N o. 107
S IV U
we
K A K S I.
jo ita ty ö v äe n y h d isty k se t sielläkin a-
“rajoitettuine
laintuntemuksi- väestölle mitään huojennusta, on, jolloin varsinaisesta kapitalis s e tta v a t jä se n istö lle e n , n e kaik k i k a
neen” ole mikään sellainen tusi- päinvastoin saattaa se merkitä tisesta tuottamistavasta on tila- sa siv a t tie to a ja kokem usta, joka
Llnnen suomalaisen työväen äänenkannattaja, ilmestyy Astor ia saa, Oregon,
nalakimies, joka hätäisesti antai vieläkin tukalampia olosuhteita. päisesti luovuttava ja sen tilalle, hyvln jä rje s te ty n to im in n an avulla
joka päivä paitsi sunnuntaina.
si tällaisessa tilanteessa lausun Yhteisomistuksellekin perustuva asetettava tuotanto yhteistä ta r-; k e sk itty i y h teen p iste e se e n vallan-
T O IM IT U S K U N T A :
ouksen ta p a h tu e ssa . T am a tek i
toja, joiden takana ei voi seistä, tuotanto saattaa tapahtua yksi vettä varten, kuten sotatuotan-' kum
W . N. REIVO , A. S A LM I, L. M O ILANEN, A. N. KOSKELA, K. E. H E IK K IN E N
m ahdolliseksi nopean toim innan sil
eikä sellaisten lausuntojen anta tyisten voittoja varten samoin nosta voi sanoa, joskin se tapah loin kun s itä kipeim m in ta rv ittiin .
~~
TOVERI
minen nyt mitään hyödyttäisi- kuin yksityisomistuksellekin pe tuu vain kapitalistiluokan yhteis K äy tän n ö llin en to im in ta oli k a s v a tta
(The Comrade)
tä tarvetta varten.
nut v h te is k u n ta tu n te m u sta ja v aru s
kään, sillä kuten sanottu, halli rustuva.
The organ of the Finnish workers in the Western States. The only
Siten osoittautuu kapitalistinen ta n u t kaikin päin tu lev ien aikojen
Mutta kyllä työväestönkin täy
Finnish daily In the West. Published daily, exA.pt Monday, at Astoria, Asia jota ei voida ää tus kyllä huolehtii tehtävistään
Ore., by the Western Workmen's Publishing Society.
ilman kaikenlaisten “vapaaehtois tyy sellaisten olojen vallitessa järjestelmä mahdottomaksi jat varalle ja niin m uodostui pian v a r
nettömyydellä
Advertising rates in effect July 1, 1912, 40c per meh. Special discount
kumaan ja sen tilalle asetetaan ma su u n n itelm a valm iiksi, jo ten sil
herätä
ja
kehittyä,
niin
että
tä
ten”
avustuksettakin
ja
kykenee
loin kun Suom en p o rv a rit huitoivat
sivuuttaa
allowed lor larger and continuous advertisements.
siihen myöskin.
Puolueemme män kirjoituksen alussa mainit se joka osoittautuu tuotannolli sinne ja tän n e, oli so sia liste illa tä y
TO V E R I, BOX 99, ASTORIA, OREGON.
AUGUST N IK U L A , Manager.
sotavastaista julistusta ei voida tu lausunto on sittekiif paikal sesti sitä etuisammaksi, sen tilal dellinen v arm u u s k ä sissä än .
Eräät
amerikalaiset
toverit
Entered as second-class mail matter July 18, 1912, at the Post-Office at
selittää valtiopetokseksi muuten laan. Kapitalismi hävittää itse le kehittyy vähitellen sosialisti K äy tän n ö lliset p ik k u te h tä v ä t, niin
ovat alkaneet vimmatun taiste kuin äärimmäisellä mielivaltai itsensä, ajamalla yhteiskunnan nen tuotantojärjestelmä.
Astoria, Oregon, under the Act of March 3rd, is 19.
v äh ä p ätö isiltä kuin ne usein n ä y ttä
lun puolueemme sotavastaista ju suudella, ja sellaisen varalta ei aika-ajoittaisiin
SUBSCRIPTION R A T E S ~
Tie sosialismiin käy valtioka- vätkin. ovat su u re sta m e rk ity k se stä
'kaaostiloihin,
jo senkin vuoksi, e ttä ne k iin n ittä v ä t
listusta vastaan, selittäen sen o- ole alhaisinkaan matelija tur kuten nykyinen sotatilanne esim pitalismin kautta
IN T H E U N IT E D STATES AND CANADA:
a ja tu k s ia su u riin asio ih in ja jo h ta v a t
F o r i year $3.75; For 6 Months, >2.00; For 3 Months, $1.25; For 1 Month 50c. levan kaikkeen kelpaamattoman.
vattu.
tu tk im a a n n iitä, jo ita s y rjä s sä pysy-
Yksikään heistä ei ole ottanut
T IL A U S H IN N A T YHDYSVA LLO ISSA JA CANADASSA:
Yhdenkään toverin ei pitäisi
jä tu sk in koskaan tu le e a ja te lle e k si
1 vuosikerta $3.75; 6 kuukautta $2.00; 3 kuukautta $1.25; 1 kuukausi 50c. selittääkseen sen olevan sosialis
Ja kun k e rra n ihm inen syventyy jo
antaa ääntään vähemmistöohjel-
SUOMEEN JA M U U A LLE U L K O M A IL L E :
min periaatteille vastakkaisen, man puolesta, vaan tulisi enem
tak in a sia a tu tk im a a n , niin se m yös
1 vuosikerta $6.50; 6 kuukautta $3.50. •
kin h änelle e n n e n p itk ä ä selviää.
päinvastoin
pitävät
he
pahana
si
mistön lausunnon läpäistä yksi
llmotushinta 40c palstatuumalta. Kuoieinau-ilmotukset $1.50 kerta ja
m
istä
kuolee
vu
o
sittain
e
s
te
ttä
v
is
s
ä
muistovärsyilla $2.00 kerta. Kihlaus-, syntyinä- ja avioliitto-ilmotukset 50c tä, että siinä selitetään sosialis mielisesti,
S an o m aleh tiasia m iehet.
Kun luokkasuhteet
sillä mitä enemmän
oleviin tau teih in .
kerta, hajutaantieto- ja nimenmuutto-ilmotukset 25c kerta, naima-iimotuksU tien kanta sekaan meidän peri-
äänet hajaantuvat, sitä hajanai
Se seitsem än biljoonaa dollaria, jo
unohdetaan
$1.50 kerta, avioero-ilmotukset $1.00 kerta. Seisovat ilmotukset seuraavan
O ttak aam m e vain yksi esim erkki
ka u h ra ttiin sotakuluihin ja jo sta asian v alaisem iseksi. O tam m e s a n o
hintaluettelon mukaan palstatuumalta: 1 v. 20c, Vk v. 20c, 3 kk. 25c, 1 kk. 30c. aatteittemme valossa, eikä vain sempi on rintamamme ja sitä
U seim m ille lukijoistam m e tu n n ettu
Satunnaisista ilmotuksista tulee rahan seurata mukana.
Englannin jollakin merkityksettömällä fraa
m uuan new yorkilainen pan k k iiri sa m aieh tiaslam ieh en toim en.
Siihen
heikompi
voimamme.
professori
Scott N earing, jolla on ta
kielestä suomennetaan vapaasti.
noi, e ttä se tu llaan k u lu ttam a a n su u 011 kelvollinen jo k ain en luku- ja k ir
silla.
pana to isinaan k irjo itta a varsin te-
rim m alta osalta h ä v ity sta rk o itu k siln ; jo itu sta ito in e n henkilö, joskin siin ä
Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katujen kulmassa.
Äskettäin mainitsimme toveri
lä v iä syy tö sk irjo tu k sia k a p ita listista
Mutta
sen
hinta
on
Telefooni: konttori 365, toim. 832.
olisi siis voitu k ä y ttä ä täälläk in kin to im essa laajem pi siv isty s on
Bensonista, joka riensi selittä
jä rje ste lm ä ä v astaan, m u tta joka kai
m uutenkin kuin liä v ity sta rk o tu k siin ; eduksi. A siam ies, k a a p a te ss a a n leh
liian kallis
kista osakseen saam istaan vainoista
mään hallitukselle, että sosialisti-
tai jos sen niin v ä lttä m ä ttä piti te ä jo u tu u tu tu stu m a a n ennen k a ik
huolim atta ei silti tu n n u sta luokka-
puolueen enemmistön sotavas-
K
k ä y ttä ä liäv ity stark o tu k siin . niin oli kea lähim m än y m p äristö n sä m ieli
s u h te itte n olem assaoloa, eikä k ä sitä
täinen
ohjelma
on
valtiopetosta.
“Kahdennenkymmenennen
vtio-
sihan se voitu k ä y ttä ä kurjuuden p iteisiin ja m aailm ankatsom ukseen.
lataan. Ja mikä on ollut sodan
luokkataistelua, k irjo itta a v a litta v a s
Vallan oikeutettu
h ävittäm iseen.
H än jo u tu u jä n n ittä m ä ä n a ja tu k sia a n
'M
utta
Benson
ei
ole
yksinään,
sisadan
kapitalistisen
järjestel-
seuraus Englannissa, on sitä
sa ään ilajissa niiden seitsem än bil
vaatimus
Se
olisi
voitu
siten
k
ä
y
ttä
ä,
m
utta
onellaisten asiain
su h te e n , hän
myöskin Saksassa, ehkäpä vielä vaan näkyy hänen taakseen aset-1 män raunioista, jonka järjestel- joonan dollarin käy ttäm isestä, jo tk a ne jo tk a sen k ä y tö stä m ääräsiv ät, m
m
uun
m
u
assa
saa
kuulla
läh e iseltä
tuvan
julkisuudessakin
useita'
män
sota
on
murskannut
ikui-
u h rattiin sotakuluihin.
kin suuremmassa määrässä, sillä
eivät voineet s itä k ä y ttä ä siten, sil y m p äristö ltään , m illaisen he ta h to i
H än v a litta a sitä e ttä n iitä varoja
W yoming Labor Journal ker keski valtojen kansa on ikäänkuin tunnettuja tovereita, kuten esim. siksi ajoiksi, kohoaa uuden kan-
lä heidän e tu n sa m ää räsiv ä t to isella sivat lehden olevan, jo ta he tilaa v a t
tarpeelle ja kansalliselle el k u lu te ta toisella tavalla ja sanoo
too sikäläisillä hiilenkaivajilht muusta maailmasta eristettynä A. M. Simons, Job Harriman Salliselle
ja lukevat ja näin ollen h än jo utuu
.
..
.
o
l t t n : -
“ ‘‘Jos
Irv u
n
ä m ä ä
v
o t t
n iis i
V flitll
sitte
näm
v o a r ra
olisi
voitu
olevan suunnitelman palkkojensa pakotettu taistelemaan olemas ja kai muitakin Kaikkien näi omistusoikeudelle perustuvan ta- k ä y ttä ä hyvin suunniteltuun, pelot
itse n ä ise sti a ja tte le m a a n ja tu tk i
loudellisen
ja yhteiskunnallisen tom aan ja tehokkaaseen taistelu u n
m aan onko se lehti, jo ta hän kau
kohottamiseksi vaikkakin entinen saolostaan sekä omia riistäjiään. den vastustajien pääsäveleenä on
Osanotto
käytännölli
p ite le e todellakin sellainen kuin sen
järjestelmän
runko.
'
sopimus on vielä voimassa. Edel että koko maailman riistäjäluok- se, että lausuntomme olisi val
an saitse m ato n ta p u u te tta ja a n sa itse
tu
olla. J a kun sa n o m a leh ti (so
Edelläolevan kirjoittaa englan m atonta rik k a u tta v a sta a n ; jos sa
seen toimintaan on sia lisi
leen kertoo lehti, että työnanta kaa vastaan.
tiopetosta ja sellaisena hylättävä.
listin
e n ) itse pohtii m itä m oni
jat mahdollisesti tulevatkin suos
Sellaiset selitykset ovat mitä tilainen yhteiskuntaolojen tutki nom alehdistö olisi voinut tä y ttä ä sel
paras
kasvattaja
naisim
pia
a sio ita ja kysym yksiä, niin
Meille kerrotaan että englan- luonnottomimpia ja asettavat ja H. G. W ells, ja sisältää se laisella agitatsio n illa p a lsta n sa ja
tumaan miesten vaatimukseen,
joutuu
asiam
iesk in , p u o lu sta e ssa a n
papisto k äy ttän y t sa arn a n sa ja opet
T u n n e ttu a on se tapa, jolla jä s e
tilaiset
viranomaiset
ovat
"va
totuuden,
jota
vain
harvat
vielä
koska neuvottelukokouksen saa
hallituksenkin aivan nauretta
leh teään sen m o ittijo ita v astaan , tu
pauttaneet" lapset koulunkäyn vaan valoon, sillä jos todellakin käsittävät. Niin tulee tapahtu ta ja t asem ansa sen hyväksi; jos liik- nistö suom alaisissa sosialistiosastois- tu stu m aa n m onellaisiin y h te isk u n n a l
misesta on toiveita.
k uvakuvateatterim m e, luen to k u rssim sa A m erikassa su h ta u tu u m oniin eri
Sanomattakin on selvä, että nistä, asettaakseen ne tehtaisiin olisi siten ollut laita, olisi jokai maan. Sota muuttaa koko yh me ja kaikki m uut yleistä m ielipidet toim iin. Kovin v astah ak o isia on e- lisiin ja taloudellisiin kysym yksiin.
H änen on m elkein pakko niihin tu
nykyisten elintarvehintojen val ja pelloille. Mitä tämä "vapa nen sen puolesta äänestänyt jää teiskunnan sisäiset suhteet m m tä m uokkaavat laito k set olisivat uh nem m istö osasto jen jä se n istä o tta tu stu a , tu n sip a hän in n o stu sta sel
litessa olisi tvöläisten kaikkialla uttaminen" merkitsee, ei kai kai- nyt hikkojen taakse jo St. Loui suunnattomassa määrässä, että ran n eet yh tä paljon huom iota näille m aan vastaan m itään te h tä v ä ä tai laiseen tai ei. sillä ellei hän ole sel
vaadittava palkankorotusta. S o -|va,lne suuriakaan selityksiä, sillä siin, mutta hallitus ei huoman uutta yhteiskuntaa ei enää tuu- sisäisille kysym yksillem m e, kuin ne virkaa, vaikka tuo teh tä v ä ei m ones villä asio ista, jo ita hänen leh te n sä
u h rasiv at sa k sa la ise sta m ilitarism ista
ta-ajan korotusta on annettu kai-! sellaisesta kuin koulusta, ei las nut nntaan sellaista vaikka sen | ne vanhaksi muutaman vuoden puhum iseen, jos ne vain olisivat tik aan ole kovin su u ritö in en , eikä ed u staa, niin joutuu hän n a u ru n a la i
vaadi korkeaa oppineisuutta. M yön
kissa sotaakävvissä maissa, vaik- ta voida vapauttaa, vaan pakot salapoliisit seurasivat kokousta kuluttua. Mutta siitä muutok voineet sen tehdä, m iten toisenlainen, nettäköön, e ttä joissakin toim issa o- seksi y m p äristö n sä edessä. N äin ol
kaiken aikaa. Mutta nyt nämä sesta maksettu hinta on niin hir — m iten paljon toisenlainen olisi sastoissam m e vaad itaan paljonkin len täm ä toim i su o ra sta a n pakoittaa
ka eivät elintarpeitten hinnat taa jäämään opetusta vaille.
Kun koko
kansakunnan , miehet
kaan Y hdysvaltain h istoria täm än tie to ja ennenkuin n iitä voidaan kun itseo p isk elu n a, johon m uutoin ei oli
kaan ole niifsä olleet niin korke
,
.
.toverit tietävät että sittenkin vittävän kallis.
nollisesti su o ritta a , m u tta puolue- si tu llu t niin p e rin p o h jaisesti ryndy-
tcurastuskentalle, ¡olemme
,
„ , ..„u,;;,
Qr-n-d
Sota ajaa kansakunnat valtio- jälkeen."
1
maankavaltajia.
>eiiai-
alla kuin täällä. Täällä saivat ovat pakotetut
4
-
Niin, jos ne olisivat siten m ene eläm ä tuo osastoille paljon sellaisia tyksi.
tuotannonharjoittäjat tilaisuuden pakotetaan sen lapset ja naiset ! nen “ vapaaehtoisuus alkaa olla kapitalismiin, tahtoivatpa ne tai telleet. M utta professori N earing ei pikkutoim ia, jo ita voi kuka hyvänsä
Sam allaisiin to im en p iteisiin kuin e-
ei. sillä vain valtion omistusoi näy tä ottavan lukuun n iitä syitä, osaston jä s e n istä ottaa s u o ritta a k dellä e site ty ssä e sim e rk issä k in tu o
kohottaa elintarpeitten hintoja jo elättämään ne siellä, vieläpä jo hiukan venähtänyttä.
ennen kuin maa syöstiin sotaan hankkimaan nekin välineet, joil
Näille svyttelijöille vastaa to- keuden avulla kyetään maksa m iksi ne eivät voineet toisin m ene seen, jos vain sellaiseen olisi halua. tiin ilmi, jo h ta a m elkein kaikki to i
kaan, joten täällä olisi palkkojen la taistellaan. Sellaiseen johtaa ! 1 veri . Hillquit New , v York <".,11;
Lallissa maan ollenkaan niiden suunnat tellä. Hän n ä y ttä ä olettavan jo n k in M utta s itä ei ole ja siksi jo u tu v at m et o sa sto issa ; kaikki ne jo h ta v a t,
joko enem m än tai vähem m än, itse
talous, ’ selitettä-' tav alla
,, jo
• k , a sietää
•
korotuskin asetettava käytäntöön kapitalistinen
1
tu lla i„i-:
luki- tumien velkojen korkoja, joita laisen itsenäisen sanom alehdistön, it ne innokkaim m at useinkin k antam aan näiseen a ja tte lu u n ja niin ollen ovat
senäisen papiston, itsen äisen opetta- rask aam p aa taa k k a a kuin jak sav at-
koönpä
. . m e , h huomioon
,, u o m io
• o n ,, . c « ti
jo heti sodan alusta.
“
1 asemaa muuten miten ta jäimme
laim
H a u en ...1
\ a C
s on sodan ajalla tehty.
suureksi perso o n allisek si hyödyksi
rim m alta o salta liävitystarkotuksiin, kaan.
Ajatus että kun sota on oliit- ja m uiden yleistä m ielipidettä muok-
Entisten sopimuksien, jotka o- hansa.
i tauksensa kuuluu :
Tuo v astahakoisuus käy tän n ö llistä toim intaa osaa o tta jille itselleen sen
Taistelua selitetään käytäviin
“Toveri Simonsin aika-ajoittai- se. on kaikki taas ennallaan, ei kaavien laitosten olem assaolon; lai toim intaa kohtaan lienee yleinen kai lisäk si kun niiden av u lla p y ritä än
vat laaditut normaalioloja sil
mälläpitäen. ei saisi antaa estää ' sivistyksen ja korkeamman kitit set purkaukset sosialistisessa ja pidä paikkaansa. Kaikki muut tosten joihin eivät luokkasuhteet val- k issa so sialistio sasto issa yli m aan, sa a tta m a a n k ä y tän tö ö n joukkopäätök-
siä koko työväestön k a sv a tta m ise k si
palkankorotustaisteluja, sillä nyt tuurin vuoksi, mutta se tapahtuu ei-sosialistisessa
sani »malehdis- tuu ja monet niistäkin jotka nyt k u ttaisik aan , vaan jo tk a toim isivat m utta varsinkin tää llä länsipiirissä ja valistam iseksi. Ilm an e p ä ily k se ttä
vallitsevat epänormaaliset olot. siten, että lapsilta kielletään se- tösä ovat sellaisia häikäilemät kiihkeimmin vaativat sotaa huo ain a a ttee lliste n vaikutuksien ja p ä ä se on ju u rtu n u t oikeen tavaksi, jo s voidaan sanoa, e ttä y h tä ä n to in ta
hänpistojen johtam ana.
ta n ä y ttä ä luopum inen
vaikealta.
Saaitaa olla että jotkut unoitten kin pieni määrä opetusta, mikä tömän tiivistetyn vääristelyn ja maavat ennen pitkää olevansa
Jos tää llä olisi ollut olem assa Tuolle ikävälle epäkohdalle vedetään so sia listio sa sto issa ei ole niin v äh ä
johtajat vastustavat työläisten niiden osaksi on ennen sotaa tili- Juikeuden näytteitä, että niitä ei raunioilla, joille eivät olleet ha luokkatietoinen työväestö, tai edes niin usein puolustukseksi se, e ttä pätöistä, e tte i sen tä y ttä jä lle olisi
kaikkia vaatimuksia muka siksi. lut. Ja tällaista järjestelm ää' voida ottaa vakavalta kannalta, lunneetkaan. Kapitalistinen jär voim akas ty ö v äen järjestö ja sen käy rask a s työnteko uuvuttaa siinä m ää siitä jo ta k in o p ittav a a ja se y k s is
että sotatilanne ei salli mitään työläisten pitäisi puolustaa, vii-' mutta muuan hänen viimeisistä jestelmä 011 hunnit vi>imat. jotka te ttä v issä kaikki ed elläm ainitut lai- ! rin, e tte i ja k se ta o tta a käytännölli tään tek ee pienim m änkin toim en a r
vokkaaksi ja hyödylliseksi.
räjähdyksistään Callin palstoilla valloilleen päästyään eivät ole tokset, sitte, m u tta vasta sitte voim seen to im in taan osaa, tai sitten mo
sisäisiä retteloitä. Mutta joka meiseen veripisaraan saakka!
huudahtaa, m iten v altav asti e ri net vetäytyvät, kieltäy ty essään to i
Osastot ovat työväenliikkeen
selittää palkankorotus vaatimuk
Mutta sodan seuraukset eivät sietää tulla huomatuksi. Tarkoi-j kenenkään kontrollcerattavissa, me
lainen olisikaan kansakuntam m e tu le m im asta, kykenem ättöm yyden suo
oppikouluja.
set sisäisiksi rettelöiksi, peiaa rajoitti ainoastaan Europan mai tan sitä jossa hän syytti puolu vaan täytyy yhteiskunnallisten va historia.
jaan. M utta nuo ovat useinkin pal
M eidän on m u istetta v a , e ttä ty ö
suoraan tvöläisten etuja vastaan, hin. ne tunnetaan mvöskin tääl- eemme sotavastaista ohjelmaa suhteiden muuttua niiden voimi-
ja ita tekosyitä, eikä todellisia esteitä.
väen
siv isty k se stä ei huolehdi ku
sillä eihän sillä isänmaallisuudel- lä. Tuleeki täkäläinenkin “si- “valtiopetokseksi.” Saman syy en pakottamana.
syy k äy tän n ö llisestä
Vararikon partaalla P to ääasiallisin
kaan,
ellei työväestö itse pidä siitä
im innasta kieltäytym iseen on sen
liman sotaa olisi niiniä muu
la elä. vaikka se minkälaista olisi. v is tv s ta is te h i muuttumaan sel- töksen 011 tehnvt mvöskin toveri
Ne su u n n atto m at kulut, jo ita sota m erkityksen väheksym inen.
huolta.
S e n p ä tä h d e n on työväen k u n
M onet
Työläisten on ensin saatava lei laiseksi, että lapset pakotetaan 'Benson. Sekä hän. että toveri Si- tokset saatu aikaan, joskin hil edelly ttää sek ä rah a ssa e ttä ihmis-
n
io
itettav
a n iitä k o u lu ja—sosialisti-
osastojen p ik k u te h tä v istä n äy ttäv ät
pää ja sitten vasta katseltava kouluista asetehtaisiin ja pclloil-j mons lainailevat runsassanaisten, jaa. mutta sittenkin ihmiskun hengissä. eivät ole k ä site ttäv issä, jo s pin n alta katsoen niin perin vaati o sa sto ja —jo ita se ou v a listu sh a rra s-
le työskentelemään nälkäpal- joskin nimettömien lainoppineit- nalle edullisemmalla tavalla. Oli kin ne ovat num eroilla laskettavissa. m attom illa ja vähäpätöisiltä, e tte i tu k siaan varten p e ru sta n u t. T ie to i
mitä muuta tulee tehdä.
Vaikkakin unionistit ovat ylei koilla ja kuihtumaan kuoliaaksi ten mielipiteitä väitteittensä tu si säästetty ne miljoonat uhrit, Yksin Europan vallat ovat k u lu tta niitä viitsitä, eikä h alu ta o tta a suori siin pien jä se n te n o sasto issa on te ro i
jotka sota on vaatinut. Mutta neet sotaan jo noin 75 biljoonaa te tta vakseen. Kaiken m uun lisäksi te tta v a jä s e n te n m ieliin ju u ri s itä
sesti uskollisia sopimuksilleen, ei siellä samalla kun niiden isät eksi.
dollaria. Se 011 sum m a, jonka suu
seikkaa, e ttä pysyäkseen a ik a n sa ta
taistelutantereella,
heidän vaatimuksensa enemmäs menehtyvät
"Yhtenä sen julistuksen alle kapitalistinen järjestelmä syn ruuden voi k ä sittä ä vain vertaile ne ovat perin epäkiitollisia, joten ne solla ja voidakseen ja tk a a h e n k istä
tä palkasta suinkaan sodi sopi saadaan tuonnempana nähdä, kirjoittajana ja laatijana olen tar nytti tilanteen, jossa sotaa ei m alla m itä sillä voitaisi saada a i eivät senkään guoksi lioukuttele puo k e h ity stä ä n m ahdollisim m an p itkälle,
leensa asioihin vähem m än innostu-’
muksen henkeä vastaan. Eihän mutta kaikissa tapauksissa on koin harkinnut ja punninnut sen voitu välttää, ia kun sota ker kaan hyödyllisillä aloilla. Sillä voi neita.
on heidän o te tta v a v o intinsa m ukaan
osaa m yöskin k äy tän n ö lliseen to im in
sopimus ole kirjoitettu sellaisia selvä juttu, että täkäläinenkin jokaisen lauseen ja sanan, voi- i ran kiehtoi mukaansa Europan taisi m aksaa m aailm an jokaiselle a-
Pienetkin tehtävät tärkeitä.
sukkaalle
noin
viisikym
m
entä
dolla
taan. Jo s m uutam ien innokkaam pien
tilanteita varten kuin nykyinen työväestö saa luopua siitä elin matta kuitenkaan rajoitetulla suurvallat, niin oli amerikalaisten
M utta niin v äh äp ätö isiltä ja hyö k an n e ttav a k si jä ä ed elleenkin su u rin
ria; voitaisi ra k e n ta a enem m än kuin
on, jolloin kaikki voimat kään tasostaan, jonka se vuosien sit lain tuntemuksellani löytää siitä kapitalistien valittava vain kali sa ta sellaista laito sta kuin Panam an dyttöm iltä kuin nuo m onet pikku
osa o sasto jen to im ista, niin ei ole
tyvät työväestöä vastaan. Maan keän taistelun kautta on itsel yhtään ainoaa ?‘valtiopetos"-lau- den väliltä: luopua eduistaan, tai kanava on; siitä voitaisi a n ta a kaksi taim et n äy ttäv ätk in , ovat ne kui su u rta k a an toivoa siitä, e ttä p ä ä stä i
edut. kansakunnan todelliset e- leen vallannut. Mutta työväes suntoa, lukuunottamatta sitä että sekaantua sotaan, ja me olemme ja puoli tu h a tta dollaria jokaiselle tenkin hyödyllisiä ja aivan v ä lttä siin pitem m älle kuin m issä tä n ä p äi
n iistä kolm estakym m enestä m iljoo m ättöm iä so sialistisessa työväenliik vänä ollaan. E d u staja k o k o u ste n pää
dut. ovat työläisten edut. ja nii tö n kohtalohan riippuukin aina kaikki valtaluokkien etujen vas nyt sodassa.
Mutta Yhdysvallatkaan ei pa n asta Y hdysvaltain a su k k aa sta, jotka keessä. K äytännöllinen toim inta so tö k setk in näin ollen jä ä v ä t vain kuol
den nimessä täytyy tehdä vaati sen omasta
tietoisuustasosta. tustaminen voidaan heidän ta
sialistio sasto issa kaikkine pikkuteil leiksi k irjaim ik si, jo tk a ovat m ak
muksia. anokoot riistäjien la Kun se tuntee yhteiskuntansa, holtaan selittää määrätyllä taval laa sodasta takasin samanlaise eläv ät a litu ise ssa puutteessa.
M utta vaikka m enot ovatkin niin tä vineen on työväestön p a ra s k a s sa n ee t hyvän joukon a in e e llisia va
na kuin se sinne meni. Täälläkin su u n nattom at, niin jä ä kuorm a kui vattaja. Ilm an sitä työväestö ei voi
keijoina toimivat mitä tahansa. tietää se mvöskin menetellä etu la valtiopetokseksi.
roja, vaan jo tk a e iv ä t h y ö dytä ke
Joukko se on joka lopullisesti jensa mukaisesti.
“Minun käsittääkseni etsivät kuljetaan pitkin askelin samaan tenkin niiden k a n n e ttav a k si joiden tulla kykeneväksi o ttam aan vastaan tää n . M utta kun jä s e n istö sa ad a a n
kuitenkin määrää sekä johtajien
Niin kamalaa kuin lapsityö on toverit Benson ja Simons tar suuntaan kuin «Europassakin, jos asem a on m itä kurjin. Kun Yhdys sitä y h teisk u n n allista teh täv ää, joka k ä sittä m ä ä n , e ttä se työ, jo ta o sa s
sa että oman toimintansa, jos kin rauhan aikanakin, muuttuu peettomia vastuksia. Yhdysval kaan ei täällä tulla joutumaa vallat yhtyi sotaan ja a s e tti heti en h isto riallisissa ajan käännekohdissa to issa teh d ään , on s itte n k in arv o
k a sta ja koko työväenluokkaa hyö
se vielä kamalammaksi silloin tain hallituksella on käytettä sodan välittömän hävityksen jal si töikseen seitsem än biljoonaa dol sille tarjoutuu.
se vain käsittää tehtäväusä.
laria käyttövaroiksi, ei se tap a h tu n u t
O ttakaam m e esim erkiksi V enäjän d y ttä v ä ä työtä, niin he a lk a v a t k u n
Ja niiden osalle jotka sen teh kun tilanne muuttuu sellaiseksi, vänään erittäin kunnollinen sala- koihin.
siksi, etteik ö täälläk in olisi ollut tar- vallankum ous. Jos V enäjän työväes n io itta a n iitä te h tä v iä ja silloin he
Täällä sälytetään työväestön vitsevaisia, joiden olisi ensin pitänyt töllä olisi ollut tilaisu u s v ap aasti ke m ielelläänkin o tta v a t n iitä v astaan,
tävän käsittävät, lankeaa niiden että lapset hallinnollisilla määrä poliisilaitos ja täydellinen järjes
kin herättäminen jotka eivät sitä yksillä "vapautetaan” kouluista. tö yleisiä syyttäjiä. Jos siis tulevienkin sukupolvien makset saada av u stu sta. Federal H ealth h ittä ä so sialistista jä rje stö to im in ta a n ja silloin m uodostuu o sa sto issa to i
Kun työvoimasta selitetään ole minkään sosialistisen ryhmän tai tavaksi niin huikea verotaakka B ureaun julkaisem ien num erojen m u sa, sen sijaan kuin sen täy ty i tsaari- m inta v irkeäksi ja h a u sk ak si ja sen
vielä käsitä.
van sellainen puute, eitä lap yksityisen sosialistin lausuntoja että nykyisten suhteiden valli kaan elää tää llä viidestä kuuteen vallan aikana toim ia salaisesti, niin lisäksi e d u sta jak o k o u sten p ä ä tö k se t
Tullaanko siihen
siin täytyy turvautua. silloin voidaan tavalla tai toisella selit tessa ei se ole ollenkaan mah m ljoonaan p e rh e ttä alitu isessa puut yksinvaltiuden k u k istu ttu a ei olisi tu le v a t to te u te tu ik si. T ällaiseen tu
tee ssa ; enem m än kuin m iljoonaa las porvaristo voinut siepata sillä h a llit lokseen pääsem inen n ä y ttä ä n y k y ään
jäävät lapset riistäjien täydelli tää lakivastaisiksi, voimme luot dollinen. Koko yhteiskunnain ta on p alkkatyössä; kolme n e ljä n n es sevaa valtaa käsiinsä, kuten se nyt vielä vaikealta, m u tta siihen on p ä ä s
täälläkin
sen mielivallan alaiseksi. Lapsi taa siilien, että nämä laitok sen tuotannon täytyy järjestyä tä Y hdysvaltain kym m enestä m iljoo teki, jolloin V enäjän työvästö oli täv ä ja siihen p ä ä stä ä n k in 's itk e ä n
Nykyisen sodan aikana ovat työ on yhteiskuntamme kauheim set menettelevät asianomaisten uusille perusteille, ja se järjes n a sta palk k aty ö läisn aisesta ty ösken vailla tietoja ja k ä y tän n ö llistä koke k a sv atu sty ö n avulla.
telee vähem m ällä kuin kahdeksan m usta yh teisk u n n allisista asio ista ja I
kansakuntien riistäjäluokat val pia kirouksia, mutta siitä ei ole kanssa asianmukaisella tavalla, tyy olojen pakosta.
Suom en
työ
dollarin
viikkopalkalla; puolet täysi- järjestö to im in n asta.
Ja mihin lievänsä mennään-
mistautuneet uhraamaan sodan mitään pelastusta niin kauan varsinkin näinä sotakiihkoisina
ik äisistä m iestyöläisistä saa vähem väestöllä sitä vastoin oli tilaisu u s
XlX
moolokille kaiken mitä suinkin kuin on vallalla kapitalistinen aikoina. Miksi pitäisikään sosia kään tilapäisesti, kehityksen y- män kuin v iisisataa dollaria sisä ä n k e h ittä ä jä rje stö ä ä n , jo sk aan ei ai- ___ TvÄläinnr»
•
.P.’
jonka alaisena listien poiketa varsinaisesta teh leinen suunta on sosialismiin, s. tuloja vuodessa ja jokainenhan tie van vapaasti, yksinvaltiudenkin ai- ruta vapausliikettä py-
saadaan irti. Häikäilemättä uh tuotantotapa,
rataan kansakuntien parhaat voi kansakunnan koko miehisen työ tävästään ja vapaaehtoisesti tar o. taloudellisen kehityksen täy tää e ttä sellaisella ei nykyisten elin kana, m utta sepä olikin kykenevä syttelemällä ulkona iär-
mat jotta riistäjien edut tulisivat voiman täytyy olla alituisesti joutua hankkimaan viranomaisil tyy pakosta suuntautua yksityis ta rp e itte n hintojen vallitessa voi e- ottam aan yh teisk u n n allisten asiain ipefXciöoi
a.** x ••
USld »1. Ala CSta tyO-
turvatuiksi. Tiedonannot Eng valmiina teurastettavaksi voiton- le “todistuksia" ja “pointeja” omistuksesta yhteisomistukseen, lää, m utta hintojen alenem isesta el hoidon voima su h te itte n m ukaan kä-
siinsä. J a täm ä oli m ahdollinen Suo- «UlStOVeriesi PyrkilHyk-
mitään muuta mahdollisuutta ei ole tietoa.
lannista kertovat tilanteesta, jo himon verisellä alttarilla ja suu sosialistitovereitaan vastaan?
T eollisuuslaitoksissam m e tap ah tu u meu työväestölle ain o astaan sen kaut- | g i ä P y S y t t e l e m ä l l ä S V r -
“On olemassa katalampiakin ole.
ka von kamala ja joka edelleen ri osa naistyövoimastakin jouufii
tavaton m äärä onnettom uuksia, työ ta. e ttä vuosikym m enen ajan oli
x--• ? 1 “^.7
Mutta
yksityisomistuksesta v äestö ssä on vallalla am m a ttita u te ja työväenyhdistyksissä k a sv a te ttu jä-
on pahenemassa. emmekä me sellaisten tilanteiden aikana pois tekoja kuin valtiopetos.”
ta8ta yhteisestä
kulkeutumi ja m uita v ä lte ttä v issä olevia tau teja, seniä käytännöllisen toim innan avul- liikkeestä.
Edelliseen haluamme vain huo yhteisomistukseen
saakaan tietoomme kaikkein ka hyödyllisen tuotannon palveluk
malampia seurauksia, sillä ne sä sesta. Silloin jää koko kansa- mauttaa. että toveri Hillquit ei nen ei sellaisenaan merkitse tvö- ja enem m än kuin puoli m iljoonaa ih- la. Ne lu k em attom at p ik k u teh täv ät,
T O V E R I
kunnan olemassaolo, sille elin-
tarpeiden hankinta, lasten ja
muiden sellaisten huolehditta
vaksi, joiden työvoimaa koete
taan normaalioloissa suojella.
Sellainen on kapitalismin ki
rous ihmiskunnalle.
j