Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (April 28, 1917)
Sivu neljä No. 100 TO VERI T. : joko loukkaantunut, tai vanhuu \ ärv äyshomrrrille kuitenkin on tä oikeuksiaan vaativat, jonka mossa tehdyt lupaukset samai j edes kunnolleen tilap ä isestik ä ä n m - den takia voimansa m enettänyt kovin epäedullista se seikka, että puolesta taistellessaan he tvöky- sen voiton takia unohdetaan ja tah ta a. Län n en suom alaisen työ väen ä ä n e n k a n n a tta ja , ilm estyy A storiassa. O regon, L än stp lirissä onkin h u o m attav asti jo k a päivä, paitsi m aan antain a. i J» m uutenkin tvömarkki noilla raajarik k. ¿siksi joutuneet sotr- kynsä ovat m enettäneet. K a p i-• jätetään täyttäm ättä, niin siitä ta a n n u ttu hcrinostunelsuudesi>a, m ut ; • i *.« jvK. G »v < r» jäänyt huonommalle puolelle, laat avuttom ina kaduille työn- talisti ei kuitenkaan välitä m is vähin erin ja monenlaisissa eri ta vaikka se lla ista ei ollutkaan, oli W . N. R E IV O , A. S A L M I. L. M O IL A N E N . J. M A L O , K. E. H E IK K IN E N niin hänet arm otta on tvónnetty netään ja sitäpaitsi se kiihottaa tään m uusta kuin rahakukka- m u u »issa kerääntyy koko k a pohekuum e siltT' riittä v ä n korkealla. ; kadulle kaikkien m uitten yhteis to to n a olevien sotilailtenkin m ie nansa paisuttam isesta, sillä siinä pitalistiselle järjestelm älle se1 Ja k u in k as m uuten, kun k aikkialta TOVERI ali v a ra ttu p a rh a a t su u n so itta ja t “as- kunnan hylkioitten ja muun yh liä siksi, että näitten mielissä on h; ien inhim illisyytensä, isän laisin ‘‘k aula villoja”, etta uusia (The Comrade) torialaisen m aailm ankatsom uksen'' The organ of the F in u iib w orkers in the W estern S ta te s. The oul> teiskunnallisen kuonan k aato Kuvastuu hämäränä samanlaisen m aallisuutensa ia tunteittensa vähitellen ja aivan autom aatti- m ahdollisesti sy n n y ttä m ä ä tarv e tta Finnish daily in the W est. Published daily, exA>pt M onday, at A storia. paikalle omaan kurjuuteensa kohtalon mahdollisuus ja sen. toi m ittapuu, ia siksi kun kaikki sesti sille punoutuu pettäm ätön varten. M utta m itään sellaista tar Ore., by the W estern W o rk m en s Fubuauiug Society. i vettä ei sy n ty n y t, jo sk in osa edusta voton synkkyys ja tekee heille kansalle hillittöm än voiton h i ia varma hirsinuora. A dvertising rale s in effect July 1, 1912, 4uc per inch. Special discount kuolemaan. allow ed tor larg er and continuous ad v ertisem en ts. jista kovasti m oitiskeli A storian h a i Nykyisen sodan aikana on jo vastenmieliseksi sotarintam aan TOVERI, BOX 9s. ASTORIA, OREGON. lilla vallitsevaa jä rje s ty s tä — tai kaisessa maassa kaikin keinoin m atkustam isen, Siksipä nämä AUGUST NlKULA, M anager. oikeam m in jä rje s ty k s e n p u u tetta näv- jouduttu työläisien “isänmaalli sotilaat rivatkin viime aikoina telm äkappaleen esity k sen aikana. Sa- E n tered as second-class mail m atte r Ju ly 18, 1912, a t th e Post-O ffice a t su u tta ” kiihottam aan, ja "uhrau eri maista tulleitten tietojen m u A storia, Oregon, under the A ct of M arch 3rd, 1879. aoivat olevan vallan sie tä m ä tö n tä , e t tä e iv ä t a in o a staa n lapset, vaan ai tuvaisuuteen” yllyttäessään tu li kaan alkaneet vaatia niitten lupa SUBSCRIPTION RA TES: vat porvarilliset työnantajat uksien täyttäm istä, joita “isän ¡•kerran puolueen ehdokas presiden- kuisetkin p itä v ä t ta p a n a a n puhua ja IN THE UNITED STA TES AND CANADA: Herrasmiesten filo j niksi puhuu väkivallan k äy tö stä t a - h ä i r i t ä e sity stä . M utta sillä ei ole F or 1 y ear $3.75; F or 6 M onths, $2.00; F o r 3 M onths, $1.25; F or 1 M onth 50e kaikkialla, varom attom asti kvllä- m aallisuutta” hehkuvat porva- > valla, joka sotkee siihen puolueen, | » H ä ä n tek e m istä kokouksen kanssa, sofiaa kin, luvanneeksi kaikille työläi- rit ovat pitkin matkaa antaneet, " TILAU SHIN NAT YHDYSVALLOISSA JA CANADASSA: i niin m itäs m uita a s e t u en ää U rvi- | sillä kokouksessa vallitsi m allikelpoi- 1 vu o s ik erta $3.75; 6 k u u k au tta $2.00; 3 k u u k a u tta $1.25; 1 kuukausi 50c. sille entiset työpaikkansa kun nä-! mikäli sodasta 'palaavien sotilait O ivallisen n äy tteen tyypillisestä sa- taankaan. i nea Jä rje sty s, v aik k ak aan ei Red S U O M E E N JA M U U A L L E U l K O M A IL L E : m.i takaisin sotarintam asta p a -! ten työhön o tta m i n e n o n k y s y - ; ’«’^ ^ « s ia h s ti s ta a n ta a puolueem m e j Sellainen vääristely, jo ta Benson Mxxigeti e d u sta ja ollenkaan hyväksy- 1 vuo sikerta $5.o0; 5 k u u k a u tta $3.00. viim evuot aen ehdokas Y hdysvaltain , harjoU taa on m itä k a ta lln ta ja sle. nyt N a tsare tin kirvesm iehen arvosta- laavat, olivatpa sitten raajarikko mvksessa. Ilmot uauinta 4bc p a ista tu u a ia lta . K uolem au-iunotukset $1.50 k e rta ja presidentiksi, Allan L. Benson, a r täm ättö m in tä. Kun väliem m istörapor- lua — se kun oli s a ttu n u t paikal aiulstoväraylllä $2.00 kerta. Kihlaa»-, syntym ä- ja avioliitto-iim otukset 50c ja tai ei — aivan samalla ta v a l Asia on kapitalisteille kovin vostellessaan New York C all’in sun k erta. hapitaantieK > ja uim eainuutio-ilinotukset 25c k erta, naim a-innotuks u la kuin nykyisin tässäkin m aas ! tin k a n n a tta ja t ovat ilm eisesti Hit- leen. nuntai-num erossa puolueem m e sota- vastenmielinen seikka, sillä raa- <1.50 kerta, avtoero-ilniotukset $1.00 kerta. Seisovat iiraotukaet seu raa vati V uoristovaltioiden e d u s ta ja t olivat tolaism ielisiä. niin tu rv a u tu v at he väi- h in ta lu e tte lo n m ukaan p a ls ta tu u m a lta • 1 v 20c. sa v. 20c. 3 kk. 25c, 1 kk. 30c sa tehdään. Näitä lupauksia teh- jarikkoinen ei koskaan voi tuot y a s ta ista kantaa. 'ris te ly ih in . saadakseen enem m istöra- entisellä ren n o lla päällään y lim ääräi S atu n n aisista ilinouuksista tulee rahan se u ra ta m ukana, E u g la n n in - 1 dessään kapitalistim m e ilmeises- Benson on yksi n iistä Uudesta- ¡ portin k a n n a tta jista saksalaism ielisiä. sille v eroesityksineen, m u tta sellaista taa samaa voittoa työskennelles k ielestä suom ennetaan vapaasti. kym m enestä, jotka alle k irjo ittiv at vä- ! ti laskivat, että sota ei näin k a u sään samalla ’p alkalla ja samois- hem m isiöra portin ja luonnollisesti voidakseen tarp een tulleen h a jo itta a ei lännellä sied etä, ja siksi ei yli H u o n e isto sijaitsee 10:nnen ja Duane katujen kulm assa an tule kestäm ään ia että heidän m ääräisiä veroja a se te ttu k a a n . sa töissä kuin terveet tvöjuhdat hän nyt tekee kaikkensa, saadak- puolueen, elleivät voi sitä vallata. T elefooni: konttori 365, toim . 832. C a lifo rn ialatset lu p asiv at o tta a jo * Benson ei y ritä k ää n k ieltää sitä, » ta ou. n lisäksi o v a t kapitalis- ^een puolueen jäsen istö n siihen k i ----- ei . tarvitse milloinkaan lupauk- 1 la kaisen kunnollisen leh tiasiam ieh v a siaan tävttää siksi, että niitten tit esim. Canadassa saaneet mil- «itykseen. e ttä enemmistön lausunto etteikö hän k an n attaisi liittolaisia, 1 i vaan pahottelee sitä. e tte i puolue h ä pois n ä y ttä m ö itä ja a s e tta a — lehti- täyttäm inen kävisi välttäm ät tö- tei mielivaltaisen pienillä palkoil on mltä puolueem m e nen m ukanaan tee sam alla tavalla. asia m ieheksi; se littiv ä t ry h ty v än sä vapauden kieltoa, näyttää nyt uhiksi vain silloin kun yleinen la pitää palveluksessaan vihollis- sota vas täiseksi kannaksi. H än m enee niin kauaksi, e ttä ke- nyt k e rra n k in oikein tositoim iin To SENSUURILAKI- mielipide sitä vaatisi, ja se sitä k ie ltä ä | ruokavaroja kuin puee t-iema-Ct verin leiv ttän iisek si, v ieläpä lupasivat c .,:j ' Benson ei toki y ritä k ää n ESITYKSEMME siltä, että ei sentään niin pitkäl taasen vaatisi vain silloin, k u u ' m aitten kansalaisia ilman sitä. etteikö enem m istön rap o rtti oli- ho ttaa “m eitä ” k asv attam aan niin hankkia sille k irje en v a ih ta jia k in , siis le mennä. Saattaa olla että ei näillä on ollut mitään oikeutta si sosialistinen, päinvastoin se hi n tä paljon ruokavaroja kuin m ahdollista k e rra ssa a n paljon lupasivat. uskalleta tällä kertaa edemmäksi yhä jatkuvasti sotilaita sotarinta- vajjtta'i Tu ossa maassa o v a t ju u ri h arm ittaak in , että siinä niin ja läh ettäm ään ne Europaan. Eikä se olisikaan paljon teh ty , pu- K ongressissa parhaillaan te kuin siihen, että laki määrää suo- maaR tarvitaan, un raajarikkoiset sotilaat kuitenkin perinpohjaisesti se lite tä ä n sosialis- I E räs toinenkin seikka pak o ttaa , lounaattakaan tap ailem isesta, jos Cali- keillä oleva sensuurilakiesityS ranaisesti rangaistavaksi v a in 1 Sotaa on kestänyt jo kohta viime aikoina katsoneet oikeu tien k a n ta sotaan ja syyt sellaisen Bensonin ‘herk k ää m ieltä, se nimit- , fo rn ia la ise t h an k k isiv at valtio ssaan taitaa sentään m enettää osan sellaisesta, milloin nimenomaan kolmisen vuotta ja siinä ajassa dekseen karkottaa vihollismait- kannan om aksum iselle. Benson, näyt- . täin e ttä konventsioni edellisten ko- yhtä m onta tila a ja a kuin A sto rialla suurim m ista toranam p.tistaan cn" I kiellettyjä sotilassalaisuuksia iti- on Huropan verisiltä teurastus ten kansalaiset pois työpaikois- tä ä jostain saaneen sellaisen kama- kem usten opettam ana, p ä ä tti luopua on. S a a tta a olla. e ttä A storian ja nen kuin se lähetetään sanom a' läistaan. K unhan sanomalehdis 'kentiltä ennättänyt palata takai- taan teollisuuslaitoksista. hote lan k äsitteen, e ttä puolueem m e olisi siitä, e ttä puolueem m e ehdokas pre- C alifornian väiUiä sy n ty y k in tä ssä pitänyt a se ttu a toisen tai toisen so- sidentiksi valitaan yleisäänestyksellä. 1 pikapuoliin n avakka o tte lu siltä ke lehdistön kimppuun. to voi säilyttää edes arvostelu- sin kotiseuduilleen raa’arik« .¡k j ]cista inc. ja itse astua sijalle tapuolueen ta a k re n ja kun hiilien Hän näet tietää, e ttä konventsionis- nellä on enem m än tilaa jia , sillä as- Jos wall katulaiset olisivat oikeutensa, saa työväestö edes joutuneita "urhoja”. Ensiksi kmC ja sjjna tehtävässä ovat “lu-kka m aailm ankatsom ukseen m ielestään liitto laisten puolella ol sa, jossa henkilön kyvyt ollaan tila i tcrialnifcten saaneet aikom uksensa läpäise- osittain tietää valtaluokan aiko- näitä saapui sinne ja tänne vain | tietoisina" terveet sotilaat heillä io in oikeassa, niin olisi puolueen suudessa punnita, ei tulla tekem ään kuuluu nyt kuuluvan T overin tilaa- m ään sellaisena kuin niitä ensin musten todellisen luonteen, sillä joitakin, niin niitten uhrautuva! kohottam inen tu h an te en m uka 1 uitat asettu a solaa k a n n a tta sellaista h e rra sm iesv a lin ta a kuin vii jam ä ärä n olleet apuna. Ilappam ina ovat A storiassa ja sitten tu lk o o tp a ja ot m aan — joskin Bensonin reseptin me k erralla vleisäänestys teki, m ut suunniteltiin, olisi jokainen jul- . vaikkakin osa täkäläisestä työ- suutta "m aansa puolesta", jok; työnantajat koettaneet “suojella m ukaan. takoot sen kotoaan. ta h ä n tä ei ollenkaan huoleta se, käisu joka l>hbi uskaltanut ta-, väen lehdistöstä onkin erehtynyt saattoi heidät henkensäkin sen om aisuuttaan Eikä s itä k u rssia p u u ttu n u t m u ilta ja karkottaa työ- S elostuksessa hyökätään m itä hai e ttä äärim m äinen oikeisto ja ä ä rim \a l.a tai toiseha m ainita riistä-1 tu ’<emaan riistäjiään, niin osa ; -'taian edestä alttiiksi panemaan { m ailtaan vaatimuksia esittävät kaile niät tiimi mm in cneinraistörapor- m äinen vasem m isto yhteisellä toi kaan. Polson H eikki ei o llut ollen jiem . m e aikeista, saanut ............... kapulan s.;p : j<;,v kiivasta ; . ♦ , . j:i taidokastaj.K' raujatii-a m enettäm ään, vedet- sotilaat, mutta silloin tavallisiin tin käytännöllisen toim innan ohjeita m innallaan sai aikaan esim . saboteesi- kaan m in k ä ä n la iste n toivom usten suuhunsa, m utta nyt näyttää su- taistelua työväenluokan etujen ’ esimerkiksi kaikille toisille1 (lessa , ovat nämä rvhtvneet vastaan, seiittärn ällä niitä kokonaan pykälän poistam isen ja pari ealifor- kannalla, ei edes niiden, kun m u u ta ta, että tämän maan työväestöön - pUO]csta< huolim atta niistä syn olletikin värväystarkoittiksissn "sapoteeraam. an", särkien konei- päinvastoin kuin niiden tark o tu s on. n ialaisten reform istien e sity stä p e ru s mat e d u sta ja t toivoivat H eikin ja ikäänkuin viittaam alla e ttä raportin tuslakiin, joiden m ukaan kuka Poli hänen o sasto n sa lu n asta v an edes yh istutettu \ apuusi.lanne, nun per- kistä pilvistä joita valtiollisella j;i ilon kyyneleitä vuodattaen ja esineitä, vieläpä suoranai la a tija t olisivat s a a te tta v a t lukkojen tik .itsija hyvänsä voi olla puoluees den osakkeen T overiin. V aati p ä ä t,.\a ä ja \ ir\atuliinaista kuin ¡"-''taivaalla leijaiteekin ja joiden 'porvarinaikko<et heille lahjoiteli seen väkivaltaisuuteenkin tvössä taa k se isänm aan pettureina. Benson sa ja perustella omia osastojaan tö stä ja saikin. J a e p ä ilem ä ttä saa onkin, on sentään esteenä räi- saIaniat saattavat iskeä alas mil vat m u isto e sin e itä ja suuteioi-j (»Jcvia liiaalaisia k o h ta an , asettaa puolueen puolustam aan jo- ‘ puolueosastojen kan ssa kilpailem aan. tä y ttä jiä k in — se kuuluu m ontar.a- kcinioien suunnitelm ien edessä. loin tahansa. ta ja miehet kokoilivat kolehteja. lo 'ka s el la. risesti ' o v at tvös- k aista sa ttu m a a joka tavallk tai toi- H ellaista toim intaa Benson kannat- Laisten tapaan. E n täs w ash ln g to n ilaiset ? Sellaiset ennen knulum attom at H a sa a te ta a n s e littä ä hallitu sv asta: ! taa. sillä se on am erikalaista, koska Mutta l un raajarikkojen su ru !- ; kenncll eet maan apitahstien voi . M oitiskelivat ja kehuskelivat ja seksi, m utta hiin p itä ä erikoisen pa enem m istön tahto ei voi sitä kontrol- kiristyssuunnitclm at kuin paino NilTTÄVÄT liset lähetykset alkoivat laajeta , tok-i. Sotilailla on näissä hom sen jälk een olivat ty y tyväisiä, i.upa- hana sitä. e ttä siinä puhutaan jo u k leerata. vapauden kieltäminen ja pakoili ja laajeta, niin porvaritkin a lk o i-1 tn:ssa vicine-! mielipidekin ollut koliikkeestä siv at teh d ä p a rh a a n sa p äätö k sien to- KYLVÖÄÄN asevelvollisuuspakkoa l Lukijam m e saav at tilaisuuden tu- sen asevelvollisuuden voiinaan- p teutti.m isessa. W ashingtonille kuuluu vat käydä k\ hnäkiskois’ksi Ja i takanaan, jot.-n hallituskaan ei v staan. tu stu a perinpohjairem m in sekä enem- asettam inen saavat sentään ame J okaisessa sotivassa maassa entisiä liikkeitten t \ < »Iäisiä ei ole voinut ko *h tövkeässä S “ onkin juu ri täm än jotikkoliik- m istön e ttä vähem m istön rap o rttiin kunnia siitä, e ttä sin n e m enee enem Kcassa muo- rikalaisessakin työläisessä oudon on raajarikkoina ja osaksi työ en.ia tunnettu, eikä heidän nimi ’ k; - n ja puoluekurin pciko. Joka pa- ennenkinn n iistä ään estetä ä n , san.öin män T overia kuin y h teen k ään m uu dossa käydä -oinaisuutta suoje nee fa lo n k isc sia listit liikkeelle joka I kuin niihin m u ib.akln esityksiin, jols- hun valtioon, Joskin s a a tta v a t nyt tunteen hereille. Ja jos sellaiset • kyvyttöm inä takaisin kotiin pa ään löydetty vanhoista palkka , lem; an", vaikkakaan hvvää ha- ' eri:' kun puolue y rittä ä o tta a aske-1 ta yleisäänestys lopullisesti päättää. jääd ä jälelie a sto ria la isista , jah k a lan kaikesta huolim atta asetetaan j läävien sotilaitten elättäm inen . 'ist ista. mikä heidät juhlallises täällä p äästään alkuun lua ei ole näytianvt puuttuvan. leenkaan heidän yksilöllistä t o i m i n - ---------------------------------- voimaan, ei ole taki.uta e tte ik ö ' käynyt hyvin pulmalliseksi kysy j ti annettujen lupausten mukaan T o v e ritark in sa a tiin kuin sa atiin ; Mitä pitemmälle sota jatkuu. laansa rajottaakseen. SC a ’.h,!UnaiSI r:Jun'l,ltush»!men-i inyKseksi. Tavallisesti on näet olisi oikeuttanut täydellä palkal-i niin sitä vaikeammaksi kä kin kokoukseen, kun e d u sta ja t oikein iv raa < K irjo ittaja m yöntää arvostelunsa o- Piiri- ja yhtiöko odottivat. K yllä se onkin h van vain m ielipiteensä ilm auksen, ! • k '1''" 1 ' a,tauiok.:.le vas ■ työläi; i;i nykyisessä järjestehnäs- la työskentelem ään kiften ennen ’¡a rikkojen kouksen päätyttyä ik täm ävissään ättämisT vsymys ia rikit kai kukaan olekaan siitä ha ä Toverin liike se n tä ä n laa ja lii teiiinn. ustt ainekset luonuollises-1 sä tavattu käy ttää kapitaalin sotaan menoakin samaisiss. sitä kiihkeämmäksi käy kaikki ke, kun eivät edes liikkeen om at nen k anssaan eri m ieltä, sitä s T u rp a k ä rä jä t ovat m enneet, esity k ti m asennettaisi, m utta josta kui •! palveluksessa vain niin kauan 1 liikkeissä. alla kansan mieliala, kun "isän todellakin on. oikea herrasm ieh en set m uu ttu n eet päätöksiksi ja odot henkilötkään voi läh em in ässä kuin tenkin olisi seurauksena niiden , kun niistä on korkein mahdolli o ta a jatkuu ia r k u n vieläkin, viru;;!.-; oin-j S ."otaa eikä . maan 3a edestä it-ensä uhranne?, m ielenilm aus p roletaarisia jouäkek..- tiv a t osastojen täytäntöönpanoa. ! se itsem ä ssä ku u k au d essa tu lla toi- vapaushaaveiden särkyminen. ! nen hvötv saati j o. niin kauan tietoakaan siitä milloinka se tn ten kohtalosta ei vähääkään sen s itte itä vastaan. Ja täm än inirlen- H auskoja veitikoita osa ed u stajista siaan edes näkem ään. Mutta eellai joiden varjossa amerikalainen kun kukin yksityinen työläinen Ice loppunnan. ja siksi harjote jälkeen kaikista kauniista lujia- ilm auksen larkotuksena ei ole mi- ! ja ev ästy k sistä. K okoukset olivat I :ien se nyt vain on. K uten san o ttu , oli e d u sta jisto v- I.ään muu kuin k ä y itä ä nykyistä ti- { m uuten aivan paikallaan, m u tta puul- riistäjäluokka lihavimmat saaliin on ollut täysissä loim issa ia taan värvävstäkin nvt i’ilten -• en . n sis.ta hu< 'limatta välitetä, niin leensä ty y n tä, rau h aa ra k a sta v a a , e- tui vähem m istöä, puuttui v astalau sei • lan n e tta hyväkseen saadakseen lei- • sa hankkii. kvennvt eniten voittoa tuotta • ; uenkin yhtä häikäilem ättä ja vh i pi :n k un nämä ovat m enettäneet ma*uksi puolueen kapinalliseksi ryh- j ta ja — h erm ostuneisuutta. Ei edet riitä in to v erillista ja ty y ty v ä istä v ä Kun sota viraston taholta ensin v.is.i työnantajilleen raatam aan. 1 tä suurill suurilla lupauksina kuten en ; taistelukunfoisu itensa ja nun m äksi. jonka hallitus n u jertaisi ensi- j yittään puhevuoroa k äytetty, jo sta keä. ja h ien o tu n te ista , tyytyi v;.i:i esitettiin melkein kaiken sana .Mutta sitten kun tvöläinen on nenkin k; ■aikissa uivissa maissa, man kun unina ilta iärjestehnäl- m lsu i tilaisuuden sa ".¡aan. K u n ' viisi sa an u t a ilie tta herm ostua, ei v alittam aan kuin olisi p itän y t sanoa T O V E R I I Topologi ; ihmistieteen tutkija) tvneelle < >inan tulevaisuutensa Yieon mielestä todistuksena “ju m unistista elämä;! elävien villien nivosKin si n . < sankariajalla, ei o lint,’ kats"') i ihttinecn kahdesta svvs- kuvan." malallisen kaitselm uksen olemas ja raakalaisten keskuudessa mi K ielitie k< Nai:: ¿Ien se k u v ite lta v a , "illan t selville, ett* Historiallisilla Välimeren •o> '’o< a. jumala-olennon, joka. tasa-arvoisuuden tunne niin elä teellinen historia", jonka läpi. m uutamia intohimot vä ja valtava, ettei kenenkään * ;<au.- .11;r ; ulia 'i i ui ; . « uuu ! i järjestäen , u» j o».<.**_ *» ihmisten •»«*» muouostumi m a itte n n-au, -osuudesta, joita heillä oli Vicon mukaan, jokaisen nen m tajuiníu¡ •n samojen saan- \ Un 'satoni ennen nvKvisen a ja n -¡ - i,ui meidän elää ihmisyhteis- -a1'ita oma ta \ ähäarvoisintakaan ! voitettavana kehityskulussaan. on kiojettava. ei olekaan buen m usaan. Kan^antietciliiä; .iskun alkua Ikuf e nousi jälleen ja kunna-sa. kun muutoin ihmiset. I esinettä siten ettei se kuuluisi I (atk. 1 \ ien myöskin uskoi lyvsillisven jumalaolennon keksimä historia •i'\;it ioytan ulvnyt kiintyneinä, i o ’Miiekin vhtä hyvin; m utta sii samoja taruja vil- nvt tähän päivään asti j yksityisasioihinsa 111. \ i c » n h i s t o r i a n Ta i sam anlaisuuteen. järjestelm ä, vaan ihmisen !u ni. sivistvs ansojen k e sk un - li istorioitsijat tyytyvät ainoas joutuisivat asum aan v ksikseen : tä asti kun ihminen on elänyt \ ico, jonka teoksia historioit "Ihm iskunnan asiain valtakun- iiisP '-iällisen edistyksen utinni m | yksityisom aisuuden vallitessa, <»- Monet •u-atietcilijät ei- vaan mainitsemaan tästä paljo-; ja Tavassa kuin villieläimet.” Miat. yhteiskum atieteilijät ja ii- iv ;s s a tavtvx oda henkinen, kai- f ‘ iiri ia Id sto rio itsiia,. inka tu t vät mia J- n ä itä leg en d o ja ia taru r k : v k s; k is . stä tosiasiasta, ai- Täm ä ihmiskunnan intohimoja vat palkkatyöläiset, kövhälistö. Iosolit tuskin koskaan lu k ev at,. kil’c kan.-.ille yhteinen kieli jo- 1 ii kansojen eri kehitysasteita, jö kansojen hengentuotteina, j >l kom atta etsiä sille selitystä, jota johtava jum ala-olento on uusi se- alistuneet yhteiskunnalliseen a- vaikka siellä ja täällä vanhoissa aa \ it.oaisesti tul' it.see elämän vertailee niitä ia ryhm ittää niitä., ka oksivat < s: vneet s n ui lisin,: iie i-ivkt kv Iki T»ytäisikään oinas- litys kansanomaiselle lausekkeel- lennukseensa, pitäen sitä muka kirjoissa he tapaavat hänen "C or tapahtum ia ; ja tässä kielessä on tulee käsittäm ään tämän suunni tradit-,ioneina, n rimätietoiua, tä ,i tutkinm-p.iiristääii. Sillä ai- T - "ihm inen päättää, jumala luonnollisena kohtalona. si e Ricorsi nsa" ja pari k ilme I-ura. -n eri asiasuhdetta vastaa tehnan eä jä rje ste lm ä n . n astian Marxin historiantutki- säätää.” M utta kuka on tuo lian päivään saa ka : päinvasti un. Ke tityksen kulussa me siis hänen m uuta väitelmää, joita vaa ilmai-un.-a. lausekkeensa. T ä Xor i n u o li vu»»sisataa harjiite- he uskovat, että arut ja legendat mu-me n’ka n.»ud;:,taen. hake jumala-olento, kuka on täm ä näemme oleellistenkin intohim •- varm asti väärin tuikitaan yhtä mä ( m nun selvästi huom attavis- tut viliiheimoj.i ja muinais ja ovat sy n t\u eet jossakin yhtei- ta-1 km -s-ip. -mainen iumala. joka joh ien m uuttuvan, vähentyvän ja maila selville kunkin usein kuin niitä väärennetään «.! ,V : -issa oluissa tapahtuneet taa ihmistä, tämän sitä tietäm ät- ku levän, samalla kun toisia svn- sanan’arkuissa, noissa kansan- in ky to ; d j koskevat tutkim uk- se.-s-i ke-knkse. .-sa ia s ite n levin- 1 m lainatessakin — \ ie •. "Scienza »maisen viisauden käskyissä, j-d set ovat valtavasti t »distane o ne vt vii koko maailman. .Mutia mu ;et. me voimme koskaan - tä. historiallisiin päämääriin? tvy ja kehittyy. Tulisiko mei X'uova'ssa”, muodosti historian ;a min vanhan- kuin nykyajan i~ n 'ani jäitesyvden. Xe oTat m e emme n h . v a k .- v,a ätä seii- p.ivca löytävämme selityksen. dän etsiä niiden alkuperää ja ke Kansanomainen käsitvs ia \ ’i- peruslait. in kansoilla ovat samanlaisia sl- osottaneet, että kaikkien ihmis tvslä. k i »ska on ristiriid assa S a m , .in koilum iebet. j hitystä m äärääviä syitä vksin- ovat co ovat vhtä mieltä siitä, että ih ' 1 O' 1 . \ ieo osotti ihm isyhteiskunnan ‘o ltaau . joskin muodoltaan ten. m aantieteellisestä ia kansa- kai lii n mu den henkistä, y h te is tutkineet perheei vksitv somai- minen luo historian liikevoimat. ■ maan ihmisten keskuudesta? Se kehityksen peruslaiksi, että kaik- erilaisia.” 2) tieteellisestä alkuperästään hilo kunnallista ja aineellista toim in sumien ja p liitlistcn laitosten Mnt*a hänen intohimonsa ia h ä merkitseisi sitä. että ihminen, ki kansat, kansantieteellisestä al- ?i rgan sanoo: “Koska ihmis- lim atta, täytyy kehityskulussani taa li kehitystä koskevien h a alkum uotoja, eivät ole kyenneet nen tarpeensa eivät ole m uuttu- vaikka hän asuukin luonnossa ja kuperästään ja m aantieteellisestä in !■ ' n on sama kaihissa yksilöissä, äydä sain >;en perhe-, omaisuus vainneen kanssa. löytäm ään niiden muuttum isen •u- t- n-l-i -nureita, ja tämän huo yhteiskunnassa, ei silti olisi hän asuinpaikastaan huolim atta, k u l k aikilla ___ roduil-a ja kaikilla kan- ;a tuotantom uotojen läpi. sek; eka Sielukäsitvksen ia sielussa keli svita: he ovat lu »neet ainoastaan maa V iro k in : kehityskulussa tä ym päröivän todellisuuden vai kevat samoja historiallisia teitä. '"■ la. ja sen en ulottuvaisuudet o- omata saman.aisia vhteiskunnal- kevtv vien. ajatusten ja k äsity ste deskriptiivistä historiaa, r .¿ta nuss? , o,iti tapahtuu tärkeitä kutuksen alainen. S ellain e\ o tak Siksipä minkä kansan historia vat rajotetut, se kulkee ja sen : ia juiliittisia laitoksia. Tans- historia on vksi voimakkaimni; } hteiskuntaticteen tulee olla se muutoksia. Niinpä esim. äidilli- suma ei voisi koskaan p y sy i tahansa on vain jonkun toisen, u y ly v mlkea samanlaisia latuja, kalaiset antropologit ensiksi to- esimerkkejä ihmisälyn yhtenäi littävääkin vhtä hyvin ktyn tapa haa veel lisiin m aniaan idealistin jo korkeammalle kehitystasolle mu- g - aan mendlä poikkeuksilla, testv.it tämän tosiasian, ja jakoi se tä kehityksestä. Me tajtaam uksia luet tele vaa.. ulkonaisesti ne’ rakkaus, tiu» eläimiltä saatu naassä, sillä hänkään ei uskaltai ner itö, jota ilman ihminen vii- kolmneen kansan historian ker lu , “ Vet, in tä se saavuttaa m:- v> ’it esihistoriallisen ajan kolmeen sielukäsitv ■n kaikkien kan- määril telev ää. evden tilassa ei olisi voinut li si väittää, että onneton nainen, taus. ä laatimnnlla aloilla ja toisistaan i •'- - —kivi-, pronssi- ja raiita- - ■ ’en sk ti ti i T - sa. k ark e i m m i 11 a sääntyä. on vähentynyt sivistvs- joka hankkii elatuksensa prosti- Hau sanoo: "Kaikki kansat o- nutä ' auunpana o le v in a a ik o in a , k a u s i.ji s.t.s., nim ittivät ne sen villeilläkin. (>ä:miäk V >eo pitää ihmistä historian kaudeka niin että se on kuole tutsionilla ja hyveellinen perheen astaK seen eroon vat kulkeneet erään kuviteltavan. mu.id istavat yhtenäisten koke- aineen mukaan, josta ensiinäiset vainajan sielu sta, joka heidän itsetiedottom ana "m oottorina . maisillaan rikkaitten luokkien äiti omaisivat yhtäläisen m äärän aikam äärättöinän h is to r ia jakson musten 2"'dilhsen ketjun." . .. / ' övälme T kunakin kantena vaf- -t- eikä. hänen hyveitään, vaan h ä äitien keskuudessa.» Nämä n a i hävyn tunnetta, että kuka tah an V api kohotessaan viileyden, raa- Aivankuin geologisia kerrostu- niistettiin. Kansojen historiat, roi, heidän hiv vy hiv tää sille, nen paheitaan, pakottavina voi set vapauttavat itsensä synnvttä- sa aloiteleva koululainen voisi •alaisuuden ia verenhimoisuuden mia. me voimme kuvitella koko olk., ■• oa kansat vaU ruumiin m ädäntymisen jälkeen, mina. lei epäitsekkyys, ialomie- mistään lapsista luovuttamalla ¡•iskeä ylitä nopeasti kuin parhain tilasta asteelle, jolla he alkoivat ihmiskunnan rotuja kerrostunei taa. keltaista tai punaista rottia kuoleman jälkeinen olinpaikka, lisyys. ihmisyys j.ne., vaan "jul- heidät heti palkk/tlaistensa hoi- pankkivirkailija; että ojankaivaia olla sivistyneitä” — vakiintua na toistensa päälle kehitv ksensä. ia asukootpa he napasemluilla ’«•ssa s • v ii jatkaa maallista o le olinpaikoilleen, "ad addimes- mm aan. Siten rvhmiteltv na niis t d ’»äiyäntasaajan tienoilla, eroa massaoloaan sellaisissa täydelli mitus, ahneus ja kunnianhimo, toon. loiset taas tuntevat niin ja am m attipianonsoittaja voisi- yhtäläisesti hallita sormiaan. niiniä kokne ihmiskuntaa halin ' vähän äitiyden kaipuuta, että he tie irs¡ . kuten \ in» sanoo. 1) ta selviää, kokolailla tarkoin Hi vat toisistaan ainoastaan niiden sesti onnellisissa olosuhteissa, et- sevaa pahetta, luovat arm eijoita.' ekevät neitsyv «valan 3) (isän- • ^ ’’p T cn on aivan vastaanväit- ?d viritän. »lie Vi ieo näyttää oi- miskunnan kulku raakalaisuudes m usaan. tei sillä ollut halua jtalata kiti- taloudellisin ia valtiollisia laitok-i rakkaus ja sukupuolinen musta- täm ätöntä. että ihmisen ym pä 1 ehit \ stasvi'en leen aivan tuntemat, »n i »iv alsi . ta si» •<» '. .. seen .. . ' ansat ovat v "iclhrksissaan ko- s-r in au ihmisia. Villiheini »jen sia («?.1;v jäi ia näiden kautta ta-i siikkaisutis. joita ei voisi olla ristö varsin voimakkaasti joskin a kelii sam an tain, m u tta m ä ä ritte li sen tyskuiku käv m elkein v h d eu m u - h o n n eet idin e itä , k ä v t:ä lk -'u n 11!’, ke? kuudessa var-iti va »tmakkaasti savällät saavat rohkeutensa, rik-i villi- ja raakalaisheimojen kes- hauelle itsetiedottom asti, vaikut ta riem uun, täydellisemmin. Eri laisia ’p olkuja." M arx. jo<a - hi ■ I • m 1- ;uv a tmioTista sanonta ieh itc .n '!. sie’u esitys tuli hei kautensa ja viis ¡utensa. N äin -Í kundessa- missä tnonimiehisyys taa nalleen fyysdliscssa ja mo kansojen historiallisen yhtäläi- tutkinut taloudellisen kehitvk.-e n ne. io*ka sí'isovat pykä ■nia. X o räi e luma!!.! kehitvs- ■ ' 'n n m a k . , m e jv a h e tta , j o tk a v a llits e e , n iis s ä m ie h e n t ä v t v v raalisessa suhteessa. '.1 p1' '1- ’“ !’ka »lapolilaineu filoso- hdopa. iv’staa Morganin aja- aa vlempänä aineelisen ja hen- tasolla, ¡olioin muodostui käsitvs olisivat voineet hävittää ihnii- sri i- ■ a;». naisen suosio toisten mies-i li johti käsityksestä, että kansat ’u sen. "Industrialisesti *ke- isen kehityksen i Ttaalîa, < '< n - tum tlast.i. " hengestä' » päältä, ovat luoneet ten kanssa, tietäm ättä, niinollen,Ì M Yieon aikaan U6-58—1744) sa oPva; kehittyneet jonkun ennä- hitfyuvt maa." sanoo hän "l'ää- tavat alempana oleville, mihin noustakseen taas uusi;i hen;.ui ja o n n e llisu u tta . onko hän lapsen isä—ov at sensi- i n,a,a "civ‘lixzare” ei n ä h tä v ä sti viel kolta määrätyn suunnitelm an <»ma”-te »ksensa esipuheessa, nämäkin tulevat joskus kohoa- uusin voimin t iselTä sivistysta- ota meidän ei olisi ja jaan enemmän kehittyneet sivis- Oitat ita lia n k ie lessä ; ra n s k a n k ie le ss ä mukaan, tm» amerikalainen ant “ vain näyttää vähemmän kehit »maan. l-olla. Sielukäsitystä, joka vallit i 'ettäv ä huom ioonottam atta, on t_\^kansojen keskuudessa). Kom- alettiin sitä k ä y ttä ä vasta 18:11a vuo MÄTERIAUSBSISTA Ä ¿ Ä Ä j u u li l i sisadalla, merkitsemään edistyskulua • • ■äaafiji ì
