SIVU ■ KAKSI. ~
t o v e r i
L ln n en suom alaisen työväen Äänenkannattaja, ilmostyy Aatoriassa, Oregon
joka päivä, paitsi maanantaina.
*
No. 96
TOVERI
«i”
TOIMITUSKUNTA;
W. N. REIVO, A. SALMI, L. MOILANEN, J. MALO,
K. E. HEIKKINEN.
TOVERI
(T h e Com rade)
T he organ of th e F in n ish w orkers in th e W e ste rn S tates. T he only
F in n ish daily in the W est. P ublished daily, ex cept M onday, a t A storia,
O re., by th e W estern W orkm en's P ublishing Society.
A dv ertisin g ra te s in effect Ju ly 1, 1912, 4t»c p er inch. Special discount
allowed for largerand-C ontinuous advertisements.
T O V E R I, BOX 99, A S T O R
IA , OREGON.
RIA,
A U G U S T N IK U L A , Manager.
töntä etua työläisille, ja niiden set sillä kertaa pelastivat itsen-
joukossa erikoisesti painostamme ' sä. Kiihkoisat Australian por-
seuraavien toimenpiteitten v ält-■ varipuolueet eivät
kuitenkaan
tämättömyyttä:
¡jättäneet aijettaan, siihen, vaan
ryhtyivät heti uusien suunnitel-
Valtiollisia vaatimuksia.
mien laatimiseen puuhansa läpi
Tydellinen äänioikeus, suku ajamiseksi.
Iästä
Australian
puoli-, asunto- ja sivistyssuhtei kansaa uhkaavasta pakollisen so
siin katsomatta;
kaikkien regis-
tapalveluksen voimaan saattami
~--------
---------------- ----------
"
teerausmaksujen,
henkiverojen seksi alkaneesta uudesta taiste-
ja nmitten aanioikeusesteitten Ju n jaksosta kirjottaa AMelbour
I J . . .
............ . ___ J , _______! ....
.
.......
' p o is t a m in e n ; ä ä n io ik e u d e n m y o n -
/
. ..
ne S o c ia lis t
J
i
s e u ra a v a a n t a p a
i R l n n : :
tu mihinkään kokoomuksiin, onlkin nimittämään ’kansalliseksi' nemmin sttunut p iirik ä rä jille . Los*
A n g elesista on J. J . N ylander, lyhyt,
siinä, että Australia vihaa kaik-! hallitukseksi” ja se tulee hallit- m u tta tu k ev a m ies niin p e ria a tte il
kea sulattamista. Hughes ja semaan säädösten ja pakkötoi- la a n kuin u lk o m u o d o lta a n k o . Syväl
Cook tulevat käymään senaatin, menpiteitten avulla."
lä p ä ä ssä olevilla silm illään katselee
vaalitaistelua itsenäisinä puolu- i Loptiksi lehti sitten vetoo työ- v e itik k a m a ise sti täm än m aailm an toi
eittensa johtajina samalla puolus laisiin ja kehottaa heitä edes o- lauksia, m u tta silti puhuu pussoää-
nellä varm an v a k u u tta v a s ti ja isälli-
taen toinen toistaan ja toistensa man nahkansa
säilyttämiseksi se sti, jo k a o so itta a , e ttä iikka on kau
ehdokkaita, mutta siltä he tar vaaleissa antamaan saman tuo-l a n ollut m ukana työväenliikkeessä.
koin tulevat kieltämään kaikkien mion kuin viime syksyisissä vaa E läm äk seen hän ru sta ile e tuoleja ja
sellaisten väitösten todenperäi leissa. jolloin asevelvollisuus ku e h k äp ä m u itak in huo n ek alu ja, ju u
rista . — N estori M attson, San F ra n
syyden, joissa heidän puolueitaan mottiin. •
cisco sta, on m iehen tyyppi kaikin
nimitetään yhdeksi kokonaisuu
Kirjotuksessa ilmenee selväs puolin, varm a ja tie to in e n puolueto
deksi. Mutta kun asevelvollisuu ti katkeruus siitä, että yleinen veri hänkin, on m. m. F riscon kau
den asian puolesta tappelevat taantumus pääsee vakaan, luo pungin K esk u sk o m itean jä se n . Am
kerran ovat senaatissa saaneet ilmiö on huomattavissa kaikis- matiltaan on Mattson nikkari. — E-
enemmistön käsiinsä, niin liäi- sa sotivissa maissa, missä kur- dellisen sisarkaupungista, Berkeleys-
käilemättä silloin tullaan kaikki jutts vielä ei ole saavuttanut ää- tä, on H. M alinen, a m m a tilta a n m aa
lari. On aik o in aan sa a n u t h arm ailla
muodollisuudet ja verukkeet vis rimäistä huippuaan, s. o. niissä, v e ljiltä p o rv arin titte lin , kun on s a t
kaamaan sivuun. Tällä kertaa j maissa, joissa isänmaallisuuden • tu n u t olem aan sen v e rra n varoissaan,
henkilöitten, vaihtaminen minis- ¡tunteen sekottama luokka vaisto j e ttä on sa a n u t autom obiilin. M utta
teristössä saattaisi aiheuttaa kii vielä ei ole herännyt uudelleen, sittem m in o v at a n ta n e e t a n te e k si h ä
vasta vastustusta niitten taholta, toimintaan nälän kiusaaman vat-j nen p o rv arillisu u ten sa , kun jo tkut
h a rm a ista v e ljistä m yöskin p ääsiv ät
jotka siellä silloin leipäpaikkan- san pakotuksesta.
Mutta kun om aan au to o n sa käsiksi.
sa tulisivat^menettämään, paikat, kurjuus uudelleen herättää työ
T ulem m e s itte n O regoniin, jo ta e-
jotka heille annettiin palkkioksi, Iäiset toimintaan, niin he tulevat d u sta a V ictor A alto, M arshfieldlsta
siitä. että kavalsivat työläisten ! näkemään miksi ja minkätähdeu Ja Antti Mäki, Asteniasta. A alto on
asian. Siksi ei sitä kautta tul-¡heitä on johdettu harhaan heidän naulaUlut huwneita kokoon ‘'öiperias'
s a ” (M arsh field issä) jo kym m enisen
lakkaan tekemään mitään varo- omia heikkouksiaan aseina kävt-| v u o tta ja te h n y t k aik en a ik a a työtä
mattomia leikkauksia, mutta ja-itäen ja silloin tulee tapahtumaan puolueen hyväksi, jo te n hän ei ole
lesiäpäin miniä kuitenkin joutu-' jotakin samansuuntaisia mullis m ikään aloKtelfeva ty ö väenliikkeessä.
ta t romukasaan samaten kuin se j tuksia yhteiskunnallisessa elä- A ntti M äki ta a se n on kaikille tu n n e t
deniokratiakin. jonka he kavalsi-j mässä kuin tiiliä päivänä Y e n ä - tu hoquiauiilainen seppä, n y kyään as-
to ria la in e n ja Colum bia Iron W orkin
vat. Hallitusta tullaan tieten- i jällä.
osakas, siis “ k a p ita lis ti" eh k ä enem
t ä m i n e n n iille ’ jotka ovat asu-
"’Conscription Junta’, pakol-
neet
maassa vähintäin vuo- lista sotapalveluksen
ajava
___ tässä
...
apaiveiuksen asiaa aja._
den ajan ja ovat ilmoittaneet ha- j liitto, on vihdoinkin valmistanut
S U B S C R IP T IO N R A T E S ;
IN T H E u n it e d s t a t e s a n d C A N A D A :
luavansa päästä tämän m aan' suunnitelmansa saadakseen ai
F o r 1 y ear >3.7»; F o r 6 M onths, >2.00; F o r 3 M ouths, >1.25; F o r 1 M outh 50c. i k a n s a la is ik s i.
kaan pakollisen sotapalveluksen
Kansanvaltainen
T 1 L A U S H IN N A T Y H D Y S V A L L O IS S A JA C A N A D A S S A :
n
a u d a n »an.ai.i>.u kontrolli
n t.in .iu tn hal- Australian n kansan
ansan
kannettavak-
n a im c iia v au
1 vuoslkerta
kuukautta
1 kuukausi 50c. jituksen yli säätämällä perustus- si merentakaista palvelusta var
1 vuosikerta >5.60; 6 k u u k a u tta >3.00.
' lakilisäykscn, joka myöntää aio-1 ten. Tämä suunnitelma on mes-
U m otushinta 4oc p a i s t a m a l t a . K uolem an-ilm otnkset >1.50 k e rta j a ' t e ’ ’ yleisääncstys- Ja takaisinkut- tarillinen leikkaus, silla jos se
m u isto v ärsy illä >2.00 k erta. K ihlaus-, syntym ä- ja avioliitto-ilm otukset 5öc suoikeuden.
epäonnistuu, niin orjuuden pe-
pe
i » i ? ’ iri a !UtaanUeto'nja “ ‘“ ^ “ ^ i l m o t n k s e t 25c k erta, n a im a -iim o tu k s jt;
Suhteellinen vaalitapa kaikissa rustajat
riistäjät eivät siinä menettäisi
<1.00 k e rta , avioero-ilm otukset >1.00 kerta. S eisovat iim otukset seu raav an
,
H
.......
mitään, mutta jos se menee läpi,
h iu ta lu e tte io u m u k aa n -p alsta tu u m a lta : 1 v. 20c,
v. 20c, 3 kk. 25c, 1 kk. 30c. ! cdustajavaaleissa,
S a tu n n a isista ilm o tu k sista tulee ra h a n s e u ra ta m ukana, Englannin-
Oikeuksien vallan poistaminen, niin lie voittavat kaikki.
k ie le s tä suom ennetaan vapaasti.
jonka nojalla ne laativat ja ku-
"Ennen tulevaa kesäkuuta
Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katujen kulmassa.
moavat lakeja niiden väitetyn: on liittohallituksen senaatista 18
Telefooni: konttori 365, toim. 832.
epäperustuslaillisuuden
vuoksi senaattoria luovuttava virastaan
perustuslain ’määräyksen m u
talli muista syistä.
Paino-, puhe-, kokoontumisva- kaan. Tällä kertaa kuuluu se
SösialistipilolllCCn uusi ainoan, minkä hän omistaa: työ- pauden loukkaamaton ylläpitämi- j naattiin 1(» työväen ja 17 porva-
- - -
' voimansa.
nsa. Tämä
Tämä työvoima
työvoima vähe-
vähe nen n“ n sodan kuin rauhan ai-1’’¡ston edustajaa. Ensiksiinaini-
ohjelma
tuista on 8 :11a ja viimeksi mai-
oee sitä mukaa* kun työläinen kana
Vastustetaan pakollista ase- nimista 10.Iki enxnnisvuoro. T ä
vanhenee.
-i Va
m än kuin k u k aan m uu e d u sta jista ,
St.
E,»uisin
konventioni
liv-
... . . . .
,
-. I '-Kcntrolleeraten hallitusta ka- .velvollisuutta ja elämän tahi työ- män mukaan jää senaatin ko
m u tta s iitä h u o lim atta täydellinen
p ro le ta a ri a ja tu k s ilta a n .
koomuksen perustaksi seitsemän
,a pitalistiluokka laatii lakeja omak-■ voiman Pakollista ottamista,
Vielä on m ain ittav a J. Sjöiund,
a h m in e t oajelnta^een k,,-
NsiUen luokkala. i Sotavelkojen peruutus,
porvaria, eli asevelvollisuuden
P o rtla n d ista. H än ei kuulu v a rsin a i
kouksen asettama ,.li)elui.,k1.u u -,kie\ ^ akana
Senaatin poistaminen ja pre- kannattajaa ja yksitoista työvä
tcan enemmistö oli laatinut l«-1 non välineet-pyhittäen ja suojeI. j stdentin eitto-oikeuden kieltämi- en edustajaa, eli ase\elvollisuu KANSAN KÄRÄJÄIN yleisem m in tu n n etu k si osaston e tu siin piirikokouksen e d u sta jiin , m utta
n en ässä to im iessaan kuin m yöskin on saap u n u t e d u sta m aa n o sastoaan
rinpohjaisemman esityksen sosia
den
vastustajaa.
LEHTEREILTÄ
T overin vuosikokoukseen ja on m u
k irjo itu ste n sa k autta.
len maan ja teollisuuslaitoksien nen"
lismin periaatteista, mutta koko omistamista ja niitä erikoisoike-
M ontanaa edustaa H elkki Polso, kana p iirik o k o u k sessa n ä h tä v ä s ti sa
^ “" ’‘«¡onituomioitten antami-
"Kolmessa Australian valtios
uksen viime hetkinä, jolloin ko uksia, joiden kautta työlSisiä
V aikkakin täm än lehden virallinen Red L odgesta, ollut aik o in aan pullan m oilla o ikeuksilla kuin v a rsin a ise t
la,“ '.’ u,am inen-
sa
—
Victoriassa,
Tasmaniassa
mitean rajxirtti esitettiin, paasi
Kaikkien Yhdysvaltojen tuo ja Eänsi-Australiassa — kansan re p o rtte ri tek ee selkoa A storian S. S. p y ö rittä jä n ä Astoriassa*, m utta s it e d u sta ja tk in . E ikä siin ä m itää n moi
riistetään.
tem m in tip a h ta n u t tu o lia ‘‘p o rv arilli titta v a a olekaan, sillä Sjöiund ou
kin voitolle Mahlon Barnes’:, i
-Tällä tavalla taloudellinen k 7 -, ¡"f* '," suoranai" ' n valitseminen enemmistu viimeksj tuimitel„ säa Klubin yluhaalin leh terille kokoontu s e lta -’ taso lta Red Ixtdgen hiilikaivok ty ö väenliikkeen m ein in g eistä h y västi
n e e n piirikokouksen m enosta, niin
muutosesitys, jossa periaatteelli
sitten k in olisi su u rin ta hävyttöm yy sien syvyyksiin, jo issa on ty ö sk en selvillä. A m m atiltaan on hän laivan
äänesti
ase-
symys
muodostuu
valtiolltsekst
Vapaa
laki-apu
ja
yleisten
puo-
'
“
T
sen ohjelmaesityksen tilalla oli
,
‘ .
. . . . . . . .
velvollisuuden
hy väksymisen den oso ittam ista Toverin lukijoilta nellyt useita vuosia, sivutöinään toi ra k e n ta ja , m uuten jäy k ä n näköinen
lyhyt ’’vetoomus" työläisiin. Oh kysymykseksi. On hyvin tärkeä lustusasianajajain
nimittäminen.
ja tän n e saap u n eita ed u stajia koh m ien Työm iehen innokkaana a sia m ie työläistyyppi.
puolesta.
'Junta'
luottaa
siihen,
valtiollinen
kysymys
se,
miten
te
P ilrisih te e rsk a , Tyyni H y rsk y m u rto
jelma vatiinukset olivat kummas
taan, jos siv u u ttaisi nuo k ansan k ä henä. “R adikaalit" ovat u h an n eet h ä
Taloudelliset vaatimukset.
että näissä valtioissa tulevassa rä jä t tässä o sastossa vaikenem alla. nen m onasti h irttä ä , m u tta eivät ole kuuluu a u to m a a ttis e s ti k ä rä jie n o sa n
sakin esityksessä samat. Hyväk elätte. Kansanvaltaisen hallituk
sen teoriana on hankkia mahdol-
sytty ohjelma kuuluu:
Rautateitten, sähkösanomalai- i äänestyksessä tullaan antamaan 'T u s k in p a vaan ilkeäm m in osuisi te h ilenneet kun H eikki on n a u ru ssa suin o tta jiin . Pieni ak an tyllerö, a m m a til
¡porvaristolle sama äänimäärä dä. sillä “ ronikoidaanhan” tä ssä osas a n ta n u t sellaiseen luvan. Siis H eikki ta a n -la iv a n ra k e n ta ja n (ei Sjölundin)
,
lisimman paljon hyvää mahdolli-
-Ruumiillisen ja henkisen työn stemlan monelle ikmiselle T ö. tosten, laivalinjojen *ja muitten kuin mikä niissä asevelvollisuu tossa k aikista m uistakin tä rk e is tä a- ei ole m ikään “lökäpöksy”, vaikka m uija.
kulku-, kuljetus-, säilytys- ja ja-
K uten edellä o lev asta “a n a ly y s ista ”
olekaan fyysillisesti m ikään j ä t ti
tekijät Amerikassa ovat kurjuu-
den puolesta annettiin, mikä se sioista ja tap ah tu m ista, ja jos k ä rsä n ei
läinen.
käy ilmi, ovat k ä rä jie n v ira llise t e-
k ä rä jä t s iv u u te tta is i... niin. sehän jo
den uhreja. Heidän työpatkkan- kuin kapitalistiluokka. ^ S ä
naatissa k-koonpanossa lisäisi sanoitiinsa. osottaisi huippuunsa ke
d
u s ta ja t p o ik k eu k se tta työläisiä, ei
Idaholaiset ovat lä h e ttä n e e t k ä rä jil
v lt^ e e n T lV s a . '
j
' PankkilaitO6tcn ja yleishyödyl- 'Ella jäsenel ä porvareitten puol h itty n y ttä hävyttöm yyttä.
ain
o a staa n a m m a tilta a n , vaan vielä
lä jykevän “m ain a rin ” Chas M orsen.
pä
— a in ak in useim m at — ulkom uo
Joku
nyt
voipi
a
ja
tella,
e
tte
i
nuo
ta.
Tämän
lisäksi
arvelee
"jun
S in ise ltä p a ista v a t a rv e t hänen kas
-Tämä johtuu siitä, että heiiie 1 eheästi omaan v a i , i X “
-
yh" ÌS'
doltaanko).
Ja täm än seikan luulisi
kansan
k
ä
rä
jä
t
niinkään
tä
rk
e
itä
ole.
ia . että Xew Sontii \\ alesissa
voissaan k a rto itta v a t kaikki a ja tu k
!
jokaiselle
tek
e v ä n selv äk si sen, e ttä
maksetaan liian pientä palkkaa.
tuöiäie*«
u ♦
T
suittaminen.
porvarilliset senaattorit IMillen M utta kyllä se on sillä tavalla, e ttä se t hänen p o rvarillisuudestaan. Tun- k ä rä jillä on todelliset pohjajoukot
Heidän saamansa palkka on vain ! hallituksen ia s e n
11 h
V u Lainojen anto suoranaisesti
ei sitä sen tärk eäm p ää sosialistisen I t ee kaikki "sa it trä k it koti valtionsa
. •
...
I ^ “ tuksen ja sen vallah seka kunnille ia valt-’niir.
i:;v- ja Could tullaan valitsemaan uu työväenliikkeen
i k ä rä jillä ovi.t todelliset pohjajoukot
joukkotoim innassa < vuoristossa,
pieni osa tuottamastaan rikkau- ■ i äyttää sM omaksi edukseen
y
1
'° “ c ,lman lllke- delleen senaattoreiksi siksi, että
ole tällä hetkellä, kuin y h tenäisen. I
Käräjien tuomareina (puheenjohta
desta ja sellainen palkka el riitä , -Soslalis,¡puolue tahtoo hävit-
heillä on hyvin suuri luotti» ja koko piiriä k ä sittä v ä n pohjan lu o m i-; V tahia edustaa J. Poola, Bingha-
jina)
m ista, kaivostyöläinen hänkin ja jo
kunnolliseen ylläpitoon.
| tää ]uokkasodan kaikkine S£n pa.
nen
vastaiselle
toim
innalle,
ja
k
u
n
!
Teollisuusvaatimukset.
kannatus. Tämä k,»liottaisi ase-
toim ivat jo “a n a ly y sissä " m ain itu t
kauan tu n n ettu puoluetoveri.
Kas-
Lapsityön täydellinen poista- • 'vlvollisuuden asiaa puoltavien sellainen on m ahdollinen ain oastaan voilla loistaa p itkällisen raad an n an synkeän näköinen seppä A ntti M äki
"Joukkojen kurjuus sellaisessa hoine seurauksineen ja asettuu
I senaattoreitten äänimäärän liit- kansan käräjillä, jossa eri valtiot : leima, joten p o rvarillisuus on h ä n e stä ja I. H iibacka, m olem m at varm oja
ylellisyyden massa kuin on Arne- j kapitalismin tilalle uuden yhteis- m’nen.
k a u tta laajan piiriinm e ovat edustet- j
toim essaan. H iibacka oli viim e kärä-
Laillinen minimipalkka,
jonka E‘valtioitten senaatissa 18 kun luina, niin ovat kansan k ä rä jä t, v a r- 1 loitolla.
rika, on suurin
aikamme
rikos.
------- ----
------—----
-
, kunalie - perustuvan yhteiskunta
- -----
•
- J--
jilläk
in p u h e e n jo h taja n a , eik ä koko
‘Palkkatyöläinen ei ole vapaa, ’ ¡järjestyksen,
pmis-!
suurtms
perustuu varmaan riit- se ul,deileen vaalien jälkeen ko sinkin ta lia hetkellä, su u re sta histo-1 W yom ingiläiset ovat m yöskin olleet ; uksen su in k aan ta rv its e k atua, vaikka
.
7 jossa työläiset
'
■
........
K allisesta m erk ity k se stä lännen suo sä ästä v äisiä ja lä h e ttä n e e t vain kaksi :
ia h hallitsevat
a l l i t s e v a t k kaikki
a ik k i taimi-
sillä ä Hön
hän xmt
voi tehdä työtä ainoas- tavat
*avat Ja
talou- täväisvvteen
tavaisyyteen takaamaan kokit,mi_
kohtuul .ktiontuu.
v alitsivat h ä n e n siih en toim een tällä
m alaiselle työväenliikkeelle.
ed u stajaa,
niin.
Iivari H iibackan, i
k
taan työpaikan omistajan luvalla, dellisen elämän välineet. Se kut- s ksen elintason.
" I ämän lisäksi "junta-’ myös Tosin tän ä vuonna on käräjillä ' Rock S p rin g sistä ja Toivo Paavolan, e rra lla k in . M äki ta a se n hu o lim atta
“Omistajat, jotka eivät tee suu kaikkia työläisiä äänestä-
Kuljeksivien ja työttömien työ kin toivoo, että siilien nähden, "lo ija re ita ” vähem m än kuin koskaan H an n asta. R um palienkin on ennenkin sy n k e ä stä u lk onäöstään, on hau sk a
iikka s is ä ise ltä o lem u k seltaan . Jo s
työtä, ja työläiset, jotka eivät rnaan samalla tavalla kuin he Iäisten turvaaminen
että Queenslandissa vain pienel ennen, m utta se ei laink aan vähennä ollut tää llä käräjillä, edellinen useam joku e d u s ta jis ta se k aa n tu u vähän
Yksityisten työnvälitystoimis- lä enemmistöllä \ astustettiin ase k ä rä jie n arvoa, puin vastoin — tekisi m ankin k e rra n ja ovat he W yom ingin m ein in g eissään te h d e ssä ä n jonkun
omista teollisuuslaitoksia, tietys- Ukkoutuvat ja lakkoutumaan sä
ti ja luonnollisesti koettavat suo- maMa tavalla kuin äänestävät, — tojen ja lakonrikkuritoimistojen! velvollisuutta, niin kiivaan agi m ieleni sanoa — kohottaa. Sillä jos vanhoja p u o lu ev eteraan eja, varsinkin tä rk e ä n esity k sen , niin Mäki huom aa,
kovin paljon
olisi
“ lainoppineita" i
voidaan koolla, niin kuluisi siinä vain eneni- ' H iibacka, vaikka eiv ät vielä ikälop- e ttä a sia olisi e s ite ttä v ä kokoukselle
jella ja edistää emiä etujaan. Mo- kaikki yhdessä riistäjäluckkaa poistaminen ja hallituksen työn- tatsioonin tuloksena
puja ole, päin vastoin enem m än n u o
välitystoimiston perustaminen, j porvarien asian oikein hyvin on- m än aikaa, koska jokainen luonnolli ria. S iitä huolim atta ovat olleet kai lausunnon a n ta m is ta v arten , m u tta
lemmat koettavat pitää sen osan, j vastaan
Lyhyempi työpäivä,
sopusoin-1
»istuessa saada parikin
edustajaa sesti haluaisi teh d ä lainopillisen leik kissa niissä m y llerry k sissä ja tu is ei teek ään sitä, koska “ ta isit sie p a ta
minkä nyt saavat ja hankkimaan
"Ainoastaan
voi-
-
--------------t
l u u r i y yhdistämällä
liU lö L C U U tilld V
O I"
*
1
I l .\ l I I L ’ I U M d J .1 ,
e sity k sesi ta k a is in ”, k u ten M äen s a
itselleen lisää, ottamalla jotakin miamme voimme pystyttää y h -1 ”USSa kohonneen tuotantokyvyn sieltä livahtamaan liittovaltioit kauksen kuhunkin esillä olevaan a si kuissa jo ita villit tu u let ovat Wyo- nat kuuluvat. Y ksikään sielu ei voi
aan om an pään sä jälkeen ja siitä seu- m ingin aavikoille p u h altan eet. Hii-
t o i s e l t a n -lio le lta
ä it t e n e tu ie r ,
____ n : ___ _____
,,
. s - * K anSSa’
a n ssa .
. ......... i.
.
toiselta puolelta. N Näitten
etujen teistoiminnallisen
tasavallan,
jo
ten senaattiin.
Ja eritoten
on- raisi asiain paloittelem inen, jo itten backa e lä tte lee itse ä än “kraataroim i- olla n a u ra m a tta s a ttu v a lle su k k e lu u
ristiriitaa kutsutaan luokkataiste- sa työläiset omistavat työpaik
. Keskey t-Vmat ön
puolentoista kin tuon valtion pohjoisessa o- kokoam inen ta a s osaltaan o ttaisi ko sella”, jo sta p ä ä ttäe n , m uinoisen te o delle. M uutenkin lö y tää usein sen
luk«-
'kansa ja saavat täyden yhteis J ^ pa 7 / än
" pi
pituinen lepoaika kunakin | sassa sotakiibknn ilettävä hirvi » ko paljon aikaa, jos n iitä kaikkia rian m ukaan, hänen pitäisi olla pi- h au sk an tien. jo k a p itä ä kokousta
hilpeällä m ielellä.
“Tämän luokkataistelun ole- [ kunnallisen arvon työnsä tulok- VU ' °na.‘
alkanut niljakasta rvönäänsä va- lain k aan saataisiin yhteen la a s ta ro i-! rnn porvariliiÄ en, vaan hänen pu
Kirjurien virat akkain käsissä.
issaolon takia työläiset iäries- sista. Silloin tullaan t u o t t a m a a n i Työläisten taloudellinen ja jx» pauden poluille levitellä. Kaiken duksi. Voisipa käydä niinkin, e ttä heen sa ja kaikki to im in tan sa puolu
hiushaituvan
Jouduttaisiin halkase- eessa o so ittav a t aivan toista. Muu
N iissä toim issa on Aino P eu sa ja
tyvät unioihin. osuuskuntiin ja elämän tarpeita ei muutamien ■ litillinen toimintavapaus.
tämän perusteella on juntalla m aan useam paan osaan ja kun niin ten n ä y ttä ä siltä, e ttä W yom ingiss;i p ilrisih te e rsk a H y rsk y m u rto .
Vain
sosialistipuolueeseen. Omistajat harvojen voitoksi, vaan kaikkien '
edellytyksiä saada ttio valt n I tap ah tu isi, tarv ittaisiin tav allista ete- on ollut ta v a llista kovem pia tuulia p ä ä tö k s istä on heidän m e rk ittä v ä k ir
Yleisiä vaatimuksia.
järjestyvät työnantajayhdistyk-1 työtätekevien olentojen muka-
poliittista
kar- vämpi la a sta ro itsija tuon luutuvan kuluneen vuoden ajalla, koska H ii jaan, m utta P e u sa ■—■ opinhaluinen
Verotuksen tulee perustua as- niuuttaniaan
kokoam iseen. N yt kuitenkin tullaan backa on m en e ttä n y t suurim m an osan kun on — m e rk itse e ytim en m uistiin
siin, kauppaliittoihin ja "kansa- vuudeksi ja onneksi. Yksityises teettaiseen tulojen, perintöjen ja vaansa.
toim een tavallisilla kokoam iskyvyillä. hiu k sistaan sitte viim e k äräjien. N äin ' Jokaisen p u h een v u o ro sta om ia kehi-
laisseuroihin”. He myöskin hal ti omistettujen teollisuuslaitok maanomistuksen verotukseen.
" Etelä-Australian
vaiti» »ssa koska lainoppineita leikkureita ei ole ollen saa hän se u ra a v a n a keväänä ty sh a rra s tu k sia a n v arten ja tie ty sti
litsevat ja kontrolleeraavat suu sien ja niiden herrojen ja orjien
Riittävä
korkeampi opetus heikko työläisten äänimäärä saat ain ak aan liikaa.
tän n e tu ltu a a n pyyhiskellä kiiltäv ää ntyöskin siksi, e ttä saa kotia tu ltu
ria valtiollisia puolueita.
tillalla tulee olemaan elämän vä kansan nuorison kaikille jäesnille taa myöskin päästää sotakiihkoi-
p ään ah k aan sa, jollei vaan sie llä a a a a n pu n n ita m iesten lausum ia v iisa
"Tuotannollisen pohjan analyysi’’
"Työväenluokan pääasialliset lineitten yhteinen omistus, ja sil ja sellaista avustusta perheille, ' Iijat vallan satulaan. Ja kaikin
vikolla tu u le t lakkaa. —
Paavola uksia. U skonpa, e ttä e d u s ta ja t p u n n it
kuuluisi
oik
eastaan
niihin
aikoihin
värkkäilee
sähkön
k
an
ssa
H annan s e v a t ta rk a s ti sa n an sa . Jos vaan tie
aseet ovat lakko ja boykotti. Ka loin tulevat kaikki maailman toil joka tekee nuorisolle mahdolli- puolin on siis hyvin ilmeinen
jolloin h arm aaveljet olivat kunniansa kaivoksissa, on heikontunut silm änsä- tä v ä t, e tte i se kaikki, m itä p u h utaan
pitalistit vastaavat suluilla, ipus- mintakeinot ja tilaisuudet ole- seksi jatkaa opintoja kunnes on vaara tarjolla siinä, että asevel
huipuila. M utta koska siellä täällä kin siinä touhussa, jo te n täytyy k ä y t s e n tä ä n niin vain unohduksiin jää.
tilla listoilla, injunktionituomioil- maan yhtäläiset ja vapaat kai- täysin valmistunut yhteiskunnal- vollisuuden asiaa ajava Hughes- piirissäm m e on vielä jä tte itä tuolta tää
“ k a tsin la se ja ”. M uuten tietoinen M utta tu sk in p a moni tie tä ä sitä, sillä
la, pelotuksella, vankiloilla, hirt kille.
lisiin tehtäviin.
Irvine-Lynch salaliittoutuma saa kunnian aik ak au d elta ja toverit ha p ro le taa ri a ja tu k silta a n , v aik k a ulko P eusa ei ole s iitä paljon huudellut.
totuomioilla ja joukkomurhilla.
"Tämä loistava päämäärä on
Hallituksen apua, rahallista ja anastetuksi liittovaltioitten se luavat tie tä ä yh tä ja to ista käräjien m uoto n ä y ttä äk in hiem an herrask ai- M uuten k eksintö on naissuvun te r ä
vän älyn kunniaksi lu ettav a ja sopisi
Tämä kamala luokkasota ulottuu ihmiskunnan korkein ihanne, muuta, farmarien ja työläisten naatin haltuunsa tulevaksi halli kokoonpanosta, niin sä ästä äk se n i e- selta.
d u sta jia kotiin p a la ttu a a n jo u tu m asta
m
iesed u stajien k in se u rata P eusan a n
A
rizonaa
ed
u
staa
jym
y
kaivosm
ies,
koko maailman yli ja se on vaka Näin ollen on jokaisen ihmis- j osuuskunnille.
tuskaudeksi.
selittelyyn ‘tu o tan n o llisesta a se m a sta ’ M. Jacobson, M iam ista. Täydellinen tam aa esim erk k iä, m u tta tuskinpa
vana vaarana sivistykselle. Sen olennon edun mukaista yhtyä
Hallituksen maa-omaisuuksien
"Edellyttäkäämme, että tämä teen tä ssä pienen ‘analy ysin.’
proletaarit.vyppi, voim akas papillinen s itä ta rv itse e m iehiltä o dottaa, sillä
poistaminen on tärkein ja r poltta-
----- työväenluokan taisteluun ja tais-: säilyttäminen ja laajentaminen porvareitten aije täydelleen on W ashington on läh ettän y t, s ä ä s tä passoääni. Ei halveksi m älliä, vaan jos he tuon h o k saisivatkin, ovat he
vin kysymys, mikä koskaan on telia loppuun asti se taistelu, .jo- Ja kansan luonnonlähteitten suo- nistuu. niin .-illoin tullaan heti väisyys p e ria a tte ita silm ällä pitäen. a n ta a sen pitää v asen ta poskeaan liian laiskoja sitä to te u tta m a a n .
vain kaksi ed u stajaa, vaikka sillä oli- pullollaan. M uuten kiivas työväen
ollut ihmiskunnan edessä.
ka tulee vapauttamaan kaikki jeleminen ja kehittäminen.
ensi työksi asevelvollisuuslakiesi si ollut oikeus läh e ttä ä kuusi. Toinen luokan puolesta, kuten v ä ä re n tä m ä t K äräjäin käsittelem istä asioistakin
kai p itä ä jo tak in m ainita, m u tta
"Nykyistä tuottamis- ja jako- miehet ja naiset sekä kohotta-! Äitiys-, vanhuus- ja tapatur- tys työntämään lainlaatijaktin- n äistä on kaikille tu n n ettu kirklandi-
töm än p ro le taa rin tuleekin olla, ei koska täm ä on jo venynyt näinkin
tapaa kutsutaan kapitalistiseksi maan heidät äärettömän paljon maeläkkeitä.
nan käsiteltäväksi kummassakin laineu ru stitila llin e n , Leo Leino. Hän salli vähääkään a listu v a isu u tta sorron pitk äk si, täy ty n ee olla lyhyt s a n a i
järjestelmäksi, erottaakseen sen korkeammalle ja paremmalle elä-’ , /~
* '•» ----------
huoneessa. Samalla kertaa tul n im ittäin om istaa kokonaisen eeke- alle.
nen.
siten useista yhteiskuntajärjestel mistasolle, kuin on mahdollista!
ENETTELYTAPAA taisiin yhteisestä sopimuksesta rin m aata, johon on rak e n tan u t k ak si C alifo rn ialaiset ovat läh e ttä n e e t 1 y ö järjesty k sessii se u ra si ensim äi-
huoneiset? talon. K m npanenkin heistä neljä e d u sta jaa , kuten säännötkin
mistä. jotka olivat ennen olemas niin kauan kuin kestää kapita
MUUTETTU
anomaan Lloyd Eeorgelta ja ku — Leino on n äet ukkom ies — ovat m ääräävät. He eivät siis o te lu o tta senä piiri kom itea n p eitto am in en . L«i-
sa, kuten kahleorjuus ja feodaall- listinen järjestelmä."
| no suopeasti, m u tta sam aL a v a a tiv ai
ninkaalliselta hallitukselta, että paljon poissa kotoaan, eukko Leino neet säästäv äisy y teen .
M uuten on
järiestelmä. Kapitalismin valli
■ >ustrauhassa ovat porvarijmo- liittovaltioitten parlamenttia ei käyden S e a ttle ssa ty ö ssä ja S etä ol C alifornian valtiokoniitea m antlaali- sena m u istu tti kom iteaa siitä kun se
tessa on olemassa kaksi selvästi
Meidän lopullisen päämääräm- lueet koko nykyisen sodan ajan Majoitettaisi lainkaan sodan aika len usein m atkoilla puolueen asioilla. iniehen asem assa piirissäm m e. Piiri- el lain a n n u t m itään huom iota M oney-
tu lle , eikä E v e rettin verilöylylle.
toisistaan erotettavaa luokkaa: i me ellen luonnonlähteitten ja koettaneet saada pakollista sota na. Silloin ei Australian liit Silloin tällöin kuitenkin löytävät toi kom iteakin — vaikka sen nyt lu u lis i1 ju
H
iibackan
m ielestä p iirik o m itea ei
kapitalistiluokka ja työväenluok- teollisuuslaitoksien
täydellinen palvelusta aikaan, jonka avulla tovaltioitten parlamenttia rnyös- sensa kotoaan syöm ässä palkkatyöllä olevan rahoissan — on m onesti jo u tu ole ollut kyllin läh eisessä y h tey d essä
h a n k ittu a “lunssia." Silloin he m yös nut pyytäm ään a laisen sa m anttaali-
ka. Kapitalistiluokka elättää it-! yhteisomistus kaikkien yhteisek- au.-tralialaiset
miehet voitaisi kään tultaisi hajottamaan, mikä kin ihailevat W ashington järv en tyyn m iehen apua, kun on su u n n itellu t uu- o sasto jen k a n ssa , sam aa m ie ltä paä-
seään ottamalla vuokraa, Korkoa i si eduksi, joka tulee hävittä kuljettaa Europan teurastusken-{merkitsisi aivan samaa, kuin että tä pintaa ja ilta auringon laskua. Lei-
...
a sia llise sti olivat kaikki
to isetk in
bia » alloitusretkia. M utta ne edusta- e d u sta ja t
jä liikevoittoja.
J
a
tä
s
s
ä
kohden
peittoa-
mään myös militarismin ja sodat, td.e. \ iinie lokakuussa toimite Austaralia olisi voitettu ja sen lon e d u sta ja to v e ritta re n a k äräjillä jä t! K as tä s s ä tä s s ä : M andi M ä k i,! täinen
aikoi
p
ä
ä
stä
koko
hyvään
"Työväenluokka, joka ei omis me samalla velvoitamme edusta tussa, koko maata käsittävässä
on Aino Peusa, k a a ra n k o rja a ja n mui
ka
nsan ääni tukahutettu ainakin ja, C arbonadosta. Nuori, innokas ja F o rt B raggista. m an ttaalitalo n em än »auhliitr, m u tta ei ja tk u n u t, kuu mo-
ta teollisuuslaitoksia, elää saa jiamme kannattamaan kaikkia yleisäänestyksessä aijottu hanke sodan ajaksi.
tietoinen to v eritar. Ollut ennem m in
mallaan palkalla. Työläinen myy toimenpiteita, jotka tuovat väli- kuitenkin kumottiin, joten työläi-
an pointin, e ttä o sasto issa k in on ol-
"Syy, niiksi ei nyt ole suostut- T acom assa ja tu llu t siellä ollessaan tu n n e ttu to v e rita r, m u tta ei
I9 i2 ,~ a 7 7 iirp o 8 t-O ffic e a t
E n te re d a s second-class m ail m a tte r J u My~i8,
l y _, ___
A storia, O regon, under th e A ct of M arch 3rd, ls
i9 .
ls'i9.
i
oie e n - ! lut paljon sy y tä tuohon läh eisen y*.-