Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (May 8, 1917)
N o. 107 S IV U we K A K S I. jo ita ty ö v äe n y h d isty k se t sielläkin a- “rajoitettuine laintuntemuksi- väestölle mitään huojennusta, on, jolloin varsinaisesta kapitalis s e tta v a t jä se n istö lle e n , n e kaik k i k a neen” ole mikään sellainen tusi- päinvastoin saattaa se merkitä tisesta tuottamistavasta on tila- sa siv a t tie to a ja kokem usta, joka Llnnen suomalaisen työväen äänenkannattaja, ilmestyy Astor ia saa, Oregon, nalakimies, joka hätäisesti antai vieläkin tukalampia olosuhteita. päisesti luovuttava ja sen tilalle, hyvln jä rje s te ty n to im in n an avulla joka päivä paitsi sunnuntaina. si tällaisessa tilanteessa lausun Yhteisomistuksellekin perustuva asetettava tuotanto yhteistä ta r-; k e sk itty i y h teen p iste e se e n vallan- T O IM IT U S K U N T A : ouksen ta p a h tu e ssa . T am a tek i toja, joiden takana ei voi seistä, tuotanto saattaa tapahtua yksi vettä varten, kuten sotatuotan-' kum W . N. REIVO , A. S A LM I, L. M O ILANEN, A. N. KOSKELA, K. E. H E IK K IN E N m ahdolliseksi nopean toim innan sil eikä sellaisten lausuntojen anta tyisten voittoja varten samoin nosta voi sanoa, joskin se tapah loin kun s itä kipeim m in ta rv ittiin . ~~ TOVERI minen nyt mitään hyödyttäisi- kuin yksityisomistuksellekin pe tuu vain kapitalistiluokan yhteis K äy tän n ö llin en to im in ta oli k a s v a tta (The Comrade) tä tarvetta varten. nut v h te is k u n ta tu n te m u sta ja v aru s kään, sillä kuten sanottu, halli rustuva. The organ of the Finnish workers in the Western States. The only Siten osoittautuu kapitalistinen ta n u t kaikin päin tu lev ien aikojen Mutta kyllä työväestönkin täy Finnish daily In the West. Published daily, exA.pt Monday, at Astoria, Asia jota ei voida ää tus kyllä huolehtii tehtävistään Ore., by the Western Workmen's Publishing Society. ilman kaikenlaisten “vapaaehtois tyy sellaisten olojen vallitessa järjestelmä mahdottomaksi jat varalle ja niin m uodostui pian v a r nettömyydellä Advertising rates in effect July 1, 1912, 40c per meh. Special discount kumaan ja sen tilalle asetetaan ma su u n n itelm a valm iiksi, jo ten sil herätä ja kehittyä, niin että tä ten” avustuksettakin ja kykenee loin kun Suom en p o rv a rit huitoivat sivuuttaa allowed lor larger and continuous advertisements. siihen myöskin. Puolueemme män kirjoituksen alussa mainit se joka osoittautuu tuotannolli sinne ja tän n e, oli so sia liste illa tä y TO V E R I, BOX 99, ASTORIA, OREGON. AUGUST N IK U L A , Manager. sotavastaista julistusta ei voida tu lausunto on sittekiif paikal sesti sitä etuisammaksi, sen tilal dellinen v arm u u s k ä sissä än . Eräät amerikalaiset toverit Entered as second-class mail matter July 18, 1912, at the Post-Office at selittää valtiopetokseksi muuten laan. Kapitalismi hävittää itse le kehittyy vähitellen sosialisti K äy tän n ö lliset p ik k u te h tä v ä t, niin ovat alkaneet vimmatun taiste kuin äärimmäisellä mielivaltai itsensä, ajamalla yhteiskunnan nen tuotantojärjestelmä. Astoria, Oregon, under the Act of March 3rd, is 19. v äh ä p ätö isiltä kuin ne usein n ä y ttä lun puolueemme sotavastaista ju suudella, ja sellaisen varalta ei aika-ajoittaisiin SUBSCRIPTION R A T E S ~ Tie sosialismiin käy valtioka- vätkin. ovat su u re sta m e rk ity k se stä 'kaaostiloihin, jo senkin vuoksi, e ttä ne k iin n ittä v ä t listusta vastaan, selittäen sen o- ole alhaisinkaan matelija tur kuten nykyinen sotatilanne esim pitalismin kautta IN T H E U N IT E D STATES AND CANADA: a ja tu k s ia su u riin asio ih in ja jo h ta v a t F o r i year $3.75; For 6 Months, >2.00; For 3 Months, $1.25; For 1 Month 50c. levan kaikkeen kelpaamattoman. vattu. tu tk im a a n n iitä, jo ita s y rjä s sä pysy- Yksikään heistä ei ole ottanut T IL A U S H IN N A T YHDYSVA LLO ISSA JA CANADASSA: Yhdenkään toverin ei pitäisi jä tu sk in koskaan tu le e a ja te lle e k si 1 vuosikerta $3.75; 6 kuukautta $2.00; 3 kuukautta $1.25; 1 kuukausi 50c. selittääkseen sen olevan sosialis Ja kun k e rra n ihm inen syventyy jo antaa ääntään vähemmistöohjel- SUOMEEN JA M U U A LLE U L K O M A IL L E : min periaatteille vastakkaisen, man puolesta, vaan tulisi enem tak in a sia a tu tk im a a n , niin se m yös 1 vuosikerta $6.50; 6 kuukautta $3.50. • kin h änelle e n n e n p itk ä ä selviää. päinvastoin pitävät he pahana si mistön lausunnon läpäistä yksi llmotushinta 40c palstatuumalta. Kuoieinau-ilmotukset $1.50 kerta ja m istä kuolee vu o sittain e s te ttä v is s ä muistovärsyilla $2.00 kerta. Kihlaus-, syntyinä- ja avioliitto-ilmotukset 50c tä, että siinä selitetään sosialis mielisesti, S an o m aleh tiasia m iehet. Kun luokkasuhteet sillä mitä enemmän oleviin tau teih in . kerta, hajutaantieto- ja nimenmuutto-ilmotukset 25c kerta, naima-iimotuksU tien kanta sekaan meidän peri- äänet hajaantuvat, sitä hajanai Se seitsem än biljoonaa dollaria, jo unohdetaan $1.50 kerta, avioero-ilmotukset $1.00 kerta. Seisovat ilmotukset seuraavan O ttak aam m e vain yksi esim erkki ka u h ra ttiin sotakuluihin ja jo sta asian v alaisem iseksi. O tam m e s a n o hintaluettelon mukaan palstatuumalta: 1 v. 20c, Vk v. 20c, 3 kk. 25c, 1 kk. 30c. aatteittemme valossa, eikä vain sempi on rintamamme ja sitä U seim m ille lukijoistam m e tu n n ettu Satunnaisista ilmotuksista tulee rahan seurata mukana. Englannin jollakin merkityksettömällä fraa m uuan new yorkilainen pan k k iiri sa m aieh tiaslam ieh en toim en. Siihen heikompi voimamme. professori Scott N earing, jolla on ta kielestä suomennetaan vapaasti. noi, e ttä se tu llaan k u lu ttam a a n su u 011 kelvollinen jo k ain en luku- ja k ir silla. pana to isinaan k irjo itta a varsin te- rim m alta osalta h ä v ity sta rk o itu k siln ; jo itu sta ito in e n henkilö, joskin siin ä Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katujen kulmassa. Äskettäin mainitsimme toveri lä v iä syy tö sk irjo tu k sia k a p ita listista Mutta sen hinta on Telefooni: konttori 365, toim. 832. olisi siis voitu k ä y ttä ä täälläk in kin to im essa laajem pi siv isty s on Bensonista, joka riensi selittä jä rje ste lm ä ä v astaan, m u tta joka kai m uutenkin kuin liä v ity sta rk o tu k siin ; eduksi. A siam ies, k a a p a te ss a a n leh liian kallis kista osakseen saam istaan vainoista mään hallitukselle, että sosialisti- tai jos sen niin v ä lttä m ä ttä piti te ä jo u tu u tu tu stu m a a n ennen k a ik huolim atta ei silti tu n n u sta luokka- puolueen enemmistön sotavas- K k ä y ttä ä liäv ity stark o tu k siin . niin oli kea lähim m än y m p äristö n sä m ieli s u h te itte n olem assaoloa, eikä k ä sitä täinen ohjelma on valtiopetosta. “Kahdennenkymmenennen vtio- sihan se voitu k ä y ttä ä kurjuuden p iteisiin ja m aailm ankatsom ukseen. lataan. Ja mikä on ollut sodan luokkataistelua, k irjo itta a v a litta v a s Vallan oikeutettu h ävittäm iseen. H än jo u tu u jä n n ittä m ä ä n a ja tu k sia a n 'M utta Benson ei ole yksinään, sisadan kapitalistisen järjestel- seuraus Englannissa, on sitä sa ään ilajissa niiden seitsem än bil vaatimus Se olisi voitu siten k ä y ttä ä, m utta onellaisten asiain su h te e n , hän myöskin Saksassa, ehkäpä vielä vaan näkyy hänen taakseen aset-1 män raunioista, jonka järjestel- joonan dollarin käy ttäm isestä, jo tk a ne jo tk a sen k ä y tö stä m ääräsiv ät, m m uun m u assa saa kuulla läh e iseltä tuvan julkisuudessakin useita' män sota on murskannut ikui- u h rattiin sotakuluihin. kin suuremmassa määrässä, sillä eivät voineet s itä k ä y ttä ä siten, sil y m p äristö ltään , m illaisen he ta h to i H än v a litta a sitä e ttä n iitä varoja W yoming Labor Journal ker keski valtojen kansa on ikäänkuin tunnettuja tovereita, kuten esim. siksi ajoiksi, kohoaa uuden kan- lä heidän e tu n sa m ää räsiv ä t to isella sivat lehden olevan, jo ta he tilaa v a t tarpeelle ja kansalliselle el k u lu te ta toisella tavalla ja sanoo too sikäläisillä hiilenkaivajilht muusta maailmasta eristettynä A. M. Simons, Job Harriman Salliselle ja lukevat ja näin ollen h än jo utuu . .. . o l t t n : - “ ‘‘Jos Irv u n ä m ä ä v o t t n iis i V flitll sitte näm v o a r ra olisi voitu olevan suunnitelman palkkojensa pakotettu taistelemaan olemas ja kai muitakin Kaikkien näi omistusoikeudelle perustuvan ta- k ä y ttä ä hyvin suunniteltuun, pelot itse n ä ise sti a ja tte le m a a n ja tu tk i loudellisen ja yhteiskunnallisen tom aan ja tehokkaaseen taistelu u n m aan onko se lehti, jo ta hän kau kohottamiseksi vaikkakin entinen saolostaan sekä omia riistäjiään. den vastustajien pääsäveleenä on Osanotto käytännölli p ite le e todellakin sellainen kuin sen järjestelmän runko. ' sopimus on vielä voimassa. Edel että koko maailman riistäjäluok- se, että lausuntomme olisi val an saitse m ato n ta p u u te tta ja a n sa itse tu olla. J a kun sa n o m a leh ti (so Edelläolevan kirjoittaa englan m atonta rik k a u tta v a sta a n ; jos sa seen toimintaan on sia lisi leen kertoo lehti, että työnanta kaa vastaan. tiopetosta ja sellaisena hylättävä. listin e n ) itse pohtii m itä m oni jat mahdollisesti tulevatkin suos Sellaiset selitykset ovat mitä tilainen yhteiskuntaolojen tutki nom alehdistö olisi voinut tä y ttä ä sel paras kasvattaja naisim pia a sio ita ja kysym yksiä, niin Meille kerrotaan että englan- luonnottomimpia ja asettavat ja H. G. W ells, ja sisältää se laisella agitatsio n illa p a lsta n sa ja tumaan miesten vaatimukseen, joutuu asiam iesk in , p u o lu sta e ssa a n papisto k äy ttän y t sa arn a n sa ja opet T u n n e ttu a on se tapa, jolla jä s e tilaiset viranomaiset ovat "va totuuden, jota vain harvat vielä koska neuvottelukokouksen saa hallituksenkin aivan nauretta leh teään sen m o ittijo ita v astaan , tu pauttaneet" lapset koulunkäyn vaan valoon, sillä jos todellakin käsittävät. Niin tulee tapahtu ta ja t asem ansa sen hyväksi; jos liik- nistö suom alaisissa sosialistiosastois- tu stu m aa n m onellaisiin y h te isk u n n a l misesta on toiveita. k uvakuvateatterim m e, luen to k u rssim sa A m erikassa su h ta u tu u m oniin eri Sanomattakin on selvä, että nistä, asettaakseen ne tehtaisiin olisi siten ollut laita, olisi jokai maan. Sota muuttaa koko yh me ja kaikki m uut yleistä m ielipidet toim iin. Kovin v astah ak o isia on e- lisiin ja taloudellisiin kysym yksiin. H änen on m elkein pakko niihin tu nykyisten elintarvehintojen val ja pelloille. Mitä tämä "vapa nen sen puolesta äänestänyt jää teiskunnan sisäiset suhteet m m tä m uokkaavat laito k set olisivat uh nem m istö osasto jen jä se n istä o tta tu stu a , tu n sip a hän in n o stu sta sel litessa olisi tvöläisten kaikkialla uttaminen" merkitsee, ei kai kai- nyt hikkojen taakse jo St. Loui suunnattomassa määrässä, että ran n eet yh tä paljon huom iota näille m aan vastaan m itään te h tä v ä ä tai laiseen tai ei. sillä ellei hän ole sel vaadittava palkankorotusta. S o -|va,lne suuriakaan selityksiä, sillä siin, mutta hallitus ei huoman uutta yhteiskuntaa ei enää tuu- sisäisille kysym yksillem m e, kuin ne virkaa, vaikka tuo teh tä v ä ei m ones villä asio ista, jo ita hänen leh te n sä u h rasiv at sa k sa la ise sta m ilitarism ista ta-ajan korotusta on annettu kai-! sellaisesta kuin koulusta, ei las nut nntaan sellaista vaikka sen | ne vanhaksi muutaman vuoden puhum iseen, jos ne vain olisivat tik aan ole kovin su u ritö in en , eikä ed u staa, niin joutuu hän n a u ru n a la i vaadi korkeaa oppineisuutta. M yön kissa sotaakävvissä maissa, vaik- ta voida vapauttaa, vaan pakot salapoliisit seurasivat kokousta kuluttua. Mutta siitä muutok voineet sen tehdä, m iten toisenlainen, nettäköön, e ttä joissakin toim issa o- seksi y m p äristö n sä edessä. N äin ol kaiken aikaa. Mutta nyt nämä sesta maksettu hinta on niin hir — m iten paljon toisenlainen olisi sastoissam m e vaad itaan paljonkin len täm ä toim i su o ra sta a n pakoittaa ka eivät elintarpeitten hinnat taa jäämään opetusta vaille. Kun koko kansakunnan , miehet kaan Y hdysvaltain h istoria täm än tie to ja ennenkuin n iitä voidaan kun itseo p isk elu n a, johon m uutoin ei oli kaan ole niifsä olleet niin korke , . .toverit tietävät että sittenkin vittävän kallis. nollisesti su o ritta a , m u tta puolue- si tu llu t niin p e rin p o h jaisesti ryndy- tcurastuskentalle, ¡olemme , „ , ..„u,;;, Qr-n-d Sota ajaa kansakunnat valtio- jälkeen." 1 maankavaltajia. >eiiai- alla kuin täällä. Täällä saivat ovat pakotetut 4 - Niin, jos ne olisivat siten m ene eläm ä tuo osastoille paljon sellaisia tyksi. tuotannonharjoittäjat tilaisuuden pakotetaan sen lapset ja naiset ! nen “ vapaaehtoisuus alkaa olla kapitalismiin, tahtoivatpa ne tai telleet. M utta professori N earing ei pikkutoim ia, jo ita voi kuka hyvänsä Sam allaisiin to im en p iteisiin kuin e- ei. sillä vain valtion omistusoi näy tä ottavan lukuun n iitä syitä, osaston jä s e n istä ottaa s u o ritta a k dellä e site ty ssä e sim e rk issä k in tu o kohottaa elintarpeitten hintoja jo elättämään ne siellä, vieläpä jo hiukan venähtänyttä. ennen kuin maa syöstiin sotaan hankkimaan nekin välineet, joil Näille svyttelijöille vastaa to- keuden avulla kyetään maksa m iksi ne eivät voineet toisin m ene seen, jos vain sellaiseen olisi halua. tiin ilmi, jo h ta a m elkein kaikki to i kaan, joten täällä olisi palkkojen la taistellaan. Sellaiseen johtaa ! 1 veri . Hillquit New , v York <".,11; Lallissa maan ollenkaan niiden suunnat tellä. Hän n ä y ttä ä olettavan jo n k in M utta s itä ei ole ja siksi jo u tu v at m et o sa sto issa ; kaikki ne jo h ta v a t, joko enem m än tai vähem m än, itse talous, ’ selitettä-' tav alla ,, jo • k , a sietää • korotuskin asetettava käytäntöön kapitalistinen 1 tu lla i„i-: luki- tumien velkojen korkoja, joita laisen itsenäisen sanom alehdistön, it ne innokkaim m at useinkin k antam aan näiseen a ja tte lu u n ja niin ollen ovat senäisen papiston, itsen äisen opetta- rask aam p aa taa k k a a kuin jak sav at- koönpä . . m e , h huomioon ,, u o m io • o n ,, . c « ti jo heti sodan alusta. “ 1 asemaa muuten miten ta jäimme laim H a u en ...1 \ a C s on sodan ajalla tehty. suureksi perso o n allisek si hyödyksi rim m alta o salta liävitystarkotuksiin, kaan. Ajatus että kun sota on oliit- ja m uiden yleistä m ielipidettä muok- Entisten sopimuksien, jotka o- hansa. i tauksensa kuuluu : Tuo v astahakoisuus käy tän n ö llistä toim intaa osaa o tta jille itselleen sen Taistelua selitetään käytäviin “Toveri Simonsin aika-ajoittai- se. on kaikki taas ennallaan, ei kaavien laitosten olem assaolon; lai toim intaa kohtaan lienee yleinen kai lisäk si kun niiden av u lla p y ritä än vat laaditut normaalioloja sil mälläpitäen. ei saisi antaa estää ' sivistyksen ja korkeamman kitit set purkaukset sosialistisessa ja pidä paikkaansa. Kaikki muut tosten joihin eivät luokkasuhteet val- k issa so sialistio sasto issa yli m aan, sa a tta m a a n k ä y tän tö ö n joukkopäätök- siä koko työväestön k a sv a tta m ise k si palkankorotustaisteluja, sillä nyt tuurin vuoksi, mutta se tapahtuu ei-sosialistisessa sani »malehdis- tuu ja monet niistäkin jotka nyt k u ttaisik aan , vaan jo tk a toim isivat m utta varsinkin tää llä länsipiirissä ja valistam iseksi. Ilm an e p ä ily k se ttä vallitsevat epänormaaliset olot. siten, että lapsilta kielletään se- tösä ovat sellaisia häikäilemät kiihkeimmin vaativat sotaa huo ain a a ttee lliste n vaikutuksien ja p ä ä se on ju u rtu n u t oikeen tavaksi, jo s voidaan sanoa, e ttä y h tä ä n to in ta hänpistojen johtam ana. ta n ä y ttä ä luopum inen vaikealta. Saaitaa olla että jotkut unoitten kin pieni määrä opetusta, mikä tömän tiivistetyn vääristelyn ja maavat ennen pitkää olevansa Jos tää llä olisi ollut olem assa Tuolle ikävälle epäkohdalle vedetään so sia listio sa sto issa ei ole niin v äh ä johtajat vastustavat työläisten niiden osaksi on ennen sotaa tili- Juikeuden näytteitä, että niitä ei raunioilla, joille eivät olleet ha luokkatietoinen työväestö, tai edes niin usein puolustukseksi se, e ttä pätöistä, e tte i sen tä y ttä jä lle olisi kaikkia vaatimuksia muka siksi. lut. Ja tällaista järjestelm ää' voida ottaa vakavalta kannalta, lunneetkaan. Kapitalistinen jär voim akas ty ö v äen järjestö ja sen käy rask a s työnteko uuvuttaa siinä m ää siitä jo ta k in o p ittav a a ja se y k s is että sotatilanne ei salli mitään työläisten pitäisi puolustaa, vii-' mutta muuan hänen viimeisistä jestelmä 011 hunnit vi>imat. jotka te ttä v issä kaikki ed elläm ainitut lai- ! rin, e tte i ja k se ta o tta a käytännölli tään tek ee pienim m änkin toim en a r vokkaaksi ja hyödylliseksi. räjähdyksistään Callin palstoilla valloilleen päästyään eivät ole tokset, sitte, m u tta vasta sitte voim seen to im in taan osaa, tai sitten mo sisäisiä retteloitä. Mutta joka meiseen veripisaraan saakka! huudahtaa, m iten v altav asti e ri net vetäytyvät, kieltäy ty essään to i Osastot ovat työväenliikkeen selittää palkankorotus vaatimuk Mutta sodan seuraukset eivät sietää tulla huomatuksi. Tarkoi-j kenenkään kontrollcerattavissa, me lainen olisikaan kansakuntam m e tu le m im asta, kykenem ättöm yyden suo oppikouluja. set sisäisiksi rettelöiksi, peiaa rajoitti ainoastaan Europan mai tan sitä jossa hän syytti puolu vaan täytyy yhteiskunnallisten va historia. jaan. M utta nuo ovat useinkin pal M eidän on m u istetta v a , e ttä ty ö suoraan tvöläisten etuja vastaan, hin. ne tunnetaan mvöskin tääl- eemme sotavastaista ohjelmaa suhteiden muuttua niiden voimi- ja ita tekosyitä, eikä todellisia esteitä. väen siv isty k se stä ei huolehdi ku sillä eihän sillä isänmaallisuudel- lä. Tuleeki täkäläinenkin “si- “valtiopetokseksi.” Saman syy en pakottamana. syy k äy tän n ö llisestä Vararikon partaalla P to ääasiallisin kaan, ellei työväestö itse pidä siitä im innasta kieltäytym iseen on sen liman sotaa olisi niiniä muu la elä. vaikka se minkälaista olisi. v is tv s ta is te h i muuttumaan sel- töksen 011 tehnvt mvöskin toveri Ne su u n n atto m at kulut, jo ita sota m erkityksen väheksym inen. huolta. S e n p ä tä h d e n on työväen k u n M onet Työläisten on ensin saatava lei laiseksi, että lapset pakotetaan 'Benson. Sekä hän. että toveri Si- tokset saatu aikaan, joskin hil edelly ttää sek ä rah a ssa e ttä ihmis- n io itettav a n iitä k o u lu ja—sosialisti- osastojen p ik k u te h tä v istä n äy ttäv ät pää ja sitten vasta katseltava kouluista asetehtaisiin ja pclloil-j mons lainailevat runsassanaisten, jaa. mutta sittenkin ihmiskun hengissä. eivät ole k ä site ttäv issä, jo s pin n alta katsoen niin perin vaati o sa sto ja —jo ita se ou v a listu sh a rra s- le työskentelemään nälkäpal- joskin nimettömien lainoppineit- nalle edullisemmalla tavalla. Oli kin ne ovat num eroilla laskettavissa. m attom illa ja vähäpätöisiltä, e tte i tu k siaan varten p e ru sta n u t. T ie to i mitä muuta tulee tehdä. Vaikkakin unionistit ovat ylei koilla ja kuihtumaan kuoliaaksi ten mielipiteitä väitteittensä tu si säästetty ne miljoonat uhrit, Yksin Europan vallat ovat k u lu tta niitä viitsitä, eikä h alu ta o tta a suori siin pien jä se n te n o sasto issa on te ro i jotka sota on vaatinut. Mutta neet sotaan jo noin 75 biljoonaa te tta vakseen. Kaiken m uun lisäksi te tta v a jä s e n te n m ieliin ju u ri s itä sesti uskollisia sopimuksilleen, ei siellä samalla kun niiden isät eksi. dollaria. Se 011 sum m a, jonka suu seikkaa, e ttä pysyäkseen a ik a n sa ta taistelutantereella, heidän vaatimuksensa enemmäs menehtyvät "Yhtenä sen julistuksen alle kapitalistinen järjestelmä syn ruuden voi k ä sittä ä vain vertaile ne ovat perin epäkiitollisia, joten ne solla ja voidakseen ja tk a a h e n k istä tä palkasta suinkaan sodi sopi saadaan tuonnempana nähdä, kirjoittajana ja laatijana olen tar nytti tilanteen, jossa sotaa ei m alla m itä sillä voitaisi saada a i eivät senkään guoksi lioukuttele puo k e h ity stä ä n m ahdollisim m an p itkälle, leensa asioihin vähem m än innostu-’ muksen henkeä vastaan. Eihän mutta kaikissa tapauksissa on koin harkinnut ja punninnut sen voitu välttää, ia kun sota ker kaan hyödyllisillä aloilla. Sillä voi neita. on heidän o te tta v a v o intinsa m ukaan osaa m yöskin k äy tän n ö lliseen to im in sopimus ole kirjoitettu sellaisia selvä juttu, että täkäläinenkin jokaisen lauseen ja sanan, voi- i ran kiehtoi mukaansa Europan taisi m aksaa m aailm an jokaiselle a- Pienetkin tehtävät tärkeitä. sukkaalle noin viisikym m entä dolla taan. Jo s m uutam ien innokkaam pien tilanteita varten kuin nykyinen työväestö saa luopua siitä elin matta kuitenkaan rajoitetulla suurvallat, niin oli amerikalaisten M utta niin v äh äp ätö isiltä ja hyö k an n e ttav a k si jä ä ed elleenkin su u rin ria; voitaisi ra k e n ta a enem m än kuin on, jolloin kaikki voimat kään tasostaan, jonka se vuosien sit lain tuntemuksellani löytää siitä kapitalistien valittava vain kali sa ta sellaista laito sta kuin Panam an dyttöm iltä kuin nuo m onet pikku osa o sasto jen to im ista, niin ei ole tyvät työväestöä vastaan. Maan keän taistelun kautta on itsel yhtään ainoaa ?‘valtiopetos"-lau- den väliltä: luopua eduistaan, tai kanava on; siitä voitaisi a n ta a kaksi taim et n äy ttäv ätk in , ovat ne kui su u rta k a an toivoa siitä, e ttä p ä ä stä i edut. kansakunnan todelliset e- leen vallannut. Mutta työväes suntoa, lukuunottamatta sitä että sekaantua sotaan, ja me olemme ja puoli tu h a tta dollaria jokaiselle tenkin hyödyllisiä ja aivan v ä lttä siin pitem m älle kuin m issä tä n ä p äi n iistä kolm estakym m enestä m iljoo m ättöm iä so sialistisessa työväenliik vänä ollaan. E d u staja k o k o u ste n pää dut. ovat työläisten edut. ja nii tö n kohtalohan riippuukin aina kaikki valtaluokkien etujen vas nyt sodassa. Mutta Yhdysvallatkaan ei pa n asta Y hdysvaltain a su k k aa sta, jotka keessä. K äytännöllinen toim inta so tö k setk in näin ollen jä ä v ä t vain kuol den nimessä täytyy tehdä vaati sen omasta tietoisuustasosta. tustaminen voidaan heidän ta sialistio sasto issa kaikkine pikkuteil leiksi k irjaim ik si, jo tk a ovat m ak muksia. anokoot riistäjien la Kun se tuntee yhteiskuntansa, holtaan selittää määrätyllä taval laa sodasta takasin samanlaise eläv ät a litu ise ssa puutteessa. M utta vaikka m enot ovatkin niin tä vineen on työväestön p a ra s k a s sa n ee t hyvän joukon a in e e llisia va na kuin se sinne meni. Täälläkin su u n nattom at, niin jä ä kuorm a kui vattaja. Ilm an sitä työväestö ei voi keijoina toimivat mitä tahansa. tietää se mvöskin menetellä etu la valtiopetokseksi. roja, vaan jo tk a e iv ä t h y ö dytä ke Joukko se on joka lopullisesti jensa mukaisesti. “Minun käsittääkseni etsivät kuljetaan pitkin askelin samaan tenkin niiden k a n n e ttav a k si joiden tulla kykeneväksi o ttam aan vastaan tää n . M utta kun jä s e n istö sa ad a a n kuitenkin määrää sekä johtajien Niin kamalaa kuin lapsityö on toverit Benson ja Simons tar suuntaan kuin «Europassakin, jos asem a on m itä kurjin. Kun Yhdys sitä y h teisk u n n allista teh täv ää, joka k ä sittä m ä ä n , e ttä se työ, jo ta o sa s sa että oman toimintansa, jos kin rauhan aikanakin, muuttuu peettomia vastuksia. Yhdysval kaan ei täällä tulla joutumaa vallat yhtyi sotaan ja a s e tti heti en h isto riallisissa ajan käännekohdissa to issa teh d ään , on s itte n k in arv o k a sta ja koko työväenluokkaa hyö se vielä kamalammaksi silloin tain hallituksella on käytettä sodan välittömän hävityksen jal si töikseen seitsem än biljoonaa dol sille tarjoutuu. se vain käsittää tehtäväusä. laria käyttövaroiksi, ei se tap a h tu n u t O ttakaam m e esim erkiksi V enäjän d y ttä v ä ä työtä, niin he a lk a v a t k u n Ja niiden osalle jotka sen teh kun tilanne muuttuu sellaiseksi, vänään erittäin kunnollinen sala- koihin. siksi, etteik ö täälläk in olisi ollut tar- vallankum ous. Jos V enäjän työväes n io itta a n iitä te h tä v iä ja silloin he Täällä sälytetään työväestön vitsevaisia, joiden olisi ensin pitänyt töllä olisi ollut tilaisu u s v ap aasti ke m ielelläänkin o tta v a t n iitä v astaan, tävän käsittävät, lankeaa niiden että lapset hallinnollisilla määrä poliisilaitos ja täydellinen järjes kin herättäminen jotka eivät sitä yksillä "vapautetaan” kouluista. tö yleisiä syyttäjiä. Jos siis tulevienkin sukupolvien makset saada av u stu sta. Federal H ealth h ittä ä so sialistista jä rje stö to im in ta a n ja silloin m uodostuu o sa sto issa to i Kun työvoimasta selitetään ole minkään sosialistisen ryhmän tai tavaksi niin huikea verotaakka B ureaun julkaisem ien num erojen m u sa, sen sijaan kuin sen täy ty i tsaari- m inta v irkeäksi ja h a u sk ak si ja sen vielä käsitä. van sellainen puute, eitä lap yksityisen sosialistin lausuntoja että nykyisten suhteiden valli kaan elää tää llä viidestä kuuteen vallan aikana toim ia salaisesti, niin lisäksi e d u sta jak o k o u sten p ä ä tö k se t Tullaanko siihen siin täytyy turvautua. silloin voidaan tavalla tai toisella selit tessa ei se ole ollenkaan mah m ljoonaan p e rh e ttä alitu isessa puut yksinvaltiuden k u k istu ttu a ei olisi tu le v a t to te u te tu ik si. T ällaiseen tu tee ssa ; enem m än kuin m iljoonaa las porvaristo voinut siepata sillä h a llit lokseen pääsem inen n ä y ttä ä n y k y ään jäävät lapset riistäjien täydelli tää lakivastaisiksi, voimme luot dollinen. Koko yhteiskunnain ta on p alkkatyössä; kolme n e ljä n n es sevaa valtaa käsiinsä, kuten se nyt vielä vaikealta, m u tta siihen on p ä ä s täälläkin sen mielivallan alaiseksi. Lapsi taa siilien, että nämä laitok sen tuotannon täytyy järjestyä tä Y hdysvaltain kym m enestä m iljoo teki, jolloin V enäjän työvästö oli täv ä ja siihen p ä ä stä ä n k in 's itk e ä n Nykyisen sodan aikana ovat työ on yhteiskuntamme kauheim set menettelevät asianomaisten uusille perusteille, ja se järjes n a sta palk k aty ö läisn aisesta ty ösken vailla tietoja ja k ä y tän n ö llistä koke k a sv atu sty ö n avulla. telee vähem m ällä kuin kahdeksan m usta yh teisk u n n allisista asio ista ja I kansakuntien riistäjäluokat val pia kirouksia, mutta siitä ei ole kanssa asianmukaisella tavalla, tyy olojen pakosta. Suom en työ dollarin viikkopalkalla; puolet täysi- järjestö to im in n asta. Ja mihin lievänsä mennään- mistautuneet uhraamaan sodan mitään pelastusta niin kauan varsinkin näinä sotakiihkoisina ik äisistä m iestyöläisistä saa vähem väestöllä sitä vastoin oli tilaisu u s XlX moolokille kaiken mitä suinkin kuin on vallalla kapitalistinen aikoina. Miksi pitäisikään sosia kään tilapäisesti, kehityksen y- män kuin v iisisataa dollaria sisä ä n k e h ittä ä jä rje stö ä ä n , jo sk aan ei ai- ___ TvÄläinnr» • .P.’ jonka alaisena listien poiketa varsinaisesta teh leinen suunta on sosialismiin, s. tuloja vuodessa ja jokainenhan tie van vapaasti, yksinvaltiudenkin ai- ruta vapausliikettä py- saadaan irti. Häikäilemättä uh tuotantotapa, rataan kansakuntien parhaat voi kansakunnan koko miehisen työ tävästään ja vapaaehtoisesti tar o. taloudellisen kehityksen täy tää e ttä sellaisella ei nykyisten elin kana, m utta sepä olikin kykenevä syttelemällä ulkona iär- mat jotta riistäjien edut tulisivat voiman täytyy olla alituisesti joutua hankkimaan viranomaisil tyy pakosta suuntautua yksityis ta rp e itte n hintojen vallitessa voi e- ottam aan yh teisk u n n allisten asiain ipefXciöoi a.** x •• USld »1. Ala CSta tyO- turvatuiksi. Tiedonannot Eng valmiina teurastettavaksi voiton- le “todistuksia" ja “pointeja” omistuksesta yhteisomistukseen, lää, m utta hintojen alenem isesta el hoidon voima su h te itte n m ukaan kä- siinsä. J a täm ä oli m ahdollinen Suo- «UlStOVeriesi PyrkilHyk- mitään muuta mahdollisuutta ei ole tietoa. lannista kertovat tilanteesta, jo himon verisellä alttarilla ja suu sosialistitovereitaan vastaan? T eollisuuslaitoksissam m e tap ah tu u meu työväestölle ain o astaan sen kaut- | g i ä P y S y t t e l e m ä l l ä S V r - “On olemassa katalampiakin ole. ka von kamala ja joka edelleen ri osa naistyövoimastakin jouufii tavaton m äärä onnettom uuksia, työ ta. e ttä vuosikym m enen ajan oli x--• ? 1 “^.7 Mutta yksityisomistuksesta v äestö ssä on vallalla am m a ttita u te ja työväenyhdistyksissä k a sv a te ttu jä- on pahenemassa. emmekä me sellaisten tilanteiden aikana pois tekoja kuin valtiopetos.” ta8ta yhteisestä kulkeutumi ja m uita v ä lte ttä v issä olevia tau teja, seniä käytännöllisen toim innan avul- liikkeestä. Edelliseen haluamme vain huo yhteisomistukseen saakaan tietoomme kaikkein ka hyödyllisen tuotannon palveluk malampia seurauksia, sillä ne sä sesta. Silloin jää koko kansa- mauttaa. että toveri Hillquit ei nen ei sellaisenaan merkitse tvö- ja enem m än kuin puoli m iljoonaa ih- la. Ne lu k em attom at p ik k u teh täv ät, T O V E R I kunnan olemassaolo, sille elin- tarpeiden hankinta, lasten ja muiden sellaisten huolehditta vaksi, joiden työvoimaa koete taan normaalioloissa suojella. Sellainen on kapitalismin ki rous ihmiskunnalle. j
