Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (April 3, 1917)
No. 78. p u nkiin lev ä h täm ä ä n . J o ta k in on te h täv ä, m uutoin käy eläm ä kokonaan sie tä m ä ttö m äk si. M ikseivät tukkityö- läise t jä r je s ty kun heillä olisi siihen nyt hyvä tilaisu u s, p u utavarateolli- suuden a la lla v allitsevan vilkkauden v u o k si? — Niin m iksi em m e jä r je s ty ja vaadi parem paa palkkaa, lyhem piä työpäiviä, puhtaam pia asunto-oloja, p a re m p aa ruokaa ja ijim isellistä koh te lu a ? Miksi todellakaan em m e j ä r je s ty — ja v a a d i ...? E p ä ile m ä ttä luo saapuva k e v ä t hy vin m onen tu k k ity ö läisen sisim pään sam an laisia a ja tu k s ia kuin k u v aile m am m e puun rungolle ista h ta n e e n nuoren m iehen sieluunkin. K eväällä, jolloin luonto v ap au tu u talv e n k a h leista ja lu k em atto m at k a sv it h e rä ä vät jälle e n eloon, rau k k am aisin k in työläinen tu n te e olevansa orja. J a noissa ra n n a tto m issa e rä m aissa, jo is sa tu k k ity ö lä ise t a h e rta v a t, on ke vään v aik u tu s ehkä k a ik ista tu n tu vam pi, sillä siellä suuri luonto vä littö m ä sti ko sk ettelee ihm isen h ie noim pia v a isto ja — se h e rä ttä ä ja k iih o tta a v ap aushalua jo k aise ssa työ läisessä. M utta s a a v u ttu a a n iltase lla käm ppiin, ty öläiset u n h o tta v a t täm än ja sen sijaan, e ttä he a lk a isiv a t va k av asti k esk u stelem aan jä rje s ty m is e s tä, he useinkin a lk a v a t pelaam aan k o rttia, jo ta ja tk a v a t n u kkum aan m e noonsa a sti. N äin ollen h eid än a s i an sa se u ra a v a a n p äivään m ennessä ei ole v ä h ä äk ä ä n e d isty n y t, he ovat y h tä h a ja n a isia ja tu rv a tto m ia riisto a v a sta a n kuin ennekin. V aikka heillä ei olekaan m itään m uuta keinoa k o r ja ta olojaan kuin jä rje sty m in e n , s it ten k ään he e iv ä t k ä y tä tä tä ainoaa m ah d o llisu u tta h y v ä k see n : o d o ttav at vaan p ä iv ä stä toiseen, e ttä jo k u su u ri jo h ta ja toisi heille valm iin ja elin voim aisen union su o raan kouraan. T ällain en m en e tte ly ei saa ja tk u a pitem m älle, ei p ä v ä äk ä ä n en ään ! Ylös, v e lje t! N äin k ev ään saap u essa jo k ain en p u u ta v a ra ty ö lä in e n to im in taa n y h teise n v o im akkaan union luo m iseksi “tu k k ijä tk ille ” ja sahatyö- läisille! K atso k aa, kuinka V enäjän köyhä listö sodan h irm u jen k e sk eltäk in ky keni nousem aan s o rta jia a n v a sta a n ja k u k ista m a a n ne. Se oli suuri työ. se oli iso ask el e te e n p ä in v a p a u tta k o h d e n ... J a tää llä k ö “ s iv isty n e e ssä ” A m erik assa ty öväki ta h a lla a n tu k a h d u tta is i voim akkaan v ap a u stu n tee n sa ja a listu isi lam p aan tavoin ruokotto- m im m ankin riisto n alle ? P an k a a h an “jä tk ä to v e rit”, k o rtit h e tk e k si sy r jä ä n ja a ja te lk a a k e rra n k in oikein v a k a v asti. S itte n pan k aa voim akas a g ita tsio n i k äy n tiin k esk uudessanne, ja k o e tta k a a sa ad a jo k ainen suom a lain en m etsä ty ö läin e n tila a m a a n om a leh te n n e, Toveri. K irjo itta k a a m yös kin o lo istan n e leh te en n e h e rä ttä v ä s ti ja valaisev asti. T ä ten v oitte innos ta a to v e re ita n n e jä rje sty m ä ä n k a u tta koko laa jan lännen. Kun näin to im it te jo n k u n aik aa, tu le e teille sy n ty m ään jä rje s tö , jo n k a avulla te o lette sa ap a kaip aam ian n e p a ra n n u k sia oloi hinne. A ntti H y rsk y ra n ta . K an n attak aa niitä liikkeitä, jo t ka ilm oittavat Toverissa. Arminen-Aallio: Englan- tilais-suomal. sanakirja , (Ja tk .) Siihen nähden, ov atk o suom enkie listen h ak u san o jen e n g la n tila ise t vas tin e e t oikeita ja ta rk k o ja , ei voi m yöskään k irja lle a n ta a tu n n u stu sta , jos v aatim u k set a s e te ta a n v ä h ä n k ää n korkeam m alle. T ie ty sti on m inun to d iste tta v a väitteen i. M yönnettäköön kuitenkin, e ttä jo tk u t v ä itte istä n i ja to d istelu ista n i voivat olla väittelyn- alaisia. Esim . san alle h a n k k i j a on A r m inen-A altiossa a n n e ttu en sim äisek si v astineeksi " p ro c u re r”. En pidä tä tä oikeana, sillä p ro cu re r a in ak in tä ä llä Y hdysvalloissa k ä y te tä ä n y leisesti sam assa m e rk ity k se ssä kuin "pim p” s. o. “ilo ty ttö je n h a n k k ija ” ja m inus ta on h a n k k ija -sa n a lla paljon tä rk e äm piäkin m erk ity k siä. H a p e on k ä ä n n e tty san alla “a c id ”. K äännös on virh eellin en , sillä hap& ei m erk itse happoa (acid ), vaan hap pea (oxygen). L ö n n ro t tosin k ä ä n tä ä sanan h ap e m yöskin “ sy rlig h e t” (ha- poke), m u tta sitä k ä ä n ei voisi k ä ä n tää san alla acid. M uuten, k u ten olen jo aiem m in h u o m au tta n u t, koko sana olisi aivan hyvin jo u ta n u t jä ä d ä pois. M yöskin h a p o k e sa n a a k ä ä n tä e s sä on k a m p a stu ttu . T ä tä sa n aa , joka on kem ian a la a n kuuluva, tu sk in k ä y te tä ä n m uuten kuin yhdyssanoissa, rikkihapoke, typplhapoke, arsen iik k i- hapoke jne., ja käännetään tällöin -ous p ä ä tte e llä , siis: sulphurous acid, n itrous acid, arse n o u s acid ; Axminen- A altiossa k ä ä n n e tä ä n vain selittäv äs- ti “ underoxidized a c id ”. H a r j o t t a a l i i k e t t ä on k ä ä n n e ttä “c a rry on (1. follow) a tra d e ”, m ikä to d ellisu u d essa m erk itse e: h a rjo tta a jo ta k in a m m a t t i a ; h a rjo tta a liik e ttä m erk itse e eng lanniksi “c a rry on b u sin e ss”. O n n istu n ein a el m yöskään voida p itä ä sa n o ja p ra c titio n e r ja p ractician san an “ h a rjo ite li, a ” v astineina. E del linen m erk itse e to in ta a n h a rjo itta v a i lä ä k ä riä ta i lak im ie stä j.n.e., m ikä on to ista kuin h a rjo itte lija : jälk im ä in e n san a on ta a s m elko h arv in ain en . T O V ER I Palanen polemiikkia K irjo itu k sen i “ S ä ä stä k ä ä te rv e y t tä n n e , niin lyhyt ja v aatim aton kuin se olikin, on lö y tän y t tie n sä Toverit- tare en k in . V aan lyhy y d estään huoli m a tta ei se ollut ja k s a n u t s u la tta a siitä kuin alkuosan. Loppu-osa oli m ie liv a lta ise sti sen su ro itu . E hkäpä se oli T o v e ritta re n terv ey d elle liian v a a ra llin en annos — vai? T a rk o itta a k o S elm a-täti oikein to sissaan , e tte i m eillä ty ö läisillä ole ta rp e e k si hyviä “neu v o ja” terv e y te m m e sä ästä m isessä . M inun m ielestäni n iitä on liikaakin. T a rv itsee vain sil m äillä vaikkapa Toverin ilm otusosas- toa, tu llak se e n v a k u u te tu k si e ttä niin on. Siellä e rä ä ssä p aik assa seisoo su u rilla k irja im illa : “Älkää olko m aa n a n taiaam u -o rjia — s ä ä s tä k ä ä terv e y ttä n n e , voim aanne ja rah aan n e, pe sem ällä viikkopyykkinne T hor sähkö- p esu k o n eella.” J a m inä väitän, e ttä täm ä ilm otus on paljon so sialistisem pi “neuvo” kuin k ehotus sukan ku tom iseen. M eidän olisi vain m ie tit täv ä keinoja, m iten saisim m e tuon erinom aisen p e su la ittee n haltuum m e, ei yksilöinä, vaan luokkana. V asta silloin olem m e oikealla tolalla. m isesta, luovun “ M a rie tta ”-nim estä ja esiinnyn oikealla niinelläni, joka on MARIANA KOIVU. vat siitä paikkakunnallaan ja an tavat hänelle avustustaan siinä missä sitä tarvitaan. Siten oa luennoitsijasta suurin hyöty pai kallisille osastoille ja koko järjes töllemme. Toverillisesti, Länsipiirikomitea. k:tta Tyyni Hyrskymurto. mahdollisimman hyvin, ilmotta- hän teollisuuslakko hyväksyttävä ostamasta työvoimaa aina silloin C T sosialismille tien raivaajana kun kun yhteiskuntaa oksennuttaa tiedämme. ett’ei sosialismin laa- ! tavaran paljous, se on heille e- jakamoista ja syvämietteistä ! dullista. Työläisten on lakatta valtio-oppia voida levittää kes-' va myymästä työvoimaansa sil kuudessa sellaisten, jotka suo loin kun yhteiskunta halajaa :a- rittavat väsyttävän pitkiä työ varaa, silloin ei lakko kestä kau ilmestyy säännöllisesti 12-sivuisena. ollen aita päiviä ja ansaitsevat riittämät an, sentähden kun yhteiskunta suurin suomalainen pilalehti koko maailmaa- tömän pientä paikkaa, eikä so ei voi'pysyä pystvssä ilman ta . * 1 Ä Osote L A n P ä A in T : O S S U , Suoerior. W ia. sialismiin voi syventyä vielä ne varan tuottoa. Luulisi nyt niin Box 553. CANADAN S. sT jÄ R - kään jotka muodostavat tuon kin, että työläiset eivät voi tulla suuren työttömäin armeijan. Ei toimeen ilman työntekemistä, EN SILU O K A N JESTÖN ASIOITA sosialismi leviä silloin kun vi- mutta että niin ei ole, sen tu vallitsee, senhän nä lemme näkemään panikkien ai CANADAN S. S. JÄRJESTÖN heliäisyvs emme siitäkin kun sosialistipuo koina. Soveliaana aikana teh PUHUJAN K. KOPILAN lueen jäsenmäärä laskee aina dystä teollisuuslakosta on jatku- MATKAOHJELMA huonoina aikoina, siksipä onkin va, ja lisääntyvä hvötv tvöläisil-1 työläisten kohtalo korjattava ja le palkan .saannissakin (jos si-iyle’n«n hint* Ja hyvä palvelus, Huhtikuulla: se korjaus tapahtuu liian hitaas vnutammekin työpäivän 'lvhen-jOn meidän motto Tulkaa katso- Comox 1 p. ti ja kovin työläästi, jollemme nvksen), siten, kun “sivistvnvt” maan, huomaatte sen todeksi Lund 2—3—-f— 5 p. sitä toimita teollisuuslakon a- maailma tarvitsee jatkuvasti jon-1 Union Pacific Coal Co. Vancouver 6 p. vtilla. kun vissin määrän valmistettua Port ?vlaady 7 p. tavaraa, mutta kun lakon aika Vancouver 8 p. WYO. Työläisten taloudellisen ase na pvsähtvv tavaran valmistus HANNA. Merritt 10—11—12 p. man parantaminen ei onnistu minkä verran — niin sen 'sa Phoeonoix 14— 15— 16—17 p. ammatti-, vaan teollisuuslakko- man verran suurempi on työ T : r i K . P i t k ä n e n Rossland 19—20—21—22 p. avulla. Tosin tehdään vielä voiman kvsvntä sitte lakon jäl Suomesta tutkinnon suoritta Osastot ottakaa huomioonne jen nvkyään lakkoja ammatti keen — siitä on tulos, että työ muutokset jotka ovat edelliseen järjestöjen paljon nut lääkäri. Vastaanottotunnb mutia ne läiset huomatessaan hinnan '0— 12 e. p. p., 2— 4 ja 7 — I j. pp. matkaohjelmaan tehdyt laivojen eivät vastaa perusteella, tarkoitustaan, ne nousseen työvoimalle, joka on kulkuvuorojen tähden ja pitäkää eivät pystv olemaan tarpeeksi heissä, eivät alistu matelemaan Iltasin ja sunnuntaisin tarpeen huolta puhetilaisuuksien järjes vaikutusvoimaisia, ne voivat olla mukaan. kapitalistien nöyrinä orjina, vaan tämisestä. K. K. kyllin tehokkaita ärsyttämään, pyrkivät vapaiksi, toisten arvoi BUTTE. MONTANA vaan ei taivuttamaan työnanta TEOLLISUUSLAKKO jia, jotka ovat- järjestyneitä. Pie siksi yhteiskunnassaan ja koko tvötä tehtäessä tapahtuu. Esim. Californiassakin viime vuonna JA S O S I A L I S M I net lakot ovat pahoitetut murtu maailmassa. On helppo otaksua, että teolli kuoli tapaturman kautta viisi jo maan, jos vaan ne näyttäytyvät suuslakon avulla nostettu työ kaisesta tuhannesta työläisestä, työnantajan etu vastaisilta. ne Vaikka työlakko ei olekaan ai-’ särkyvät aivan varmasti, sorta läisten palkka ei tulisi hyödyttä ia niidenkään joukkoon ei ole noa sosialistipuolueen menettely mina, lujan ja rikkaan työnanta mään työläisiä, sentähden kun laskettu niitä jotka ovat jääneet tapa. niin on se kuitenkin hy jaliiton, joka on perustettu Chi elintarpeet kallistuisivat myös kitumaap. — Ja ne rahat jotka vin tehokas työläisten aseman cagossa 11—29—1903, sen nimi kin. mutta niin ei asianlaita ole. me olemme luovuttaneet lakko- parantaja jota ilman ei sosialismi on “Citizens Industrial Associa Esim Englannissa nousivat työ avustuksiin, merkitsevät melkein voi levitä. Lakkojakin tunnem tion of America”, sen tunnuslau palkat v. 1893—1913 ja saman vhtävähän kuin ei mitään sen me paljon, monenlaisia ja eri j seena on: “Ei sopimusta union ajan kuluessa työläisten elintar summan rinnalla minkä meiltä kokoisia, joista laajempi ja seik- virkailijain kanssa. Emme hv- peiden hinta ci noussut, vaan kapitalistit ovat vieneet työ aleni. Yhdysvalloissa on sentään kaperäisempi selvänteko ei nyt väk sy m vöitä tn n toi su uslakkoa, ollut päinvastaista. Täällä on v. mailla. tässä ole tarpeellinen, sillä me emmekä unioita". Noiden sano Ne, jotka ovat ryhtyneet lak- tiedämme, että ne kaikki, paitsi jen takana seisovat Yhdysval 1^*07—1915 kuluessa työpalkan koaatetta halveksimaan, tahtovat elintarpeiden ostovoima laskenut yhtä, ovat kelvottomia. tain tvönteettäjät yksimielisesti. kymmenellä prosentilla. Saadak mennä äärimäisyyksiin kuvailles Ja se yksi joka pystvy työläis Tuo liitto on hvvin rikas, sen saan vain sitä surkeutta mikä la ten oloja ainakin välillisesti pa sisäänkirjoitusmaksukin on $275. semme selvän siitä kuinka elin- koissa on, mutta eivät harkitse rantamaan on — teollisuuslakko. ia jäsenen täytyy maksaa kuu tarpeiden hinta ja palkka vai mitään joka olisi hauskaa. On Vaikka teollisuus-lakkoaate on kausittain 50 senttiä aina jokai kuttavat toisiinsa, täytyy tuntea han ilmeistä se että lakko vir kin nvkyään ehta sypdikalisti- sesta työläisestään. Sen liiton •kolme järjestöä, nim. elintarve- kistää työläisten sielu- ja seura nen, eikä sosialistinen mielipide, rikkaus on arviolta noin $200,- trusti, tvönantajainliitto ja työ elämää parantaen henkistä sai niin huolimatta ■siitä, olisi se 000.000, sen kannattaa pitää yllä väen unio. Hyvin järjestetyllä rautta. mikä meissä koneellisesti hyväksyttävä sosialistienkin ta uniovastaisia tiedemiehiä ja sa tvöväen uniolla. kanippaillessaan liikkuvissa — aivan elämiltä holta ja hvvä olisi, että se hy nomalehtiä. se kykenee palkkaa noita kahta edellistä vastaan, on kuolleissa raukoissa on ilmeistä väksyttäisiin jo ajoissa, sillä vie- maan tarpeeksi paljon pyssy- perinpohjainen voima, jota toi aina normaaliaikoina. Lakkolai roessamme sitä tulee se aikaa hurttia ja skääppejä särkemään silla ei ole. Tvöläiset pystyisivät set suorittavat paljon sell; isiä mvöten synnyttämään mieles pienet lakot, mutta mistään ei n vk vään täällä nostamaan palk urhon temppuja, joista lehdet ia sämme katkeruutta, ja on tun sekään saa riittävästi luopioita kojaan kolme kertaa suuremmik aikakauskirjat /kertovat koriste nettua jotta katkeruuden synnyt särkemään teollisuuslakkoa, joka si ia samalla aikaa laskemaan tuin 'kirjaimin, rahvaan lapse ia tämää menettelytapaa me emme voipi seisauttaa kokonaisen tuo- elintarpeiden hintoja puolella, ia vanhukset mielenkiinnolla kes koskaan voi hyväksyä, emme e- tantohaaran. käsittäen miljoonit vaikka palkat yleisesti kohotet kustelevat ja suloäänisimmät nai taisiin kolmeirkertaisesti ia elä- des silloinkaan kun olemme pa tain lakkolaisia. ! minen laskisi, niin vielä sit semme sankarilauluja laulav; hoitetut myöntämään ei oikeak ( )n myönnettävä, että te i’l.- Teollisuuslakko on loogillinen tekisi kapitalistit voittoa. si. Nykyään on palon sosialis taistelutapa ja sen lisäksi teho ! eenkin lakkoaate on svndikalisti »en Ei siis tarvitse pelätä, että elin- teja jotka halveksivat teollisuus kas jos se tehdään oikealla ajalla. j tarneet ehdottomasti nouseva: mielipide ja sinänsä pysyy niin lakkoakin useiden syiden perus Työläisethän kauan kun sen sosialistit hyväk ovat työvoiman ! paikan kanssa. teella, joista huomatuin ehkä on kauppiaita, joiden ei ole soveli syvät — ja myönnettävä on se se. että lakot muka yleensä var as mvvdä tvövoimata varaansa Pelätvin puoli teollisuuslakos- kin. että nykyisin ’J eoll.-lak »oa jelevat porvarillista henkeä työ m itättöm än pienestä hinnasta, ■a on se, että siilien osaa ittaiat saarnaavat henkilöt .menett ele läisten sieluissa joiden on kii vaan heidän pitää odottaa työ ovat vaaralle alttiit ja. että lak vät joskus vallan sopimattor 's- reesti jouduttava ottamaan itse voiman kallistumista, joka tulee kolaisia tarvitaan auttaa sivus tikin. mutta tavathan ovat riip tuotanto kansan t maksi. Mutta luonnollisesti tapahtumaan sitä takin. Mvönnettävä on. että puvaisia ainoastaan 'kasvatus- eihän porvarillisuus sika rauhaa pikemmin mitä useampia on sitä iaAko^isista loukkaantuu ja luonteesta eivätkä periaatteelta. niiden aivoissa, jotka sotivat vas odottamassa. Niinhän kapitalis kuolee joku silloin tällöin, mut Paul Oma.-. * taan riistäjiensä. porvarien etu titkin tekevät, etteivät osta työ ta sellaiset vahingot ovat hyvin ja. auttaakseen tovereitaan, jos voimaa silloin kun se haunpa e: harvalukuisia sattumia verraten Toveri Ornanin kirjoituksensa itseäänkin. Ia vielä edelleen, on kannata. Kapitalistit lakkaa1'”»» siihen mitä lakottomina aikoina on lukuisia harhakäsitteitä, joi- ru o tsin v o itto isu u tta kuin “ h e rra n i” (ruots. min h e rre ); suom alainen sa noisi: hyvä herra. V äärin on k ä ä n tä ä h i k i h a t u s s a “dripping of sw eat". On san o ttav a “dripping w i t h sw e a t”, vai m iten m a iste rit A rm inen ja A altio? D ripping of sw eat m erk itsisi "hien tippum i nen". H i m o t o n on k ä ä n n etty (vieläpä en sim äisek si) sanalla “ im p assio n ate”. T äm ä san a on kuitenkin kuollut (k äy tän n ö stä pois jä ä n y t) sana, joten sen ottam in en tällaiseen pieneen sa n ak ir jaan to d istaa kaikkea m uuta kuin tie tee llistä tark k u u tta . H i p p i ä i s e s t ä on "tieteellisellä tark k u u d e lla ” A .-A:ssa teh ty peuka loinen, m uuan toinen pieni lintu, joka vaikka pieni kuten hippiäinenkin, on siitä k uitenkin ta rk a s ti e ro tettav a. H ippiäinen on “golden-crested king let" eikä “w ren", kuten A.-A :ssa väi tetään. F l o c k m erk ity k sessä “hiude, hiu ta le ” on h arvinainen, jossakin E ng lannin m u rteessa k ä y te tty sana ja sellaisenaan olisi ollut h yljättävä. D r e n c h m erk ity k se ssä h u k u tta a on "obsolete", s. o. k ä y tä n n ö stä pois jä ä n y t ja sellaisen a kelvoton o te tta vaksi tällaiseen san ak irjaan . H u o m a u t t a a on k ä ä n n etty m. m. san alla “point"; pitäisi olla "point o u t”. Verbi a g g r e s s (hyökkään) on harvinainen ja olisi sellaisena p itä nyt jä ä d ä pois. H ä lis e n on k ä ä n n e tty "m ake no ise”, p itäisi eh d o tto m asti olla “m ake a no ise” ; sam a koskee sa n aa h ä l y t ä n . Sam aten on h & l y y t ä n k ä ä n n e tty “ sound a la rm ”, tu lisi olla sound an alarm , ta i: sound the alarm . C o e v a l ei m erk itse “ik äin en ”, vaän “sam an aik u in en ”. S ana l o a t h f u l , joka on a n n e ttu ensim äiseksi vastin eek si sanalle “ilk e ä ”, on am eri- kalaisissa sa n ak irjo issa m erk itty h a r vinaiseksi. I l l a s t a a on k ä ä n n e tty “e n te rta in w i t h su p p er"; tulee olla “e n te rta in a t supper". P arem pi kuin i l o p ä i v ä olisi kai m uoto i l o n p ä i v ä , jo ta m.m. C annelin käy ttää. S am aten on i s o t e l l a paljon yleisem pi ja vakiintuneem pi kuin i s o s t e 11 a. A rm inen-A altiossa on ku iten k in vain jälkim äinen eikä edellistä ollenkaan, p ä te rttu . L eppälintu täm än kova- loissa vallassa olevien tilalla. N iinpä Vielä olisi sy y tä . k o sk etella tä s s ä I s t u a 11 a a n en k ä ä n tä isi kos- kuoriaisen nim enä on kokonaan mur- esim. k ä y te tää n k irja ssa m uotoa r e- Arm inen-A altion k e h u tu ssa sa n a k ir i f l e x i o n , m u tta jä te tä ä n Y hdysval jassa joihinkin m uihinkin puoliin, kaan “in th e sittin g position”, kuten ■ teellinen. A.-A:ssa, vaan: in a sittin g p o s itio n .’ En voi yhtyä A.-A:n tekijöihin sil loissa yleinen r e f l e c t i o n m uoto joissa m ielestäni olisi sanom isen si l a t u t u s olisi e tu sija ssa ollut näkään, e ttä l e v y k a t t o olisi k ä ä n pois. Kun kuitenkin teos on nim en jaa. m u tta lienee e d e lläsa n o ttu k in jo k ä ä n n että v ä san alla “ p lan tin g ” ; n e ttä v ä “shingle roof”, sillä p ä re k a t om aan A m erikan suom alaisia varten riittä v ä jokaiselle arv o stelu k y k y iselle “p lan tatio n " voidaan k ä y ttä ä vain toa el kukaan kai sanoisi levykatoksi. laadittu, olisi ollut johdonm ukaisem - ihm iselle oso ttam aan , kuinka k a u k a m erk ity k se ssä : istu te ttu alue, tilus. T ä tä tä lla ista ta rk a ste lu a voisi ja t i paa a i n a j a k a i k e s s a a se tta a na täm ä teos on siitä täy d ellisy y d estä I s ä n r a k k a u s olisi ensi sija ssa kaa vielä p itk älti, ta rv itse m a tta m en j myöskin A m erikassa k äytännössä oie- ja tie te e llise stä ta rk k u u d e sta , jonka ollut k ä ä n n e ttä v ä : a fa th e r’s love, nä tuon viidenkym m enen sivun a lu ! va kieli ja sen eri m uodot etutilalle. porvarilehtem m e k o e tta v a t kehaisus- fath erly love, Love of one's fath er, een ulkopuolelle, m utta sopinee jo Vielä on tässä Arm inen-A altion sa saan u sk o ttaa olevan sille om inaista. jolla se A .-A :ssa k ään n etään , m e rk it-j h e ittä ä tähänkin, L isää voidaan e sit n ak irjassa h a v a itta v issa m uudan p iir Voimme siv u u tta a se lla ise t ep äjo h see: rak k a u s isä ä n (sä ). tä ä tuonnem pana siinä tapauksessa, re, joka a n saitse e m ainitsem ista. Sii donm ukaisuudet kuin esim . suom en C o n te m p tib le m erk ity k sessä jos olisi olem assa niin kovapäisiä nä nim ittäin tuon tu o stakin ann etaan kielisten sanojen o ik ein k lrjo tu k sen "iv allin en ” on san ak irjo issa m erkitty ihm isiä, e tte iv ä t edelläoievan p e ru s om inaisuutta ilm aisevien suom alais horjuvaisuuden. eri sanoille an n e tu n k ä y tä n n ö stä pois jääneeksi. Sen si teella vielä olisi p äässeet täysin sel ten nim isanojen v astineeksi pitkiä tilan ep ätasaisu u d en (jossa san an y- jaan olisi voitu k ä y ttä ä san aa con ville siitä, e ttä täm ä A rm inen-A altion n e s s p ä ä tteisiä englan tilaisia sano leisen tärk ey d en olisi tu llu t olla yk tem ptuous. sa n a k irja on v äh intään y h tä kaukana ja, jo tk a kylläkin n ä y ttä v ä t pulskilta sinom aan m ä ä rä ä jä n ä eikä m iten k ään ta rk a s ta sa n a k irja sta ja kunnioitusta h e rä ttä v iltä , m utta m uitten n äk ö k o h tien ), h ak u san o issa C h i t on aiv an sopim aton o tta a tie te e llisesti ensim äiseksi vastineeksi sanalle " itu ”, kuin R yssän Niku on tällä hetkellä joissa on se paha vika, e ttä n iitä p aikoittain esiintyvän v äärän a a k k o s tuskin kukaan m issään k äy ttää. Jo i järjesty k sen jne. sillä se on tä ssä m erk ity k sessä perin V enäjän valtaistu im esta. • • • K olm anteen kysym ykseen: ovatko takin n iistä kyliä s a a tta a löytää suu harvinainen, oik eastaan k äy tän n ö ssä sa n ak irjo ista (Joihin m uuten vain jo ssak in E nglannin m urteessa. en g la n tila ise t v a stin e et sellaisia, e ttä rista Siinä Synoodan ilm otuksessa, jossa Sana l a u k k u on k ään n etty m. m. ne todella ovat k äy tän n ö ssä Yhdys kootaan kaikki k ä y tän n ö stä pois jä ä tä s tä A rm inen-A altion sa n a k irja n Il täy ty y su u re lta o salta neetkin s a n a t sitä n au tin to a varten, m estym isestä llm o tetaan , san o taan "p ack sack ” ; tä lla ista sanaa ei kui valloissa, ten k aan löydy m istään, su u rista k a a n m yöskin vantata kieltävästi. Se. e ttä e ttä sitte sa ata isiin m erk itä ne ris ju h la llise sti: te k ijä t ovat läh tein ään ilm eisesti tillä, kuolleiksi ja h a u d atu ik si), toi- sanakirjoista. “Se suuri kokem us, joka tr i A rm i san ak irjo ja, jo tk a ovat ■sife ei edes n iistäk ään . Sellaisia sella on sa n ak irja ty ö n te k ijä n ä ja L a u s e e n jä s e n on k ään n etty k ä y ttä n ee t myös “p a rt of sp eech ”. K äännös on laad itu t E nglannissa käytetyn en g A.-A:ssa k ä y te tty jä sanoja kuin a c- to iselta puolen se kirjailija- ja kieli- virheellinen, sillä p art of speech m er lanninkielen pohjalla, on e k sy ttän y t c e n t e d n e s s , u n a c c e n t e d n ess m iesm alne, joka m aiste ri A altiolla on. 'h e id ä t tuon tu o stak in an tam issaan ia a c c e n t l e s s n e s s , jotka kaikki ovat tak een a, e ttä täm ä Suom alais- kitsee “san alu o k k a”. S ana w i d e m erk ity k sessä “la- v astin eissa an ta m aa n e tu tila n E ng esiintyvät sivulla 110, ei täm än kir- ( E nglantilainen S a n a k irja on täy sin veus” on san ak irjo issa m erk itty h a r lannissa k ä y tä n n ö ssä oleville sanoille io ittaja ole on n istu n u t erityisellä pätevää ja täysiarvoista, eikä mitään vinaiseksi, joten sen paikka ei ole ia jättäm ä& n Y hdysvalloissa olevat #‘h u n tta u k se lla k a a n ” löytäm ään mis- hapuilevaa ko k eilu ty ö tä.” yleiset san at joko kokonaan pois tai tään san ak irjo ista. J u ttu näihin pit- i Me so sia listit olem m e jo aik o ja sit- tälla isessa pienessä san ak irjassa. On väärin k ä ä n tä ä l e h t i sanalla ainakin toiselle tilalle. Edellä on jo kiin -ness p ä ä tteisiin nim isanoihin te o tta n e e t ohjeeksem die sen elä “foliage”, sillä foliage m erkitsee 1 e h- m ainittu tapauksia, joissa on käy nähden on sellainen, e ttä ne pyritään m änkokem uksen. e ttä ei pid ä lu o ttaa d e t> l e h d i s t ö , eikä koskaan lehti. te tty ain o astaan joissakin E nglannin englanninkielessä aina kiertäm ään, m ihinkään sellaisiin a b s tra k tis iin a si V äärin on m yöskin k ä ä n tä ä 1 e i- m urteissa tu n n e ttu ja sanoja. Sellai m issä siihen suinkin vain on tila i oihin kuin on esim . jo n k u n henkilön j a 11 l a “float In the a ir ” ; sillä se selle yleiselle sanalle kuin k a u p p a suutta. L a u se tta sellaista kuin " ta kirjailija- ja kielim lesm alne, vaan m erk itsee “leijailla ilm assa” ; f l o a t (m erk ity k sessä kauppapuotl) ei ole vun korottom uus v aik u ttaa sen, e ttä kukin työ on p u n n ittav a yksinom aan ensinkään a n n e ttu Y hdysvalloissa jok . . . ” ei suinkaan k ä ä n n että isi A.-A:n t o d e l l i s e n y ksinään m erk itsee “leijailla”. a r v o n s a p e ru ste e l F l e d g e m erk ity k se ssä "lentoky seenkin yksinom aisesti käy tän n ö ssä ohjeiden m ukaisesti “the unaccented- la. S ynoodalaistenkin olisi en sin sopi kyinen” on m erk itty su u rissa sa n a olevaa v a stin e tta s t o r e, vaan aino ■ness of th e syllable h as the effect nut v a k u u tta u tu a , oliko tä m ä kysees- k irjo issa ristillä, joka on kuolem an a sta a n E nglannissa k ä y te tty s h o p . t h a t . . . ” , vaan joko “th e syllable not säoleva työ todella “ täy sin p ä te v iä m erkki; pienem m issä sitä ei tap aa joka Y hdysvalloissa m erk itsee työ being a c c e n t e d ...” tai “ th ere being ja tä y sia rv o ista " eik ä m ennä vain ensinkään, lu k u u n o ttam atta tä tä “tie pajaa. K a l o s s i sanan vastin eissa no a c ce n t on the s y ll a b le ...” tai um pim ähkään jonkin lievem m in sa aksikin e ri muo- siihen suuntaan. tee llisesti ta rk k a a ”, A rm inen-A altion ' on ensin a n n e ttu k kaksikin Sanaa “ breadles?- n o ttu n a sangen e p äily ttäv än kleli- sa n ak irja a . Sam a koskee san o ja ■ toa sa n asta “galoche”, jo ta Yhdysval- ness” esim . joka A.-A:ssa ann etaan m iesm aineen p e ru ste ella kehum aan la n k ja la n k y m erk ity k sessä loissa tuskin tu n n etaan , ja vasta vii- ainoana v astineena sanalle l e i v ä t - täy sin p ä te v ä k si Ja täy siarv o isek si “lepsuinen”. m eisenä tää llä yksinom aan k ä y te tty t ö m y y s . tuskin koskaan löytää mi?- työtä, jo n k a jo tälla in e n m aallikko- K aukana tie te e llisestä ta rk k u u d e s ta sana “ru b b er”. J a niin edespäin sa- sään k ä y te tty n ä (vaikka sen tosin m ieskln kuin a lle k irjo itta n u t pystyy on sekin, kun A.-A:ssa l e p p ä l i n- m aan tapaan. T ätä englantilaisuu- löytää o tettu n a laajoihin sanakirjei- o so ttam aan a rv e lu tta v a n “reikäisek- t u k ä ä n n etä än “ladybird, ladybug". teen k a llistu m ista o so tta a o saltaan hin), vaan se k ä ä n n että isiin joko sa- si”. M itästä sitten oikeat am m atti- L eppälintu on lintu, m u tta ladybug sekin, e ttä A.-A:ssa paik o ittain vil- noilla “lack of b read ” (leivän pu u te), m iehet. on m uudan kovakuoriainen, jonka jellään E nglannissa k äytännössä ole- “th e re being no b rea d ” tai jo ten k in M utta “opiksi koiralle kylmä sau- na k irjak ielen hyväksym ä nim i on lep- ; via oikeinkirjoitusm uotoja Yhdysval- m uuten. Spectator. Miltäs se nyt tuntuu K uten eilisessä leh d essä ju la istu sta S e a ttle n k irje e stä käy ilmi, m einaa- vat s e a ttle la ise t tä ssä Toverin talon- rakennushom m assa am pua kovem m al lakin kuin kuum alla ilm alla. Viisi tu h a tta dollaria ei ole en ää m itään poikasten m eininkiä, v a rsin k a an kun siihen vielä lisä ä p arisen tu h a tta vuodessa. Se tu n tu u kuin su u rk a u p u nkilaisten hom m a a in ak in — a in a kin lupauksissa. J a oli m iten hyvän sä, s e a ttle la ise t ovat o so tta n e e t e ttä heillä on ain ak in to sitark o tu s, eikä puutu* hyvää taitto ak aan . O ikeinpa tek isi m ieli h u u d a h ta a e ttä olisipa se sam a k u rssi ollut vallalla silloin kun a n to iv a t talonsa h arm aaveljeskunnal- le, niin tu sk in p a oliiskaan nyt ta r v e tta uuden rak en tam iselle, m u tta sitä tik u lla silm ään, jo k a vanhoja m uistaa. Jo s k aik k ialla län sip iirissä vallitsee sam a ku rssi kuin Seattles- sakin, niin tulee kuin tuleekin To verille talo, tulipa se s itte S eattleen tai A storiaan. Ainoa, jo k a on vielä kin tärk eäm p i kuin lu p au sten teko, on ta rk k a suunnitelm a siitä m iten luapukset voidaan tä y ttä ä , jos niin kuin tä y ttä m ise stä k in s a ttu is i tu le m aan puhe joskus. M utta se a ttle la ise t eivät ole syö neet en n en k ään Sailaansa, eiv ätk ä suinkaan ole te h n e e t tä tä k ä ä n lupaus taan m uuten kuin täy ttä m ista rk o tu k - sessa, joskin se tu n tu u tav atto m an ylivoim aiselta. T oim itsijam m e tek e v ä t p arh aan palveluksen työväenluokalle, jo s lak k a a v at aik oinaan säästäv äisy y d ellä ja sen sem m oisella h a ssu ttele m a sta . S iinä to u h u ssa voi käydä pian n iin kin, e ttä kulkeutuu ulos koko liik k eestä, k u ten on käynyt esim . “ M artti-sed än ”. H änkin m uutam ia vuosia s itte n kulki puolueen p alk kaam an a sa arn a ile m a ssa m iten työ läisten p itäisi la k a ta syöm ästä "saf- ram ia ” — te rv e y ttä ä n sä ästääk seen . Nyt hän kuuloni m ukaan on k ie rtä n y t H-1-1I1 1 1 1 h i i l i 1 1 1 11-11 H U I sa arn a m a tk o illa (ei e n ää puolueen p alk alla) k eh o ttaen ty ö läisiä o sta m aan m aata, koska se on helpoin tie rik astu m iseen . Niin siin ä käypi, kun H - H - l- ll- l- H - M - l’ i l -l-l.-l -l l- l- i-X-1-!■+ läh tee joko dollaria ta i harh ak u v ia S. JÄRJESTÖN LUEN takaa-ajam aan. En m inä tahdo ollen S. NOITSIJAN SANNA KAN kaan v ä ittä ä sah ram in syöntiä te r NASTON MATKAOHJEL veelliseksi, vaan väärin on sitä se- MA MONTANASSA. k o ttaa politiikkaan, jo n k a virheen kylläkin T o v e ritta ren to im itta ja on S. S. Järj. Keskusvirastosta il tehnyt, sam oin kuin “ M a rtti-se täk in ” moitetaan että tov. Sanna Kan- aikoinaan. O nhan aivan tarp e ek si nasto, on valittu järjestön toi tä rk e itä ra tk a isu a vailla olevia yh seksi luennoitsijaksi ja tulee hän teisk u n n a llisia kysym yksiä, jo tk a jatkamaan M. Hahlin keskeyty v aativ at se lv itte ly ä ja pohdintaa. Ja nyttä matkaa länsipiirissä. Piiri- elääh än työväenluokka nykyään siksi komitea on järjestänyt hänen vaikeissa oloissa, e tte i sen k a n n a ta matkansa seuraavasti: palk ata to im itsijo ita tu tk im a a n keit- Huhtikuulla to ta id e tta ja terveys-oppia. Carney ville. \Vyo., 10—11 p. M ahdollisesti voidaan m inua syyt Bear Creek, Mont. 12—13 p. tä ä sukupuoleni so rta ja k si, niin ei Red Lodge, Mont., 15—16 p. ole k u iten k aan laita. Milloin hyvän Lehigh, Mont. 17—18 p. sä näen n a ista tai m iestä, joko luok Geyser, Mont. 19—20 p. kana, sukupuolena tai yksilönä sy y t Stockett, Mont. 21—22—23 p. tö m ä sti so rre tta v a n , olen valm is puo Sand Coulee, Mont. 24—25 p. lustam aan. Vaan silloin kun näen työ Butte, Mont. 27—28—29 p. väen liik että, jo k a on m inun eläm äni ' Sen jälkeen jatketaan tov. ainoa sisältö, h a rh a a n jo h d ettav an , Sanna Kannaston matkaa Ida on velvollisuuteni siitä san an i sanoa, hoon. Washingtoniin ja edelleen ellen tah d o pelkuri ja rau k k a olla. läpi koko länsipiirin. T o iv o ttav asti T o v e ritar ja k sa a tä Luentoaineita ei ole vielä pii- män v aatim atto m an p ätk än kokonaan- rikomitealle ilmoitettu, joten kin su la tta a , ellei, niin olkoon s u la t niistä emme voi mainita. Kui ta m a tta sitten , vaan palottelem isen tenkin toivomme, että osastot jy rk ä sti kiellän. Se on oikeuteni. järjestävät luennoitsijan matkan E tte i m inua sy y te ttä isi sala-ampu- | Järjestömme asioita H a r k k o r a u t a . on Arminen-Aal- tio ssa k ä ä n n e tty “cast iro n ”. K ään nös ei ole oikea, sillä cast iron m er k itsee valanta- 1. v a lu ra u ta a ja hark- ko rau ta on k ä ä n n e ttä v ä “ pig iro n ”.' H a rk k o ra u ta ja v a lu ra u ta eiv ät suin kaan ole sam aa. H a rm illin e n on k ä ä n n e tty m yöskin “ irksom e”. T ässä m erk ity k sessä on san a irksom e v a n h en tu n u t eikä s itä niin ollen saisi o tta a m u kaan. Irksom e m erk itsee nykyään vain: v ä sy ttä v ä, p itkäveteinen. S ana h e l m , m erk ity k sessä pan- n u n h attu , on jo ssak in o sassa E n g lan tia k ä y tä n n ö ssä oleva m urresana. Y hdysvalloissa ei s itä siinä m erk i ty k se ssä tu n n eta. En k ä sitä m iten k ä h e i m o k a n s a sanan voisi k ä ä n tä ä sanoilla “k in s m an. relation, a ffin ity ”, kuten Armi- nen-A altiossa tehdään. A jattelin en sin e ttä k i n s m a n voisi olla paino virhe ja e ttä ta rk o tu s on ollut sanoa kinsm en, m u tta kun m yöskin relation san a on yksikössä, tu n tu u siltä, e ttä te k ijä t todella ovat ta rk o itta n e e tk in k ä y ttä ä yksikköä. K insm an joka ta p au k sessa on v äärä käännös, tulisi olla: k insm en: relation m yöskin tä s sä m erk ity k se ssä on su u rissak in s a n a k irjo issa m erk itty h arvinaiseksi. A ffinity ei m yöskään voi m erk itä heim okansaa. En k irjo itta isi koskaan h e i n ä n - a i k a. vaan h e i n ä a i k a. L ö n n ro tis sa kyllä on m yöskin hein än aik a, m u t ta m erk ity k se ssä “heinän kasvun a i k a ”. A rm inen-A altiossa sitäv asto in on k ä y te tty h ein ä n a ik a m erk ity k sessä “h e in än k o rju u -aik a” ja k ä ä n n e tty “m owing seaso n ”. C l e a r - s i g h t e d ei voi koskaan m erk itä “h e le ä silm ä in e n ”, k u ten A.- A :ssa v äitetään . H e u k iv a k u u ta n k ään n etään A.-A:ssa “ in su re my life”. T aas ho r jahti se tie te e llin en tark k u u s, sillä h en k iv ak u u tan on vain insure, ja in sure my life m erk itse e “h en kivakuu tan itse n i” (ta i p arem m in: vakuutan h enkeni). D a i n t i n e s s on v ä ä rä käännös san alle “h erkku", sillä dain tin ess m er k itsee “herk u llisu u s". K iellm iehinä en olisi o d o ttan u t te k ijäin eksyvän k ä y ttä m ä ä n se lla ista ir a kolme KAUPPATAVARAA
