Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (April 30, 1917)
S IV U K A K S I. N o. 101 TOVERI toinen SOtaVHStaineil ■ Pa’nö_ ja kokoontumisvapautta sellainen suinkin on mahdollista asevelvollisuutta vastaviin väit ihanteitten ja yksilön omantun Päiväkurssien aineet ovat: ! ei millään tavalla supisteta. nonvapauden mukaista, että ih Ulnnen •uomalaisen lyövien Unen kannattaja, ilmestyy Astorlassa, Oregon, teisiin : julistus 1) Nuorison kasvatuskysymys. “3. Me vaadimme, että sopi- miset pakotetaan menettelemään Joka päivä, paitsi m aanantaina. 2) Periaate ja käytännölliset Onko se kansanvaltaista? T O IM IT U S K U N T A : vastoin vakaumuksia^» ? ! mukset hallituksen ja työläisten toi% et ''¿¡asioissa. W. N. R E IV O , A. 8 A L M I, L. M O ILA N E N , J. MALO, K. E. H E IK K IN E N . Suurin osa asevelvollisuusikäi \ iimeisten viidenkymmenen Kuten aikaisemmin mainitsim-| , I välillä kaikissa niissä teollisuuk- i Osastot ottakoot huomioonsa sistä pojista työskentelee palkka vuoden ajalla on tämä maa ol me, konventionin viime hetkinä, sjgsa ja laitoksissa, jotka otetaan päivämäärät milloin luennoitsija TOVERI työssä, koettaen avustaa perhet lut poliittisten pakolaisten tur ilmestyi uusi vastaehdotus hy- Hallituksen kontrollin ja johdon I saap«« itse kullekin paikkakun- (The Comrade) väksytylle sotamanitestille. Sen j alaisiksi> suoritetaan heidän jär- j nalle; <arjCf f “ The organ oi the Finnish workers in the Western States. The only tä elatuksen hankkimisessa. Tu vapaikka, jotka ovat etsineet tur n lh»V irir» if tn lie to i t e p i m m a t r» 1 iv a t : . . . . . . • •• ..........S U U tC n S a J3 (11711 tt,l<- ,1 Finnish daily in the West. Published daily, exeept Monday, at Astoria, allekirjoittajista useimmat olivat, jcstönsä kautta> ja myönnetään mahdollisimman hyvin. lisiko asevelvollisuus kohdistu vaa europalaista asevelvollisuus- Ore., by the Western Workmen’s Publishing Society. äänestäneet enemmistöponnen -keus järjestymiseen niillä aloil- Toverillisesti, Advertising rates in effect July l , 1912, 40c per meh. Special discount maan ylitä raskaasti rikkaan mie pakkoa vastaan. allowed for larger and continuous advertisements. puolesta, jopa jotkut, kuten Job. ja, jotka eivät vielä ole järjes- Länsipiirin piiritoimikunta, hen poikaan? Ei missään tapa Mitä pakollinen asevelvollisuus llarriman, sota-asiain komitean t eet TOVERI, BOX 99, ASTORIA, OREGON. K :tta Tyyni Hyrskymurto. uksessa. ________ AUG UST N IK U L A , M anager. Sihteeri. vaikuttaa? jäseninä olivat allekirjoittaneet “4. Me vaadimme, että jos Plattsburgin harjotuskasarmeil- Entered as second-class mail matter July 18, 1912, at the Post-Office at Emil ' pakollista palvelusta ensinkään la muodostuvat kaikki ne joukot Pakollinen asevelvollisuus ei enemmistön ehdotuksen. Astoria, Oregon, under the Act of March 3rd, 1879. W ashingtonin valtion Seidel asettui johtamaan vas_ i hyväksytään, sen tulee alkaa rik- joista upseeristo otetaan, varak- vaikuta ainoastaan miesten fyy- SUBSCRIPTION RATES: S. s. osastoille kaista nuorukaisista, joilla on silliseen olemukseen, vaan myös- taehdotuksen laatimista ja ke- | kau,k sista. Kaikki 5,000 dollaria IN TH E UNITED STATES AND CANADA: radi nimiä sen alle. Hän onms-i F o r i year >3.75; For 6 Months, >2.00; For 3 Months, >1.25; For 1 Month 50c mahdollisuus maksaa opetukses kin heidän ajatuskantaansa. Se I suuremmat vuotuiset tulot tulee ' W ashingtonin valtion suom alaisten tuikin saamaan noin 60 allekirjoi ottaa hallituksen liuostaan käy so sialistien täm ä n v u o tiset k esäju h lat taan ja kasvatuksestaan; samoin tekee heidät alistuvaisiksi, olipa TILA U SH IN N A T YHDYSVALLOISSA JA CANADASSA: tusta henkilöiltä, jotka jotensakin 1 vuosikerta $3-75; 5 k u u k a u tta >2.00; 3 k u u k a u tta >1.25; 1 kuukausi 50c. on milisia-komentajienkin omat kysymyksessä oikeus tai vääryys, tettäväksi juoksevien sotakulu- heinäk. 4—5 p äiv in ä tullaan pitä- m ään S e a ttle ssa . kaikki lukeutuivat konventionin j SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE: jen suorittamiseen. Jos on oi- tava varoja. Jokaisessa pakolli ja riistää heiltä kaiken itsenäi Ä änestyksen tulos on se u ra a v a : 1 vu o sik erta >5.50; 6 k u u k a u tta >3.00. äärimmäiseen oikeistoon. ... , , .............. ■ keutettua pakottaa palvelukseen sen asevelvollisuuden mukaan sen ajattelutavan; se tekee hei S e a ttle , G. H arbor U m otushiau 40c p a ista tu u m alta. K uolenian-ilm otukset >1.50 k e rta ja Puolueen perustuslaki m aaraa,! •, • , C •• •, ... .... . . . 1 ihmisolentoja, niin on oikeutet- A berdeen . . . . ............... 6 2 maiatov&rsyUlä B-00 k erta. K ihlaus-, syntym ä- ja avioliltto-ilm otukset 60c muodostetussa armeijassa mää dät kokeneiksi ampuma-aseiden etta jos neljäs osa konventionin 4 x ... ...... 13 ............... 0 k e rta , h a ju ta a n tie to ja nim enm uutto-ilm otukset 25c k erta, naim a-ilm otuks it räävät yläluokan jäsenet. .. , .....itua pakottaa siihen myöskin rik- W oodland . . . . ...............14 käsittelijöiksi ja niinollen haluk , 0 Tacom a ........... edustajista niin haluaa, on heillä i . , . T, . . , >1.50 k e rta , avioero-ilm otukset >1.00 kerta. Seisovat llm otukaet seu raav an «• Onko kansanvaltaista pakottaa kaiksi niitä käyttämään, sekä ai J ’ , ,, kauksia. K ahaz ei ole mm py- S e a ttle ............. ...............16 h in ta lu e tte lo n m ukaan p a ista tu u m a lta : 1 v. 20c, & v. 20c, 3 kk. 25c. 1 kk. 30c. oikeus asettaa yleisaanestykselle , .... , . .. . r ... 0 New C astle . . ............... 17 , , ... 7 . . . ... S haa kuin ihmiselämä, S a tu n n a is is ta ilm o tu k sista tulee rah a n se u ra ta m ukana. E nglannin sotaan sellaisetkin miehet jotka heuttaa heissä vihaa itsenäisiä 6 yhdessä konventiohin hyväksy-; “5. Me vaadimme, että pa- P earso n ........... ............... 3 k ie le s tä su o m ennetaan vapaasti. eivät halua sotaan, vaan vastus ajatuksia vastaan ja ihmiselämän 9 ............... 6 C arbonado . . . män päätöksen kanssa, oman 0 Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katujen kulmassa. tavat sitä? kollista sotapalvelusta miehille Roslyn ........... ...............16 halveksumista. 2 vastaehdotuksensa. Tätä oikeut ei määrätä ennen kun Amerikan W ilkeson . . . . ...............10 Telefooni: konttori 365, tolm. 832. Useat pakollisen asevelvolli Vuonna 1910 meni Ranskan 3 ...............17 E v e rett ........... ta mainitut henkilöt‘nyt käyt ---- kansalle on annettu oikeus siitä suuden puolustajat selittävät sen valtiorautatieden henkilökunta tivät hyväkseen. 42 105 * • äänestää. Britannian valtakun kohdistuvan kaikkiin ja ajavan lakkoon, vaatien parempaa palk Kuitenkin sopii huomauttaa, S e a ttle tu llu t v alituksi 63 ää — Vapun päivän takia ei vasta liian myöhään, mihin sitä armeijaan sotakiihkoilijat, ampu- kaa työstään ja lyhyempää työ että kun asia tuli esille konven nassa annettiin Australian kan nen Siis enem m istölle. K uten näkyy o- salle oikeus vaaliuurnalla päät vet ä ä n e sty matarvetehtailijat ja sotakiihkoi- päivää. Lakkoa johdettiin mitä Toveri ilmesty tiistaina. k se e n o tta n e e t osaa ai ollaan kulettamassa. tionin viimeisessä istunnossa, n o a sta a n puolet o sasto ista. S eattlen tää, josko heidät voidaan pakot set toimittajat, mutta suurin osa rauhallisimmin ja parhaassa jä r Sota asettaa työväestön vastat allekirjoittajat ilmoittivat, te h tä v ä k si jä ä valita v a rsi taa sotapalvelukseen. Me vaa osaston M uuan vaikea kysymys tavaksi useita sellaisia kysymyk näistä on kuitenkin jo siinä ikä jestyksessä, ilman että siinä oli useat nainen ju h lak o m itea — eikä luullak että antoivat nimensä julistuk seni olisi h a ita k si, v aik k a täh ä n siä, joita ei tuotannon yhteydes luokassa joka on asevelvollisuus si sattunut minkäänlaista epäjär sen alle ei suinkaan sen vouksi, dimme Amerikan kansalle sa kom iteaan v alitta isiin jä se n iä S e a tt maa oikeutta. jestystä. Mutta sen sijaan että Varsinkin länsirannikon työ sä olisi muuten jouduttu vas lain ulkopuolella. len läh iseu d u n k in o sasto ista. T äm än että kannattaisivat sen hyväksy-: Pakollinen asevelv« dlisuuslaki lakon johdosta olisi pantu toi “6. Me vaadimme, että halli asian lähem pi m ää rää m in e n saa jä ä väestön ratkaistavana on lähim tailemaan vielä pitkiin aikoihin, niistä, vaan ainoastaan saadak tus takavarikoi ja käyttää koko dä kokonaan S e a ttle n to v erien pää mässä tulevaisuudessa muuan joskin siihen lopullisesti olisi tulee päinvastoin pakottamaan meen tutkimus tai myönnytty seen sen vleisääiiestykselle ja te ttä v ä k si. — M utta m itä on sitte n kysymys, jonka edessä saadaan tultu normaalioloissakin. Naiset vallihautoihin. poikaset joiden joihinkin miesten vaatimuksiin, täten antaakseen puolueen jä kansan hyödyksi suuret teolli to isten o sasto jen te h tä v ä ? Niiden suudet, jotka ovat yhteydessä te h tä v ä k si jä ä valvoa, e ttä niiden miettiä ja aprikoida, mutta joka tulevat niinikään teollisuuden mieli on vielä muodostumisti- julisti pääministeri Briand rau- senille tilaisuuden valita. o s a s to t, kuten n ä y te lm ä se u ra t, kansan ruokatarpeiden ja mui a so la itto k u n n at, u rh eilu se j.n.e. nti siltikin vaatii tinkimättä ratkai palvelukseen, samoin lapset vie lassa, mutta kuitenkin tämän tatietyöläiset sotilaslain alaisek Kysymyksessä oleva esitys den välttämättömyyksien tuo kali n iitä on, a lk a v a t u a rat jo issa toim i lain mukaan kyllin vanhoja rat si, kutsuen heidät palvelukseen. suaan. Se on aasialaisen työvoi lä paljon suuremmassa määrässä kuului seuraavasti: aan ju h la k ilp a ilu ja v arten . K ilpai tannossa, kuljetuksessa, säilyt m lujen lähem pi m ä ä ritte ly ja jä r je s tä man käyttö täkäläisen teollisuu kuin näihin saakka ja tämän kaisemaan tämän kamalan kvsv- Seuraus olj, että kun kaikki nä “Kongressi on julistanut, että tämisessä ja myönnissä. m inen m yöskin jäi ju h lak o m itean h a l den palveluksessa. halpapalkkaisen työväestön vai myksen elämästä ja kuolemasta mä työläiset olivat asevelvolli sotatila vallitsee tämän maan tuun. P u h u ja t ju h lille han k k ii val- “7. Me vaadimme, että halli tiokoroitea. Länsirannikon työväestö on kutus'teollisuuteen on varsin tu ja kansainvälisestä siveysopista. suuslain alaisia, olivat harjoitet ja Saksan välillä. 'Sota näiden K ahden kuukauden a ik a tus takavarikoi kaiken käyttö tuja sotilaita, oli heidän pakko na voi paljon toim ia, jo s on halua harkinnut tätä kysymystä jo hoisa niille ammattilaisuuskäsit- Onko asevelvollisuus fyysillisesti kahden kansakunnan välillä on kelpoisen käyttämättömän maan ja in n o stu sta . J a kun kyytim aksut- pitää junat liikkeellä sotilaina. vuosikausia, mutta ei ole löy teille, joiden nojassa täkäläinen kaan S e a ttle e n usealta p a ik k a k u n n a l hyödyllinen? tosiasia. ja asettaa sen viljelykselle tar- ta eivät niin su u rik si nouse, niin Kesällä vuonna 1915, jolloin tänyt sille edullista ratkaisua. työväenliike vielä suurelta osal “Me vastustimme tämän tasa kotuksella varustaa ruokatarpei onpa varm akin, e ttä tu e v lsta kesä Kenelläkään joka vähänkään Bulgaria liittyi keskivaltoihin, Pienomistajistors vaikutuksesta ta elää. ju h lista saad aan todella sellaiset, vallan yhtymistä sotaan, mutta e ttä ne ju h lan nim en an saitse v a t. on esim. Californiassa laadittu fäkäläiscn työväestön järjes- tuntee kasarmielämää ranskalais satuin olemaan Bulgariassa, ei me epäonnistuimme. Työväen ta kotimaista käyttöä varten. P arin päivän se u ru ste lu e ri paikka “8. Me vaadimme, että halli ten ja saksalaisten sotilasten kes kä siellä olisi koskaan yhdytty kaikenlaisia estelakeja japanilai tymistapojen täytyy muuttua pe luokan poliittiset ja taloudelli kuntien te n v k an ssa on om iansa selle siirtolaisuudelle, varsinkin rinpohjaisesti ennen kuin se k y kuudessa ennen sotaa, ei ole pal sotaan ellei pakollista asevelvol set järjestöt eivät olleet kyllin tus takavarikoi ja käyttää kaikki v irk istä m ä ä n koko valtiom m e suom a toim intaa. mitä tulee omaisuuden omistami kenee asettamaan yhtenäistä ja joakaan sanomista sellaisesta ta lisuutta ollut olemassa. Suurin voimakkaita tekemään muuta 1 maa- ja vesi-liikennelaitokset, laisten T oim een siis jok ain en osasto! kaikki vesivoima- ja kastelulai- T overuudella: seen. mutta näillä keinoilla ei tä kestävää rintamaa riistäjäluok- vasta että nuoria miehiä ahde- osa Bulgarian kansasta oli ylei kuin ilmaisemaan vastalauseensa. : . . . . , tokset, kaivokset, öljykentät, SIM ON ARRA, kaa vastaan. Sen täytyy järjes- taan |,il1iikii a’” ik’ ’ >l,lccn s" li- sesti sotaa vastaan ja erikoisesti mä kysymys ratkea. ‘Epäonnistuttuamme estämäs-1 : ,„•,«• , (v.k. k irju ri.) 1 i metsät ja kaikki teollisuusmono- las,ln,aI," r,n vaikutuksen alai vastenmielistä saksalaisten asial Nyt on alulla suunnitelma mil tää niin naiset kuin ' lapsetkin lasiimapnrin tä sotaa agitatsioonillamme m e U , - . • .... . ,.•••• , ,■ ? i poolit, ia että se tehdään heti. le, ollen kahdeksan koko maan joonan tai ainakin puolen mil samoihin järjestöihin ja niiden * seksi. Suomen lehtien tiedon voimme ainoastaan tunnustaa ? j ennen kun o,, kansakunta t i . karsii , Brittiläinen eversti . . . öri N. Mau- kahdestatoista poliittisesta puolu joonan aasialaisen siirtolaisen järjestöjen täytyy aukaista oven sen tosiasiana J ja koettaa , 1 pakot- | nettomuuden sen takni. t an to ja sikäläisistä että liu tuottamiseksi täkäläiseen maan- sa kaikille kansallisuuksille, kat-j <lc se,’tt;i;i ctlä englantilaiset va eesta sillä kannalla. Mutta ku taa , hallitustamme hvväksvmään . , . •. ,• • . . tap ah tu m ista . . . - . - | den kapitalistinen johto epaon- rykmentit. jotka ningas ja pääministeri kieltäytyi viljelyste« »llisuu teen, siis suo somatta ollenkaan mihinkään paaehtoiset vleisen mielipiteen pam ostuk- , i 1 1 ! ntstuu sodan painostuksen ai- raan sanoen kaikkien esteiden muuhun kuin siihen kelpaavatko muodostuvat erilaisista ikäluokis vät kutsumasta kokoon parla - sella rakentavan ohjelman. ' ! RilTicl. n Sen lisäksi mitä k Munine e- ta eivät ole ainoastaan kaiken- menttia. tai selittämään hallituk poistaminen aasialaisen siirtolai ne käytettäväksi teollisuuden dclljsessä numerossa julkaisim “Meidän tarkotuksemme tulee Tämän esityksen allekirjoitti me Suomen lehtien tiedonantoja voimakkaat sen aikeita. Eräät seikat, kuten suuden tieltä. Huolimatta siitä, palvelukseen. Silloin kuin työ laisten häiritiiden nyt olla helpottaa niitä kärsi sikäläisistä tapahtumista, oleili mille kannalle asettunemmekaan läinen on kyllin hyvä teollisuu vastustajat kuin saksalaiset pa- esim. saksalaisen sotilaslähetvs- myksiä ja kurjuutta, joita sota vat : me tässä taas tilaisuudessa ju- Emil Seidel. Garrett T. Thorn, siirtolaiskysymykseen nähden, den palvelukseen. silloin sen i kohisen lain nojalla muodostetut tön saapuminen Sotiaan, saattoi tulee aiheuttamaan omalle väel laista jälenimin tulleitten lehtien täytyy myöntää, että tämän ky täytyy myöskin kelvata taistelu ! rykmentit, vaan myöskin voi- vat vastustajat epäluuloisiksi ja lemme, suojella oikeuksiainme ja Job Harriman. J. Maidon Bar- lausuntoja. symyksen esille tuleminen nyt toveriksi uniossa ja valtiollises | makkaampia taistelemaan taute- useat poliittiset johtajat pyrki vapauksiamme taantumuksellisia ucs. George H. Goebel, Anna I Hu< uomiota herättävänä seikka Malev, O. M Whssing, liidä B. na on se, että missään ci mainita vät kuninkaan puheille saadak on sangen vakava ja saattaa ai sa puolueessa rinnan jokaisen ! ja vastaan. pyrkimyksiä vastaan, ja edis Conley. A. E. Stewarts, S. Z. \'. \ hdysvaltalainen kenraali Leo seen tietää hallituksen aikeet, mitään siitä kuinka paljon ihmi heuttaa vaiheita, joita ei odote- saman alan työläisen kanssa. tää pikaisen rauhan aikaansaa Young. G. J. Braun. Mary Raoul siä surmattiin kumousnlelskcis- nard Wood selittää että 50 pro jolloin kävikin selville, että hal takaan. Länteläinen työväestö Mutta näiden työläisten järjes mista kansanvaltaisuuden perus Millis, C. E. Bowman, Harold sä, joskin kautta rantain sano ei ole koskaan katsellut aasia tämisestä tällä tavalla on -pal senttia täkäläisistä tarjokkaista litus aikoi antautua sotaan Sak teilla, joka on eduksi kansainväli Metcalf, \\ . P. Collins, Frede taan että muutamia surmattii 1. laista työvoimaa suopein silmin, jon helpompi puhua kuin sitä I hylätään fyysillisten puutteelli- san puolelle. Johtajat lähtivät, selle työväenluokalle. Tapahtumista Helsingissä ker rick Krafft. Valentine Bauscli, too maaiisk. 18 p:n Työmies m. ja sillä on 'sangen vakavia syi käytännössä toteuttaa. Riistä- ■ suuksien takia, toisin sanoen mutta ennen kuin he edes pää “Sitäpaitsi meidän tulee käyt tä nurjamielisyyteensä, mutta jäluokka kykenee saamaan osan juuri se osa miehistä joka tar sivät kotiinsa tai ennättivät mil tää hyväksemme tilaisuutta, jon Murray E. King, W. H. Conley, m. seuraavaa: W. B. Smith, J. C. Duke, John Venäjän tapahtumain johdosta nykyinen aika antaa työnantajil näistä puolelleen kaikkia järjes- vitsisi ruumiillista harjoitusta, ei lään tavalla päästä yhteyteen va ka sotaolot tarjoavat, edistääk- Spargo. Cameron IE King, A. P. alkoi täälläkin eilen aamulla so litsijansa kanssa, oli annettu nio- le vieläkin enemmän valtteja kä tyneitten yrityksiä vastustamaan ' tule sitä saamaan. semme meidän kansanvaltaista Jones. Robert Bucch, Cora Da taväen alotteesta ja keskuudessa siinsä, sillä aasialaista työvoi ja nämä työläiset joutuvat tais I Kansakuntamme nuorison pa- bilisoimismääräys. Kukaan ei kollektivismiamme. Jokainen toi venport. \\ . R. Gaylord, Flo liikehtimistä. Liikehtimään nous maa ei tulla suinkaan tuotta telemaan omia etujaan vastaan. i ras osa otetaan pakollisen asevel- enää silloin uskaltanut puhua sista sotivista valloista on huo sut sotaväki oli ottanut pääase- rence Wattles. Walter J. Mil makseen rautatieaseman ja Rau- maan maahan siksi, että täällä ei Ja tämä onkin se vaikein osa . vollisuuden nojalla ja ne jotka rauhasta, eikä yhdelläkään soti mannut sodan kautta, että kapi- lani, J. T. Cunibie, G. C. Porter, tatietorin. Sinne ci siviiliväkeä olisi kylliksi työvoimaa. vaan tästä ratkaistavana olevastä ky ■ eivät saa surmaansa tai tule raa laalla ollut mahdollisuutta käyt tali smi on perusteitaan myöten b.. b. Atwood, J. R. Catton, Ing laskettu. jarikoiksi. eivät ole minkään fvy- tää kansalaisoikeuksiaan tai il siksi, että täkäläisen työvoiman symyksestä. epäkäytännöllinen. Saavuttaak mar M. Iverson, W'. P. Butler, Poliiseja ei ollut kadulla jä r sillisen harjotuksen tarpeessa. maista mielipiteitään. on elintarpeitten kalleuden takia seen korkeimman mahdollisen L. C. Thompson, C. P. Neilson, jestystä pitämässä. Asestettu Pakollinen asevelvollisuus to määrän tehokkaisuutta sotilas- vaadittava vähän enemmän palk Pakollisen asevelvolli Onko pakollinen asevelvollisuus sotaväki valvoi järjestystä. Me Milo C. Jones, E. E. Moore, A. tuttaa koko konsakunnan sotai kaa nyt kuin ennen. Työnanta suuden puolustajille Tarpeellinen? tai si viilitarkotuksissa on huo (i. I uttle, J. W. Houchin, S. G. risotaväki oli liikehtimisen joh Uusia maaväkijoukkoja jat pitävätkin kauheana sitä, että Sisällissodan aikana oli poh siin ajatuksiin. Sotilaskasvatuk- mattu välttämättömäksi» luopua! Star, S. W. Scmple I \ T dossa. päivän kuluessa liittyi aina ku työläiset vaativat jo kolmekin Metropolitan Magazinen sota joislaitojen armeijassa 98 pro sen saaneet miehet kulettavat kapitalistisen teollisuuden tär- wjSi j co Krzvski , R mouksellisten joukkoihin. >ar- sotaiset ajatuksensa ja sokean dollaria päivältä. kirjeenvaihtaja John Reed. joka senttia vapaaehtoisia. teimmistä periaatteista. Sotivi-! nette. Clay Fulks, Fred L. Eair- Huomioita kaduilta. koteihinsa, en maiden on täytynyt luopua Maanviljelystuotteiden tuotta on oleskellut Europassa ei aino Espanjalais-amerikalaisen so- tottelevaisuutensa child. Walter Thomas Mills, Ida minen aasialaisella työvoimalla, astaan sodan ajalla, vaan jo cn- <lan ajalla oli enemmän vapaa- kunnes se on syöpynyt koko kan teollisuuden järjestämisestä ja Heti aamulla alkoi paljon liik A. Beloof, C. C. Loomis. kua siviiliväkeä kaduilla. Kata josta ei tarvitse maksaa muuta nen sotaa, joten niin ollen on ehtoisia tarjokkaita kuin voitiin sakuntaan. Tämä psykologinen käyttämisestä ja pääasiallisim- vaikutus ei elä ainoastaan soti janokan venäläisen konepajan kuin hiukan nimellisesti, tulee tilaisuudessa kirjoittaa huotniois-i kävttää. mista taloudellisista liiketavois 1 N 1 1 ! ! ! ; v H - K - r ; 1 l-h työväki oli lähtenyt riveissä pois halvaksi ja niistä saatu voitto taan tosiseikkojen kannalta, eikä Englannissa muodostettiin va las pi ire issä, vaan samoin koko ta voittoa varten ja hyväksyä! työstä. Kulkivat näin keskikau- kasvaa suhteellisesti, mutta mitä mielikin ituksiensa mukaan, ktr- paehtoisista kolmen miljoonan valtiollisessa elämässä ja teolli sosialistinen periaate tuotannos- j . pungilla vähän aikaa ja liajaan sanoo amerrkalainen työväestö? ten täkäläiset jingoismin puolta- armeija ja olisi voitu lisätä sitä suudessakin, — vieläpä opetus- ta tarvetta varten. Siten on so- i tuivat. \ ähitellen kasvoi ylei- Mitä voi se sanoa, siitä on ky jät, ne joilla ei ole muita ilkeä-! vielä miljoonalla. Pakollinen ase- laitoksessakin, kuten Preussin ta osottanut teollisuuden kollek-1 . j- H - H - l- l I I n HH-H-X- i-i l i n i ¡ r Kaiki?aUkk° kadu“ la lukuisaksE alla v ilis i ihmisiä kuin symys. Onko sillä näissä olois tmeHsiä ja itsekkäitä tarkoituk-j velvollisuus oli poliittinen juoni koko yhteiskunnallinen järjestel )a iolid°n : S. S. Järjestö n luennoit- ! ">ehiiäispesässä: r unaisia nau- sa muuta valinnan mahdollisuut siä, tekevät. Reed kirjoittaa! enemmän kuin sotilaallinen vält- mä niin selvästi osoittaa. tehokkaisuuden etevammyyden. «Sir»», c v ihoja oja ilmestvi ilmestyi vhä yhä runsaammin ta kuin alistua ja luopua siitä kongressimiehille osoittamassaan' täniättömvvs. “Tämän kokemuksen johtami sijan Sanna K an n as ihmisten rintoihin ja käsivarsiin. Asevelvollisuuspakko ja kansan- elintasosta johon se vuosien ku kirjelmässä m. m. seuraavaa: Niitä oli nuorilla ja vanhoilla, (.anadassa on pakollinen ase- ten m atka-ohjeîm a na me tulisimme siten uudista „ vakaisuus. herroilla ja työläisillä. Niinpä luessa on tottunut? Näyttää sil Minä otan vapauden kirjoittaa velvollisuus kerta toisensa pe- maan meidän taloudellisen jär Asevelvollisiin.--pakko sodan nähtiin punainen merkki lihavan teifie tekeillä olevan pakollisen tä kuin ei sillä olisi suuriakaan rääti hylätty, vaikka kolmas so jestelmämme, että saisimme py Toukok. porvarisriistäjän rintapielessä yh ajaksi, jollaista täällä nyt suun mahdollisuuksia, sillä aasialaisen asevelvollisuuslain johdosta kos ta vuosi on jo menossa. syvästi kotimaista tarvetta var Sand Coulee, Mont. J—5 p. tä hyvin kuin hänen riistämänsä nitellaan, merkitsee eittämättä työvoiman järjestäminen ei ny ka olen. kuluttanut puolitoista työläisenkiu. Niin oli äkkiä pu- 1 I Austraaliassa on pakollinen yleistä sotilasharioituspakkoa, jo ten suurimmat mahdolliset tu Butte, Mont. 8—9_ dD p. Bonner, Mont. 11—12—13 p. kyisin ole mahdollista siinäkään vuotta sotankäyvissä maissa so-i asevelvollisuus hylätty, äänestä- | naiseksi muuttunut meidän pu- lokset kansallisrikkauksiemme Mullan Idaho 14— 15—lö—17 p. . ¡naista vaatettakin pelkäävät por- määrässä kuin tavallisina aikoi takirjeenvaih taiatta, tutustunut en valli,lantioissa oleva armeija ka ei ole mitään vähempää kuin oikeasta käyttämisestä. Kellogg, Ida. 18 p. I varinune. He olivat taasen na. varsinkaan lännellä jossa ei oloihin viidellä eri rintamalla ja kin suurella enemmistöllä sitä yleinen pakollinen asevelvolli “Näiden tarkotusten edistämi Enaville, Ida. 19—20 p. kansan mukana'. Lupasivat- suus. Ja se tarkoittaa sitä, että valkorotuinen työväestö ole it tehnvt huomioita sodan vaiku- vastaan. seksi me esitämme seuraavan Cataldo, Ida. 21—22 p. | kiu ehkä taas suuria. lleidänkin sen sijaan kun täällä oltaisi va- ohjelman: sekään voinut järjestyä. tuksesta ihmisiin. Edelleen, kos- Spokane, Wash. 23—24—25 p • täytyy olla punaisia — toistai- kansani antaisuusaatteen Jos pakollinen asevelvollisuus ka kulutin Europassa melkein Pakollinen asevelvollisuuslaki on ¡paita i seksi. ”1. Me vaadimme, että So- ! Wash. 30—31 p. epäamerikalainen. eteenpäin viemisen puolesta tais dov. Sanna Kannasten luen ajaa sadat tuhannet työläiset ar kaksi vuotta ennen kuin sota al Punaisen kankaan kaunalla te sialistipuolue järjestää yhteyden! toaineet ovat seuraavat: telemaan, joudutaan taisteluun kivät kauppiaat eilen suuria afää meijaan. saattaa olla. että muu koi ja tutustuin siihen kehitys Yhdysvaltain kansalaisista vas vihollismaissa olevien sosialistien ! 1) Maatalous kysymys. kaikella voimalla militarismin e- rejä. Möivät punaista kangas tamin paikoin tulee työväestöstä kulkuun. joka eittämättömästi tustavat tuhannet sotaa, niiksi kanssa siinä tarkotuksessa, että I 2) Unionistinen liike. taan ja tietysti hyvällä hinnalla. tilapäisesti puutettakin ja tämän johti sikäläiset kansakunnat so pitäisi siis pakottaa nekin tais distymistä vastaan. rauha voitaisiin aikaansaada kan-i 3) Historia ja periaate. Liikutaan keskikaupungin ka puutteen varalta aukaistaan ovet taan. Minä pyydän kaikella re telemaan sellaisen asian puoles 4) Suomalaisen järjestön mer duilla. Paukahtaa revolveri sil san valtaisilla ehdoilla niin pian kityksestä. Kannattakaa niitä liikkeitä, jot kuin mahdollista. aasialaiselle siirtolaisuudelle, ja hellisyydelläni kohdistaa teidän ta, johon he eivät luota? loin tällöin. Riennetään katso- ka ilmoittavat Toverissa. Jokaista osastoa keinutetaan; maan, mitä on tapahtunut. So- amerikalainen työväestö huomaa huomionne setiraaviin pakollista Onko amerikalaisten vapaus- “2. Me vaadimme, että puhe-, jarjestämään päiväkurssit, jos ■ tamiehet ovat ampuneet upsee- T O V E R I ii Järjestömme asioita 1
