S IV U
K A K S I.
N o. 101
TOVERI
toinen SOtaVHStaineil ■ Pa’nö_ ja kokoontumisvapautta sellainen suinkin on mahdollista
asevelvollisuutta vastaviin väit ihanteitten ja yksilön omantun
Päiväkurssien aineet ovat:
! ei millään tavalla supisteta.
nonvapauden
mukaista,
että
ih
Ulnnen •uomalaisen lyövien Unen kannattaja, ilmestyy Astorlassa, Oregon, teisiin :
julistus
1) Nuorison kasvatuskysymys.
“3. Me vaadimme, että sopi-
miset pakotetaan menettelemään
Joka päivä, paitsi m aanantaina.
2)
Periaate ja käytännölliset
Onko se kansanvaltaista?
T O IM IT U S K U N T A :
vastoin vakaumuksia^» ?
! mukset hallituksen ja työläisten toi% et ''¿¡asioissa.
W. N. R E IV O , A. 8 A L M I, L. M O ILA N E N , J. MALO, K. E. H E IK K IN E N . Suurin osa asevelvollisuusikäi \ iimeisten viidenkymmenen Kuten aikaisemmin mainitsim-|
, I välillä kaikissa niissä teollisuuk- i Osastot ottakoot huomioonsa
sistä pojista työskentelee palkka vuoden ajalla on tämä maa ol me, konventionin viime hetkinä, sjgsa ja laitoksissa, jotka otetaan päivämäärät milloin luennoitsija
TOVERI
työssä, koettaen avustaa perhet lut poliittisten pakolaisten tur ilmestyi uusi vastaehdotus hy- Hallituksen kontrollin ja johdon I saap«« itse kullekin paikkakun-
(The Comrade)
väksytylle sotamanitestille. Sen j alaisiksi> suoritetaan heidän jär- j nalle; <arjCf
f
“
The organ oi the Finnish workers in the Western States. The only tä elatuksen hankkimisessa. Tu vapaikka, jotka ovat etsineet tur
n lh»V irir» if tn lie to i t e p i m m a t r» 1 iv a t : . . . . . .
•
••
..........S U U tC n S a
J3
(11711 tt,l<-
,1
Finnish daily in the West. Published daily, exeept Monday, at Astoria,
allekirjoittajista useimmat olivat, jcstönsä kautta> ja myönnetään mahdollisimman hyvin.
lisiko
asevelvollisuus
kohdistu
vaa
europalaista
asevelvollisuus-
Ore., by the Western Workmen’s Publishing Society.
äänestäneet
enemmistöponnen -keus järjestymiseen niillä aloil-
Toverillisesti,
Advertising rates in effect July l , 1912, 40c per meh. Special discount maan ylitä raskaasti rikkaan mie pakkoa vastaan.
allowed for larger and continuous advertisements.
puolesta,
jopa
jotkut,
kuten Job. ja, jotka eivät vielä ole järjes-
Länsipiirin piiritoimikunta,
hen poikaan? Ei missään tapa
Mitä pakollinen asevelvollisuus llarriman, sota-asiain komitean t eet
TOVERI, BOX 99, ASTORIA, OREGON.
K :tta Tyyni Hyrskymurto.
uksessa.
________
AUG UST N IK U L A , M anager.
Sihteeri.
vaikuttaa?
jäseninä
olivat
allekirjoittaneet
“4. Me vaadimme, että jos
Plattsburgin harjotuskasarmeil-
Entered as second-class mail matter July 18, 1912, at the Post-Office at
Emil ' pakollista palvelusta ensinkään
la muodostuvat kaikki ne joukot
Pakollinen asevelvollisuus ei enemmistön ehdotuksen.
Astoria, Oregon, under the Act of March 3rd, 1879.
W ashingtonin valtion
Seidel asettui johtamaan vas_ i hyväksytään, sen tulee alkaa rik-
joista
upseeristo
otetaan,
varak-
vaikuta
ainoastaan
miesten
fyy-
SUBSCRIPTION RATES:
S. s. osastoille
kaista nuorukaisista, joilla on silliseen olemukseen, vaan myös- taehdotuksen laatimista ja ke- | kau,k sista. Kaikki 5,000 dollaria
IN TH E UNITED STATES AND CANADA:
radi nimiä sen alle. Hän onms-i
F o r i year >3.75; For 6 Months, >2.00; For 3 Months, >1.25; For 1 Month 50c mahdollisuus maksaa opetukses kin heidän ajatuskantaansa. Se
I suuremmat vuotuiset tulot tulee ' W ashingtonin valtion suom alaisten
tuikin saamaan noin 60 allekirjoi
ottaa hallituksen liuostaan käy so sialistien täm ä n v u o tiset k esäju h lat
taan
ja
kasvatuksestaan;
samoin
tekee heidät alistuvaisiksi, olipa
TILA U SH IN N A T YHDYSVALLOISSA JA CANADASSA:
tusta
henkilöiltä,
jotka
jotensakin
1 vuosikerta $3-75; 5 k u u k a u tta >2.00; 3 k u u k a u tta >1.25; 1 kuukausi 50c. on milisia-komentajienkin omat kysymyksessä oikeus tai vääryys,
tettäväksi juoksevien sotakulu- heinäk. 4—5 p äiv in ä tullaan pitä-
m ään S e a ttle ssa .
kaikki lukeutuivat konventionin j
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE:
jen suorittamiseen. Jos on oi-
tava varoja. Jokaisessa pakolli ja riistää heiltä kaiken itsenäi
Ä änestyksen tulos on se u ra a v a :
1 vu o sik erta >5.50; 6 k u u k a u tta >3.00.
äärimmäiseen oikeistoon.
...
, , .............. ■ keutettua pakottaa palvelukseen
sen asevelvollisuuden mukaan sen ajattelutavan; se tekee hei
S e a ttle , G. H arbor
U m otushiau 40c p a ista tu u m alta.
K uolenian-ilm otukset >1.50 k e rta ja
Puolueen perustuslaki m aaraa,! •, • ,
C
••
•,
...
....
.
. . 1 ihmisolentoja, niin on oikeutet- A berdeen . . . . ............... 6
2
maiatov&rsyUlä B-00 k erta. K ihlaus-, syntym ä- ja avioliltto-ilm otukset 60c muodostetussa armeijassa mää dät kokeneiksi ampuma-aseiden
etta jos neljäs osa konventionin 4
x
...
......
13
............... 0
k e rta , h a ju ta a n tie to ja nim enm uutto-ilm otukset 25c k erta, naim a-ilm otuks it räävät yläluokan jäsenet.
..
, .....itua pakottaa siihen myöskin rik- W oodland . . . . ...............14
käsittelijöiksi ja niinollen haluk ,
0
Tacom a ...........
edustajista niin haluaa, on heillä i . , .
T, .
. ,
>1.50 k e rta , avioero-ilm otukset >1.00 kerta. Seisovat llm otukaet seu raav an
«•
Onko kansanvaltaista pakottaa kaiksi niitä käyttämään, sekä ai
J
’
, ,, kauksia. K ahaz ei ole mm py- S e a ttle ............. ...............16
h in ta lu e tte lo n m ukaan p a ista tu u m a lta : 1 v. 20c, & v. 20c, 3 kk. 25c. 1 kk. 30c.
oikeus asettaa yleisaanestykselle , .... , . .. . r ...
0
New C astle . . ............... 17
, , ...
7 . . . ...
S haa kuin ihmiselämä,
S a tu n n a is is ta ilm o tu k sista tulee rah a n se u ra ta m ukana.
E nglannin sotaan sellaisetkin miehet jotka heuttaa heissä vihaa itsenäisiä
6
yhdessä konventiohin hyväksy-; “5. Me vaadimme, että pa- P earso n ........... ............... 3
k ie le s tä su o m ennetaan vapaasti.
eivät halua sotaan, vaan vastus ajatuksia vastaan ja ihmiselämän
9
............... 6
C
arbonado
.
.
.
män päätöksen kanssa, oman
0
Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katujen kulmassa.
tavat sitä?
kollista sotapalvelusta miehille Roslyn ........... ...............16
halveksumista.
2
vastaehdotuksensa. Tätä oikeut ei määrätä ennen kun Amerikan W ilkeson . . . . ...............10
Telefooni: konttori 365, tolm. 832.
Useat pakollisen asevelvolli
Vuonna 1910 meni Ranskan
3
...............17
E
v
e
rett
...........
ta mainitut henkilöt‘nyt käyt
----
kansalle on annettu oikeus siitä
suuden puolustajat selittävät sen valtiorautatieden
henkilökunta
tivät hyväkseen.
42
105
*
• äänestää. Britannian valtakun
kohdistuvan kaikkiin ja ajavan lakkoon, vaatien parempaa palk
Kuitenkin sopii huomauttaa,
S e a ttle tu llu t v alituksi 63 ää
— Vapun päivän takia ei vasta liian myöhään, mihin sitä armeijaan sotakiihkoilijat, ampu- kaa työstään ja lyhyempää työ että kun asia tuli esille konven nassa annettiin Australian kan nen Siis enem
m istölle. K uten näkyy o-
salle oikeus vaaliuurnalla päät vet ä ä n e sty
matarvetehtailijat ja sotakiihkoi- päivää. Lakkoa johdettiin mitä
Toveri ilmesty tiistaina.
k se e n o tta n e e t osaa ai
ollaan kulettamassa.
tionin viimeisessä istunnossa,
n o a sta a n puolet o sasto ista. S eattlen
tää,
josko
heidät
voidaan
pakot
set
toimittajat,
mutta
suurin
osa
rauhallisimmin
ja
parhaassa
jä
r
Sota asettaa työväestön vastat
allekirjoittajat ilmoittivat,
te h tä v ä k si jä ä valita v a rsi
taa sotapalvelukseen. Me vaa osaston
M uuan vaikea kysymys tavaksi useita sellaisia kysymyk näistä on kuitenkin jo siinä ikä jestyksessä, ilman että siinä oli useat
nainen ju h lak o m itea — eikä luullak
että antoivat nimensä julistuk
seni olisi h a ita k si, v aik k a täh ä n
siä, joita ei tuotannon yhteydes luokassa joka on asevelvollisuus si sattunut minkäänlaista epäjär sen alle ei suinkaan sen vouksi, dimme Amerikan kansalle sa kom
iteaan v alitta isiin jä se n iä S e a tt
maa oikeutta.
jestystä. Mutta sen sijaan että
Varsinkin länsirannikon työ sä olisi muuten jouduttu vas lain ulkopuolella.
len läh iseu d u n k in o sasto ista. T äm än
että
kannattaisivat
sen
hyväksy-:
Pakollinen asevelv« dlisuuslaki lakon johdosta olisi pantu toi
“6. Me vaadimme, että halli asian lähem pi m ää rää m in e n saa jä ä
väestön ratkaistavana on lähim tailemaan vielä pitkiin aikoihin,
niistä, vaan ainoastaan saadak
tus
takavarikoi ja käyttää koko dä kokonaan S e a ttle n to v erien pää
mässä tulevaisuudessa muuan joskin siihen lopullisesti olisi tulee päinvastoin pakottamaan meen tutkimus tai myönnytty seen sen vleisääiiestykselle ja
te ttä v ä k si. — M utta m itä on sitte n
kysymys, jonka edessä saadaan tultu normaalioloissakin. Naiset vallihautoihin. poikaset joiden joihinkin miesten vaatimuksiin, täten antaakseen puolueen jä kansan hyödyksi suuret teolli to isten o sasto jen te h tä v ä ? Niiden
suudet, jotka ovat yhteydessä te h tä v ä k si jä ä valvoa, e ttä niiden
miettiä ja aprikoida, mutta joka tulevat niinikään
teollisuuden mieli on vielä muodostumisti- julisti pääministeri Briand rau- senille tilaisuuden valita.
o s a s to t,
kuten
n ä y te lm ä se u ra t,
kansan ruokatarpeiden ja mui a so la itto
k
u
n
n
at,
u
rh
eilu
se
j.n.e. nti
siltikin vaatii tinkimättä ratkai palvelukseen, samoin lapset vie lassa, mutta kuitenkin tämän tatietyöläiset sotilaslain alaisek
Kysymyksessä oleva esitys den välttämättömyyksien tuo kali n iitä on, a lk a v a t u a rat
jo issa toim i
lain
mukaan
kyllin
vanhoja
rat
si,
kutsuen
heidät
palvelukseen.
suaan. Se on aasialaisen työvoi lä paljon suuremmassa määrässä
kuului seuraavasti:
aan ju h la k ilp a ilu ja v arten . K ilpai
tannossa, kuljetuksessa, säilyt m
lujen lähem pi m ä ä ritte ly ja jä r je s tä
man käyttö täkäläisen teollisuu kuin näihin saakka ja tämän kaisemaan tämän kamalan kvsv- Seuraus olj, että kun kaikki nä
“Kongressi on julistanut, että tämisessä ja myönnissä.
m inen m yöskin jäi ju h lak o m itean h a l
den palveluksessa.
halpapalkkaisen työväestön vai myksen elämästä ja kuolemasta mä työläiset olivat asevelvolli sotatila vallitsee tämän maan
tuun.
P u h u ja t ju h lille han k k ii val-
“7. Me vaadimme, että halli tiokoroitea.
Länsirannikon työväestö on kutus'teollisuuteen on varsin tu ja kansainvälisestä siveysopista. suuslain alaisia, olivat harjoitet ja Saksan välillä. 'Sota näiden
K ahden kuukauden a ik a
tus
takavarikoi
kaiken
käyttö
tuja
sotilaita,
oli
heidän
pakko
na
voi
paljon
toim ia, jo s on halua
harkinnut tätä kysymystä jo hoisa niille ammattilaisuuskäsit- Onko asevelvollisuus fyysillisesti
kahden kansakunnan välillä on kelpoisen käyttämättömän maan ja in n o stu sta . J a kun kyytim aksut-
pitää
junat
liikkeellä
sotilaina.
vuosikausia, mutta ei ole löy teille, joiden nojassa täkäläinen
kaan S e a ttle e n usealta p a ik k a k u n n a l
hyödyllinen?
tosiasia.
ja asettaa sen viljelykselle tar- ta eivät niin su u rik si nouse, niin
Kesällä vuonna 1915, jolloin
tänyt sille edullista ratkaisua. työväenliike vielä suurelta osal
“Me vastustimme tämän tasa kotuksella varustaa ruokatarpei onpa varm akin, e ttä tu e v lsta kesä
Kenelläkään joka vähänkään Bulgaria liittyi keskivaltoihin,
Pienomistajistors vaikutuksesta ta elää.
ju h lista saad aan todella sellaiset,
vallan yhtymistä sotaan, mutta
e ttä ne ju h lan nim en an saitse v a t.
on esim. Californiassa laadittu
fäkäläiscn työväestön järjes- tuntee kasarmielämää ranskalais satuin olemaan Bulgariassa, ei me epäonnistuimme. Työväen ta kotimaista käyttöä varten.
P arin päivän se u ru ste lu e ri paikka
“8.
Me
vaadimme,
että
halli
ten
ja
saksalaisten
sotilasten
kes
kä
siellä
olisi
koskaan
yhdytty
kaikenlaisia estelakeja japanilai tymistapojen täytyy muuttua pe
luokan
poliittiset
ja
taloudelli
kuntien te n v
k an ssa on om iansa
selle siirtolaisuudelle, varsinkin rinpohjaisesti ennen kuin se k y kuudessa ennen sotaa, ei ole pal sotaan ellei pakollista asevelvol set järjestöt eivät olleet kyllin tus takavarikoi ja käyttää kaikki v irk istä m ä ä n koko valtiom m e suom a
toim intaa.
mitä tulee omaisuuden omistami kenee asettamaan yhtenäistä ja joakaan sanomista sellaisesta ta lisuutta ollut olemassa. Suurin voimakkaita tekemään muuta 1 maa- ja vesi-liikennelaitokset, laisten
T oim een siis jok ain en osasto!
kaikki
vesivoima-
ja
kastelulai-
T overuudella:
seen. mutta näillä keinoilla ei tä kestävää rintamaa riistäjäluok- vasta että nuoria miehiä ahde- osa Bulgarian kansasta oli ylei kuin ilmaisemaan vastalauseensa. :
. . .
. , tokset, kaivokset, öljykentät,
SIM ON ARRA,
kaa vastaan. Sen täytyy järjes- taan |,il1iikii a’” ik’ ’ >l,lccn s" li- sesti sotaa vastaan ja erikoisesti
mä kysymys ratkea.
‘Epäonnistuttuamme
estämäs-1
:
,„•,«•
,
(v.k. k irju ri.)
1
i metsät ja kaikki teollisuusmono-
las,ln,aI," r,n vaikutuksen alai vastenmielistä saksalaisten asial
Nyt on alulla suunnitelma mil tää niin naiset kuin ' lapsetkin lasiimapnrin
tä
sotaa
agitatsioonillamme
m
e
U
,
-
.
•
....
.
,.••••
,
,■
?
i poolit, ia että se tehdään heti.
le, ollen kahdeksan koko maan
joonan tai ainakin puolen mil samoihin järjestöihin ja niiden * seksi.
Suomen lehtien tiedon
voimme
ainoastaan
tunnustaa
? j ennen kun
o,, kansakunta
t
i
. karsii
,
Brittiläinen
eversti
.
.
.
öri
N. Mau- kahdestatoista poliittisesta puolu
joonan aasialaisen siirtolaisen järjestöjen täytyy aukaista oven
sen tosiasiana J ja koettaa , 1 pakot- | nettomuuden sen takni.
t
an to ja sikäläisistä
että liu
tuottamiseksi täkäläiseen maan- sa kaikille kansallisuuksille, kat-j <lc se,’tt;i;i ctlä englantilaiset va eesta sillä kannalla. Mutta ku taa , hallitustamme
hvväksvmään .
, . •. ,• •
. .
tap ah tu m ista
. . .
-
. -
| den kapitalistinen johto epaon-
rykmentit.
jotka ningas ja pääministeri kieltäytyi
viljelyste« »llisuu teen, siis suo somatta ollenkaan
mihinkään paaehtoiset
vleisen
mielipiteen
pam
ostuk-
,
i
1 1
! ntstuu sodan painostuksen ai-
raan sanoen kaikkien esteiden muuhun kuin siihen kelpaavatko muodostuvat erilaisista ikäluokis vät kutsumasta kokoon parla - sella rakentavan
ohjelman.
' ! RilTicl. n
Sen lisäksi mitä k Munine e-
ta
eivät
ole
ainoastaan
kaiken-
menttia. tai selittämään hallituk
poistaminen aasialaisen siirtolai ne käytettäväksi
teollisuuden
dclljsessä numerossa julkaisim
“Meidän tarkotuksemme tulee
Tämän esityksen allekirjoitti me Suomen lehtien tiedonantoja
voimakkaat sen aikeita. Eräät seikat, kuten
suuden tieltä. Huolimatta siitä, palvelukseen. Silloin kuin työ laisten häiritiiden
nyt
olla
helpottaa
niitä
kärsi
sikäläisistä tapahtumista, oleili
mille kannalle asettunemmekaan läinen on kyllin hyvä teollisuu vastustajat kuin saksalaiset pa- esim. saksalaisen sotilaslähetvs- myksiä ja kurjuutta, joita sota vat :
me
tässä taas tilaisuudessa ju-
Emil Seidel. Garrett T. Thorn,
siirtolaiskysymykseen
nähden, den palvelukseen. silloin sen i kohisen lain nojalla muodostetut tön saapuminen Sotiaan, saattoi tulee aiheuttamaan omalle väel
laista jälenimin tulleitten lehtien
täytyy myöntää, että tämän ky täytyy myöskin kelvata taistelu ! rykmentit, vaan myöskin voi- vat vastustajat epäluuloisiksi ja lemme, suojella oikeuksiainme ja Job Harriman. J. Maidon Bar- lausuntoja.
symyksen esille tuleminen nyt toveriksi uniossa ja valtiollises | makkaampia taistelemaan taute- useat poliittiset johtajat pyrki vapauksiamme taantumuksellisia ucs. George H. Goebel, Anna I Hu<
uomiota herättävänä seikka
Malev, O. M Whssing, liidä B. na on se, että missään ci mainita
vät kuninkaan puheille saadak
on sangen vakava ja saattaa ai sa puolueessa rinnan jokaisen ! ja vastaan.
pyrkimyksiä vastaan, ja edis Conley. A. E. Stewarts, S. Z. \'.
\ hdysvaltalainen kenraali Leo seen tietää hallituksen aikeet,
mitään siitä kuinka paljon ihmi
heuttaa vaiheita, joita ei odote- saman alan työläisen kanssa.
tää pikaisen rauhan aikaansaa Young. G. J. Braun. Mary Raoul siä
surmattiin kumousnlelskcis-
nard
Wood
selittää
että
50
pro
jolloin kävikin selville, että hal
takaan. Länteläinen työväestö
Mutta näiden työläisten järjes
mista kansanvaltaisuuden perus Millis, C. E. Bowman, Harold sä, joskin kautta rantain sano
ei ole koskaan katsellut aasia tämisestä tällä tavalla on -pal senttia täkäläisistä tarjokkaista litus aikoi antautua sotaan Sak teilla, joka on eduksi kansainväli
Metcalf, \\ . P. Collins, Frede taan että muutamia surmattii 1.
laista työvoimaa suopein silmin, jon helpompi puhua kuin sitä I hylätään fyysillisten puutteelli- san puolelle. Johtajat lähtivät, selle työväenluokalle.
Tapahtumista Helsingissä ker
rick Krafft. Valentine Bauscli, too maaiisk. 18 p:n Työmies m.
ja sillä on 'sangen vakavia syi käytännössä toteuttaa. Riistä- ■ suuksien takia, toisin sanoen mutta ennen kuin he edes pää
“Sitäpaitsi meidän tulee käyt
tä nurjamielisyyteensä, mutta jäluokka kykenee saamaan osan juuri se osa miehistä joka tar sivät kotiinsa tai ennättivät mil tää hyväksemme tilaisuutta, jon Murray E. King, W. H. Conley, m. seuraavaa:
W. B. Smith, J. C. Duke, John
Venäjän tapahtumain johdosta
nykyinen aika antaa työnantajil näistä puolelleen kaikkia järjes- vitsisi ruumiillista harjoitusta, ei lään tavalla päästä yhteyteen va ka sotaolot tarjoavat, edistääk-
Spargo.
Cameron
IE
King,
A.
P.
alkoi
täälläkin eilen aamulla so
litsijansa kanssa, oli annettu nio-
le vieläkin enemmän valtteja kä tyneitten yrityksiä vastustamaan ' tule sitä saamaan.
semme meidän kansanvaltaista Jones. Robert Bucch, Cora Da taväen alotteesta ja keskuudessa
siinsä, sillä aasialaista työvoi ja nämä työläiset joutuvat tais I Kansakuntamme nuorison pa- bilisoimismääräys. Kukaan ei kollektivismiamme. Jokainen toi
venport. \\ . R. Gaylord, Flo liikehtimistä. Liikehtimään nous
maa ei tulla suinkaan tuotta telemaan omia etujaan vastaan. i ras osa otetaan pakollisen asevel- enää silloin uskaltanut puhua sista sotivista valloista on huo
sut sotaväki oli ottanut pääase-
rence Wattles. Walter J. Mil makseen rautatieaseman ja Rau-
maan maahan siksi, että täällä ei Ja tämä onkin se vaikein osa . vollisuuden nojalla ja ne jotka rauhasta, eikä yhdelläkään soti mannut sodan kautta, että kapi-
lani, J. T. Cunibie, G. C. Porter, tatietorin. Sinne ci siviiliväkeä
olisi kylliksi työvoimaa. vaan tästä ratkaistavana olevastä ky ■ eivät saa surmaansa tai tule raa laalla ollut mahdollisuutta käyt tali smi on perusteitaan myöten
b.. b. Atwood, J. R. Catton, Ing laskettu.
jarikoiksi. eivät ole minkään fvy- tää kansalaisoikeuksiaan tai il
siksi, että täkäläisen työvoiman symyksestä.
epäkäytännöllinen. Saavuttaak mar M. Iverson, W'. P. Butler,
Poliiseja ei ollut kadulla jä r
sillisen harjotuksen tarpeessa.
maista mielipiteitään.
on elintarpeitten kalleuden takia
seen korkeimman mahdollisen L. C. Thompson, C. P. Neilson, jestystä pitämässä.
Asestettu
Pakollinen asevelvollisuus to määrän tehokkaisuutta sotilas-
vaadittava vähän enemmän palk Pakollisen asevelvolli Onko pakollinen asevelvollisuus
sotaväki valvoi järjestystä. Me
Milo C. Jones, E. E. Moore, A.
tuttaa koko konsakunnan sotai
kaa nyt kuin ennen. Työnanta
suuden puolustajille
Tarpeellinen?
tai si viilitarkotuksissa on huo (i. I uttle, J. W. Houchin, S. G. risotaväki oli liikehtimisen joh
Uusia maaväkijoukkoja
jat pitävätkin kauheana sitä, että
Sisällissodan aikana oli poh siin ajatuksiin. Sotilaskasvatuk- mattu välttämättömäksi» luopua! Star, S. W. Scmple I \ T dossa.
päivän
kuluessa
liittyi aina ku
työläiset vaativat jo kolmekin
Metropolitan Magazinen sota joislaitojen armeijassa 98 pro sen saaneet miehet kulettavat kapitalistisen teollisuuden tär- wjSi j co Krzvski , R
mouksellisten
joukkoihin.
>ar-
sotaiset ajatuksensa ja sokean
dollaria päivältä.
kirjeenvaihtaja John Reed. joka senttia vapaaehtoisia.
teimmistä periaatteista. Sotivi-! nette. Clay Fulks, Fred L. Eair-
Huomioita kaduilta.
koteihinsa, en maiden on täytynyt luopua
Maanviljelystuotteiden tuotta on oleskellut Europassa ei aino Espanjalais-amerikalaisen so- tottelevaisuutensa
child.
Walter
Thomas
Mills,
Ida
minen aasialaisella työvoimalla, astaan sodan ajalla, vaan jo cn- <lan ajalla oli enemmän vapaa- kunnes se on syöpynyt koko kan teollisuuden järjestämisestä ja
Heti aamulla alkoi paljon liik
A. Beloof, C. C. Loomis.
kua siviiliväkeä kaduilla. Kata
josta ei tarvitse maksaa muuta nen sotaa, joten niin ollen on ehtoisia tarjokkaita kuin voitiin sakuntaan. Tämä psykologinen käyttämisestä ja pääasiallisim-
vaikutus ei elä ainoastaan soti
janokan venäläisen konepajan
kuin hiukan nimellisesti, tulee tilaisuudessa kirjoittaa huotniois-i kävttää.
mista taloudellisista liiketavois
1 N 1 1 ! ! ! ; v H - K - r ; 1 l-h työväki oli lähtenyt riveissä pois
halvaksi ja niistä saatu voitto taan tosiseikkojen kannalta, eikä
Englannissa muodostettiin va las pi ire issä, vaan samoin koko ta voittoa varten ja hyväksyä!
työstä. Kulkivat näin keskikau-
kasvaa suhteellisesti, mutta mitä mielikin ituksiensa mukaan, ktr- paehtoisista kolmen miljoonan valtiollisessa elämässä ja teolli sosialistinen periaate tuotannos- j
. pungilla vähän aikaa ja liajaan
sanoo amerrkalainen työväestö? ten täkäläiset jingoismin puolta- armeija ja olisi voitu lisätä sitä suudessakin, — vieläpä opetus- ta tarvetta varten. Siten on so-
i tuivat. \ ähitellen kasvoi ylei-
Mitä voi se sanoa, siitä on ky jät, ne joilla ei ole muita ilkeä-! vielä miljoonalla. Pakollinen ase- laitoksessakin, kuten Preussin ta osottanut teollisuuden kollek-1 . j- H - H - l- l I I n HH-H-X- i-i l i n i ¡ r Kaiki?aUkk° kadu“ la lukuisaksE
alla v ilis i ihmisiä kuin
symys. Onko sillä näissä olois tmeHsiä ja itsekkäitä tarkoituk-j velvollisuus oli poliittinen juoni koko yhteiskunnallinen järjestel
)a
iolid°n
:
S.
S.
Järjestö
n
luennoit-
!
">ehiiäispesässä:
r unaisia nau-
sa muuta valinnan mahdollisuut siä, tekevät. Reed kirjoittaa! enemmän kuin sotilaallinen vält- mä niin selvästi osoittaa.
tehokkaisuuden etevammyyden.
«Sir»», c
v
ihoja
oja ilmestvi
ilmestyi vhä
yhä runsaammin
ta kuin alistua ja luopua siitä kongressimiehille osoittamassaan' täniättömvvs.
“Tämän kokemuksen johtami sijan Sanna K an n as ihmisten rintoihin ja käsivarsiin.
Asevelvollisuuspakko ja kansan-
elintasosta johon se vuosien ku kirjelmässä m. m. seuraavaa:
Niitä oli nuorilla ja vanhoilla,
(.anadassa on pakollinen ase-
ten m atka-ohjeîm a
na me tulisimme siten uudista
„ vakaisuus.
herroilla
ja työläisillä. Niinpä
luessa on tottunut? Näyttää sil
Minä otan vapauden kirjoittaa velvollisuus kerta toisensa pe-
maan meidän taloudellisen jär
Asevelvollisiin.--pakko
sodan
nähtiin
punainen
merkki lihavan
teifie
tekeillä
olevan
pakollisen
tä kuin ei sillä olisi suuriakaan
rääti hylätty, vaikka kolmas so
jestelmämme, että saisimme py
Toukok.
porvarisriistäjän
rintapielessä
yh
ajaksi, jollaista täällä nyt suun
mahdollisuuksia, sillä aasialaisen asevelvollisuuslain johdosta kos ta vuosi on jo menossa.
syvästi kotimaista tarvetta var Sand Coulee, Mont. J—5 p.
tä
hyvin
kuin
hänen
riistämänsä
nitellaan, merkitsee eittämättä
työvoiman järjestäminen ei ny ka olen. kuluttanut puolitoista
työläisenkiu. Niin oli äkkiä pu-
1
I Austraaliassa on pakollinen yleistä sotilasharioituspakkoa, jo ten suurimmat mahdolliset tu Butte, Mont. 8—9_ dD p.
Bonner,
Mont.
11—12—13
p.
kyisin ole mahdollista siinäkään vuotta sotankäyvissä maissa so-i asevelvollisuus hylätty, äänestä-
| naiseksi muuttunut meidän pu-
lokset
kansallisrikkauksiemme
Mullan Idaho 14— 15—lö—17 p. . ¡naista vaatettakin pelkäävät por-
määrässä kuin tavallisina aikoi takirjeenvaih taiatta,
tutustunut en valli,lantioissa oleva armeija ka ei ole mitään vähempää kuin oikeasta käyttämisestä.
Kellogg, Ida. 18 p.
I varinune.
He olivat taasen
na. varsinkaan lännellä jossa ei oloihin viidellä eri rintamalla ja kin suurella enemmistöllä sitä yleinen pakollinen asevelvolli
“Näiden tarkotusten edistämi Enaville, Ida. 19—20 p.
kansan
mukana'.
Lupasivat-
suus.
Ja
se
tarkoittaa
sitä,
että
valkorotuinen työväestö ole it tehnvt huomioita sodan vaiku- vastaan.
seksi me esitämme seuraavan Cataldo, Ida. 21—22 p.
|
kiu
ehkä
taas
suuria.
lleidänkin
sen sijaan kun täällä oltaisi va- ohjelman:
sekään voinut järjestyä.
tuksesta ihmisiin. Edelleen, kos-
Spokane, Wash. 23—24—25 p • täytyy olla punaisia — toistai-
kansani antaisuusaatteen
Jos pakollinen asevelvollisuus ka kulutin Europassa melkein Pakollinen asevelvollisuuslaki on ¡paita
i seksi.
”1. Me vaadimme, että So- !
Wash. 30—31 p.
epäamerikalainen.
eteenpäin
viemisen
puolesta
tais
dov.
Sanna
Kannasten
luen
ajaa sadat tuhannet työläiset ar kaksi vuotta ennen kuin sota al
Punaisen kankaan kaunalla te
sialistipuolue järjestää yhteyden! toaineet ovat seuraavat:
telemaan,
joudutaan
taisteluun
kivät
kauppiaat eilen suuria afää
meijaan. saattaa olla. että muu koi ja tutustuin siihen kehitys
Yhdysvaltain kansalaisista vas
vihollismaissa olevien sosialistien ! 1) Maatalous kysymys.
kaikella
voimalla
militarismin
e-
rejä.
Möivät punaista kangas
tamin paikoin tulee työväestöstä kulkuun. joka eittämättömästi tustavat tuhannet sotaa, niiksi
kanssa siinä tarkotuksessa, että I 2) Unionistinen liike.
taan
ja
tietysti hyvällä hinnalla.
tilapäisesti puutettakin ja tämän johti sikäläiset kansakunnat so pitäisi siis pakottaa nekin tais distymistä vastaan.
rauha voitaisiin aikaansaada kan-i 3) Historia ja periaate.
Liikutaan keskikaupungin ka
puutteen varalta aukaistaan ovet taan. Minä pyydän kaikella re telemaan sellaisen asian puoles
4) Suomalaisen järjestön mer duilla. Paukahtaa revolveri sil
san valtaisilla ehdoilla niin pian
kityksestä.
Kannattakaa niitä liikkeitä, jot kuin mahdollista.
aasialaiselle siirtolaisuudelle, ja hellisyydelläni kohdistaa teidän ta, johon he eivät luota?
loin tällöin. Riennetään katso-
ka
ilmoittavat
Toverissa.
Jokaista
osastoa
keinutetaan;
maan,
mitä on tapahtunut. So-
amerikalainen työväestö huomaa huomionne setiraaviin pakollista
Onko amerikalaisten vapaus-
“2. Me vaadimme, että puhe-, jarjestämään päiväkurssit, jos ■ tamiehet ovat ampuneet upsee-
T O V E R I
ii Järjestömme asioita 1