Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (April 24, 1917)
SIVU ■ KAKSI. ~ t o v e r i L ln n en suom alaisen työväen Äänenkannattaja, ilmostyy Aatoriassa, Oregon joka päivä, paitsi maanantaina. * No. 96 TOVERI «i” TOIMITUSKUNTA; W. N. REIVO, A. SALMI, L. MOILANEN, J. MALO, K. E. HEIKKINEN. TOVERI (T h e Com rade) T he organ of th e F in n ish w orkers in th e W e ste rn S tates. T he only F in n ish daily in the W est. P ublished daily, ex cept M onday, a t A storia, O re., by th e W estern W orkm en's P ublishing Society. A dv ertisin g ra te s in effect Ju ly 1, 1912, 4t»c p er inch. Special discount allowed for largerand-C ontinuous advertisements. T O V E R I, BOX 99, A S T O R IA , OREGON. RIA, A U G U S T N IK U L A , Manager. töntä etua työläisille, ja niiden set sillä kertaa pelastivat itsen- joukossa erikoisesti painostamme ' sä. Kiihkoisat Australian por- seuraavien toimenpiteitten v ält-■ varipuolueet eivät kuitenkaan tämättömyyttä: ¡jättäneet aijettaan, siihen, vaan ryhtyivät heti uusien suunnitel- Valtiollisia vaatimuksia. mien laatimiseen puuhansa läpi Tydellinen äänioikeus, suku ajamiseksi. Iästä Australian puoli-, asunto- ja sivistyssuhtei kansaa uhkaavasta pakollisen so siin katsomatta; kaikkien regis- tapalveluksen voimaan saattami ~-------- ---------------- ---------- " teerausmaksujen, henkiverojen seksi alkaneesta uudesta taiste- ja nmitten aanioikeusesteitten Ju n jaksosta kirjottaa AMelbour I J . . . ............ . ___ J , _______! .... . ....... ' p o is t a m in e n ; ä ä n io ik e u d e n m y o n - / . .. ne S o c ia lis t J i s e u ra a v a a n t a p a i R l n n : : tu mihinkään kokoomuksiin, onlkin nimittämään ’kansalliseksi' nemmin sttunut p iirik ä rä jille . Los* A n g elesista on J. J . N ylander, lyhyt, siinä, että Australia vihaa kaik-! hallitukseksi” ja se tulee hallit- m u tta tu k ev a m ies niin p e ria a tte il kea sulattamista. Hughes ja semaan säädösten ja pakkötoi- la a n kuin u lk o m u o d o lta a n k o . Syväl Cook tulevat käymään senaatin, menpiteitten avulla." lä p ä ä ssä olevilla silm illään katselee vaalitaistelua itsenäisinä puolu- i Loptiksi lehti sitten vetoo työ- v e itik k a m a ise sti täm än m aailm an toi eittensa johtajina samalla puolus laisiin ja kehottaa heitä edes o- lauksia, m u tta silti puhuu pussoää- nellä varm an v a k u u tta v a s ti ja isälli- taen toinen toistaan ja toistensa man nahkansa säilyttämiseksi se sti, jo k a o so itta a , e ttä iikka on kau ehdokkaita, mutta siltä he tar vaaleissa antamaan saman tuo-l a n ollut m ukana työväenliikkeessä. koin tulevat kieltämään kaikkien mion kuin viime syksyisissä vaa E läm äk seen hän ru sta ile e tuoleja ja sellaisten väitösten todenperäi leissa. jolloin asevelvollisuus ku e h k äp ä m u itak in huo n ek alu ja, ju u rista . — N estori M attson, San F ra n syyden, joissa heidän puolueitaan mottiin. • cisco sta, on m iehen tyyppi kaikin nimitetään yhdeksi kokonaisuu Kirjotuksessa ilmenee selväs puolin, varm a ja tie to in e n puolueto deksi. Mutta kun asevelvollisuu ti katkeruus siitä, että yleinen veri hänkin, on m. m. F riscon kau den asian puolesta tappelevat taantumus pääsee vakaan, luo pungin K esk u sk o m itean jä se n . Am kerran ovat senaatissa saaneet ilmiö on huomattavissa kaikis- matiltaan on Mattson nikkari. — E- enemmistön käsiinsä, niin liäi- sa sotivissa maissa, missä kur- dellisen sisarkaupungista, Berkeleys- käilemättä silloin tullaan kaikki jutts vielä ei ole saavuttanut ää- tä, on H. M alinen, a m m a tilta a n m aa lari. On aik o in aan sa a n u t h arm ailla muodollisuudet ja verukkeet vis rimäistä huippuaan, s. o. niissä, v e ljiltä p o rv arin titte lin , kun on s a t kaamaan sivuun. Tällä kertaa j maissa, joissa isänmaallisuuden • tu n u t olem aan sen v e rra n varoissaan, henkilöitten, vaihtaminen minis- ¡tunteen sekottama luokka vaisto j e ttä on sa a n u t autom obiilin. M utta teristössä saattaisi aiheuttaa kii vielä ei ole herännyt uudelleen, sittem m in o v at a n ta n e e t a n te e k si h ä vasta vastustusta niitten taholta, toimintaan nälän kiusaaman vat-j nen p o rv arillisu u ten sa , kun jo tkut h a rm a ista v e ljistä m yöskin p ääsiv ät jotka siellä silloin leipäpaikkan- san pakotuksesta. Mutta kun om aan au to o n sa käsiksi. sa tulisivat^menettämään, paikat, kurjuus uudelleen herättää työ T ulem m e s itte n O regoniin, jo ta e- jotka heille annettiin palkkioksi, Iäiset toimintaan, niin he tulevat d u sta a V ictor A alto, M arshfieldlsta siitä. että kavalsivat työläisten ! näkemään miksi ja minkätähdeu Ja Antti Mäki, Asteniasta. A alto on asian. Siksi ei sitä kautta tul-¡heitä on johdettu harhaan heidän naulaUlut huwneita kokoon ‘'öiperias' s a ” (M arsh field issä) jo kym m enisen lakkaan tekemään mitään varo- omia heikkouksiaan aseina kävt-| v u o tta ja te h n y t k aik en a ik a a työtä mattomia leikkauksia, mutta ja-itäen ja silloin tulee tapahtumaan puolueen hyväksi, jo te n hän ei ole lesiäpäin miniä kuitenkin joutu-' jotakin samansuuntaisia mullis m ikään aloKtelfeva ty ö väenliikkeessä. ta t romukasaan samaten kuin se j tuksia yhteiskunnallisessa elä- A ntti M äki ta a se n on kaikille tu n n e t deniokratiakin. jonka he kavalsi-j mässä kuin tiiliä päivänä Y e n ä - tu hoquiauiilainen seppä, n y kyään as- to ria la in e n ja Colum bia Iron W orkin vat. Hallitusta tullaan tieten- i jällä. osakas, siis “ k a p ita lis ti" eh k ä enem t ä m i n e n n iille ’ jotka ovat asu- "’Conscription Junta’, pakol- neet maassa vähintäin vuo- lista sotapalveluksen ajava ___ tässä ... apaiveiuksen asiaa aja._ den ajan ja ovat ilmoittaneet ha- j liitto, on vihdoinkin valmistanut S U B S C R IP T IO N R A T E S ; IN T H E u n it e d s t a t e s a n d C A N A D A : luavansa päästä tämän m aan' suunnitelmansa saadakseen ai F o r 1 y ear >3.7»; F o r 6 M onths, >2.00; F o r 3 M ouths, >1.25; F o r 1 M outh 50c. i k a n s a la is ik s i. kaan pakollisen sotapalveluksen Kansanvaltainen T 1 L A U S H IN N A T Y H D Y S V A L L O IS S A JA C A N A D A S S A : n a u d a n »an.ai.i>.u kontrolli n t.in .iu tn hal- Australian n kansan ansan kannettavak- n a im c iia v au 1 vuoslkerta kuukautta 1 kuukausi 50c. jituksen yli säätämällä perustus- si merentakaista palvelusta var 1 vuosikerta >5.60; 6 k u u k a u tta >3.00. ' lakilisäykscn, joka myöntää aio-1 ten. Tämä suunnitelma on mes- U m otushinta 4oc p a i s t a m a l t a . K uolem an-ilm otnkset >1.50 k e rta j a ' t e ’ ’ yleisääncstys- Ja takaisinkut- tarillinen leikkaus, silla jos se m u isto v ärsy illä >2.00 k erta. K ihlaus-, syntym ä- ja avioliitto-ilm otukset 5öc suoikeuden. epäonnistuu, niin orjuuden pe- pe i » i ? ’ iri a !UtaanUeto'nja “ ‘“ ^ “ ^ i l m o t n k s e t 25c k erta, n a im a -iim o tu k s jt; Suhteellinen vaalitapa kaikissa rustajat riistäjät eivät siinä menettäisi <1.00 k e rta , avioero-ilm otukset >1.00 kerta. S eisovat iim otukset seu raav an , H ....... mitään, mutta jos se menee läpi, h iu ta lu e tte io u m u k aa n -p alsta tu u m a lta : 1 v. 20c, v. 20c, 3 kk. 25c, 1 kk. 30c. ! cdustajavaaleissa, S a tu n n a isista ilm o tu k sista tulee ra h a n s e u ra ta m ukana, Englannin- Oikeuksien vallan poistaminen, niin lie voittavat kaikki. k ie le s tä suom ennetaan vapaasti. jonka nojalla ne laativat ja ku- "Ennen tulevaa kesäkuuta Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katujen kulmassa. moavat lakeja niiden väitetyn: on liittohallituksen senaatista 18 Telefooni: konttori 365, toim. 832. epäperustuslaillisuuden vuoksi senaattoria luovuttava virastaan perustuslain ’määräyksen m u talli muista syistä. Paino-, puhe-, kokoontumisva- kaan. Tällä kertaa kuuluu se SösialistipilolllCCn uusi ainoan, minkä hän omistaa: työ- pauden loukkaamaton ylläpitämi- j naattiin 1(» työväen ja 17 porva- - - - ' voimansa. nsa. Tämä Tämä työvoima työvoima vähe- vähe nen n“ n sodan kuin rauhan ai-1’’¡ston edustajaa. Ensiksiinaini- ohjelma tuista on 8 :11a ja viimeksi mai- oee sitä mukaa* kun työläinen kana Vastustetaan pakollista ase- nimista 10.Iki enxnnisvuoro. T ä vanhenee. -i Va m än kuin k u k aan m uu e d u sta jista , St. E,»uisin konventioni liv- ... . . . . , -. I '-Kcntrolleeraten hallitusta ka- .velvollisuutta ja elämän tahi työ- män mukaan jää senaatin ko m u tta s iitä h u o lim atta täydellinen p ro le ta a ri a ja tu k s ilta a n . koomuksen perustaksi seitsemän ,a pitalistiluokka laatii lakeja omak-■ voiman Pakollista ottamista, Vielä on m ain ittav a J. Sjöiund, a h m in e t oajelnta^een k,,- NsiUen luokkala. i Sotavelkojen peruutus, porvaria, eli asevelvollisuuden P o rtla n d ista. H än ei kuulu v a rsin a i kouksen asettama ,.li)elui.,k1.u u -,kie\ ^ akana Senaatin poistaminen ja pre- kannattajaa ja yksitoista työvä tcan enemmistö oli laatinut l«-1 non välineet-pyhittäen ja suojeI. j stdentin eitto-oikeuden kieltämi- en edustajaa, eli ase\elvollisuu KANSAN KÄRÄJÄIN yleisem m in tu n n etu k si osaston e tu siin piirikokouksen e d u sta jiin , m utta n en ässä to im iessaan kuin m yöskin on saap u n u t e d u sta m aa n o sastoaan rinpohjaisemman esityksen sosia den vastustajaa. LEHTEREILTÄ T overin vuosikokoukseen ja on m u k irjo itu ste n sa k autta. len maan ja teollisuuslaitoksien nen" lismin periaatteista, mutta koko omistamista ja niitä erikoisoike- M ontanaa edustaa H elkki Polso, kana p iirik o k o u k sessa n ä h tä v ä s ti sa ^ “" ’‘«¡onituomioitten antami- "Kolmessa Australian valtios uksen viime hetkinä, jolloin ko uksia, joiden kautta työlSisiä V aikkakin täm än lehden virallinen Red L odgesta, ollut aik o in aan pullan m oilla o ikeuksilla kuin v a rsin a ise t la,“ '.’ u,am inen- sa — Victoriassa, Tasmaniassa mitean rajxirtti esitettiin, paasi Kaikkien Yhdysvaltojen tuo ja Eänsi-Australiassa — kansan re p o rtte ri tek ee selkoa A storian S. S. p y ö rittä jä n ä Astoriassa*, m utta s it e d u sta ja tk in . E ikä siin ä m itää n moi riistetään. tem m in tip a h ta n u t tu o lia ‘‘p o rv arilli titta v a a olekaan, sillä Sjöiund ou kin voitolle Mahlon Barnes’:, i -Tällä tavalla taloudellinen k 7 -, ¡"f* '," suoranai" ' n valitseminen enemmistu viimeksj tuimitel„ säa Klubin yluhaalin leh terille kokoontu s e lta -’ taso lta Red Ixtdgen hiilikaivok ty ö väenliikkeen m ein in g eistä h y västi n e e n piirikokouksen m enosta, niin muutosesitys, jossa periaatteelli sitten k in olisi su u rin ta hävyttöm yy sien syvyyksiin, jo issa on ty ö sk en selvillä. A m m atiltaan on hän laivan äänesti ase- symys muodostuu valtiolltsekst Vapaa laki-apu ja yleisten puo- ' “ T sen ohjelmaesityksen tilalla oli , ‘ . . . . . . . . . velvollisuuden hy väksymisen den oso ittam ista Toverin lukijoilta nellyt useita vuosia, sivutöinään toi ra k e n ta ja , m uuten jäy k ä n näköinen lyhyt ’’vetoomus" työläisiin. Oh kysymykseksi. On hyvin tärkeä lustusasianajajain nimittäminen. ja tän n e saap u n eita ed u stajia koh m ien Työm iehen innokkaana a sia m ie työläistyyppi. puolesta. 'Junta' luottaa siihen, valtiollinen kysymys se, miten te P ilrisih te e rsk a , Tyyni H y rsk y m u rto jelma vatiinukset olivat kummas taan, jos siv u u ttaisi nuo k ansan k ä henä. “R adikaalit" ovat u h an n eet h ä Taloudelliset vaatimukset. että näissä valtioissa tulevassa rä jä t tässä o sastossa vaikenem alla. nen m onasti h irttä ä , m u tta eivät ole kuuluu a u to m a a ttis e s ti k ä rä jie n o sa n sakin esityksessä samat. Hyväk elätte. Kansanvaltaisen hallituk sen teoriana on hankkia mahdol- sytty ohjelma kuuluu: Rautateitten, sähkösanomalai- i äänestyksessä tullaan antamaan 'T u s k in p a vaan ilkeäm m in osuisi te h ilenneet kun H eikki on n a u ru ssa suin o tta jiin . Pieni ak an tyllerö, a m m a til ¡porvaristolle sama äänimäärä dä. sillä “ ronikoidaanhan” tä ssä osas a n ta n u t sellaiseen luvan. Siis H eikki ta a n -la iv a n ra k e n ta ja n (ei Sjölundin) , lisimman paljon hyvää mahdolli- -Ruumiillisen ja henkisen työn stemlan monelle ikmiselle T ö. tosten, laivalinjojen *ja muitten kuin mikä niissä asevelvollisuu tossa k aikista m uistakin tä rk e is tä a- ei ole m ikään “lökäpöksy”, vaikka m uija. kulku-, kuljetus-, säilytys- ja ja- K uten edellä o lev asta “a n a ly y s ista ” olekaan fyysillisesti m ikään j ä t ti tekijät Amerikassa ovat kurjuu- den puolesta annettiin, mikä se sioista ja tap ah tu m ista, ja jos k ä rsä n ei läinen. käy ilmi, ovat k ä rä jie n v ira llise t e- k ä rä jä t s iv u u te tta is i... niin. sehän jo den uhreja. Heidän työpatkkan- kuin kapitalistiluokka. ^ S ä naatissa k-koonpanossa lisäisi sanoitiinsa. osottaisi huippuunsa ke d u s ta ja t p o ik k eu k se tta työläisiä, ei Idaholaiset ovat lä h e ttä n e e t k ä rä jil v lt^ e e n T lV s a . ' j ' PankkilaitO6tcn ja yleishyödyl- 'Ella jäsenel ä porvareitten puol h itty n y ttä hävyttöm yyttä. ain o a staa n a m m a tilta a n , vaan vielä lä jykevän “m ain a rin ” Chas M orsen. pä — a in ak in useim m at — ulkom uo Joku nyt voipi a ja tella, e tte i nuo ta. Tämän lisäksi arvelee "jun S in ise ltä p a ista v a t a rv e t hänen kas -Tämä johtuu siitä, että heiiie 1 eheästi omaan v a i , i X “ - yh" ÌS' doltaanko). Ja täm än seikan luulisi kansan k ä rä jä t niinkään tä rk e itä ole. ia . että Xew Sontii \\ alesissa voissaan k a rto itta v a t kaikki a ja tu k ! jokaiselle tek e v ä n selv äk si sen, e ttä maksetaan liian pientä palkkaa. tuöiäie*« u ♦ T suittaminen. porvarilliset senaattorit IMillen M utta kyllä se on sillä tavalla, e ttä se t hänen p o rvarillisuudestaan. Tun- k ä rä jillä on todelliset pohjajoukot Heidän saamansa palkka on vain ! hallituksen ia s e n 11 h V u Lainojen anto suoranaisesti ei sitä sen tärk eäm p ää sosialistisen I t ee kaikki "sa it trä k it koti valtionsa . • ... I ^ “ tuksen ja sen vallah seka kunnille ia valt-’niir. i:;v- ja Could tullaan valitsemaan uu työväenliikkeen i k ä rä jillä ovi.t todelliset pohjajoukot joukkotoim innassa < vuoristossa, pieni osa tuottamastaan rikkau- ■ i äyttää sM omaksi edukseen y 1 '° “ c ,lman lllke- delleen senaattoreiksi siksi, että ole tällä hetkellä, kuin y h tenäisen. I Käräjien tuomareina (puheenjohta desta ja sellainen palkka el riitä , -Soslalis,¡puolue tahtoo hävit- heillä on hyvin suuri luotti» ja koko piiriä k ä sittä v ä n pohjan lu o m i-; V tahia edustaa J. Poola, Bingha- jina) m ista, kaivostyöläinen hänkin ja jo kunnolliseen ylläpitoon. | tää ]uokkasodan kaikkine S£n pa. nen vastaiselle toim innalle, ja k u n ! Teollisuusvaatimukset. kannatus. Tämä k,»liottaisi ase- toim ivat jo “a n a ly y sissä " m ain itu t kauan tu n n ettu puoluetoveri. Kas- Lapsityön täydellinen poista- • 'vlvollisuuden asiaa puoltavien sellainen on m ahdollinen ain oastaan voilla loistaa p itkällisen raad an n an synkeän näköinen seppä A ntti M äki "Joukkojen kurjuus sellaisessa hoine seurauksineen ja asettuu I senaattoreitten äänimäärän liit- kansan käräjillä, jossa eri valtiot : leima, joten p o rvarillisuus on h ä n e stä ja I. H iibacka, m olem m at varm oja ylellisyyden massa kuin on Arne- j kapitalismin tilalle uuden yhteis- m’nen. k a u tta laajan piiriinm e ovat edustet- j toim essaan. H iibacka oli viim e kärä- Laillinen minimipalkka, jonka E‘valtioitten senaatissa 18 kun luina, niin ovat kansan k ä rä jä t, v a r- 1 loitolla. rika, on suurin aikamme rikos. ------- ---- ------—---- - , kunalie - perustuvan yhteiskunta - ----- • - J-- jilläk in p u h e e n jo h taja n a , eik ä koko ‘Palkkatyöläinen ei ole vapaa, ’ ¡järjestyksen, pmis-! suurtms perustuu varmaan riit- se ul,deileen vaalien jälkeen ko sinkin ta lia hetkellä, su u re sta histo-1 W yom ingiläiset ovat m yöskin olleet ; uksen su in k aan ta rv its e k atua, vaikka . 7 jossa työläiset ' ■ ........ K allisesta m erk ity k se stä lännen suo sä ästä v äisiä ja lä h e ttä n e e t vain kaksi : ia h hallitsevat a l l i t s e v a t k kaikki a ik k i taimi- sillä ä Hön hän xmt voi tehdä työtä ainoas- tavat *avat Ja talou- täväisvvteen tavaisyyteen takaamaan kokit,mi_ kohtuul .ktiontuu. v alitsivat h ä n e n siih en toim een tällä m alaiselle työväenliikkeelle. ed u stajaa, niin. Iivari H iibackan, i k taan työpaikan omistajan luvalla, dellisen elämän välineet. Se kut- s ksen elintason. " I ämän lisäksi "junta-’ myös Tosin tän ä vuonna on käräjillä ' Rock S p rin g sistä ja Toivo Paavolan, e rra lla k in . M äki ta a se n hu o lim atta “Omistajat, jotka eivät tee suu kaikkia työläisiä äänestä- Kuljeksivien ja työttömien työ kin toivoo, että siilien nähden, "lo ija re ita ” vähem m än kuin koskaan H an n asta. R um palienkin on ennenkin sy n k e ä stä u lk onäöstään, on hau sk a iikka s is ä ise ltä o lem u k seltaan . Jo s työtä, ja työläiset, jotka eivät rnaan samalla tavalla kuin he Iäisten turvaaminen että Queenslandissa vain pienel ennen, m utta se ei laink aan vähennä ollut tää llä käräjillä, edellinen useam joku e d u s ta jis ta se k aa n tu u vähän Yksityisten työnvälitystoimis- lä enemmistöllä \ astustettiin ase k ä rä jie n arvoa, puin vastoin — tekisi m ankin k e rra n ja ovat he W yom ingin m ein in g eissään te h d e ssä ä n jonkun omista teollisuuslaitoksia, tietys- Ukkoutuvat ja lakkoutumaan sä ti ja luonnollisesti koettavat suo- maMa tavalla kuin äänestävät, — tojen ja lakonrikkuritoimistojen! velvollisuutta, niin kiivaan agi m ieleni sanoa — kohottaa. Sillä jos vanhoja p u o lu ev eteraan eja, varsinkin tä rk e ä n esity k sen , niin Mäki huom aa, kovin paljon olisi “ lainoppineita" i voidaan koolla, niin kuluisi siinä vain eneni- ' H iibacka, vaikka eiv ät vielä ikälop- e ttä a sia olisi e s ite ttä v ä kokoukselle jella ja edistää emiä etujaan. Mo- kaikki yhdessä riistäjäluckkaa poistaminen ja hallituksen työn- tatsioonin tuloksena puja ole, päin vastoin enem m än n u o välitystoimiston perustaminen, j porvarien asian oikein hyvin on- m än aikaa, koska jokainen luonnolli ria. S iitä huolim atta ovat olleet kai lausunnon a n ta m is ta v arten , m u tta lemmat koettavat pitää sen osan, j vastaan Lyhyempi työpäivä, sopusoin-1 »istuessa saada parikin edustajaa sesti haluaisi teh d ä lainopillisen leik kissa niissä m y llerry k sissä ja tu is ei teek ään sitä, koska “ ta isit sie p a ta minkä nyt saavat ja hankkimaan "Ainoastaan voi- - --------------t l u u r i y yhdistämällä liU lö L C U U tilld V O I" * 1 I l .\ l I I L ’ I U M d J .1 , e sity k sesi ta k a is in ”, k u ten M äen s a itselleen lisää, ottamalla jotakin miamme voimme pystyttää y h -1 ”USSa kohonneen tuotantokyvyn sieltä livahtamaan liittovaltioit kauksen kuhunkin esillä olevaan a si kuissa jo ita villit tu u let ovat Wyo- nat kuuluvat. Y ksikään sielu ei voi aan om an pään sä jälkeen ja siitä seu- m ingin aavikoille p u h altan eet. Hii- t o i s e l t a n -lio le lta ä it t e n e tu ie r , ____ n : ___ _____ ,, . s - * K anSSa’ a n ssa . . ......... i. . toiselta puolelta. N Näitten etujen teistoiminnallisen tasavallan, jo ten senaattiin. Ja eritoten on- raisi asiain paloittelem inen, jo itten backa e lä tte lee itse ä än “kraataroim i- olla n a u ra m a tta s a ttu v a lle su k k e lu u ristiriitaa kutsutaan luokkataiste- sa työläiset omistavat työpaik . Keskey t-Vmat ön puolentoista kin tuon valtion pohjoisessa o- kokoam inen ta a s osaltaan o ttaisi ko sella”, jo sta p ä ä ttäe n , m uinoisen te o delle. M uutenkin lö y tää usein sen luk«- 'kansa ja saavat täyden yhteis J ^ pa 7 / än " pi pituinen lepoaika kunakin | sassa sotakiibknn ilettävä hirvi » ko paljon aikaa, jos n iitä kaikkia rian m ukaan, hänen pitäisi olla pi- h au sk an tien. jo k a p itä ä kokousta hilpeällä m ielellä. “Tämän luokkataistelun ole- [ kunnallisen arvon työnsä tulok- VU ' °na.‘ alkanut niljakasta rvönäänsä va- lain k aan saataisiin yhteen la a s ta ro i-! rnn porvariliiÄ en, vaan hänen pu Kirjurien virat akkain käsissä. issaolon takia työläiset iäries- sista. Silloin tullaan t u o t t a m a a n i Työläisten taloudellinen ja jx» pauden poluille levitellä. Kaiken duksi. Voisipa käydä niinkin, e ttä heen sa ja kaikki to im in tan sa puolu hiushaituvan Jouduttaisiin halkase- eessa o so ittav a t aivan toista. Muu N iissä toim issa on Aino P eu sa ja tyvät unioihin. osuuskuntiin ja elämän tarpeita ei muutamien ■ litillinen toimintavapaus. tämän perusteella on juntalla m aan useam paan osaan ja kun niin ten n ä y ttä ä siltä, e ttä W yom ingiss;i p ilrisih te e rsk a H y rsk y m u rto . Vain sosialistipuolueeseen. Omistajat harvojen voitoksi, vaan kaikkien ' edellytyksiä saada ttio valt n I tap ah tu isi, tarv ittaisiin tav allista ete- on ollut ta v a llista kovem pia tuulia p ä ä tö k s istä on heidän m e rk ittä v ä k ir Yleisiä vaatimuksia. järjestyvät työnantajayhdistyk-1 työtätekevien olentojen muka- poliittista kar- vämpi la a sta ro itsija tuon luutuvan kuluneen vuoden ajalla, koska H ii jaan, m utta P e u sa ■—■ opinhaluinen Verotuksen tulee perustua as- niuuttaniaan kokoam iseen. N yt kuitenkin tullaan backa on m en e ttä n y t suurim m an osan kun on — m e rk itse e ytim en m uistiin siin, kauppaliittoihin ja "kansa- vuudeksi ja onneksi. Yksityises teettaiseen tulojen, perintöjen ja vaansa. toim een tavallisilla kokoam iskyvyillä. hiu k sistaan sitte viim e k äräjien. N äin ' Jokaisen p u h een v u o ro sta om ia kehi- laisseuroihin”. He myöskin hal ti omistettujen teollisuuslaitok maanomistuksen verotukseen. " Etelä-Australian vaiti» »ssa koska lainoppineita leikkureita ei ole ollen saa hän se u ra a v a n a keväänä ty sh a rra s tu k sia a n v arten ja tie ty sti litsevat ja kontrolleeraavat suu sien ja niiden herrojen ja orjien Riittävä korkeampi opetus heikko työläisten äänimäärä saat ain ak aan liikaa. tän n e tu ltu a a n pyyhiskellä kiiltäv ää ntyöskin siksi, e ttä saa kotia tu ltu ria valtiollisia puolueita. tillalla tulee olemaan elämän vä kansan nuorison kaikille jäesnille taa myöskin päästää sotakiihkoi- p ään ah k aan sa, jollei vaan sie llä a a a a n pu n n ita m iesten lausum ia v iisa "Tuotannollisen pohjan analyysi’’ "Työväenluokan pääasialliset lineitten yhteinen omistus, ja sil ja sellaista avustusta perheille, ' Iijat vallan satulaan. Ja kaikin vikolla tu u le t lakkaa. — Paavola uksia. U skonpa, e ttä e d u s ta ja t p u n n it kuuluisi oik eastaan niihin aikoihin värkkäilee sähkön k an ssa H annan s e v a t ta rk a s ti sa n an sa . Jos vaan tie aseet ovat lakko ja boykotti. Ka loin tulevat kaikki maailman toil joka tekee nuorisolle mahdolli- puolin on siis hyvin ilmeinen jolloin h arm aaveljet olivat kunniansa kaivoksissa, on heikontunut silm änsä- tä v ä t, e tte i se kaikki, m itä p u h utaan pitalistit vastaavat suluilla, ipus- mintakeinot ja tilaisuudet ole- seksi jatkaa opintoja kunnes on vaara tarjolla siinä, että asevel huipuila. M utta koska siellä täällä kin siinä touhussa, jo te n täytyy k ä y t s e n tä ä n niin vain unohduksiin jää. tilla listoilla, injunktionituomioil- maan yhtäläiset ja vapaat kai- täysin valmistunut yhteiskunnal- vollisuuden asiaa ajava Hughes- piirissäm m e on vielä jä tte itä tuolta tää “ k a tsin la se ja ”. M uuten tietoinen M utta tu sk in p a moni tie tä ä sitä, sillä la, pelotuksella, vankiloilla, hirt kille. lisiin tehtäviin. Irvine-Lynch salaliittoutuma saa kunnian aik ak au d elta ja toverit ha p ro le taa ri a ja tu k silta a n , v aik k a ulko P eusa ei ole s iitä paljon huudellut. totuomioilla ja joukkomurhilla. "Tämä loistava päämäärä on Hallituksen apua, rahallista ja anastetuksi liittovaltioitten se luavat tie tä ä yh tä ja to ista käräjien m uoto n ä y ttä äk in hiem an herrask ai- M uuten k eksintö on naissuvun te r ä vän älyn kunniaksi lu ettav a ja sopisi Tämä kamala luokkasota ulottuu ihmiskunnan korkein ihanne, muuta, farmarien ja työläisten naatin haltuunsa tulevaksi halli kokoonpanosta, niin sä ästä äk se n i e- selta. d u sta jia kotiin p a la ttu a a n jo u tu m asta m iesed u stajien k in se u rata P eusan a n A rizonaa ed u staa jym y kaivosm ies, koko maailman yli ja se on vaka Näin ollen on jokaisen ihmis- j osuuskunnille. tuskaudeksi. selittelyyn ‘tu o tan n o llisesta a se m a sta ’ M. Jacobson, M iam ista. Täydellinen tam aa esim erk k iä, m u tta tuskinpa vana vaarana sivistykselle. Sen olennon edun mukaista yhtyä Hallituksen maa-omaisuuksien "Edellyttäkäämme, että tämä teen tä ssä pienen ‘analy ysin.’ proletaarit.vyppi, voim akas papillinen s itä ta rv itse e m iehiltä o dottaa, sillä poistaminen on tärkein ja r poltta- ----- työväenluokan taisteluun ja tais-: säilyttäminen ja laajentaminen porvareitten aije täydelleen on W ashington on läh ettän y t, s ä ä s tä passoääni. Ei halveksi m älliä, vaan jos he tuon h o k saisivatkin, ovat he vin kysymys, mikä koskaan on telia loppuun asti se taistelu, .jo- Ja kansan luonnonlähteitten suo- nistuu. niin .-illoin tullaan heti väisyys p e ria a tte ita silm ällä pitäen. a n ta a sen pitää v asen ta poskeaan liian laiskoja sitä to te u tta m a a n . vain kaksi ed u stajaa, vaikka sillä oli- pullollaan. M uuten kiivas työväen ollut ihmiskunnan edessä. ka tulee vapauttamaan kaikki jeleminen ja kehittäminen. ensi työksi asevelvollisuuslakiesi si ollut oikeus läh e ttä ä kuusi. Toinen luokan puolesta, kuten v ä ä re n tä m ä t K äräjäin käsittelem istä asioistakin kai p itä ä jo tak in m ainita, m u tta "Nykyistä tuottamis- ja jako- miehet ja naiset sekä kohotta-! Äitiys-, vanhuus- ja tapatur- tys työntämään lainlaatijaktin- n äistä on kaikille tu n n ettu kirklandi- töm än p ro le taa rin tuleekin olla, ei koska täm ä on jo venynyt näinkin tapaa kutsutaan kapitalistiseksi maan heidät äärettömän paljon maeläkkeitä. nan käsiteltäväksi kummassakin laineu ru stitila llin e n , Leo Leino. Hän salli vähääkään a listu v a isu u tta sorron pitk äk si, täy ty n ee olla lyhyt s a n a i järjestelmäksi, erottaakseen sen korkeammalle ja paremmalle elä-’ , /~ * '•» ---------- huoneessa. Samalla kertaa tul n im ittäin om istaa kokonaisen eeke- alle. nen. siten useista yhteiskuntajärjestel mistasolle, kuin on mahdollista! ENETTELYTAPAA taisiin yhteisestä sopimuksesta rin m aata, johon on rak e n tan u t k ak si C alifo rn ialaiset ovat läh e ttä n e e t 1 y ö järjesty k sessii se u ra si ensim äi- huoneiset? talon. K m npanenkin heistä neljä e d u sta jaa , kuten säännötkin mistä. jotka olivat ennen olemas niin kauan kuin kestää kapita MUUTETTU anomaan Lloyd Eeorgelta ja ku — Leino on n äet ukkom ies — ovat m ääräävät. He eivät siis o te lu o tta senä piiri kom itea n p eitto am in en . L«i- sa, kuten kahleorjuus ja feodaall- listinen järjestelmä." | no suopeasti, m u tta sam aL a v a a tiv ai ninkaalliselta hallitukselta, että paljon poissa kotoaan, eukko Leino neet säästäv äisy y teen . M uuten on järiestelmä. Kapitalismin valli ■ >ustrauhassa ovat porvarijmo- liittovaltioitten parlamenttia ei käyden S e a ttle ssa ty ö ssä ja S etä ol C alifornian valtiokoniitea m antlaali- sena m u istu tti kom iteaa siitä kun se tessa on olemassa kaksi selvästi Meidän lopullisen päämääräm- lueet koko nykyisen sodan ajan Majoitettaisi lainkaan sodan aika len usein m atkoilla puolueen asioilla. iniehen asem assa piirissäm m e. Piiri- el lain a n n u t m itään huom iota M oney- tu lle , eikä E v e rettin verilöylylle. toisistaan erotettavaa luokkaa: i me ellen luonnonlähteitten ja koettaneet saada pakollista sota na. Silloin ei Australian liit Silloin tällöin kuitenkin löytävät toi kom iteakin — vaikka sen nyt lu u lis i1 ju H iibackan m ielestä p iirik o m itea ei kapitalistiluokka ja työväenluok- teollisuuslaitoksien täydellinen palvelusta aikaan, jonka avulla tovaltioitten parlamenttia rnyös- sensa kotoaan syöm ässä palkkatyöllä olevan rahoissan — on m onesti jo u tu ole ollut kyllin läh eisessä y h tey d essä h a n k ittu a “lunssia." Silloin he m yös nut pyytäm ään a laisen sa m anttaali- ka. Kapitalistiluokka elättää it-! yhteisomistus kaikkien yhteisek- au.-tralialaiset miehet voitaisi kään tultaisi hajottamaan, mikä kin ihailevat W ashington järv en tyyn m iehen apua, kun on su u n n itellu t uu- o sasto jen k a n ssa , sam aa m ie ltä paä- seään ottamalla vuokraa, Korkoa i si eduksi, joka tulee hävittä kuljettaa Europan teurastusken-{merkitsisi aivan samaa, kuin että tä pintaa ja ilta auringon laskua. Lei- ... a sia llise sti olivat kaikki to isetk in bia » alloitusretkia. M utta ne edusta- e d u sta ja t jä liikevoittoja. J a tä s s ä kohden peittoa- mään myös militarismin ja sodat, td.e. \ iinie lokakuussa toimite Austaralia olisi voitettu ja sen lon e d u sta ja to v e ritta re n a k äräjillä jä t! K as tä s s ä tä s s ä : M andi M ä k i,! täinen aikoi p ä ä stä koko hyvään "Työväenluokka, joka ei omis me samalla velvoitamme edusta tussa, koko maata käsittävässä on Aino Peusa, k a a ra n k o rja a ja n mui ka nsan ääni tukahutettu ainakin ja, C arbonadosta. Nuori, innokas ja F o rt B raggista. m an ttaalitalo n em än »auhliitr, m u tta ei ja tk u n u t, kuu mo- ta teollisuuslaitoksia, elää saa jiamme kannattamaan kaikkia yleisäänestyksessä aijottu hanke sodan ajaksi. tietoinen to v eritar. Ollut ennem m in mallaan palkalla. Työläinen myy toimenpiteita, jotka tuovat väli- kuitenkin kumottiin, joten työläi- an pointin, e ttä o sasto issa k in on ol- "Syy, niiksi ei nyt ole suostut- T acom assa ja tu llu t siellä ollessaan tu n n e ttu to v e rita r, m u tta ei I9 i2 ,~ a 7 7 iirp o 8 t-O ffic e a t E n te re d a s second-class m ail m a tte r J u My~i8, l y _, ___ A storia, O regon, under th e A ct of M arch 3rd, ls i9 . ls'i9. i oie e n - ! lut paljon sy y tä tuohon läh eisen y*.-
