Sivu neljä
No. 100
TO VERI
T.
: joko loukkaantunut, tai vanhuu \ ärv äyshomrrrille kuitenkin on tä oikeuksiaan vaativat, jonka mossa tehdyt lupaukset samai j edes kunnolleen tilap ä isestik ä ä n m -
den takia voimansa m enettänyt kovin epäedullista se seikka, että puolesta taistellessaan he tvöky- sen voiton takia unohdetaan ja tah ta a.
Län n en suom alaisen työ väen ä ä n e n k a n n a tta ja , ilm estyy A storiassa. O regon,
L än stp lirissä onkin h u o m attav asti
jo k a päivä, paitsi m aan antain a.
i J» m uutenkin tvömarkki noilla raajarik k. ¿siksi joutuneet sotr- kynsä ovat m enettäneet. K a p i-• jätetään täyttäm ättä, niin siitä ta a n n u ttu hcrinostunelsuudesi>a, m ut
; • i *.« jvK. G »v < r»
jäänyt
huonommalle puolelle, laat avuttom ina kaduille työn- talisti ei kuitenkaan välitä m is vähin erin ja monenlaisissa eri ta vaikka se lla ista ei ollutkaan, oli
W . N. R E IV O , A. S A L M I. L. M O IL A N E N . J. M A L O , K. E. H E IK K IN E N
niin hänet arm otta on tvónnetty netään ja sitäpaitsi se kiihottaa tään m uusta kuin
rahakukka- m u u »issa kerääntyy koko k a pohekuum e siltT' riittä v ä n korkealla.
; kadulle kaikkien m uitten yhteis to to n a olevien sotilailtenkin m ie nansa paisuttam isesta, sillä siinä pitalistiselle järjestelm älle se1 Ja k u in k as m uuten, kun k aikkialta
TOVERI
ali v a ra ttu p a rh a a t su u n so itta ja t “as-
kunnan hylkioitten ja muun yh liä siksi, että näitten mielissä on h; ien inhim illisyytensä, isän laisin ‘‘k aula villoja”, etta uusia
(The Comrade)
torialaisen
m aailm ankatsom uksen''
The organ of the F in u iib w orkers in the W estern S ta te s. The oul> teiskunnallisen
kuonan k aato Kuvastuu hämäränä samanlaisen m aallisuutensa ia tunteittensa vähitellen ja aivan autom aatti- m ahdollisesti sy n n y ttä m ä ä tarv e tta
Finnish daily in the W est. Published daily, exA>pt M onday, at A storia. paikalle
omaan kurjuuteensa kohtalon mahdollisuus ja sen. toi m ittapuu, ia siksi kun kaikki sesti sille punoutuu pettäm ätön varten. M utta m itään sellaista tar
Ore., by the W estern W o rk m en s Fubuauiug Society.
i vettä ei sy n ty n y t, jo sk in osa edusta
voton synkkyys ja tekee heille kansalle hillittöm än voiton h i ia varma hirsinuora.
A dvertising rale s in effect July 1, 1912, 4uc per inch. Special discount kuolemaan.
allow ed tor larg er and continuous ad v ertisem en ts.
jista kovasti m oitiskeli A storian h a i
Nykyisen sodan aikana on jo vastenmieliseksi
sotarintam aan
TOVERI, BOX 9s. ASTORIA, OREGON.
lilla vallitsevaa jä rje s ty s tä — tai
kaisessa maassa kaikin keinoin m atkustam isen, Siksipä nämä
AUGUST NlKULA, M anager.
oikeam m in jä rje s ty k s e n p u u tetta näv-
jouduttu työläisien “isänmaalli sotilaat rivatkin
viime aikoina
telm äkappaleen esity k sen aikana. Sa-
E n tered as second-class mail m atte r Ju ly 18, 1912, a t th e Post-O ffice a t
su u tta ” kiihottam aan, ja "uhrau eri maista tulleitten tietojen m u
A storia, Oregon, under the A ct of M arch 3rd, 1879.
aoivat olevan vallan sie tä m ä tö n tä , e t
tä e iv ä t a in o a staa n lapset, vaan ai
tuvaisuuteen”
yllyttäessään
tu
li
kaan
alkaneet
vaatia
niitten
lupa
SUBSCRIPTION RA TES:
vat
porvarilliset
työnantajat uksien täyttäm istä, joita “isän
¡•kerran puolueen ehdokas presiden- kuisetkin p itä v ä t ta p a n a a n puhua ja
IN THE UNITED STA TES AND CANADA:
Herrasmiesten
filo
j niksi puhuu väkivallan k äy tö stä t a - h ä i r i t ä e sity stä . M utta sillä ei ole
F or 1 y ear $3.75; F or 6 M onths, $2.00; F o r 3 M onths, $1.25; F or 1 M onth 50e kaikkialla, varom attom asti kvllä- m aallisuutta” hehkuvat porva-
> valla, joka sotkee siihen puolueen, | » H ä ä n tek e m istä kokouksen kanssa,
sofiaa
kin, luvanneeksi kaikille työläi- rit ovat pitkin matkaa antaneet,
"
TILAU SHIN NAT YHDYSVALLOISSA JA CANADASSA:
i niin m itäs m uita a s e t u en ää U rvi- | sillä kokouksessa vallitsi m allikelpoi-
1 vu o s ik erta $3.75; 6 k u u k au tta $2.00; 3 k u u k a u tta $1.25; 1 kuukausi 50c. sille entiset työpaikkansa kun nä-! mikäli sodasta 'palaavien sotilait
O ivallisen n äy tteen tyypillisestä sa- taankaan.
i nea Jä rje sty s, v aik k ak aan ei Red
S U O M E E N JA M U U A L L E U l K O M A IL L E :
m.i takaisin sotarintam asta p a -! ten työhön o tta m i n e n o n k y s y - ; ’«’^ ^ « s ia h s ti s ta a n ta a puolueem m e j Sellainen vääristely, jo ta Benson Mxxigeti e d u sta ja ollenkaan hyväksy-
1 vuo sikerta $5.o0; 5 k u u k a u tta $3.00.
viim evuot aen ehdokas Y hdysvaltain , harjoU taa on m itä k a ta lln ta ja sle. nyt N a tsare tin kirvesm iehen arvosta-
laavat, olivatpa sitten raajarikko mvksessa.
Ilmot uauinta 4bc p a ista tu u a ia lta . K uolem au-iunotukset $1.50 k e rta ja
presidentiksi, Allan L. Benson, a r
täm ättö m in tä. Kun väliem m istörapor- lua — se kun oli s a ttu n u t paikal
aiulstoväraylllä $2.00 kerta. Kihlaa»-, syntym ä- ja avioliitto-iim otukset 50c ja tai ei — aivan samalla ta v a l
Asia
on
kapitalisteille
kovin
vostellessaan
New
York
C
all’in
sun
k erta. hapitaantieK > ja uim eainuutio-ilinotukset 25c k erta, naim a-innotuks u la kuin nykyisin tässäkin m aas
! tin k a n n a tta ja t ovat ilm eisesti Hit- leen.
nuntai-num
erossa
puolueem
m
e
sota-
vastenmielinen seikka, sillä raa-
<1.50 kerta, avtoero-ilniotukset $1.00 kerta. Seisovat iiraotukaet seu raa vati
V uoristovaltioiden e d u s ta ja t olivat
tolaism ielisiä. niin tu rv a u tu v at he väi-
h in ta lu e tte lo n m ukaan p a ls ta tu u m a lta • 1 v 20c. sa v. 20c. 3 kk. 25c, 1 kk. 30c sa tehdään. Näitä lupauksia teh- jarikkoinen ei koskaan voi tuot y a s ta ista kantaa.
'ris te ly ih in . saadakseen enem m istöra- entisellä ren n o lla päällään y lim ääräi
S atu n n aisista ilinouuksista tulee rahan se u ra ta m ukana,
E u g la n n in - 1 dessään kapitalistim m e ilmeises-
Benson on yksi n iistä Uudesta- ¡
portin k a n n a tta jista saksalaism ielisiä. sille v eroesityksineen, m u tta sellaista
taa
samaa
voittoa
työskennelles
k ielestä suom ennetaan vapaasti.
kym m enestä, jotka alle k irjo ittiv at vä-
! ti laskivat, että sota ei näin k a u
sään samalla ’p alkalla ja samois- hem m isiöra portin ja luonnollisesti voidakseen tarp een tulleen h a jo itta a ei lännellä sied etä, ja siksi ei yli
H u o n e isto sijaitsee 10:nnen ja Duane katujen kulm assa
an tule kestäm ään ia että heidän
m ääräisiä veroja a se te ttu k a a n .
sa töissä kuin terveet tvöjuhdat hän nyt tekee kaikkensa, saadak- puolueen, elleivät voi sitä vallata.
T elefooni: konttori 365, toim . 832.
C a lifo rn ialatset lu p asiv at o tta a jo
*
Benson
ei
y
ritä
k
ää
n
k
ieltää
sitä,
» ta ou. n lisäksi o v a t kapitalis- ^een puolueen jäsen istö n siihen k i
----- ei . tarvitse milloinkaan lupauk-
1
la
kaisen
kunnollisen leh tiasiam ieh v a
siaan tävttää siksi, että niitten tit esim. Canadassa saaneet mil- «itykseen. e ttä enemmistön lausunto etteikö hän k an n attaisi liittolaisia,
1
i vaan pahottelee sitä. e tte i puolue h ä pois n ä y ttä m ö itä ja a s e tta a — lehti-
täyttäm inen kävisi välttäm ät tö- tei mielivaltaisen pienillä palkoil on mltä
puolueem m e nen m ukanaan tee sam alla tavalla. asia m ieheksi; se littiv ä t ry h ty v än sä
vapauden kieltoa, näyttää nyt uhiksi vain silloin kun yleinen la pitää palveluksessaan vihollis- sota vas täiseksi kannaksi.
H än m enee niin kauaksi, e ttä ke- nyt k e rra n k in oikein tositoim iin To
SENSUURILAKI-
mielipide
sitä
vaatisi,
ja
se
sitä
k
ie
ltä
ä
|
ruokavaroja
kuin
puee t-iema-Ct verin leiv ttän iisek si, v ieläpä lupasivat
c
.,:j
'
Benson
ei
toki
y
ritä
k
ää
n
ESITYKSEMME siltä, että ei sentään niin pitkäl taasen vaatisi vain silloin, k u u ' m aitten kansalaisia ilman
sitä. etteikö enem m istön rap o rtti oli- ho ttaa “m eitä ” k asv attam aan niin hankkia sille k irje en v a ih ta jia k in , siis
le mennä. Saattaa olla että ei
näillä on ollut mitään oikeutta si sosialistinen, päinvastoin se hi n tä paljon ruokavaroja kuin m ahdollista k e rra ssa a n paljon lupasivat.
uskalleta tällä kertaa edemmäksi yhä jatkuvasti sotilaita sotarinta- vajjtta'i
Tu ossa maassa o v a t ju u ri h arm ittaak in , että siinä niin ja läh ettäm ään ne Europaan.
Eikä se olisikaan paljon teh ty , pu-
K ongressissa parhaillaan te kuin siihen, että laki määrää suo- maaR tarvitaan,
un
raajarikkoiset sotilaat kuitenkin perinpohjaisesti se lite tä ä n sosialis- I E räs toinenkin seikka pak o ttaa , lounaattakaan tap ailem isesta, jos Cali-
keillä oleva sensuurilakiesityS ranaisesti rangaistavaksi v a in 1 Sotaa on kestänyt jo kohta
viime aikoina katsoneet oikeu tien k a n ta sotaan ja syyt sellaisen Bensonin ‘herk k ää m ieltä, se nimit- , fo rn ia la ise t h an k k isiv at valtio ssaan
taitaa sentään m enettää osan sellaisesta, milloin nimenomaan kolmisen vuotta ja siinä ajassa
dekseen karkottaa vihollismait- kannan om aksum iselle. Benson, näyt- . täin e ttä konventsioni edellisten ko- yhtä m onta tila a ja a kuin A sto rialla
suurim m ista toranam p.tistaan cn" I kiellettyjä sotilassalaisuuksia iti- on Huropan verisiltä teurastus ten kansalaiset pois työpaikois- tä ä jostain saaneen sellaisen kama- kem usten opettam ana, p ä ä tti luopua on. S a a tta a olla. e ttä A storian ja
nen kuin se lähetetään sanom a' läistaan. K unhan sanomalehdis 'kentiltä ennättänyt palata takai- taan teollisuuslaitoksista. hote lan k äsitteen, e ttä puolueem m e olisi siitä, e ttä puolueem m e ehdokas pre- C alifornian väiUiä sy n ty y k in tä ssä
pitänyt a se ttu a toisen tai toisen so- sidentiksi valitaan yleisäänestyksellä. 1 pikapuoliin n avakka o tte lu siltä ke
lehdistön kimppuun.
to voi säilyttää edes arvostelu- sin kotiseuduilleen raa’arik« .¡k j ]cista inc. ja itse astua sijalle tapuolueen ta a k re n ja kun hiilien Hän näet tietää, e ttä konventsionis- nellä on enem m än tilaa jia , sillä as-
Jos wall katulaiset
olisivat oikeutensa, saa työväestö edes joutuneita "urhoja”. Ensiksi kmC ja sjjna tehtävässä ovat “lu-kka
m aailm ankatsom ukseen
m ielestään liitto laisten puolella ol sa, jossa henkilön kyvyt ollaan tila i tcrialnifcten
saaneet aikom uksensa läpäise- osittain tietää valtaluokan aiko- näitä saapui sinne ja tänne vain | tietoisina" terveet sotilaat heillä io in oikeassa, niin olisi puolueen suudessa punnita, ei tulla tekem ään kuuluu nyt kuuluvan T overin tilaa-
m ään sellaisena kuin niitä ensin musten todellisen luonteen, sillä joitakin, niin niitten uhrautuva!
kohottam inen
tu h an te en
m uka 1 uitat asettu a solaa k a n n a tta sellaista h e rra sm iesv a lin ta a kuin vii jam ä ärä n
olleet apuna. Ilappam ina ovat
A
storiassa
ja
sitten
tu
lk
o
o
tp
a ja ot
m aan — joskin Bensonin reseptin me k erralla vleisäänestys teki, m ut
suunniteltiin, olisi jokainen jul- . vaikkakin osa täkäläisestä työ- suutta "m aansa puolesta", jok;
työnantajat koettaneet “suojella m ukaan.
takoot
sen
kotoaan.
ta h ä n tä ei ollenkaan huoleta se,
käisu joka l>hbi uskaltanut ta-, väen lehdistöstä onkin erehtynyt saattoi heidät henkensäkin sen om aisuuttaan
Eikä s itä k u rssia p u u ttu n u t m u ilta
ja karkottaa työ-
S elostuksessa hyökätään m itä hai e ttä äärim m äinen oikeisto ja ä ä rim
\a l.a tai toiseha m ainita riistä-1 tu ’<emaan riistäjiään, niin osa ; -'taian edestä alttiiksi panemaan { m ailtaan vaatimuksia
esittävät kaile niät tiimi mm in cneinraistörapor- m äinen vasem m isto yhteisellä toi kaan. Polson H eikki ei o llut ollen
jiem . m e aikeista, saanut ...............
kapulan
s.;p
:
j<;,v
kiivasta
;
.
♦
,
.
j:i taidokastaj.K' raujatii-a m enettäm ään, vedet- sotilaat, mutta silloin tavallisiin tin käytännöllisen toim innan ohjeita m innallaan sai aikaan esim . saboteesi- kaan m in k ä ä n la iste n toivom usten
suuhunsa, m utta nyt näyttää su- taistelua työväenluokan etujen ’
esimerkiksi kaikille toisille1 (lessa , ovat
nämä rvhtvneet vastaan, seiittärn ällä niitä kokonaan pykälän poistam isen ja pari ealifor- kannalla, ei edes niiden, kun m u u ta
ta, että tämän maan työväestöön - pUO]csta< huolim atta niistä syn olletikin
värväystarkoittiksissn "sapoteeraam. an", särkien konei- päinvastoin kuin niiden tark o tu s on. n ialaisten reform istien e sity stä p e ru s mat e d u sta ja t toivoivat H eikin ja
ikäänkuin viittaam alla e ttä raportin tuslakiin, joiden m ukaan kuka Poli hänen o sasto n sa lu n asta v an edes yh
istutettu \ apuusi.lanne, nun per- kistä pilvistä joita valtiollisella j;i ilon kyyneleitä vuodattaen
ja esineitä, vieläpä suoranai la a tija t olisivat s a a te tta v a t lukkojen tik .itsija hyvänsä voi olla puoluees den osakkeen T overiin. V aati p ä ä
t,.\a ä ja \ ir\atuliinaista kuin ¡"-''taivaalla leijaiteekin ja joiden 'porvarinaikko<et heille lahjoiteli
seen väkivaltaisuuteenkin tvössä taa k se isänm aan pettureina. Benson sa ja perustella omia osastojaan tö stä ja saikin. J a e p ä ilem ä ttä saa
onkin, on sentään esteenä räi- saIaniat saattavat iskeä alas mil vat m u isto e sin e itä ja suuteioi-j (»Jcvia
liiaalaisia k o h ta an , asettaa puolueen puolustam aan jo- ‘ puolueosastojen kan ssa kilpailem aan. tä y ttä jiä k in — se kuuluu m ontar.a-
kcinioien suunnitelm ien edessä.
loin tahansa.
ta ja miehet kokoilivat kolehteja. lo 'ka s el la. risesti ' o v at tvös- k aista sa ttu m a a joka tavallk tai toi- H ellaista toim intaa Benson kannat- Laisten tapaan.
E n täs w ash ln g to n ilaiset ?
Sellaiset ennen knulum attom at
H a sa a te ta a n s e littä ä hallitu sv asta: ! taa. sillä se on am erikalaista, koska
Mutta l un raajarikkojen su ru !- ; kenncll eet maan apitahstien voi .
M
oitiskelivat
ja kehuskelivat ja
seksi, m utta hiin p itä ä erikoisen pa enem m istön tahto ei voi sitä kontrol-
kiristyssuunnitclm at kuin paino NilTTÄVÄT
liset lähetykset alkoivat laajeta , tok-i. Sotilailla on näissä hom
sen
jälk
een
olivat
ty y tyväisiä, i.upa-
hana sitä. e ttä siinä puhutaan jo u k leerata.
vapauden kieltäminen ja pakoili
ja laajeta, niin porvaritkin a lk o i-1 tn:ssa vicine-! mielipidekin ollut koliikkeestä
siv
at
teh
d
ä
p
a
rh
a
a
n
sa p äätö k sien to-
KYLVÖÄÄN
asevelvollisuuspakkoa l
Lukijam m e saav at tilaisuuden tu-
sen asevelvollisuuden voiinaan-
p
teutti.m
isessa.
W
ashingtonille
kuuluu
vat käydä k\ hnäkiskois’ksi Ja i takanaan, jot.-n hallituskaan ei v staan.
tu stu a perinpohjairem m in sekä enem-
asettam inen saavat sentään ame
J okaisessa sotivassa maassa entisiä liikkeitten t \ < »Iäisiä ei ole voinut ko *h tövkeässä
S “ onkin juu ri täm än jotikkoliik- m istön e ttä vähem m istön rap o rttiin kunnia siitä, e ttä sin n e m enee enem
Kcassa muo-
rikalaisessakin työläisessä oudon on raajarikkoina ja osaksi työ en.ia tunnettu, eikä heidän nimi
’ k; - n ja puoluekurin pciko. Joka pa- ennenkinn n iistä ään estetä ä n , san.öin män T overia kuin y h teen k ään m uu
dossa käydä -oinaisuutta suoje
nee fa lo n k isc sia listit liikkeelle joka I kuin niihin m u ib.akln esityksiin, jols- hun valtioon, Joskin s a a tta v a t nyt
tunteen hereille. Ja jos sellaiset • kyvyttöm inä takaisin kotiin pa ään löydetty vanhoista palkka
, lem; an", vaikkakaan hvvää ha- ' eri:' kun puolue y rittä ä o tta a aske-1 ta yleisäänestys lopullisesti päättää. jääd ä jälelie a sto ria la isista , jah k a
lan kaikesta huolim atta asetetaan j läävien sotilaitten elättäm inen . 'ist ista. mikä heidät juhlallises
täällä p äästään alkuun
lua ei ole näytianvt puuttuvan. leenkaan heidän yksilöllistä t o i m i n - ----------------------------------
voimaan, ei ole taki.uta e tte ik ö ' käynyt hyvin pulmalliseksi kysy j ti annettujen lupausten mukaan
T o v e ritark in sa a tiin kuin sa atiin
; Mitä pitemmälle sota jatkuu. laansa rajottaakseen.
SC a ’.h,!UnaiSI r:Jun'l,ltush»!men-i inyKseksi.
Tavallisesti on näet olisi oikeuttanut täydellä palkal-i niin sitä vaikeammaksi kä
kin
kokoukseen, kun e d u sta ja t oikein
iv raa < K irjo ittaja m yöntää arvostelunsa o- Piiri- ja yhtiöko
odottivat. K yllä se onkin
h van vain m ielipiteensä ilm auksen,
! • k '1''" 1 ' a,tauiok.:.le vas ■ työläi; i;i nykyisessä järjestehnäs- la työskentelem ään kiften ennen ’¡a rikkojen
kouksen päätyttyä ik täm ävissään
ättämisT vsymys ia rikit kai kukaan olekaan siitä ha
ä
Toverin
liike se n tä ä n laa ja lii
teiiinn. ustt ainekset luonuollises-1 sä tavattu käy ttää kapitaalin sotaan
menoakin
samaisiss. sitä kiihkeämmäksi käy kaikki
ke,
kun
eivät
edes liikkeen om at
nen k anssaan eri m ieltä, sitä s
T u rp a k ä rä jä t ovat m enneet, esity k
ti m asennettaisi, m utta josta kui •! palveluksessa vain niin kauan 1 liikkeissä.
alla kansan mieliala, kun "isän todellakin on. oikea herrasm ieh en set m uu ttu n eet päätöksiksi ja odot henkilötkään voi läh em in ässä kuin
tenkin olisi seurauksena niiden , kun niistä on korkein mahdolli
o ta a jatkuu
ia r k u n vieläkin,
viru;;!.-;
oin-j S ."otaa
eikä . maan 3a edestä it-ensä uhranne?, m ielenilm aus p roletaarisia jouäkek..- tiv a t osastojen täytäntöönpanoa.
! se itsem ä ssä ku u k au d essa tu lla toi-
vapaushaaveiden
särkyminen. ! nen hvötv saati
j
o. niin kauan tietoakaan siitä milloinka se tn ten kohtalosta ei vähääkään sen s itte itä vastaan. Ja täm än inirlen-
H auskoja veitikoita osa ed u stajista siaan edes näkem ään. Mutta eellai
joiden varjossa amerikalainen kun kukin yksityinen työläinen Ice loppunnan. ja siksi harjote jälkeen kaikista kauniista lujia- ilm auksen larkotuksena ei ole mi- ! ja ev ästy k sistä. K okoukset olivat I :ien se nyt vain on.
K uten san o ttu , oli e d u sta jisto v-
I.ään muu kuin k ä y itä ä nykyistä ti- { m uuten aivan paikallaan, m u tta puul-
riistäjäluokka lihavimmat saaliin on ollut täysissä
loim issa ia taan värvävstäkin nvt i’ilten
-•
en . n sis.ta hu< 'limatta välitetä, niin
leensä
ty y n tä, rau h aa ra k a sta v a a , e-
tui
vähem
m
istöä,
puuttui
v
astalau
sei
•
lan
n
e
tta
hyväkseen
saadakseen
lei-
•
sa hankkii.
kvennvt eniten voittoa tuotta • ; uenkin yhtä häikäilem ättä ja vh i pi :n k un nämä ovat m enettäneet
ma*uksi puolueen kapinalliseksi ryh- j ta ja — h erm ostuneisuutta. Ei edet riitä in to v erillista ja ty y ty v ä istä v ä
Kun sota viraston taholta ensin v.is.i työnantajilleen raatam aan. 1 tä suurill
suurilla lupauksina kuten en ; taistelukunfoisu itensa ja nun m äksi. jonka hallitus n u jertaisi ensi- j yittään puhevuoroa k äytetty, jo sta keä. ja h ien o tu n te ista , tyytyi v;.i:i
esitettiin melkein kaiken sana .Mutta sitten kun tvöläinen on nenkin k;
■aikissa uivissa maissa, man kun unina ilta iärjestehnäl- m lsu i tilaisuuden sa ".¡aan. K u n ' viisi sa an u t a ilie tta herm ostua, ei v alittam aan kuin olisi p itän y t sanoa
T O V E R I
I
Topologi ; ihmistieteen tutkija) tvneelle < >inan tulevaisuutensa
Yieon mielestä todistuksena “ju m unistista elämä;! elävien villien
nivosKin si n . < sankariajalla, ei o lint,’
kats"') i ihttinecn kahdesta svvs- kuvan."
malallisen kaitselm uksen olemas ja raakalaisten keskuudessa mi
K ielitie
k<
Nai:: ¿Ien se k u v ite lta v a , "illan
t selville, ett*
Historiallisilla Välimeren •o> '’o< a. jumala-olennon, joka. tasa-arvoisuuden tunne niin elä
teellinen historia", jonka läpi.
m uutamia
intohimot vä ja valtava, ettei kenenkään
* ;<au.-
.11;r ; ulia
'i i ui ; .
« uuu !
i järjestäen
, u» j o».<.**_ *» ihmisten
•»«*»
muouostumi m a itte n
n-au, -osuudesta, joita heillä oli Vicon mukaan, jokaisen
nen m tajuiníu¡ •n samojen saan- \ Un 'satoni ennen nvKvisen a ja n -¡ - i,ui meidän elää ihmisyhteis- -a1'ita oma ta \ ähäarvoisintakaan
! voitettavana
kehityskulussaan. on kiojettava. ei olekaan
buen m usaan. Kan^antietciliiä; .iskun alkua
Ikuf e nousi jälleen ja kunna-sa. kun muutoin ihmiset. I esinettä siten ettei se kuuluisi
I (atk. 1
\ ien myöskin uskoi lyvsillisven jumalaolennon keksimä historia •i'\;it ioytan
ulvnyt
kiintyneinä, i o ’Miiekin vhtä hyvin; m utta sii
samoja taruja vil-
nvt tähän päivään asti j yksityisasioihinsa
111. \ i c » n h i s t o r i a n Ta i
sam anlaisuuteen.
järjestelm ä, vaan ihmisen !u ni.
sivistvs ansojen k e sk un - li istorioitsijat tyytyvät ainoas joutuisivat asum aan v ksikseen : tä asti kun ihminen on elänyt
\ ico, jonka teoksia historioit
"Ihm iskunnan asiain valtakun- iiisP '-iällisen edistyksen utinni m
| yksityisom aisuuden vallitessa, <»-
Monet •u-atietcilijät ei- vaan mainitsemaan tästä paljo-; ja Tavassa kuin villieläimet.”
Miat. yhteiskum atieteilijät ja ii- iv ;s s a tavtvx oda henkinen, kai- f ‘ iiri ia Id sto rio itsiia,. inka tu t vät mia
J- n ä itä leg en d o ja ia taru
r k : v k s; k is . stä tosiasiasta, ai-
Täm ä ihmiskunnan intohimoja vat palkkatyöläiset, kövhälistö.
Iosolit tuskin koskaan lu k ev at,. kil’c kan.-.ille yhteinen kieli jo- 1 ii kansojen eri kehitysasteita, jö kansojen hengentuotteina, j >l kom atta etsiä sille selitystä, jota johtava jum ala-olento on uusi se- alistuneet yhteiskunnalliseen a-
vaikka siellä ja täällä vanhoissa aa \ it.oaisesti tul' it.see elämän vertailee niitä ia ryhm ittää niitä., ka oksivat
<
s: vneet s n ui lisin,: iie i-ivkt kv Iki T»ytäisikään oinas- litys kansanomaiselle lausekkeel- lennukseensa, pitäen sitä muka
kirjoissa he tapaavat hänen "C or tapahtum ia ; ja tässä kielessä on tulee käsittäm ään tämän suunni tradit-,ioneina, n rimätietoiua, tä
,i tutkinm-p.iiristääii. Sillä ai- T - "ihm inen päättää, jumala luonnollisena kohtalona.
si e Ricorsi nsa" ja pari k ilme I-ura. -n eri asiasuhdetta vastaa tehnan eä jä rje ste lm ä n .
n
astian Marxin historiantutki- säätää.” M utta kuka on tuo
lian päivään saa ka : päinvasti un.
Ke tityksen kulussa me siis
hänen m uuta väitelmää, joita vaa ilmai-un.-a. lausekkeensa. T ä
Xor i n u o li vu»»sisataa harjiite- he uskovat, että arut ja legendat mu-me n’ka n.»ud;:,taen. hake jumala-olento, kuka on täm ä näemme oleellistenkin intohim •-
varm asti väärin tuikitaan yhtä mä ( m nun selvästi huom attavis- tut viliiheimoj.i ja muinais ja ovat sy n t\u eet jossakin yhtei-
ta-1 km -s-ip. -mainen iumala. joka joh ien m uuttuvan, vähentyvän ja
maila selville kunkin
usein kuin niitä väärennetään
«.! ,V : -issa oluissa tapahtuneet taa ihmistä, tämän sitä tietäm ät- ku levän, samalla kun toisia svn-
sanan’arkuissa, noissa kansan- in ky to ; d j koskevat tutkim uk- se.-s-i ke-knkse. .-sa ia s ite n levin- 1 m
lainatessakin — \ ie •. "Scienza »maisen viisauden käskyissä, j-d set ovat valtavasti t »distane o ne vt vii koko maailman. .Mutia mu
;et. me voimme koskaan - tä. historiallisiin päämääriin?
tvy ja kehittyy.
Tulisiko mei
X'uova'ssa”, muodosti historian ;a min vanhan- kuin nykyajan
i~ n 'ani jäitesyvden. Xe oTat m e emme
n h . v a k .- v,a ätä seii- p.ivca
löytävämme selityksen.
dän
etsiä
niiden
alkuperää
ja ke
Kansanomainen käsitvs ia \ ’i-
peruslait.
in kansoilla ovat samanlaisia sl- osottaneet, että kaikkien ihmis tvslä. k i »ska
on
ristiriid
assa
S
a
m
,
.in
koilum
iebet.
j
hitystä
m
äärääviä
syitä
vksin-
ovat co ovat vhtä mieltä siitä, että ih
' 1 O'
1 .
\ ieo osotti ihm isyhteiskunnan
‘o ltaau
.
joskin muodoltaan ten. m aantieteellisestä ia kansa- kai lii n mu den henkistä, y h te is tutkineet perheei
vksitv somai- minen luo historian liikevoimat. ■ maan ihmisten keskuudesta? Se
kehityksen peruslaiksi, että kaik- erilaisia.” 2)
tieteellisestä alkuperästään hilo kunnallista ja aineellista toim in sumien ja p liitlistcn laitosten Mnt*a hänen intohimonsa ia h ä merkitseisi sitä. että ihminen,
ki kansat, kansantieteellisestä al-
?i rgan sanoo: “Koska ihmis- lim atta, täytyy kehityskulussani taa li kehitystä koskevien h a alkum uotoja, eivät ole kyenneet nen tarpeensa eivät ole m uuttu- vaikka hän asuukin luonnossa ja
kuperästään ja m aantieteellisestä in !■ ' n on sama kaihissa yksilöissä, äydä sain >;en perhe-, omaisuus vainneen kanssa.
löytäm ään niiden muuttum isen •u- t- n-l-i -nureita, ja tämän huo yhteiskunnassa, ei silti olisi hän
asuinpaikastaan huolim atta, k u l k aikilla
___ roduil-a ja kaikilla kan- ;a tuotantom uotojen läpi. sek;
eka
Sielukäsitvksen ia sielussa keli svita: he ovat lu »neet ainoastaan maa
V iro k in : kehityskulussa tä ym päröivän todellisuuden vai
kevat samoja historiallisia teitä. '"■ la. ja sen
en ulottuvaisuudet o- omata saman.aisia vhteiskunnal- kevtv vien. ajatusten ja k äsity ste deskriptiivistä historiaa, r .¿ta nuss?
, o,iti tapahtuu tärkeitä kutuksen alainen. S ellain e\ o tak
Siksipä minkä kansan historia vat rajotetut, se kulkee ja sen
: ia juiliittisia laitoksia. Tans- historia on vksi voimakkaimni; } hteiskuntaticteen tulee olla se muutoksia. Niinpä esim. äidilli- suma ei voisi koskaan p y sy i
tahansa on vain jonkun toisen, u y ly v mlkea samanlaisia latuja, kalaiset antropologit ensiksi to- esimerkkejä ihmisälyn yhtenäi littävääkin vhtä hyvin ktyn tapa
haa veel lisiin m aniaan
idealistin
jo korkeammalle kehitystasolle mu- g - aan mendlä poikkeuksilla, testv.it tämän tosiasian, ja jakoi se tä kehityksestä. Me tajtaam uksia luet tele vaa.. ulkonaisesti ne’ rakkaus, tiu» eläimiltä saatu naassä, sillä hänkään ei uskaltai
ner itö, jota ilman ihminen vii-
kolmneen kansan historian ker lu , “ Vet, in tä se saavuttaa m:- v>
’it esihistoriallisen ajan kolmeen
sielukäsitv
■n kaikkien kan- määril telev ää.
evden tilassa ei olisi voinut li si väittää, että onneton nainen,
taus.
ä laatimnnlla aloilla ja toisistaan i •'- - —kivi-, pronssi- ja raiita-
-
■ ’en
sk ti ti i T - sa. k ark e i m m i 11 a
sääntyä. on vähentynyt sivistvs- joka hankkii elatuksensa prosti-
Hau sanoo: "Kaikki kansat o- nutä ' auunpana o le v in a a ik o in a , k a u s i.ji s.t.s., nim ittivät ne sen villeilläkin.
(>ä:miäk
V >eo pitää ihmistä historian kaudeka niin että se on kuole tutsionilla ja hyveellinen perheen
astaK seen eroon
vat kulkeneet erään kuviteltavan. mu.id istavat yhtenäisten koke- aineen mukaan, josta ensiinäiset vainajan
sielu sta, joka heidän itsetiedottom ana
"m oottorina . maisillaan rikkaitten luokkien äiti omaisivat yhtäläisen m äärän
aikam äärättöinän h is to r ia jakson musten 2"'dilhsen ketjun." . .. / ' övälme T kunakin kantena vaf-
-t-
eikä. hänen hyveitään, vaan h ä äitien keskuudessa.» Nämä n a i hävyn tunnetta, että kuka tah an
V
api kohotessaan viileyden, raa- Aivankuin geologisia kerrostu- niistettiin.
Kansojen historiat, roi, heidän hiv vy hiv tää sille, nen paheitaan, pakottavina voi set vapauttavat itsensä synnvttä- sa aloiteleva koululainen voisi
•alaisuuden ia verenhimoisuuden mia. me voimme kuvitella koko olk., ■• oa kansat vaU
ruumiin m ädäntymisen jälkeen, mina. lei epäitsekkyys, ialomie- mistään
lapsista luovuttamalla ¡•iskeä ylitä nopeasti kuin parhain
tilasta asteelle, jolla he alkoivat ihmiskunnan rotuja kerrostunei taa. keltaista tai punaista rottia kuoleman jälkeinen
olinpaikka, lisyys. ihmisyys j.ne., vaan "jul- heidät heti palkk/tlaistensa hoi- pankkivirkailija; että ojankaivaia
olla sivistyneitä” — vakiintua na toistensa päälle kehitv ksensä. ia asukootpa he napasemluilla ’«•ssa s • v ii jatkaa maallista o le
olinpaikoilleen,
"ad
addimes- mm aan. Siten rvhmiteltv na niis t d ’»äiyäntasaajan tienoilla, eroa massaoloaan sellaisissa täydelli mitus, ahneus ja kunnianhimo, toon. loiset taas tuntevat niin ja am m attipianonsoittaja voisi-
yhtäläisesti hallita sormiaan.
niiniä kokne ihmiskuntaa halin ' vähän äitiyden kaipuuta, että he
tie irs¡ . kuten \ in» sanoo. 1)
ta selviää, kokolailla tarkoin Hi vat toisistaan ainoastaan niiden sesti onnellisissa olosuhteissa, et- sevaa pahetta, luovat arm eijoita.' ekevät neitsyv «valan 3) (isän- • ^ ’’p T cn on aivan vastaanväit-
?d viritän. »lie Vi ieo näyttää oi- miskunnan kulku raakalaisuudes
m usaan.
tei sillä ollut halua jtalata kiti- taloudellisin ia valtiollisia laitok-i rakkaus ja sukupuolinen musta- täm ätöntä. että ihmisen ym pä
1 ehit \ stasvi'en
leen aivan tuntemat, »n i »iv alsi . ta si» •<» '. .. seen .. . '
ansat ovat v "iclhrksissaan ko- s-r in au ihmisia. Villiheini »jen sia («?.1;v jäi ia näiden kautta ta-i siikkaisutis. joita ei voisi olla ristö varsin voimakkaasti joskin
a kelii
sam an tain, m u tta m ä ä ritte li sen tyskuiku käv m elkein v h d eu m u - h o n n eet idin e itä , k ä v t:ä lk -'u n 11!’, ke? kuudessa var-iti va »tmakkaasti savällät saavat rohkeutensa, rik-i villi- ja raakalaisheimojen kes- hauelle itsetiedottom asti, vaikut
ta riem uun, täydellisemmin. Eri laisia ’p olkuja." M arx. jo<a - hi ■ I • m 1- ;uv a tmioTista sanonta ieh itc .n '!. sie’u esitys tuli hei kautensa ja viis ¡utensa. N äin -Í kundessa-
missä tnonimiehisyys taa nalleen fyysdliscssa ja mo
kansojen historiallisen yhtäläi- tutkinut taloudellisen kehitvk.-e n
ne. io*ka sí'isovat pykä
■nia. X o räi e luma!!.! kehitvs- ■ ' 'n n m a k . , m e jv a h e tta , j o tk a v a llits e e , n iis s ä m ie h e n t ä v t v v raalisessa suhteessa.
'.1 p1' '1- ’“ !’ka »lapolilaineu filoso- hdopa.
iv’staa Morganin aja- aa vlempänä aineelisen ja hen- tasolla, ¡olioin muodostui käsitvs olisivat voineet hävittää ihnii- sri i- ■
a;». naisen suosio toisten mies-i
li johti käsityksestä, että kansat ’u sen.
"Industrialisesti *ke- isen kehityksen i Ttaalîa, < '< n - tum tlast.i. "
hengestä'
»
päältä,
ovat
luoneet
ten
kanssa, tietäm ättä, niinollen,Ì M Yieon aikaan U6-58—1744) sa
oPva; kehittyneet jonkun ennä- hitfyuvt maa." sanoo hän "l'ää- tavat alempana oleville, mihin noustakseen taas uusi;i hen;.ui ja o n n e llisu u tta .
onko
hän lapsen isä—ov at sensi- i n,a,a "civ‘lixzare” ei n ä h tä v ä sti viel
kolta
määrätyn suunnitelm an <»ma”-te »ksensa
esipuheessa, nämäkin tulevat joskus kohoa- uusin voimin t iselTä sivistysta-
ota
meidän
ei
olisi
ja
jaan
enemmän
kehittyneet sivis- Oitat ita lia n k ie lessä ; ra n s k a n k ie le ss ä
mukaan, tm» amerikalainen ant “ vain näyttää vähemmän kehit »maan.
l-olla. Sielukäsitystä, joka vallit i 'ettäv ä huom ioonottam atta, on t_\^kansojen keskuudessa). Kom- alettiin sitä k ä y ttä ä vasta 18:11a vuo
MÄTERIAUSBSISTA Ä
¿ Ä Ä
j u u
li l i
sisadalla, merkitsemään edistyskulua
• • ■äaafiji
ì