SIVU KAKSI.
No. 109
TOVERI
si, sillä työtä on saatava hal kaikki muutkin tähän saakka tin — mahdollisesti itseoikeute tarvitsisi käydä kauppaa elineh-i Yksinkertainen totuus on, että
eivätkä hp
he ctiinkann
suinkaan si-1 1 muutamat ihmiset koettavat näil
valla, jotta voitot kohoaisivat. saadut palkankorotukset, tehdään tun — lausunnon tästä hiiiikai- doistaan, «ivätVä
Llnnen •uomalaisen työvien länenkannattaja, Ilmestyy Aatoriaasa, Oregon,
Voittojen takiahan juuri pitäisi se mahdollisesti merkityksettö vostyöväestön palkkojen korotta- tä kävisrkään jos he olisivat va- ! dä seikkoja joita ei todellisuu-
joka päivä paitsi sunnuntaina.
asettaa alimmatkin hinnat muil mäksi elintarpeitten hintojen mosesta. Se kuuluu: “Tämä vä- paita, sillä vain sellaista se va- dessa ollenkaan ole olemassakaan,
TO IM ITU SKU N TA:
tukea
petolliselle
W. N. REIVO, A. SALMI, L. MOILANEN, A. N. KOSKELA, K. E. H E IK K IN E N le tuotteille, paitsi työvoimalle.
korottamisella, joka merkitsee e- hän suurempi kuin kahdenkym paus voi olla. Senpävuoksi, jos i saadakseen
Olisi kasvatettava sangen pal neminän kuin mitä kaivosmiehet menen prosentin palkankorotus jotakin sellaista kaupantekoa on i filosofialleen, jonka kannattajiksi
TOVERI
jon viljaa, mutta ei siksi että tilapäisesti voittivat. Että palk neljännesmiljoonalle työläiselle, olemassa, on se varma todistus he ovat heikkouksissaan joutu-
(The Comrade)
The organ of the Finnish workers in the Western States. The only olisi aikomus taata oman maan kasuhteissa olisi tapahtunut mi joka saatiin täydellisesti ystävai siitä että vapautta ei ole ole-l neet ja josta luopumiseen heiltä
Finnish daily in the W est Published daily, exempt. Monday, at Astoria, työläisille kunnollinen toimeen tään pysyvää voittoa siitä saakka lisen ja liikeperiaatteille perustu- massa puolella tai toisella. M ut-' puuttuu kyllin jäykkää henkistä
Ore., by the Western Workmen's Publishing Society.
»
palkkajärjestelmä eroitti van neuvottelun kautta isäntieni ta kunnollinen ja harjaantunut i selkärankaa, niin mielettömäksi
Advertising rates in effect July l, 1912, 40c per inch. Special discount tulo, eikä siksikään, että liitto kuin
allowed for larger and continuous advertisements.
laismaiden työväestö voisi elää, rikkauksien tuottajat tuotteis ja työläisten välillä, tulee epäile- mielikuvitus saa aikaan ihmeitäJ kuin se onkin t »suhtautunut.__
TOVERI, BOX »9, ASTORIA, OREGON.
vaan siksi, että täkäläiset elintar- taan, ei ole tosiasia, vaan mieli mättä merkitsemään uuden aika-!
AUGUST NIKULA, Manager.
vekeinottelijat
saisivat suuria kuvitusta. Samoin kuin kaikkien kauden alkua ammattiu lionismin,
Entered as second-class mall matter July 18, 1912, at the Post-Office at
tämän edellistenkin orjuusmuo- edistyskulussa ja työläisten ja
voittoja.
Astoria, Oregon, under the Act of March 3rd, 1879.
_
Tarkoin sanoen, täkäläinen ka tojen vallitessa — tai oikeammin työnantajien keskinäisen tuotan-
pitalismi
ei ole sodassa liittolais sanoen kaikkien edellisten orjien nollisen tasa-arvoisuudcn kehit
on tu n k e n u t k a ik k i m u u tta v a n k ä
IN TH E UNITED STATES AND CANADA:
Kahden vapaan i h - j K l i n työläiset asetetaan ten sä, ovat k ä s ittä m ä ttö m ä n a rv o k
F o r i year >3.75; For 6 Months, >2.00; For 3 Months, >1.25; For 1 Month 50c. tensa voittojen, vaan omien voit ruokkimistapojen vallitessa — on tymisessä.
tojensa takia, mutta kun liitto orjien elintaso ollut alituisesti misryhmän, vapaiden työläisten j
eläkkeelle
kaat.
TILA U SH IN N A T YHDYSVALLOISSA JA CANADASSA:
A n tak aam m e niiden puhua, jo tk a
orjien ja ja vapaiden työnantajien, keski-i
1 vuosikerta » .7 5 ; 6 kuukautta » .0 0 ; 3 kuukautta $125; 1 kuukausi 50c. laiset tarvitsevat paljon elintar laskemassa ja kuilu
C
olorado
Fuel
and
Iron
Com
pany
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE:
tunMttu 1SnslvlltioWen t,.öml8„le tie tä v ä t.
peita, niin saavat he niitä tääl isäntien välillä jatkuvasti laajen nainen kaupanteko on edennyt'
1 vuosikerta $6.50; 6 kuukautta $3.50.
Pohjois-Idahossa on m uuan se lla i
tä — maksamalla kalliit voitot. nut. Henkiorjien suhteet isän kokonaisen sukupolven ajan j l | siitä “ isällisy y d estään ", jo ta se on
nen
k a lliik si o ta k s u ttu vuoristo, jo
Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katujen kulmassa.
Voitto on riistäjän isänmaalli tiinsä olivat verrattain paljon on se asetettu horjumattomalle vuosikausia h a rjo itta n u t ty ö lä iste n sä ka s a a v u tti k u u lu isu u tta to is ta k y m
Telefooni: konttori 365, toim. 832.
suuden ainoa kannustin. Kun se huonommat sen aikakauden vii ja pysyväiselle perustukselle.’' , keskuudessa, m illoin se on tukahut- m en tä vuotta s itte käydyn k aivos
loppuu, loppuu syy käydä sotaa meisinä aikoina kuin sen alussa, Siinä näyte todellisesta mieliku- tanut veriin niiden v aatim u k set, m il m iesten lakon aik an a, jolloin ty ö lä i
kin.
ja sama pitää paikkansa maaor vituksesta. "Ystävälliset ja lii-; loin p a is ta tta n u t niiden vaim ot ja siä k id u te ttiin s ik ä lä is is s ä härkä-
i lapset vienolla tulella, m illoin p e ru s
olisi saata jiinkin nähden, eikä palkkaorjis- keperiaatteille perustuvat neuvot tellu t niille unioita ja k ristillisiä yh- k a rsin o issa ja v an k ilo issa; jolloin
Wyomingin valtion suomalaisille ja erittäinkin va Elintarvetuottajien
riittävä korvaus tuotteistaan, takaau ole muuta sanottavaa. telut" riistäjien ja riistettyjen, d istv k siä rik k u rim o raalin k a sv a tta m i ty ö lä ise t m aksoivat k a lliisti jä rje sty -
m isv a a tim u k sista a n , s a a m a tta k u ite n
Toverin asiamiehille huomioon otettavaa.
sanotaan maan viljely shallituksen Palkkaorjau ja hänen isäntänsä orjien ja orjainomistajain välillä seksi, m illoin m itäkin.
kaan o ik eu tta jä rje s ty ä , sillä e iv ä t
M utta kun työväestö k a ik e sta yh hän he ole isän m aan om istajia, eik ä
välillä
on
nykyisin
suurempi
kui
kiertokirjeessä.
Niinpä
niin.
mut
eivät
ole
huomattavissa
muuten
Nyt on aika levittää Toveria niin paljon kuin ta työläisistä. joita koetetaan lu kuin vielä koskaan ennen ka kuin erikoisesti venyvän mieliku tiön “isällisy y d estä" h u o lim atta on heillä niinollen ole isän m aan k a n s a
sittek in vain ty y ty m ätö n tä, on yhtiön
suinkin mahdollista, sillä kesäkuun alussa alkaa hankkia
maanviljelykseenkin pitalistisen järjestelmän vallites vituksen avulla. Sellaisen edes tah o lta ä sk e ttä in p e ru s te ttu e rä ä n laisen oikeuksiakaan.
Toverissa ilmestymään Wyomingin valtion tapa pakkotoimenpiteillä, ellei muu sa. Koko historiallisen aikakau sä on vähällä joutua .kiusaukseen lainen työ läisten vanhuudenvakuutus- Sen jälk e en on p a ik k a k u n n a lla
iete tty enem m än h ilja is ta e lä m ää ;
turmavakuutuslaki suomennettuna. Mainittu ten saada, ei puhuta mitään. Mi den kuluessa ei eroitus työläisen ihmetellä miksi ei palkankoro laitos, jo sta seu ra a v a a n ta a täy d e lli h v iljaisu
u d e ssa on sa to ja ty ö lä isiä uh
suomennos painetaan Toverissa siten, että jokai tä heille maksetaan? Niin vä- palkan ja hänen tuottamansa rik- tus yhtähyvin ollut sata prosent sen k äsity k sen :
r a ttu sen k allisarv o isen isän m aan
aiselle 56 vuotta tä y ttä n e e lle
nen, ken haluaa säilyttää sen itselleen, voi lei-! ¡lä.n kuin Sllinkin ia elleivät työ-1 kauden välillä ole ollut niin suun tia kuin sen vaivaisen kaksikym 20 Jok vuotta
povessa; h iljaisu u d e ssa to isia n ä ä n
y h tiö tä ty y d y ttä v ä sti p al
Iäiset tvvdv työnantajien mieli-¡naton kuin se on nykyisin. Ja mentä, jos suhteet kerran olivat
ty n y t ra a d e ttu a a n vu o sik au sia sen
kata sen irti ja taittaa kirjaseksi. Tällä tavalla valloin määräämiin palkkoihin, vain tämä selittää kaiken mitä "vstävälliset.”
velleelle työläiselle m ak setaan elä
sy n k issä h elv eteissä, pölyisissä ja
p ro se n ttia hänen työssäolo-
säästämme keskuskomitean varoja noin sata löytyy kai keinoja että tyynny on sanottava työläisten elinehto 1’aras kuitenkin on se "tuotan- j a k ja e ttä lla a 30
m y rk y llisten
k a a su je n
tä y ttä m is s ä
n a n sa itse m a sta a n kuukausi-
uum
enissa,
jo
issa
p
u
h
d
as
ilm a ei
kunta dollaria, sillä suomennostyö ei tule mak tetään.
jen alituisesta paranemisesta ka nollisen tasa-arvoisuuden kehit-j Pa lk a s ta ’ ed elly ttäen ku iten k in
että ole koskaan käynyt.
....
.
. ..
av u stu k sen
m aksu on yhtiön puo-j
samaan paljoa mitään siihen nähden jos olisim- Mihin sellainen menettely joll pitalistisen järjestelmän vallites tvminen tvolaisten
ja tvonanta- Iestä
. . . . täy
. . sin vapaaehtoinen, . s.o.
..
i J a m itä enem m än ty ö v äe stö on
M
J
ille sen joutuneet painattamaan erityisenä kirja- 1 taa, on itsestään selvä. Sv saat- sa. Työläisille ei ole koskaan jien välillä. Tuotannollinen ta- m ak setaan eliei toisin p ä ä te tä , s itä | u h ran n u t, sen k a llisa rv o ise m m a k si
isän m aa k ä y n y t — k a’J 'lk s i työ
sena. Ja samalla kun suomennos ilmestyy To-1taa ounistua ionkun aikaa, mutta ollut mahdottomampi kohota sa-arvoisuus niiden välillä jotka) K etään 45 vuotta tä y ttä n y ttä työ- on
läisille
m en e tety issä uhre saa, k a llis
työväestökin herää huomaa palkkaorjau asemasta itsenäisen omistavat kaiken mitä on olemas- iäistä ei o te ta yhtiön palvelukseen.
verissä, saamme lehtemme siten palvelemaan kun
että sen työvoima ei sit- tuottajan asemaan kuin on juu sa ja joilla on voimaa saada hai- 1 Y ht‘ö P id ättää itselleen oikeuden arvoiseksi o m istajille s a a v u te tu issa
rik k au k sissa.
lukijoitaan. Mutta ei sillä hyvä, on saatava maan.
..
I
. . .
• ; panna v iisito ista vuotta työskennel-
tekään ole muuta kuin tavaraa, ri nyt. Kaikkialta kautta koko tuunsa
kaiken mitä tuotetaan
ja
‘ leen työläisen pois ty ö stään
... , jos
. . ty . ö T o istak y m m en tä m iljoonaa dollaria
myöskin lehdelle tilaajia. Ja jos koskaan niin niin ehkäpä sekin osaa yhtyä maailman tulee kumoamattomia niiden välillä, joilla ei ole mitään
vuodessa pu h d asta voittoa. V apun
k a tso ta an silloin jo siin ä
juuri nyt on asiamiesten alettava hankkimaan samaan virteen: tuottajalle riit todistuksia siitä, että keskimää muuta kuin tyhjät kädet. Tuo m läinen
p äiv än ä ilm estynyt W allace (Idaho)
ää rässä työkykynsä m en ettän eek si,
tilauksia, sillä kukapa ei haluaisi tietää minkä tävä korvaus tuotteensa myymi räisillä palkoilla ei ole koskaan tannollinen tasa-arvoisuus niiden e ttä h ä n tä ei enää k a n n a ta p itä ä Press-T im es, jo k a k o rsk e a sti s e lit
tää olevansa sen k a llisa rv o ise n isä n
saanut
vähempää elintarpeita välillä, jotka kontrolleeraavat e- työssä.
arvoiseksi porvarilliset lainlaatijat ovat työläi sestä.
m aan om istajien, coeur d ’a le n e la iste n
I »
kuin juuri nykyisin, jolloin pal linehdot ja niiden jotka eivät
E läkkeenm aksu ei pakota yh tiö tä
sen hengen arvioineet. Monessa muussa tapauk Unionistisen liikkeen kankorotukset
ed u staja, a n ta a se u raa van lau su n
ovat melkein yhtä kontrolleeraa edes omin luihinsa p itäm ään k etään ty ö läistä ty ö ssään non:
sessa on myöskin tuo suomennos aivan välttä
lukuisia kuin sadepäivät British ja jäntereihinsä sisältyvää työvoi k a h tak y m m en tä vuotta, ellei yhtiö
riveistä
“A sessori H rrriclc’UIe tä h ä n sa a k
k a tso sitä itselleen edulliseksi.
mätön, sillä harvat suomalaiset tietävät miten
Columbiassa. Sellaisia jättiläis- maa jonka myynnistä riippuu
ka saapuneit ten ilm o tu sten p e ru s
on meneteltävä tapaturmien ja loukkauksien < Osakkeella: ‘'Mielikuvituksen omaisuuksia joita nyt kootaan, kaikkien niiden välttämättö K uinka m oni työläinen tulee n äi teella oso ttaa Coeur d ’A lenen p iirin
kaivoksien a n ta m a n e tto v o itto vuo»
sattuessa. Siis jokainen suomalainen Wyoming’- voima", kirjoittaa The 1’». C. Fe- ei olisi koskaan ennen voitu ka myyksien saanti joista koko hei den sään tö jen m ukaan saam aan eläk delta
1916 tu n tu v a a nousua, jo sk in
keen. jääköön lukijaim m e la s k e tta
issa tilaamaan Toveria ennen kesäkuun ensi- derationist British Columbian sata, eikä <e suinkaan olisi dän olemassaolonsa riippuu. Sel vaksi.
i m uutam at pienem m ät o m aisu u d et o-
mahdollista, jos palkat olisivat laisen mielikuvituksen omistami
j s o tta v a t tappiota. A sessorille ov at
mäistä päivää. Osastoille lähetämme tästä asi- uniol"kkeen lehti. kuraavan pii todellisuudessa
kohoamassa.
saap u n eet m elkein kaik k i ilm otuk-
asta erityiset kiertokirjeet, joissa lähemmin sei- irevan arvosk‘h,n plk‘l.1:ustcn am- Tässä maailmassa on joitakin sesta antaisimme mitä hyvänsä Kallisarvoinen isänmaa , set,
lu k u u n o tta m a tta In terstate-C alla-
vain olisi annettavissamme. Scl-
vitamme tata asiaa.
T. P a a v o l a , [ teistä eräissä Panä.„koro»„J„- ihmisiä, joiden mielikuvitus on laisellahan
Nykyisin kun niin paljon puhutaan han ja H ercules, T a m ara ck & C u ste r
sitä voisi elääkin: se
isänm aallisuudesta, om aisuuksia, joilta od o tetaan sa a p u
vvyomingin s. s. osastojen valtiokonnt. sihteeri, tuissa:
erittäin venyvä. Ne näkevät edis lliin takaisi kaikki mitä tarvitaan k a ik e n laise sta
i k a n n a tta a a n ta a hiukan huom iota van tän ä ä n ta i huom enna.
Pehmeän hiilen kaivajille In- tystä siinäkin missä mitään sel ilman mitään palkkoja. Mutta i eräille kylm ille num eroille, jo tk a o- “ B lackhaw k ja W yom ing ovat uu
Ja miksi se olisi epä kiskomaan “kohtuuttomia voitto dianassa, Illinoisissa, Ohiossa ja laista ei ole olemassa. Ne nä ihmeellisin kaikista ihmismieliku- ! so tta v a t e p ääm ättö m ästi isänm aalli- sia k aiv an to ja, jo ita ei o llut lis ta l
ja”. Alimpien myyntihintojen Länsi-Pennsylvaniassa on saatu kevät vapautta sielläkin missä vit uksen uomista kuvista on ! suuden ja sen puutteen syyt.
la vuonna 1915. Gold H u n te r Mul-
käytännöllistä?
asettamista pidetään sen sijaan kahdenkymmenen prosentin pal- ei ole. olem ani mitään muuta kuitenkin “kahden vapaan ihmis Vain harv at ty ö läisistä ovat tie to i lan issa oso tti enem m än kuin sad an
tallan käytännöllisenä ja selite- »kankorotus, joka koskee noin kuin orjuutta. < )n sanottu, että ryhmän. vapaiden työläisten jij sia siitä, m iten huikean kallisarv o i p rosentin nousua edelliseen vuoteen
Äskettäin ulos lähettämässään tään niiden avulla voitavan kii-
on se isänm aa, jo n k a povessa v e rra ttu n a . Succesd’in sa a v u tu k se t
neljännesmiljoonaa työläistä. E t kutkaan eivät ole niin sokeat vapaiden työnantajien, keskinäi nen
he ra a ta v a t, jonka uum enissa he ovat u se ita sa to ja p ro se n tte ja ja
kiertokirjeessä selittää maanvil hoittaa tuottajia tuottamaan
tä kaivostyöläiset pitävät sellai- •kuin ne jotka kieltäytyvät näke nen kaupanteko." 'Mitä merkil k u lu ttav at eläm änsä, n ä k e m ä ttä au C aledonian enem m än kuin sata.
jely sministeri kautta rantain, et nemman, koska he taatusti tuli-jsesta korotuksesta ia että se a- mästä. Mahdollisesti sekin pitää listä kauppaa näillä vapailla rin g o n p aistetta talv e n aik a n a tu sk in ¡ H ecla o so tti k ah d en sad an p ro se n tin
nousua ja B u n k er Hill & S ullivan
tä rajahintojeu määrääminen ei si\at silloin saamaan tuotteistaan! rustaa heitä parantamaan elineh-I paikkansa. mutta tuntuu siltä, ihmisillä on tai tarvitsee olla, on ollenkaan.
ty
y d y ttäv ä ä v aikkakin s iitä oli vä
E
ivät
ain
o
astaan
la
a
ja
t
hedelm
äl-
kohtuullisen
hinnan
ole
ollenkaan 'käytännöllistä
tojaan, on sanomattakin selvii. että kutkaan eivät näe niin mo enemmän kuin me käsitämme,
' liset tasangot, joilla kasvava laiho h e n n e tty enem m än kuin 500,000 dol
tuottajille (tarkoittaa tuotanto
Niin tuotteille herra maanvil-j Mutta samoin on totta sekin että ninaisia asioita kuin ne, jotka varsinkin kun toinen joukko lainehtii m eren laaju isin a lakeuksi- la ria sulim o laito k sen ra k e n n u s k u s
laitosten omistajia) joskin halli jelysministerin mukaan. m utta! tällainen palkankorotus ci suin- itsepintaisesti pysyttelevät uinpi- muodostuu vapaista orjanomis». , na ja joiden arvo on m elkein laske- tannuksiin.
tuksella pitäisi olla sellainenkin entäs työpalkat? Niitä ei las- kaan merkitse mitään pysyväistä 1 sokeina. Esimerkin vuoksi lai- tajista ja toinen vapaista orjista, m aton, vaan m yöskin jy lh ä t vuoria
“ Kun kaikki ilm o tu k set sa ap u v a t
valta, jos joku niinkuin sattuisi ketä saman säännöstelvn alaisik- voittoa työläisille. ’ Samoin kuminaamme tähän erään auktoritee Ei suinkaan vapaiden ihmisten tot, joiden jä ttilä ish u ip p u je n alle työ sisälle, on to d en n ä k ö istä , e ttä C oeur
T O V E R I
— ■■■
■■
%
f
VOIDAANKO TAISTELUN TAI AATTEEN I hiin voi panna maan viljelys- j asteelle jossa sillä ei enää ole
miten hän edelleen i mitään kehittvmismahdollisuut-
AVULLA NOPEISTUTTAA YHTEISKUN kuntoon.
muodostaa maantuotteet ja maa ta. Kunnes pääoma on akkumu-
kerrosten aarteet, niin että mää leraantunut, keskittynyt
NALLISEN VALLANKUMOUK
niin
rätyllä
alueella
voi
asua
eneni
ettei sille ole enää enempää kes
SEN LÄHESTYMISTÄ ?
män ihmisiä kuin ennen, tämä kittymisen edellytyksiä. Vasta
kaikki riippuu loppukädessä nii
den työaseiden laadusta jotka
Ylläoleva lausunto oi» vielä lakien alaisina. Marx'in teorian ! kulloinkin ovat ihmisten käytet-
tänäpäivänä hyvin hämäränä mo mukaan nykyinen yhteiskunta on Tavissa. Luokkamuodostukset in
nelle puoluetoverille eli luokka- kehittyvä organismi, elimistö, jo himillisten yhteiskuntien keskuu
taistelijalle. Monet meidän puo ka voi yhtä vähän mielivaltaises dessa määräävät tuotanto-olot ja
luetovereistamme ovat sitä miel ti muuttua kuin mielinmäärin tuotantotavat. Samoin valtiolli
tä, että luokkataistelun ja aat jäykistyä, sillä ovat kokonaan set laitokset muuttuvat jos yh
teen avulla voidaan nopeistuttaa omat kehityslakinsa. Yhteiskun teiskunnan taloudelliset perus
yhteiskunnallisen vallankumouk ta ja siinä olevat ihmiset kehit teet ovat muuttunet. Työaseiden
sen lähestymistä
tyvät vain sitä mukaa kun tuo- muuttumisen kautta kehittyy uu
Yarsinkin ne. jotka eivät ole tannossa tapahtuu kehitystä. Ke- sia tuotantotajxjja yhteiskunnan
syvemmältä tutustuneet tieteel hityskulussaan pysyy ihmiskun keskuudessa ja sen kautta yh
liseen sosialismiin ja yhteiskun ta sidottuna omiin olemassaolo- teiskunta muuttuu kokoonpanol
nalliseen kehitykseen ja niih.n ehtoihinsa. l oisin sanoen se on taan. Syntyy uusia luokkia jot-
olotiloihin, joiden lakien alaisina loppukädessä talous, elintarpei i ka tulevat yhä vahvemmiksi ja
yhteiskunta kehittyy, esim. ihan- den, hyödykkeiden tuotannon lait astuvat näyttämölle kasvaville
nesosialistit. syndikalistit, anar ja tapa. Yhteiskunnallinen kehi vaatimuksineen. Tällöin syntyy
kistit ja revissionistit, miltei tys kaikkina historian aikoina on taistelu uuden eteenpäin pyrki
poikkeuksetta suurimmalta osal ollut vain seuraus tuotantotapo vän ja vanhan luokan välillä,
ta luulevat aatteen voimasta jen kehityksestä. Silloin kun vanhat luokat luonnollisesti ei
johtuneen taistelun avulla saa tuotantotekniikka on alhaisella vät ehdointahdoin luovu etuoi
näin
vuttavansa nopeammin lopullisen kehitysasteella,
niin
samoin keutetuista asemistaan,
muodostuu
niiden
välinen
luok
päämäärän.
myöskin yhteiskunnallinen kehi
Emme lähde tätä kysymystä tys kokonaisuudessaan on al kataisteluksi vallasta. lu s i luok
ka pääsee vain valtaan sillä, että
tältä puolen tämän pitemmältä haista.
ovat tuotannollisesti parem
selostelemaan, vaan lähdemme
Tänäpäivänä on vielä tuo sa sillä
mat
edellytykset, kuten esim.
väittämään sitä vastaan, nimit ma ilmiö ilävänä todistuksena porvaristo
kukisti teodaltston sil
täin ettei yhteiskunnallista val meille siitä, että kaikissa niissä lä, että niiden
taloudellinen voi
lankumousta voida nopeistuttaa maissa joissa tuotantomuoto on
ma
oli
tuotannollisesti
vehvempi.
minkään aatteesta johtuvan tais alhaista niin samoin myöskin on
telun avulla. Tieteellinen sosia yhteiskunnallinen ja ihmisten
Mikään uusi yhteiskunnallinen
lismi ja tämän opin kannattajat kehitys alhainen. Ihmiskunnan luokka ei ole voinut vanhaa
eivät usko, että minkään aatteen historia jos me oikein sitä ym luokkaa kukistaa ennen kuin se
voimalla voidaan jouduttaa lo märrämme näyttää meille, että (vanha) on kehittynyt sille as
pullista päämäärää, eli yhteis kaikkina arkoina yhteiskunnan teelle jossa sille ei enää ole ol
kunnallista vallankumousta. Tä kehitys on riippunut työaseiden lut kehitysmahdollisuutta.
mä perustuu siihen tosiasiaan ja tuotannon kehityksestä. Työ-
Samoin on laita nykyisen kapi
ettei mitään suurempaa histori ase määrää työn lain ja tuotta- talisti- ja työväenluokan välises
allista muutosta yhteiskunnassa vaisuuden ja sen kautta sivistys sä taistelussa: työväenluokka ei
jouduta aatteet, sillä vhteiskun tason. Mitä ihminen saa riis pääse valtaan ennenkuin kapita
nallinen kehitys kulkee vissien tetyksi luonnolta, millä tavalla listinen kehitvs on tullut sille
silloin kun se on kehittynyt huip
puunsa sortuu se olojen pakot
tamana ja silloin työväestöllä o-
vat edellytykset suoriutua voit
tajana tässä taistelussa.
ihine, ellei niitten voimakas har- set voimakkaasti toimimaan kul
jottaininen jouduta yhteiskun loinkin oikealla hetkellä joko as-
nallisen vallankumouksen lähes teettaisen tai täydellisen yhteis
tymistä.
kunnallisen vallankumouksen ai
Olettakaamme, että 1. S :n väi kaansaamiseksi. 'Siis joukkojen
te olisi totena hyväksyttä\ä, niin kokoontisen muodossa edistää
mitä arvoa silloin olisi annetta aatteellinen taistelu yhteiskun
va esim. työväestön sanontaleh- nallisen vallankumouksen tuloa.
Edelläoleva kirjoitus on tarkoi- distölle, kun kerran agitatsioiii-
Jos käytämme todistuskappa
tettu kiistakirjoitukseksi, jossa työlle ja työläisten järjestämisel- leena Erfurtin ohjelmaa, niin si
Toverin aputoimittajien teoreet- le ei mitään arvoa olisi annetta- vulla 12*) siinä sanotaan: "Emme
tisten tietojen syvyydestä sosia- va? Eikö meidän silloin olisi tahdo väittää, että yhteiskunnal
listmssa
hallitaan mittauksia, paljon parempi vetäytyä van linen vallankumous, tuotantovä
koska näillä samaisilla toimitta hurskaan lejxton odottamaan, lineiden yk^SAisomistuksen pois
jilla ei J. S:n mielestä ole niitä kunnes yhteiskunnallinen vallan taminen, kävis^^sestänsä, että
kylliksi, hänen yhtiökokouksessa kumous suvaitsisi saapua meille vastustamaton, välttämätön ke
lausutniensa ajatusten mukaan.
olojen kehityksen tuloksena ja hitys vaikuttaisi tämän ilman
J. S:n ensimäinen väitös kuu herättäisi meidät kaikki, yksin ihmisten apua, emmekä myös
luu :
"Yhteiskunnallista val pä J. Smkin, toimimaan luok kään tahdo sanoa, että kaikki
lankumousta ei voida jouduttaa kaetujamme puolesta. Jos siihen yhteiskunnalliset uudistukset oli-
minkään aatteesta johtuvan tais- mennessä kaikki olisivat levän-i «ivat hyödyttömiä, että niiden,
teliin avulla . — Ensiksikin on neet rauhassa odotellen jotakin jotka kärsivät tästä tuotantovoi-
tuo sanontatapa hvv in kaksimie taivaan ihmeen tapaista mah mien ja omistusjärjestelmän vä
linen. sillä "aatteesta johtuvan tia, joka yhteiskunnallisen val lisestä ristiriidasta ja sen seu
taistelun" saattaa ylitä hyvin kä lankumouksen muodossa tulisi rauksista, ei tarvitse tehdä mun
sittää joksikin sellaiseksi kuin nieidät yllättämään, niin uskal ta kuin panna toimettomina kä-
mitä surullisen kuuluisat radikaa- lanpa epäillä, että työväestö ei det ristiin ja jäädä odottamaan
lirettelömme ovat olleet, joita silloin olisi kypsynyt itseään hai- kunnes ne poistuvat.” Ja edel-
jotkut irvihampaat kylläkin pa- litsemaan, ellei sitä jo aikoja en- leen sanotaan samalla sivulla:
hanilkisesti ovat koettaneet lei nen olisi totutettu järjestynee- "Toimeton alistuminen näköjään
mata taisteluiksi leipäpaikoista, seen joukkotoiniintään ja ellei välttämättömään ei merkitse si
inutta toisaalta saattaa tuon "ter sille jo etukäteen olisi tarkoin tä. että yhteiskunnallisen kehi-
min” käsittää merkitsevän sa selvitetty mitä sen omat edut i tyksen annetaan käydä kulku
maa kuin "aatteellinen taistelu." vaativat.
Aatteellinen taistelu aan. vaan sitä, että se pysäh
Mitä ensimäiseen olettamukseen ennen kaikkea selvittää työläis dytetään.
tulee, niin on meillä kyllin voi ten luokkakäsitteitä ja terästää
"Kun pidämme tuotantoväli-
makkaita todisteita siitä, että niitten
silmiä näkemään
näkemään oman
oman e-
e nenien ' yksityisomistuksen pois
ten sumia
sellaiset “taistelut aatteesta” o- tunsa
sa ja edistää vallankumouksen tamista välttämättömänä, niin
vat suorastaan kravun kulkua, saapumista siten, että se jo etu- emme sillä tarketa, että yhteis-
mikäli yhteiskunnallisen vallan- käteen kokoo työläiset .. - viiteen
..
kunnallisen
vallankumouksen
kumouksen maaperän valmista saman punaisen lipun alle Kun paistetut kyyhkyset lentävät k"
minen on kysymyksessä, mutta mahdollisimman suun joukko tä- nain kauniin?, päivänä riistettv-
jälkimäisestä saattaa kylläkin ol Jen on saatu yhteen, ja kun tuo- jen suuhun ilman heidän omaa
la eri mieltä f. S:n kanssa. los ■ tantotavoista kehittyneet ristirii- toim intaani ”
maksi lopullisesta päämääräs
tään.
Luokkataistelusta
on vielä
paljon muutakin hyötyä, mutta
jätämme ne seitraavaksi kerraksi.
1. S.
Paljaalla taistelulla ei voida
saada mitään pysyväistä aikaan
jos eivät taloudelliset olotilat
ole kehittyneet sille asteelle, että
muuttuminen on välttämätöntä,
s o., jos eivät olevat olot ole
siihen tai tähän yhteiskunnalli
seen liikekeseen kypsyneet.
Mutta onko sitten luokkatais
telusta mitään hyötyä kun ker
ran yhteiskunnallisen kehityksen
määräävät tuotantomuodot ja ne
työaseet jotka ovat kulloinkin
käytettävissä. Meidän on löydet
tävä vastaus tähän ja se kuuluu:
ON. Miksi. Siksi. että työvä
enluokka voi taistelun kautta
saada itselleen välillisiä paran
nuksia. Kaikki välilliset paran
mikset, olivat ne sitten vaikka
pienempiäkin, kohottavat työvä
estön henkistä ja taloudellista a
semaa. Pienimmästäkin välilli
sestä parannuksesta on se hyö
ty, että niiden kautta työväes
tö tulee tuntemaan oman voi
mansa ja yhteiskuntataloudelli
sen merkityksensä. Käytännölli
nen saavutettu tulos paremmuut
ta kohtaan on suurempi tekijä
työväenluokan voiman tietoisuu
den muodostamisessa kuin mit
kään aatteelliset teoriat.
Mitä suuremmaksi tietoisuus
työväestön keskuudessa kasvaa,
sitä suuremmaksi sen vaatimuk
set tulevat ja samalla tietoisenv järjestämistyö kuuluu, niin onpa voitanee kutsua,