taatusti tuli-jsesta korotuksesta ia että se a- mästä. Mahdollisesti sekin pitää listä kauppaa näillä vapailla rin g o n p aistetta talv e n aik a n a tu sk in ¡ H ecla o so tti k ah d en sad an p ro se n tin nousua ja B u n k er Hill & S ullivan tä rajahintojeu määrääminen ei si\at silloin saamaan tuotteistaan! rustaa heitä parantamaan elineh-I paikkansa. mutta tuntuu siltä, ihmisillä on tai tarvitsee olla, on ollenkaan. ty y d y ttäv ä ä v aikkakin s iitä oli vä E ivät ain o astaan la a ja t hedelm äl- kohtuullisen hinnan ole ollenkaan 'käytännöllistä tojaan, on sanomattakin selvii. että kutkaan eivät näe niin mo enemmän kuin me käsitämme, ' liset tasangot, joilla kasvava laiho h e n n e tty enem m än kuin 500,000 dol tuottajille (tarkoittaa tuotanto Niin tuotteille herra maanvil-j Mutta samoin on totta sekin että ninaisia asioita kuin ne, jotka varsinkin kun toinen joukko lainehtii m eren laaju isin a lakeuksi- la ria sulim o laito k sen ra k e n n u s k u s laitosten omistajia) joskin halli jelysministerin mukaan. m utta! tällainen palkankorotus ci suin- itsepintaisesti pysyttelevät uinpi- muodostuu vapaista orjanomis». , na ja joiden arvo on m elkein laske- tannuksiin. tuksella pitäisi olla sellainenkin entäs työpalkat? Niitä ei las- kaan merkitse mitään pysyväistä 1 sokeina. Esimerkin vuoksi lai- tajista ja toinen vapaista orjista, m aton, vaan m yöskin jy lh ä t vuoria “ Kun kaikki ilm o tu k set sa ap u v a t valta, jos joku niinkuin sattuisi ketä saman säännöstelvn alaisik- voittoa työläisille. ’ Samoin kuminaamme tähän erään auktoritee Ei suinkaan vapaiden ihmisten tot, joiden jä ttilä ish u ip p u je n alle työ sisälle, on to d en n ä k ö istä , e ttä C oeur T O V E R I — ■■■ ■■ % f VOIDAANKO TAISTELUN TAI AATTEEN I hiin voi panna maan viljelys- j asteelle jossa sillä ei enää ole miten hän edelleen i mitään kehittvmismahdollisuut- AVULLA NOPEISTUTTAA YHTEISKUN kuntoon. muodostaa maantuotteet ja maa ta. Kunnes pääoma on akkumu- kerrosten aarteet, niin että mää leraantunut, keskittynyt NALLISEN VALLANKUMOUK niin rätyllä alueella voi asua eneni ettei sille ole enää enempää kes SEN LÄHESTYMISTÄ ? män ihmisiä kuin ennen, tämä kittymisen edellytyksiä. Vasta kaikki riippuu loppukädessä nii den työaseiden laadusta jotka Ylläoleva lausunto oi» vielä lakien alaisina. Marx'in teorian ! kulloinkin ovat ihmisten käytet- tänäpäivänä hyvin hämäränä mo mukaan nykyinen yhteiskunta on Tavissa. Luokkamuodostukset in nelle puoluetoverille eli luokka- kehittyvä organismi, elimistö, jo himillisten yhteiskuntien keskuu taistelijalle. Monet meidän puo ka voi yhtä vähän mielivaltaises dessa määräävät tuotanto-olot ja luetovereistamme ovat sitä miel ti muuttua kuin mielinmäärin tuotantotavat. Samoin valtiolli tä, että luokkataistelun ja aat jäykistyä, sillä ovat kokonaan set laitokset muuttuvat jos yh teen avulla voidaan nopeistuttaa omat kehityslakinsa. Yhteiskun teiskunnan taloudelliset perus yhteiskunnallisen vallankumouk ta ja siinä olevat ihmiset kehit teet ovat muuttunet. Työaseiden sen lähestymistä tyvät vain sitä mukaa kun tuo- muuttumisen kautta kehittyy uu Yarsinkin ne. jotka eivät ole tannossa tapahtuu kehitystä. Ke- sia tuotantotajxjja yhteiskunnan syvemmältä tutustuneet tieteel hityskulussaan pysyy ihmiskun keskuudessa ja sen kautta yh liseen sosialismiin ja yhteiskun ta sidottuna omiin olemassaolo- teiskunta muuttuu kokoonpanol nalliseen kehitykseen ja niih.n ehtoihinsa. l oisin sanoen se on taan. Syntyy uusia luokkia jot- olotiloihin, joiden lakien alaisina loppukädessä talous, elintarpei i ka tulevat yhä vahvemmiksi ja yhteiskunta kehittyy, esim. ihan- den, hyödykkeiden tuotannon lait astuvat näyttämölle kasvaville nesosialistit. syndikalistit, anar ja tapa. Yhteiskunnallinen kehi vaatimuksineen. Tällöin syntyy kistit ja revissionistit, miltei tys kaikkina historian aikoina on taistelu uuden eteenpäin pyrki poikkeuksetta suurimmalta osal ollut vain seuraus tuotantotapo vän ja vanhan luokan välillä, ta luulevat aatteen voimasta jen kehityksestä. Silloin kun vanhat luokat luonnollisesti ei johtuneen taistelun avulla saa tuotantotekniikka on alhaisella vät ehdointahdoin luovu etuoi näin vuttavansa nopeammin lopullisen kehitysasteella, niin samoin keutetuista asemistaan, muodostuu niiden välinen luok päämäärän. myöskin yhteiskunnallinen kehi Emme lähde tätä kysymystä tys kokonaisuudessaan on al kataisteluksi vallasta. lu s i luok ka pääsee vain valtaan sillä, että tältä puolen tämän pitemmältä haista. ovat tuotannollisesti parem selostelemaan, vaan lähdemme Tänäpäivänä on vielä tuo sa sillä mat edellytykset, kuten esim. väittämään sitä vastaan, nimit ma ilmiö ilävänä todistuksena porvaristo kukisti teodaltston sil täin ettei yhteiskunnallista val meille siitä, että kaikissa niissä lä, että niiden taloudellinen voi lankumousta voida nopeistuttaa maissa joissa tuotantomuoto on ma oli tuotannollisesti vehvempi. minkään aatteesta johtuvan tais alhaista niin samoin myöskin on telun avulla. Tieteellinen sosia yhteiskunnallinen ja ihmisten Mikään uusi yhteiskunnallinen lismi ja tämän opin kannattajat kehitys alhainen. Ihmiskunnan luokka ei ole voinut vanhaa eivät usko, että minkään aatteen historia jos me oikein sitä ym luokkaa kukistaa ennen kuin se voimalla voidaan jouduttaa lo märrämme näyttää meille, että (vanha) on kehittynyt sille as pullista päämäärää, eli yhteis kaikkina arkoina yhteiskunnan teelle jossa sille ei enää ole ol kunnallista vallankumousta. Tä kehitys on riippunut työaseiden lut kehitysmahdollisuutta. mä perustuu siihen tosiasiaan ja tuotannon kehityksestä. Työ- Samoin on laita nykyisen kapi ettei mitään suurempaa histori ase määrää työn lain ja tuotta- talisti- ja työväenluokan välises allista muutosta yhteiskunnassa vaisuuden ja sen kautta sivistys sä taistelussa: työväenluokka ei jouduta aatteet, sillä vhteiskun tason. Mitä ihminen saa riis pääse valtaan ennenkuin kapita nallinen kehitys kulkee vissien tetyksi luonnolta, millä tavalla listinen kehitvs on tullut sille silloin kun se on kehittynyt huip puunsa sortuu se olojen pakot tamana ja silloin työväestöllä o- vat edellytykset suoriutua voit tajana tässä taistelussa. ihine, ellei niitten voimakas har- set voimakkaasti toimimaan kul jottaininen jouduta yhteiskun loinkin oikealla hetkellä joko as- nallisen vallankumouksen lähes teettaisen tai täydellisen yhteis tymistä. kunnallisen vallankumouksen ai Olettakaamme, että 1. S :n väi kaansaamiseksi. 'Siis joukkojen te olisi totena hyväksyttä\ä, niin kokoontisen muodossa edistää mitä arvoa silloin olisi annetta aatteellinen taistelu yhteiskun va esim. työväestön sanontaleh- nallisen vallankumouksen tuloa. Edelläoleva kirjoitus on tarkoi- distölle, kun kerran agitatsioiii- Jos käytämme todistuskappa tettu kiistakirjoitukseksi, jossa työlle ja työläisten järjestämisel- leena Erfurtin ohjelmaa, niin si Toverin aputoimittajien teoreet- le ei mitään arvoa olisi annetta- vulla 12*) siinä sanotaan: "Emme tisten tietojen syvyydestä sosia- va? Eikö meidän silloin olisi tahdo väittää, että yhteiskunnal listmssa hallitaan mittauksia, paljon parempi vetäytyä van linen vallankumous, tuotantovä koska näillä samaisilla toimitta hurskaan lejxton odottamaan, lineiden yk^SAisomistuksen pois jilla ei J. S:n mielestä ole niitä kunnes yhteiskunnallinen vallan taminen, kävis^^sestänsä, että kylliksi, hänen yhtiökokouksessa kumous suvaitsisi saapua meille vastustamaton, välttämätön ke lausutniensa ajatusten mukaan. olojen kehityksen tuloksena ja hitys vaikuttaisi tämän ilman J. S:n ensimäinen väitös kuu herättäisi meidät kaikki, yksin ihmisten apua, emmekä myös luu : "Yhteiskunnallista val pä J. Smkin, toimimaan luok kään tahdo sanoa, että kaikki lankumousta ei voida jouduttaa kaetujamme puolesta. Jos siihen yhteiskunnalliset uudistukset oli- minkään aatteesta johtuvan tais- mennessä kaikki olisivat levän-i «ivat hyödyttömiä, että niiden, teliin avulla . — Ensiksikin on neet rauhassa odotellen jotakin jotka kärsivät tästä tuotantovoi- tuo sanontatapa hvv in kaksimie taivaan ihmeen tapaista mah mien ja omistusjärjestelmän vä linen. sillä "aatteesta johtuvan tia, joka yhteiskunnallisen val lisestä ristiriidasta ja sen seu taistelun" saattaa ylitä hyvin kä lankumouksen muodossa tulisi rauksista, ei tarvitse tehdä mun sittää joksikin sellaiseksi kuin nieidät yllättämään, niin uskal ta kuin panna toimettomina kä- mitä surullisen kuuluisat radikaa- lanpa epäillä, että työväestö ei det ristiin ja jäädä odottamaan lirettelömme ovat olleet, joita silloin olisi kypsynyt itseään hai- kunnes ne poistuvat.” Ja edel- jotkut irvihampaat kylläkin pa- litsemaan, ellei sitä jo aikoja en- leen sanotaan samalla sivulla: hanilkisesti ovat koettaneet lei nen olisi totutettu järjestynee- "Toimeton alistuminen näköjään mata taisteluiksi leipäpaikoista, seen joukkotoiniintään ja ellei välttämättömään ei merkitse si inutta toisaalta saattaa tuon "ter sille jo etukäteen olisi tarkoin tä. että yhteiskunnallisen kehi- min” käsittää merkitsevän sa selvitetty mitä sen omat edut i tyksen annetaan käydä kulku maa kuin "aatteellinen taistelu." vaativat. Aatteellinen taistelu aan. vaan sitä, että se pysäh Mitä ensimäiseen olettamukseen ennen kaikkea selvittää työläis dytetään. tulee, niin on meillä kyllin voi ten luokkakäsitteitä ja terästää "Kun pidämme tuotantoväli- makkaita todisteita siitä, että niitten silmiä näkemään näkemään oman oman e- e nenien ' yksityisomistuksen pois ten sumia sellaiset “taistelut aatteesta” o- tunsa sa ja edistää vallankumouksen tamista välttämättömänä, niin vat suorastaan kravun kulkua, saapumista siten, että se jo etu- emme sillä tarketa, että yhteis- mikäli yhteiskunnallisen vallan- käteen kokoo työläiset .. - viiteen .. kunnallisen vallankumouksen kumouksen maaperän valmista saman punaisen lipun alle Kun paistetut kyyhkyset lentävät k" minen on kysymyksessä, mutta mahdollisimman suun joukko tä- nain kauniin?, päivänä riistettv- jälkimäisestä saattaa kylläkin ol Jen on saatu yhteen, ja kun tuo- jen suuhun ilman heidän omaa la eri mieltä f. S:n kanssa. los ■ tantotavoista kehittyneet ristirii- toim intaani ” maksi lopullisesta päämääräs tään. Luokkataistelusta on vielä paljon muutakin hyötyä, mutta jätämme ne seitraavaksi kerraksi. 1. S. Paljaalla taistelulla ei voida saada mitään pysyväistä aikaan jos eivät taloudelliset olotilat ole kehittyneet sille asteelle, että muuttuminen on välttämätöntä, s o., jos eivät olevat olot ole siihen tai tähän yhteiskunnalli seen liikekeseen kypsyneet. Mutta onko sitten luokkatais telusta mitään hyötyä kun ker ran yhteiskunnallisen kehityksen määräävät tuotantomuodot ja ne työaseet jotka ovat kulloinkin käytettävissä. Meidän on löydet tävä vastaus tähän ja se kuuluu: ON. Miksi. Siksi. että työvä enluokka voi taistelun kautta saada itselleen välillisiä paran nuksia. Kaikki välilliset paran mikset, olivat ne sitten vaikka pienempiäkin, kohottavat työvä estön henkistä ja taloudellista a semaa. Pienimmästäkin välilli sestä parannuksesta on se hyö ty, että niiden kautta työväes tö tulee tuntemaan oman voi mansa ja yhteiskuntataloudelli sen merkityksensä. Käytännölli nen saavutettu tulos paremmuut ta kohtaan on suurempi tekijä työväenluokan voiman tietoisuu den muodostamisessa kuin mit kään aatteelliset teoriat. Mitä suuremmaksi tietoisuus työväestön keskuudessa kasvaa, sitä suuremmaksi sen vaatimuk set tulevat ja samalla tietoisenv järjestämistyö kuuluu, niin onpa voitanee kutsua,
