Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (April 3, 1917)
No. 78. TOVERI lauseet edellyttävät, ei omaa to hänastisten' ’ffloraalisten käsitys- m itta on vuodesta 1887 lähtien dellista ihm isyyttä. M utta se, * ten kanssa, m utta vielä vaike- kasvanut noin 3 senttim etrillä, loukkaam atta /'•ä m ä oaat osoittam assa valoisia joka juuri etupäässä moittii tois ampaa on niitä ta raakalaiseksi, hän se on, joka järjestää erityistä valintaa suvun puolia ruotsalaisen kansanainek omaa suuren annoksen raakalai- jatkajani suhteen. Prof. 'Christi sen fyysillisestä kestävyydestä. suutta. fos jokin luokka 'kerran an Chrenfels suosittaa tehokkaa Keski-Europassa on kuitenkin i kunnioittaa jotakin 'korkeampaa 1 kehitys ollut aivan päinvastainen. TOVERI T u n tu u kerrassaan n au retta jassa taloudellisessa tilassa on valta. e ttä kun herrat sitten lä h suurin rappeutumisen syy. Pois- tevät rodun rap p eu tu m ista’ p a - 1 ta kaa nämä olot. lyhentäkää työ- esitetään moisia päivää. p arantakaa palkkoja, ko- rantam aan. puoskariehdotuksia, kuten siitos- h(,ttakaa työväestön yhteiskun- kyvyttöm äksi tekem istä ja moni- { naU¡sta as¿m aa, „iin rappeutu- vaimoisuutta. Sellaisiin puoska misilmiwt sillä tahotta varm asti na valintakeinona moniavioisuut roimiskeinoihin on porvarien vähenevät. Ja asetettakoon val Hyväksyttyjen luku vähenee ja The organ of the Finnish workers in the Western States. The only | ’k a n n e tta , niin niiksi ti s«. to« ta. Hän osuttaa tutkimustensa Finnish daily in the West. Published daily, except Monday, at Astoria, , m i tu o n ih a n te e n sa m ukaan.'' kansa tulee ruumiillisesti hei- pakko turvautua, kun he eivät litseva luokka toisaalta hyödyl perusteella, ettei vksiavioisuus,. , . „ , , Ore., by the W estern Workmen's Publishing Society. Työläisillä on kyllä korkeani- i i • i . kommaksi. 1 ehdasteollisuus. pit tähän tunnustaa rodun rappeu-ji Hsemnlin y hteiskuntaa palvele Advertising rates in effect July 1, 1912, 4uc per inch. Special discount) óle lainkaan imu luonnonm ukai- , .. ■ mat elämänihanteet, liankin vaa tumisen johtuvan nykyisistä ka maan. niin “Inkakulttuurin var allowed for larger and continuous advertisements. nen kuin on totuttu luulemaan. {kät työpäivät ja'kurjat työpalkat TOVERI, BOX 99, ASTORIA, OREGON. tii elämältä suurta ja kaunista, pitalistisista tuotanto-oloista se jopuolet vähenevät myöskin. ovat siihen ilmeisenä syynä. AUGUST N IK U L A , Manager. Rotuhygienisesti arvokkaat mies- eikä suinkaan raakuutta. Mutta kä voimassaolevasta yhteiskun Entered as second-class mail m atter July IS, 1912, a t the Post-Office at niitä työläisen vaatimuksia ei yksilöt voisivat juuri moniavioi Y hteiskunnallisten puoskarien Mainittu tohtori YVohlin «on tajärjestelmästä. Heidän on Astoria, Oregon, under the Act of March 3rd, IS <9. suuden kautta tehokkaimmin jät- sentään löytänyt ruotsalaisissa ny kyine n vh tei sku n taj är j estelmä pakko ummistaa silmänsä sellai kin pitäisi jo saada silmänsä au SUBSCRIPTION RATES: kaa voimakasta sukuaan. Mutta räppeutumisoireitakin. Alkoholin anna toteuttaa. Jos se saisi selta tosiasialta, että kansan e- ki eikä esittää ehdotuksia, jotka IN THE UNITED STATES AND CANADA: yksiavioisuudella on kuitenkin j käyttö voidaan katsoa yhdeksi nemmrstön rasittaminen liika- asettavat heidät vain naurun F o r i y e a r $3.75; F o r 6 M onths, $2.00; F or 3 M onths, $1.25; F o r 1 M onth ¿Ov. päättää, säätäisi se olot korkeim- monia etuja, esim. lastenkasva- sen mittapuuksi. Ruotsin alko- työllä ja heidän pitämisensä kur- alaiseksi. llm o tu sh iu ta 40c p a lsta tu u m alta. K uoiem au-ilm otukset $1.50 k e rta ja a a tU ' ’K>'- ' a tukscn suhteen. Ne takaavat sen holinkulutus on verrattain alhai m ulatovärayilla $2.00 k erta. Kihlaus-, syntym ä- ja a v io liitto ilm o tu k se t 50c m a ila järjestäisi se, että lie lait k e rta , h a ju ta a n tie to ja n im en m u u tto llm o tu k set 25c k erta, naim a-iim otuks it ja asetukset, joiden mukaan sitä säilymisen vielä pitkiksi ajoiksi. nen. mutta on se korkeampi kuin $1.50 k erta, avioero-ilm otukset $1.00 kerta. S eisovat ilm otukset se u ra a v a a ilmauksena Silti ei sen mukaisen perhe-elä Suomessa ja Norjassa sekä pa h ia ta lu e tte io n m ukaan p a lsta tu u m a lta : 1 v. 20c, ‘/a v. 20c, 3 kk. 25c, 1 kk. 30c. hallitaan, olisivat S a tu n n a isista ilm o tu k sista tulee rah a n s e u ra ta ' m ukana. E ng lan n in kansan tietoisuudessa elävistä män tarvitse merkitä vksiavioi- rissa muussa maassa. Alkoholis- k ie le s tä suom ennetaan v a p a a s ti ihanteellisista pyrkimyksistä. — suutta itse suvun jatkamisen niJ on huomattava. V. 1911 hoi« puista ulos puhkuva höyry n itis e e suhteen. Perinpohjaisen valis dettiin valtion sairaaloissa noin TILAUSHINNAT YHDYSVALLOISSA JA CANADASSA: Kevät ja tukkijätkä kuin K. S. vanha p a ta rä m ä ja su u re t tu k it tustyön ja katsantokannan muut 2,0C0 alkohoolisairasta. \ ielä sel 1 vuosikerta $3.75; 6 kuukautta $2.00; 3 kuukautta $1.25; 1 kuukausi 50c. vankkojen te rä sk a a p e lie n p äissä liik- SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE: tumisen kautta voi ihmisille käy H itaa sti m u tta varm asti saapuu ke kvat k e v e ästi kuin tu litik u t. J a m ie vempi rappeutumisen merkki on 1 vuosikerta $5.50; 6 kuukautta $3.00. Yhteiskunnalliset puos dä mieluisammaksi kasvattaa ko stikupuolisairaudet. Kaikista 39 vät ja sen jälk een kesä lännen a a rn io h et h ä ä riv ä t jou k o ssa tu lisella k ii Huoneusto sijaitsee 10:noen ja Duane katujen kulmassa. ep äsään n ö llisten reellä paljain päin ja av o n aisin karit rotua paran dissaan jonkun toisen terveitä, vuotta lävttäneistä ruotsalaisista m etsiin. Talven Telefooni: konttori 365, toim. 832. sä itte n täh d en h erp a a n n u k sissa ol kauluksin. T uolla kip u aa n u o ri uinnilta ja lahjakkaita lajisia miehistä on 4' j prosenttia kuj>- leet tu kkityöt a lk a v a t virkistyä. Sei m ies y:as jy rk tamassa k ä ä vuoren rin n e ttä kuin omiansa, jos ne ovat kiel pataudin saastuttamia ja Tuk sau k sissa olleilla käm pillä aletaan suuri ja ra sk a s väkipyörä se lä ssää n . Yhteiskuntatieteilijöille ja ro- teisillä ominaisuuksilla varustet holmassa nousee luku kokonai työt ja läpi talven k äy n n issä oleville P ä ä sty ä ä n vihdoinkin m ä ä rä ty lle p ai — S. S. Järjestön edustajaksi löytyy, johtuu se siitä, ettei heil tututkimusten harji ottajille on tuja. I ämä periaate on aivan seen 13% prosenttiin. Ruotsa lisätään työvoim aa. P u u ta v ara on kalle, hän ista h ta a k a a tu n e e lle p u u n puolueemme kansalliskcnventsio- le ole annettu parempaa tilai toista kuin tähänastiset aviori- lainen lääkäri lohduttaa kuiten- k orkeassa hin n assa ja sen k ysyntä rungolle h ik isen ä ja h e n g ä sty n e en ä . antanut paljon päänvaivaa huo suuri. P u u la v a ra k a p ita listit aikovat K evät-aurinko niin su lo isesti läm m it niin on tullut valituksi toveri suutta. mio, joka on tehty nykyisin elä kokset, vieläpä voidaan hedel- kin maamiehiääti, että Preussis- k ääriä m iljoonia task u ih in sa tulevan tä ä sitä vuoren riu n e tia , jo ssa nuo Santeri Nuorteva, ilm oitetaan meille kielenkääntäjäsihteerin vi Yläluokka syö hyvin ja vaatet vän rodun elinvoiman suhteen. möittämineu toimittaa ilman et- sa on tänlä luku vielä korkeam- kesäkauden a ja lla ' ja siksi he ta rv it rukainen o n . . . Jo k u y k sin ä in e n e rä rastosta. taa itsensä myös hyvin. Samoin Välitetään näet rodun huonontu tä asianomaiset vanhemmat tule pi. Kansan elinvoiman kestä sev at paljon työläisiä a a rn io m etsien m aan lintu p ä ä stä ä lyhyen v ise rry k jalo sta m aa n luonnon rik sen ja p y rä h tä ä läh e llä olevan puun-' lämä on erittäinkin ha vat kosketuksiinkaan keskellensä. vyyden mittana voidaan pitää syvyyksiin he asuvat komeissa huoneissa se van. kauksia k iiltäv älle kullalle kelvolli oksalle. Työläisen elämän ka kouluuttavat lapsensa. Työ vaittavissa korkeammalla henki — Nain uudelta kannalta käsit myöskin aistii iallisuluta. mieli seksi vaiiitotavaraksi. ja itsemurhahimoa. V oim akas orju u d en tu n n e v a lta a läiset tekisivät aivan samoin, sellä ja taloudellisella kehitysas-' teli esitelmöitsijä tätä tärkeäksi sairautta ihanne | tunnustettua kysymystä. Ei L auinottain vaeltaak in synkeän nä- ¡n u o re n m iehen m ie le n .... H än on Vuoden 1910 väkilaskussa osot- • — — ' mutta onko se sitten raakalaisiin» teella olevissa maissa ja yhteis- i ko.s:a “ tu k k ijä tk iä ” — “lo k a re ita ” Usein kuulee yläluokan moit vai mikä. joka heitä tuosta es-> kitntapiireissä. Sanotaan tässäj muuta kn in kuohitseminen ja tautui kuuromvkkien luku 10,3 i käm pille eräm aih in “p u n te lit” seläs- vähällä h e lty ä kyyneliin, a ja te lle s s a a n nionia vioisuu.- käytäntöön, niin ja sokeiden luku 6 ,0 h e n g e k s i s: ^ n P erille sa av u ttu a a u k a istaa n sitä k a tk e ra ta o rju u tta , jo n k a a la is e tivan työläisiä raakuudesta. tää? Eräs asia on kuitenkin oltavan tekemisissä saman ilmiön saan. na tu k k ity ö lä ise t ovat, o rju u tta , jo k a Työläiselle on yhteiskunta totta: aina kun työläiset pyrki kanssa, joka on ollut vallitseva maailma on siltä kohdalta val- 10.000 asukasta kohden. Tylsä k antam ukset, kukin lev ittäen om at päivä p äiv ältä yhä kiristyy. Jo k a ise n a mielisten ia synnynnäisen mieli vuodevaatteeusa m ieleisestään pai to istaa n se u ra a v a n a k e v ä än ä v a a tiv a t määrännyt ladun, jota myöten vät ihannetta kohden, työnne na jo muinaisajan sivistysyhteis mis ! k a sta valitsem aan sa “ p u n k k aan ” — hänen tulee kulkea. Poikkea tään heidät armotta loitolle, rä kunnissa. Kansan elintarmon Ruotsissa >n kansan elintar- sairauden vastaavat luvut olivat m akuulaatikkoon. P iste tä ä n tupakak- p u u ta v a ra k a p ita listit ty ö lä isiltä ä n yhä minen kapitalistisen järjestelmän mä on totuus, jolle ei saa sil lierjhtutuminen on liikakulttuu- mon kestä i ' is ollut äskettäin 14.8 ja 18.3. Itsemurhien luku : si, ju te lla a n y h tä ja toista, p elataan enem m än työtä. Jo s p alk at jo sk u s m uutam alla se n tillä p äivää viitoittamasta suunnasta on ka miänsä ummistaa. Niin sivalla rin kirous. Esim. Rooman i?. julkisen ke «aistelun alaisena. oli 130 tapausta miljoonaa asu k o rttia ja yleensä ollaan hilpeällä kohoovat kohden, se u ra a s itä ta v a llise sti m iltei pinoimista yhteiskuntaa vastaan. on turmelus nykyisessä järjestel Kreikan sivistysvaltiot ovat ai Cocial 1 idski iitNt-ä on muuan kasta kohden. - R ik ollisuuden 1 tuulella. H au sk asti kuluu ilta kello k a k sin k e rta in e n työn k iire h tim in e n ja Hänen täytyy muokata ja kiil mässä. että se (lakostakin vie koinaan kulkeneet sitä tietä rap tohtori Nils V «»hiin käsitellyt kasvua ei sanota huomattavasti yhdeksään, jolloin kaikki k irjo itta ruuan hinnan k o hottam inen. Aina lottaa maailmaa, toisin sanoen köyhälistön olotilaan, johon s: pio« m. Nykyisiä sii istvskanso- tätä kysymystä. Hän on tullut ilmenneen. — Rappeutumisilmi m attom an, m u tta eh d o tto m asti var vaan k iire h tim istä ä n k iire h d itää n , jo m an ja jä rk ä h tä m ä ttö m ä n säännön työläisen täytyy alituisesti raa kaikkein vähimmän haluaisi. ja uhataan samalla kohtalolla. ainakin eräistä suhteista suotui- öksi laskevat porvarilliset tietei- 1 m ukaan p aneutuvat levolle, kilkin ten ty ö lä iste n on aivan m ahdoton v ä lttä ä ta p a tu rm ia ja sen täh d en taa. mutta jos hän myös vaatii edeivät ne ryhdy suojvlustoim en-! siin tuloksiin. Kun tvöteh osuu lijät myöskin aviottomani laste t ■ laatikkoonsa. K ym m enen m inuutin lo u k k aan tu m iset ja ta p a tu rm a is e t Euonnon apuneuvot ovat n y ! raalanusestaan tulosta, niin hä- piteisiin sitä vastaan. den sanotaan yleisesti laskeneen h i i l i n lisääntj inisen. Numerot ku lu ttu a el tuossa käm pässä kuulu kuolem at ovat p ä iv ä jä rje sty k se e n kuu kyääii jo suuret, mutta mitä tuo i nelle sanotaan. että työläinen ei Erään luonnontieteellinen yh ja olevan sulien syynä kansan Ruotsista osoittavat että ai iotto-i m uuta kuin h en g ity stä ja nukkuvien luvia. T oisilta k a tk e a v a t k äd et, to i i kaikki hyödyttää niin kauvan silta ja la t; to ise t kuolevat silm än saa pyrkiä muuttamaan käytän distyksen kokouksessa H elsingis rappeutuminen, ei tri YVohlin si mia lajisia «di v. 1871--18/- 3 syn-' k u o rs a u k s ia ... Saapuu a a m u ... Kokki lyö la u d a n räp äy k sessä kun ta a s to ise t jä ä v ä t ¡kuin tulokset eivät tule jokai-' tylleistä 10.8 ¡iros., mutta v. niissä olevaa järjestelmää. Sen sä on muuan maisteri jiitänyt tä usko, vaan osoittaa eräällä : selle tasapuolisesti. ’Jos vakavas i »—1‘>19 oh se kohonnut 13,3 kappaleella vim m atusti ravintolahuo kitum aan ra a ja rik k o n a e lin ijä k see n . järjestelmän ydin on siinä, että esitelmän rodun parantamisesta esimerkillä, että ruotsalaisten neen seinässä riippuvaa su u rta teräs- Valtio m ak saa korvauspa lo u k k a a n tu toinen tekee työn. mutta toinen iti miettii näitä kysymyksiä, n iin i' ja esittänyt keinoja sitä varten. työkyky on ainakin ylitä korkea ]ir< »sentliin. < tsitt.iin r«lPPcn" ! kankea. Se on kuin tulipalohälyy- neille. m ille kym ppidollarin, niille korjaa sadon.. Vaikka työläiset ei loi tulla muuhun tulokseen Ne eivät suinkaan olleet hänen kuin saksalai-ten ja englantilais Uimisesta , ja osittain estävistä tystä. M akeassa unessa olevat m ie sa ta se n , kaksi, kolm e, n e lj ä s a t a a ... rakentavat rautatiet ja rautatie kuin siihen, että tuo on tavat itsensä keksimiä, ‘aan oli ajatti- ten. I iän' näkeekin työtehoisuu- keitmista johtunee aviollisen he het h e rä ä v ä t ja k iireesti pukeutuvat, vaikeim m issa ta p a u k sissa tu h a n n e n vaunut, niin siitä huolimatta hei toman väärin. Asian luonnon niihin tuotu ulkomaisena kautta den alenemisen s iin ä olevan delmällisyyden alentuminen. Kun huuhtelevat kylm ällä vedellä kasvo dollaria — v e rira h n .a m e n e te ty stä 13— 13 vuotiaasta jaan ja rien täv ät aam iaiselle. Sekin työkyvystä ja k ä rsim y k sistä . Tukki- dän täytyy kulkea huonommin, mukaista on, ettei yleistä hy kulkutavarana. Todettuaan rap 1 huonon työnjohdon ohella — ny tuhannesta h o ik asta an hätiköiden ja kiiruhdetaan yhtiö on kokonaan ed e sv a stu u to n k ai vaikka työläiset rakentavat ta vinvointia synny, ellei jokaiselle jieutuniisilmiöitä olevan vahvas ki aikaisen ammattiyhdistysliik naisesta 1879-luvulla «di lajisen- takaisin m akuukäm ppiin, m utta tu s k e sta ; ainoa m inkä se on p a k o te ttu lot, niin silti heidän täytyy asua taata sitä osuutta, mikä hänelle j tikin nykyisessä rodussa ja sitä keen. Se muka estää työläiset symiyttäjäin liiku 301, «di se v. kin kaikki ovat kerinneet kunnolli tek em ään , on pienen veroerän suo huonoimmissa asunnoissa. \ aik* yhteiskunnan jäsenenä kuului:. enemmän mitä korkeammalla si täydellä tarmollaan työskentele- 1911 enää 236. Synty i äisyyden sesti lopettaa syöntinsä kun työnjoh ritta m in e n valtion tap at urm avakuu- ka he sanalla sanoen pitävät yllä Niin kauvan kuin yläluokka; visty sasteella joku kansa on, e- mäsia! Syyte on sama. joka alentuminen on suurin kaupun taja astu u ulos yk sitv isk äin p ästään tu sk assau n k u tak in ty ö lä is tä ä n koh ja huu taa: — “O u t!” den. M utta senpä se kiskookin mo koko maailmaa, eivät he silti määrää, miten käytetään yleiset sitteli hän parannuskeinoja sii porvarien kuullaan heittävän jo geissa ja teollisuuskeskuksissa. Tuo lyhyt ja kylm ä san a panee nin verroin tak a sin k iristä m ä llä työ- ) hyödykkeet, yritetään pukea pak- saa osakseen mitään, paitsi ar hen. Niistä olivat tärkeimmät kaisessa maassa järjestynyttä Nuokin ruotsalaiset esimerkit kaikki liikkeelle — päivän työ a l läisiään kaikilla m ahdollisilla keinoil konuttuun. on työläisen elämän mosta. — kuohitseminen ja nionivai- tvöitiestöä lastaan. — Ruotsin i puidestaan osoittavat, että aina- k aa. .. la. Yläluokka sanoo usein työläi ihanne saavuttamaton. moisuus. Esitelmänpitäjä ker kansan.öneksen kestävästä elin- kin osittain on Ruotsissakin stt- V anhalle “tu k k ijätk ä lle " on kaikki Päivä p äiv ältä k iristy v ä t tukkityö- selle: Maata kylki voit muokata, los yläluokka olisi lukenut toi. kuinka Amerikassa ja Sveit tarmosta todistuksena esittä i . vun rappeutumista tajiahtumas uttua. E n sim äiset päivät kuluvat övälineitä kuntoon laitellessa. Seu- läisten olot, sen huom aa tuo rungolla mutta siitä tullutta tulosta et eiles raamattunsa tarkkaan, niin sissä «»n jo saavutettu hyviä tu- mainittu tutkija, että asevelvol- sa. Ja mikäli teollisuusolot ke raavina päivinä on jo v arsin ain en työ istu v a unorim ies. Ei ole e p ä ily s tä saa hyväksesi käyttää. Sitä ei tietäisi se. että siellä käsketään loitsia tekemällä ihmisiä kykene- lisuustarkastuk-issa hi väksvttv- hittyvät suurtuotantoa kohden, täydessä käynnissä. A arniom etsän kään. ette ik ö niin ole a s ia n la ita . hän saa. koska se sotii järjestel teiidä hyvää ja vihata vääryyt- mättöiniksi sukuaan jatkamaan, i jen prosenttiluku on osoittanut sitä’ mukaa lisääntyvät »rapjieu- Jä ttilä isiä kaatuu yksi to isensa pe M uutam a vuosi ta k a p e rin vielä voi rin teillä, siel- rivakka ja terv e m ies ra a ta a tukki- •,? . jyrkkien vaarojen ri mää vastaan. tä. Silloin olisi sen pitänyt vai- Tämä oppinut maisteri huoma- kasvua. Vuosina 1991—1*X)3 tunusvaarat. e Sen ' osoittavat e- I rään Raakuutta näemme enemmän keina aikoina ymmärtää, mitä Utti. että niiniä karsintakeinot hyljättiin tuhannesta tarkaste simerkit enimmän edistyneistä tii kuuluu voim akkaita rysähdyksiä käm pillä vuosikausia y h tä m itta a , Ja katkeilevien puiden ratin aa. Veto- vaan nyt terv e in ja voim ak k ain k aan muualla kuin työläisien keskuu heidän tulee tehdä. Se luokka. ovat jonkun verran ristiriidassa tusta 190. muita v. 1913 ainoas teollisuusmaista Saksasta ja koneitten p illit kiljuvat vim m atusti ei k estä kuin m u u tam an kuukauden dessa. I»xs raakuutta tvöläisissä joka ci toimi niinkuin mainitut vallitsevan katsantokannan ja tä- taan 139. Aseielvollisten keski Englannista. ja k .y ip rs . olevien k o n e itte n pii k e rra lla an , sitten täy ty y lä h te ä kau- (The Comrade) . TÄYDELLISEN PUO LUEETTOMUUDEN V A L L IT E S S A - —r— hitotnannut, niillä tavalla kelioi- voinut tarjoutua kuin täällä tar ttvksien ja selityksien antajat it^e joutui sotakauden alussa, J''s! ovat suhtautuneet tähän "kan täällä olisi siilien aikaan vallin sainvälisiä selkkauksia” aikaan nut vilkas teoilisuusaika, ei su saavaan kysymykseen. latan etu««lanto olisi voinut ko Tai k< »ituksena talla puolueet hota siihen niääräiiu millin se (Tilanpuutteen takia \ apusta tomuuden näin tarkalla notida4- nyt kolvisi, kun täkäläisten te pois jäänyt kirjoitus.) •Heti Europan sodan allissa tamisella selitettiin olevan sen. ollisiiuslaitosten käi tettävänä «di ryhtyivät sotaan sekaantumatto- että sota lojijiuu pikemmin kun rajaton määrä joutilasta työvä- mien valtojen hallitukset toimen ei minkään maan talhdta siihen estoa, joka ehtoja asettelematta piteisiin tarkan puolueettomuu sekaaunuta tavalla eikä toisella. - alUtui tekemään työtä vallitse- den nuodattamiseksi kaikkiin so- Arveltiin että mikään maa ei voi villa perin alhaisilla palkoilla. taakäyviin maihin nähden. Sa pitkää aikaa sotia omillaan ja Sotateollisuus «di se ponnis nomalehdistö puhui puolueetto siten olisi epäilemättä 'käynyt- tuslauta, j«dta täkäläinen teolli- muudesta, kirkoissa puhuttiin kin, ellei kysymyksessä olisi «d- suuselämä saavutti melkein e l i siitä ja lifkkuvakuvateatterit, itit jotain muutakin. Ja se muuta nen kuulumattoman vilkkauten- joissa nykyisin on suurin mah «di täkäläisten kapitalistien liike sa. Viime vuoden ajalla ilmoi dollisuus vaikuttaa yleiseen mie voitot. tettiin perustetuksi yli kolmen- Amerikalainen pääoma näki kymmenentuhannen uuden liike lipiteeseen, esittivät kuvasarjoja je kehoituksia, joiden kaikkien tilaisuuden maailmankaupan vai- laitoksen ¡«»iden yhteinen pääoma pääsäveleenä oli vetoomus rak taamiselle otolliseksi ja se seit- «>n kolme ja puoli biljoonaa dol- kaaseen kansaan, jotta se ei vain rasi vaistoaan kuin peto kousa-1 laria. Ja vaikka pidettäisikin rikkoisi puolueettomuutta, ei naan. ; varmana, että aloitetut liikkeet edes ajatuksillaan. Mutta se ei tyytynyt vain sii- eivät tulekaan olemaan erittäin Ja mitä pidettiin puolueetto heti että se olisi koettanut \al- pitkäikäisiä, osoittaa niiden pe muuden rikkomisena? lata tavaramarkkinat niissä tnais-1 riistäminen kuitenkin sitä, että Sen mukaan mitä niissä julis sa, joihin sotaakäyvistä vallois- pääoman omistajat pitävät nv- tuksissa ja kehoituksissa selitet ta. joi.Ien ulktunaakauppa luon-)kyistä tilannetta suotuisana si- tiin. oli "yhteisen kalihan” pidät nolliscsti sodan johdosta lakkasi ; jokusten tekoon. täydyttävä tarkasti lausumasta melkein tykkänään, ei voitu ta-' Ulkomaisia velkakirjoja ja kai- mielipidettään sen >uhtecu, mikä vatoita kulettaa, se näki tilai- kenlaisia arvopapereita, varsin voittoihin kin englantilaisia «•vat täkäläiset valta sen mielestä oli oikeassa, sumien suurimpiin mille olisi toivottava voittoa ja pu. ilueett« tmuusohjelman t« »teut- rahamarkkinat tulvillaan. jopa mikä olisi ansainnut tappion? tamisessa siten, että se alkoi va siinä määrässä, että haliituk.se Keskusteluissa vierasten valtojen rus staa aseita ja kaikkia sotatar-1 resen ¡pankkien johtokunta kat- alamaisten kanssa ei vain vahin peit ita sotiville maille niin paljon soi jo joku aika sitte olcvansa gossakaan saanut ¡lausua mitään kuin teollisuutta vain voitiin pakotettu antamaan varoituksen sellaista, josta olisi ollut vieraal laajentaa. , niiden enemmästä hvväksvmiscs- la .aihetta suuttua, koska sellai la teollisuuden laajenemiseen ; tä uusien lainojen takauksena. nen olisi saattanut aiheuttaa kan olikin suotuisia edellytyksiä, oli 3 hdysvaltain ulkoinaakaupan sainvälisen selkkauksien ja se- han täkäläinen liike-elämä aivan suunnaton kasvaminen sodan ai kottaa Yhdysvallatkin sotaan. lamaannuksissa, tehtaat ja työ- kana on merkki siitä että täkä Niin selitettiin ja sitä seliti > 4 nlh^it olivat seisauksissa työläi läinen pääoma lähenee maail on “yhteinen kansa” noudatta siä miljoonittain joutilaana. ma n m arkki nain herrtmskautta nutkin vallan kiltisti, jopa nun 1 .«»istaiampaa tilaisuutta teol- nopein askelin. Kerrassaan liäm- kiltisti, että se ei ole ollenkaan lisThiden laajentam iselle ei olisi m ästvttävä on se tavaram äärä, r joka täältä on viime iu«»«len ku t««lle lankeaa sodan jatkumisesta j heti suuruista armeijaa jotta sa lues-a kuleteitu ulkomaille: se suurin vastuunalaisuus: ilman manlainen "puolueettomuus", jo ««li viime vuodin aikana suurem täk äläisiä aseita ei sota olisi voi ta sodan alusta saakka On har pi kuin niinkään muun maan nut jatkua kolmannelle vu xlelle, joitettu, jatkuisi edelleen. vienti koko maailmassa. Kun m>uta ilman sodan jatkumista Rautatieyhtiöiden vuositulot Yhdysvallat ennen sotaa oli k d- eivät takalaisten pääoman«unista - «nät olleet korkeammat kuin mas maa ulosviennissä, on se jien voitot olisi olleet läheskään koskaan ennen eikä suinkaan nykyisin ensintäinen ja paljon niin smfret kuin ne nyt «ivat muusta syystä, kuin > «tatari e- muista edellä, nousten sen ko- olleet i iimeisteii kahden i uuden tuotannosta, joka “puolueetto kon.-.isi ienti tammikuun lopussa kuluessa. muuden" vallitessa pääsi sellai päätteen tilivuoden kuluessa "Xvkviset korkeat hinnat” lau seen 'kukoistukseen. Liikenteen \ errat- suu muuan ncivvorkilaincn pank kaikkialla kasvaessa kohosi rau 4.333,999.9i 0 dollariin, tuna edellisen uunien i ientiiu. kiiri, “eivät voi jatkua pitkälle, tatieliikennekin liuijtjmunsa. yk- joka «di "ainoastaan” 2,798,00(),- mutta hintojen yleistä alenemis sinpä matkustajaliikennekin, sil 999 «1«»Ilaria, «m kasvu huikea. takaan ei sentään voilla odottaa". lä ihmiset matkustelevat kun Tästä tavaramäärästä vietiin Luonnollista onkin, että hinto niillä «>n raitaa ja moni työläi- sotaakäy viin maihin 2,<»4i.900,- jen yleista alenemista ei voida nenkin «di pakotettu uhraamaan 0(X) dollarin an osta sotatarpeita. odottaa, sillä teollisuuslaitoksiin viimeisetkin selitiinsä rautateil joista mainittai immat ovat 407,- kiinnitetyt suunnattomat pääo le. kuullessaan huhuja työpaikan 999,099 dollarin arvosta r;i mat vaativat korkoja ja niiden käyntiinpanosta jossain kankain «lysaineita ja aseita, 272.000.0C0 maksamiseksi täytyy hintojen kotiseuduiltaan. Rautateiden ko- T Ilarin arvosta messinkiä ja k u -, pysyä korkealla. Yleinen taipu- konaissisääntulot k ihosrvat tä paria ja 79,000,090 dollarin ar mus pääomanomistajien keskuu- män "jniolueettomuus vuoden" vosta hevosia ia muuleja. Mut-jdessa on nykyisin sijoittaa e- (1916) ensimäisen yhdeksän kuti ta viei innne «ei rajoitu suinkaan nenmiän velkakirjoihin • kuin kauden kuluessa 2,< »34,928.647 vielä siihenkään, settraavat erät osakkeisiin, koska siten käy hel <1,»Ilariin ja kun koko vuosi ote k«*rkeanmi;9 taan lukuun nousee rautateiden ovat niinikään «»siä sitiä: 2.1,- pommaksi saada 000,990 dollarin arvosta jalkine! voitot. T e« dliMiuslait««ksista mak- yleistuin valtioidemalisen kaup- ta, 32.<XX).(XX1 dollarin arvo.-.t U >vt;iaii näet säännöllisinä, vielä- ” akomissionin laskelmien nm villataiaroita, 30,090,090 arvosta pä etuoikeutettuina menoina pää- kaan noin 3.(>00,000.000 dolla autonfobiileja ja 11,900,000 a’ - oman korot ensin ja sitte vasta riin. Mille alalle hyvänsä luomille vosta piikkistä aitauslankaa. osakkaitten voitot jos liike “tuot- kaan tarkastavan silmiimme, Sanialla kuin “vhteiselle kau- taa. "puolueettomuu salle" puhuttiin kaikkialla puo Jos rauhanpelko oli joitakin hu-»maamme lueettomuuden tarkan noudatta- viikkoja takasin ainoa «onnetto- den" niitit tuottavimniaksi. Vä misen tarpeellisuudesta, vehkeil-, muutta ennustava pilvi täkäläis- hät siitä, jos voitot ovatkin ve tiin kapitalistien taholla kaikin ten riistäjien taivaalla, niin on ri raitoja. eihän raha haise, vaik keinoin soilan aikaansaamiseksi se nvt poistunut ja kultainen so- ka sen niistä ottaisi. Emmekä /voi "puolueettomuu Meksikon kanssa ja varustettiin ta-aika jatkuu, ellei mitään odot- aseita Europan sotiville valloil- tamatonta väliin satu. Venäjän den" selittää yleisesti 'johtuvan le. samoin kuin meksikolaisille- vallankumouskaan ei vielä tät i siitäkään, että täkäläinen j>ää- kin. ioiden "kumoustaistelut” ei- kirjoittaessa ole saanut aikaan oma olisi ollut suosiollisempi iät olisi kestäneet ilman täkä- mitään häiriötä täkäläisten "ptio- liittolaisvalbiille kuin keskival- harrastajien loillekaän. vaikkakin muutamis läisten kajiitalistien apua muuta- lueettomuuden’ J suunnitelmissa ja nykyisin sutiu- sa piireissä on ilmennet sellals- ma;f kuukautta enempää. n> malcudistö onkin äärimmäi- svyteeu saakka liittölaismiclincu. 1 äxaläiset asetehtaat olisivat kyllä valmistaneet samalla hin nalla aseita keski valloille kuin liittolaisillekin jos 'keski vallat vain olisivat olleet tilaisuudessa kulettaa niitä täältä pois. Pää oma ci ole puolueellista siinä merkityksessä, että se kieltäytyi- juastä liikettä tunnesvisaä. 1 akälaiset saksalaisten hadlussa °]evaJ teollisuuslaitokset ovat täyttäneet aivan samalla täsmäl lisyydellä euglantih)isten tilauk- kuin saksalaistenkin, ja oli- sijia täkäläinen paäoma ollut san gen kiitollinen, jos sille olisi ol lut mahdollista olla täysin "«puo lueeton , s. o. jos se olisi voi nut myydä samalla tavalla asei ta kummallekin sotivalle puolu- elle; sellaisen tilanteen vallites- s.a se olisi ollut tilaisuudessa niittää nykyisiä paljon suurem pia voittoja, sillä silloin olisi e- siintynyt markkinoiMa kilpailua • kummankin sotivan maan olisi " .u1 pakko m aksaa enem m än es tääkseen toisensa saam asta asei ta. Jos Y hdysvaltain laivasto olisi ollut kylhn voimakas tak aa maan aseitten kuletuksen Sak saan, min on tuskin ep äiltä iä , etteikö sitä olisi käytetty stioje- h ataan takalaisten paäom anom is- apen l a e s t a liikettä", vaikka pa tuo bike olisikin ollut nuir- liavalineitten kulettam ista so ti miin maihin • I aaonian eusimamcn tehtävä ¡«»n hautoa voittoa riistäm ällä .. työväestöä .... . ; ’Hilla tavalla tu«» i-Pt aa” ' C,vät s’vevsopiJ- hset säädökset ollenkaan määrit- Yhdysvaltain kapitalistien kun- uitellaan kolmen miljoonan mie- Ukin ja vaikka Yhdysvaltani sa- tele.
