Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (March 22, 1917)
V S i v u kaksi T O V IR I No. 68 jo kolmentuhannen mailin pääs sä, luovu vaatimuksistaan. Sen poliittisen konikaupan ra u nioilla. joka vaalien edellä teh tiin, uhrattiin siis työläisten lak TOVERI koutumisoikeus, siis kallein ase (Ths Comrade) Kun luokkamahti m itä ’täkäläisellä työväestöllä — The organ of the Finnish workers in the W estern States. The only nukkuu joka valtiollisesti järjesty m ättö F lnniih daily in the West. Published daily, except Monday, at Astoria. Ore., by the W estern Workmen's Publishing Society. m änä on voimaton käyttäm ään Advertising rates in effect July l, 1912, 40c per inch. Special discount Rautatielakko on siis vältetty, äänioikeuttaan —— on näihin allowed for larger and continuous advertisements. TOVERI, BOX 99, ASTORIA, OREGON. eikä hallitus katsonutkaan edul saakka ollut. Ja sen takasin val . __________ AUG UST N IK U L A , Manager. liseksi pakkotoim enpiteillä m ur loittam inen ei ole niinkään het Entered as second-class mail m atter July 18, 1912, at the Post-Office at taa sitä vastusta jonka rautatie ken tehtävä. Astoria, Oregon, under the Act of March 3rd. T819. Siten käy aina kun työväestön läiset olisivat m ahdollisesti saa _ SUBSCRIPTION RATES: neet aikaan. Ne syyt m itkä pa luokkam ahti nukkuu, la sellai IN THE UNITED STATES AND CANADA: For 1 year >3.76; For 6 Months, >2.00; For 3 Months, >1.26; For 1 Month 60c. kottivat työläisille näennäisesti sen nukkuvan mahdin herättä- suosiollisen ratkaisun, selvenevät mispelko onkin eräs tekijä, joka Ilmotushinta 40c palstat uumalta. Kuolemau-ilmotukset >1.50 kerta ja ajaa kapitalistit toisinaan teke muistovärsyillä >2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliitto-ilmotukset 50c kyllä pian. kerta, hajutaantieto- ja uimenmuutto-ilmotukset 25c kerta, naima-iimotuks »t E ttä ratkaisu todellakin oli mään pieniä m yönnytyksiä, an ta >1.50 kerta, avioero-ilmotukset >1.00 kerta. Seisovat ilmotukset seuraavan hintaluettelon mukaan palstatuum alta: 1 v. 20c, v. 20c, 3 kk. 25c, 1 kk. 3uc. työläisille vain näennäisesti suo maan lisää unijuomaa. Valveil Satunnaisista ilmotuksista tulee rahan seurata mukana. Englannin siollinen, selviää siitä, että sa laan oleva työväestö olisi ajanut kielestä suomennetaan vapaasti. malla kun ylioikeus julisti kah sellaiset pienet vaatim ukset kuin T IL A U S H IN N A T Y H D Y S V A L L O IS S A JA C A N A D A S S A : rautatieläisten vaatim ukset oli- 1 vuosikerta >3.75; 6 kuukautta $2.00; 3 kuukautta $1.25; 1 kuukausi 50c deksan tunnin työpäivälain pe rustuslain mukaiseksi, riisti se • vat, lävitse ilman että se olisi S U O M E E N JA M U U A L L E .U L K O M A IL L E : 1 vuosikerta $5.50; 6 kuukautta $3.00. lakkoiltu niisi ¿'kelit rautatieläisiltä lakkoni uin ¡soi m enettänyt tään. Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katujen kulmassa. keuden. Päätös sellaisenaan on Telefooni: konttori 365, toim. 832. yksi m usertavim pia iskuja niitä Toverin omatulo- ja nimellisiä oikeuksia vastaan, joi muuttokysymys ta täkäläiuenkin työväestö on Häpeällinen asiakirja i kovalta olisi aikeissa hyökätä näihin saakka saanut nauttia. Ja Eancstyv issä kokouksissamme • maalian. Sen täytyy näiden yli- tämän selityksen nojalla onkin tulee epäilem ättä suurim pana pii- helposti käsitettävissä, miksi Lehtem m e tämän numeron mysmielisten johtajainkin tietää. rimnie sisäisenä kysym yksenä o- alakerrassa julaistussa A. E. of H°skin he ju,istl’k’*essaan puhu- rautatieparoonien oli taivuttava. lemaan liikkeemme. Toveriji, oma Rautatieläisten vaatimuksiin Laborin virallisessa s »takanta ; vat sellaisesta vaarasta. Vaikfca- suostum inen ei näet m erkinnyt talo- ja m uuttokysym ys. Alle kirjoittanut ei aijo suinkaan seu selityksessä on kohtia, joita to- kin he P«h«'*at työläisten oike- niin paljoa kuin olisi m erkinnyt ra,iville esit v isillään vksilöna dellinen luokkataistelua ei voi j l‘kslsta rnsM iä vastaan, menet ryhtyä "runnaam aan" puilleen niiden pakkokeinoilla vastusta ilman sytlänkipuja lukea. Siinä 1tää sellainen puhe merkitvksen- minen ja siksi ylioikeus asettui tai toiseen m uin liike on m uu on lauseita, jotka raatelevat nii- Sa kl,n snhcn liitetää» lausunto, tettava. Rakennetaanko liikkeel den tunteita jotka tekevät k a ik -’Ctta Va,kka etuninie övatkin ris- kin näennäisesti työläisten vaa lemme talo \sto riaan vai jo timuksia kannattam aan. Siten honkin toiseen paikkaan. Selvää kensa työväestön herättäm iseksi ; t,r,’taiset’ n,in olemme me kili- voitiin pelastaa dem ökraatisen vain on se, k a tulkoon alussa toim im aan luokkaetujensa m u tenkin valmiit taistelem aan sen hallituksen poliittinen maine nii jo sanotuksi, että tästä asiasta ! sodan jonka te »imien etujenne kaan. den ty«’’»Iäisten keskuudessa, joita tulee jäsenistöm me asettum aan takia alatte. Koko julistus on häpeällinen gom persilaiset politikoitsijat joh jyrkästi vastakkaisille näkokaii- Ut’ilte. Ast' e alaiset. seka osa Julistus on orjakontrahti, jon tavat. Se luottam us jonka hal asiakirja, jonka sanahelinän se imultakin paikkakunnilta var asta kuulee m atelevan ylimystö- ka vertaisen saattaa laatia vain litus sai täm än paatoksen kautta masti tuleva; taistelem aan liik johtajiston äänen sen myydessä sellainen ylimyssakki, joka ei vanhoillisten ja yleensä unionis- keen yhä edeueenkin (»maila t a työväestön kannatuksen riistäjil koskaan ole tunnustanut työvä tisen työväestön keskuudessa, on lolla kiinnittäm iseksi -\stonaaii, le. Se mitä siinä kiertäen ja estön luokkaetuja, eikä sitä, että sellaisenaan suurem m asta m er ja päättäen siitä yksimielisvvdes- kaartaen puhutaan työväestön oi niitä voidaan ajaa vain erillään kityksestä, kuin se luovutus jon tä jolla \\ ashingtonin valtion e- dustajakokous, jota kokousta ja keuksista. vapauksista ja sodan kapitalismien eduista. Emme jul ka rautatiekapitalistien täytyi sen edustajia ei ainakaan ku vastustam ishalusta, ei ole mis kaise sitä tarkoituksella käyttää tehdä: heillähän on sitäpaitsi kaan voinut masinoida, päätti e t tään m erkityksestä 'kun sitte se sitä johteena toiminnallemme. m ahdollisuus siirtää kaikki tä tä liikkeen täytyy m uuttaa Se- litetaän, että jos sota meidän vaan näytteenä siitä, minkälai- män palkankorotuksen aiheutta attleen ja rakentaa sille talo Se rauhantoiveistam m e huolim atta seen häpeälliseen asemaan työ mat lisäkulut kuluttajien niskoil attlen osaston rakennutettavaksi suunnitellun aion yhteyteen ja syttyy, niin me kannatam m e sitä väestö joutuu silloin kun se läh le kohottam alla rahdinkuletus- johon mielipi eeseen yhtyvät m. kaikella voimallamme. Knnc&er- tee yhdessä porvarien kanssa a- hintoja. Ja kun lisäksi vielä ei m. portlandilaisct ainakin silloin ran tunnustaa, että riistäjät aihe iamaan muka etujaan. Me toi täm m e huomioon sen että työ kun asia joutuu ratkaistavaksi, uttavat sodan vain voittojensa vomme että nekin jotka ovat en läisiltä meni lakkoutumisoikeus. silla lopultakin uskon tulevan takia, eikä hävittääkseen jo ita nen ratsastaneet "arm eijan kan- joka m erkitsee sitä. että tulevai ratkaistavaksi vain kahden pai kan. Astorian ja Seattlen, väli! isella” ■ ja sillä suudessa ei voida ajaa rautatie kin sivistyksen saavutuksia, niin sanvaltaisuttam ..............................................; .. . . . •lä, asetutaan täällä astorialaisia on m ieletöntä puhtia yhteisistä i ^Ma joissakin .sodissa on tvövä kapitalisteja samaan pulaan kuin vastaan, joten ei ole epäilvstä- eduista- joita muka sodassa aje estolla ja kapitalistiluokalla yh ’ nyt. niin kannatti luovutus tehdä. kaan etteikö joukom'me tässä t u Sitäpaitsi voivat rautatiekapi- le jakautum aan. Kysymvs m is taan ja yhteisestä vihollisesta jo teisiä etuja ajettavanaan, tulevat pitäisi huom aamaan, että heidän p eri talistit tehdä teollaan oivallista tä käsitykseni mukaan ta vastaan taistellaan. kuitenkin joukon päästä v ksimie- On narrim aista puhua maahan- aatteensa mukaan ei voida tehdä sotakiihotusta. hehän voivat, nvt lisyyteen on: Miten tämä tärkeä hvökkäyks vaarasta, kun täkäläi mitään eroa sodan ja sodan vä- sanom alehdistönsä kautta selit kysymys voidaan viedä ratkai set sotakiihkoilijat tekevät kaik ljllä. vaan että jos kerran tuu tää m yöntyneensä vallan pakot suun siten että sen perään kun keus. sodan aikaansaamiseksi. m istam m e yhteistoim innan kapi- tavan isänmaallisuuden vaiku se on ratkaistu, tämä joukko taas Lienee tarpeetonta toistaa, että talistiluokan kanssa välttäm ättö- tuksesta ja m aalta työläiset mi kokonaisena seisoo päätöksen ta m itään ulkopuolista vaaraa ei ole nK‘k*i sodan aikana, niin täytyy tä pahimmiksi roistoiksi, jotka kana. M inusta näyttää, että jos tämä omatalo- ja m uuttojuttu joka pakottaisi sotaan — sellais- meidän tunnustaa se silloin sel eivät edes sellaisella vaaran het •viedään läpi "runnaam alla" tai vertojaan kellä, jolloin vihollinen tähtää huikaisemalla joukkojen silmiä ta vaaraa nimittäin että joku ul- laisenkin historiassa -j— ......... ...............- - ...... juurilla lupauksilla miten monta mään Toverin liikkeen m uutet- ei halua että se m uutetaan Se- tu h atta dollaria se meidän paik tavaksi Seattleen, m utta S e a tt attleen vain «siksi että tuo liike kakunta panee yksistään T ove len osasto ei tule "puustaa- disi sitte Seattlessa, ellei liik- rin omasitalon saantiin siitä hy m aan" tuota m uuttoa. Se ei lu-1 keen Seattleen m u u tettu n a näh- voimaperaisem nun västä että se saadaan juuri mei paa m itään siitä hyvästä että se dä voivan dän paikkakunnallem me ja jos sinne m uutetaan, jota lupausta hyödyttävän työväen liikettä, Sama, tämä kysym ys sitte vielä ra tk a is se ei tiedä voitavan täyttää. Se i taan vain osake ja ääni äänestyk sellä, niin sellaisen ratkaisun p e rään jääpi katkeruutta sy n n y ttä vä hajaannus, niitä se merkitsee liikkeellemme, on helposti a rv at tu. Jos esimerkiksi seattlelaiset ei ole po istaa n iitä viivoja vi Ilmaisivat rakentaa talon ja Ei mitään Cook’in , tu ra s llisista k a rto ista , vaan niiden sy n m uuttaa sen nykyisestä paikas eduksi n y ttä m iä lia rä a k ä s itte itä lu kijain ta sinne yksin ja jos me tuollai p äästä. T äm ä pohjoisnapaseudun “tut- sen e lupauksen ja vieläpä sen Sen johdosta, e ttä aikoinaan on täyttäm isenkin antaisim m e it- vallinnut riita a kahden a raerik alaisen k im isju ttu " in tre ss e e ra a m eitä suo- seninie hurm at niin paljon että “n a p a re tk e ilijä n ’’ tri C oo k in ja kap i m alaisia senkin tak ia , kun koko vain sen takia että seattlelaiset teeni (nykyisin a m iraa li) P earv n vä- 1 G rönlanti ja tie te n k in koko napa- niin paljon panevat liikkeen hy i iillä siitä, kum piko h eistä saa “pe alue kuuluu olevan “m eidän p erin väksi, päättäsim m e sen m uuttaa lata " pohjoisnavalla käyneen “roo töm m e"; kun me kai lähdem m e sen Seattleen, niin se olisi mitä ikä lia” ja kun n y t — tosin sen jä le s tä k u p a risa are la ise u “tie d e m ie h en ” kans vin erehdys. Ellei Seattle ole kun Cook oa p erin p o h jaisesti hävin sa vaatirilaan tä tä p e rin tö ä om ak nouseva ja vilkastuva paikka, el nyt leik issä P earyn kanssa, joka sem m e, niin p itä ä h än m eidän tie tä ä lei se kykene tarjoam aan niitä | oli sekä ovelam pi e ttä ehken suu jo tak in siitä. M uistakaa siis ra k k a a t veljet tila ta edellytyksiä tulevaisuuteen näh rem m illa rah a k a u n a tu k silla varustet- Vappu nyt heti! den joita edellytyksiä ilman ei : tu — täytyy tuoda ju lk isu u teen sen voida joukkojen kasvavia vaati seikan, e tte i P e a ry k ä ä n ole todella muksia tyydyttävästi toim ittaa m uuta teh n y t kuin pelannut hiukan “Mitä ihminen kylvää, lehteä, niin mitäpä siitä, pitem taitavam m in kuin Cook “naparetkei- j sitä hän myös nittää” män päälle katsoen olisi liikkeel ‘ lijän " roolia, niin sanokaam m e en- j P apit ovat k aikissa m aissa valm ii lemme hyötyä vaikka sillä olisi I siksi, e tte i P earyn tekem iä v irheitä kaksi.taloa siellä. "Me tulemme ja epäkohtia p aljastellessam m e ole ta puolustam aan h a llitu sta kaikessa, pian siihen", sanoi eräs toveri ta rk o ite ttu m illään tav alla toim ia m enipä hallitus m iten p itk älle ta M ashingtonin valtion s. s. järjes Cook’in lohdutukseksi. S am an laista hansa kansan sortam isessa. Räikeim - tön edustajakokouksessa, "että I h u ijau sta on esiin ty n y t tie te e n rnuil- ' niin on täm ä to siasia tu llu t näk y sosialistista lehteäkääu ei tilata i lakin aloilla, keksien milloin “seeru- viin nykyisen sodan aik an a. P ap it vain siksi että se on sosialisti i m eitä ” m illoin, jo tak in ' m uuta “ lää- o v at kaik k ialla toim ineet m iesten nen lehti, ellei se sisältönsä tuo Piettä” taik k a m uita aineita. Jo k in värvääjinä a rm e ija an ja ^ Ja iv a sto o n , reudella ja vilkkaudella kykene vuosi taak sep äin e rä s to h to ri Fried- m iss^ pakollinen asevelvollisuus ei tyydyttäm ään lukijoitaan", ja tä anfn nykäsi am e rik a laisilta sievoset ' ole ollut vielä voim assa. Siellä taa- män kirjoittajasta tuntuu, että m iljoonat “ tuberkeli-seerum ilia”, jo- sen, m issä p a k k o m ä ä rä y k se t ovat tuossa lausuttiin totuudesta suu ! ke huolellisem pien kokeitten jä le stä voim assa m iesten saam iseksi, kuten ri osa. Päätöstä tehdessä ei oli j h a v a ittiin olevan lähim ain v a a ra to n S aksassa, R anskassa, V enäjällä ja si oltava m uistam atta tuota. ta sa ira itte n terveydelle, m onia m uita m onissa m uissa m aissa, papit ovat Toinen tärkeä puoli kysym yk sam anlaisia pienem piä h u ija re ita m ai te h n e e t m uita h u o m attav ia palveluk sestä on: Kuka päättää, osak nitsem atta. K apitalistinen järjestel- sia h allituksilleen. kaatko 'vain 1. piirin jäsenistö? I m ä sy n n y ttä ä tu o llaista huijausta, H allitsevan luokan uskollisina re n keinä papit ovat k aik issa so tivissa Jos vain osakekohtainen äänestys huolim atta siitä e ttä tav alla taik k a I asiasta ¡»äättää, voi sellainen pää i toisella väestö kärsii enem m än tai m aissa k e h o tta n ee t rin ta m a a n lä h te tös m erkitä vallan toista kuin i vähem m än niistä. Tiede voi p ä ä stä viä so tilaita siittä m ä ä n ennen lä h piirimme jäsenistön päätös, joka oikeaksi tieteek si — m u u ttu m atto m an töään edes yhden jälk e lä ise n — ka jäsenistö kuitenkin ensi ja vii totuuden k aik esta olevasta tie tä m i nuunan ruu ak si tulevien aik o jen va me kädessä joutuu laskut m ak seksi — vasta sen jä le stä kun se ralle. E nnen so ta a papit pitivät p it samaan. On m uistettava että e riste tä ä n vksity isk ein o ttelu n alu ees kän n u h d e saa rn a n jo k a ise sta “ä p ä liikkeemme osakkeita on satoja ta .a jä te tä ä n su o ritetta v a k si m aail rä stä ", kun sellaisia silloin tällöin ei-sosialistien käsissä ta osa to is man kaikkien a su k aste n eduksi, mut- s a ttu i syntym ään. Ihm isen s iittä m i en piirien osastojen käsissä jot i ta .vihen p ä ä stä än vasta so sialistisen nen ulkopv.chdla avioliiton oli kau ka kaukana ollen eivät voi tuntea jä rje ste lm ä n vallitessa. hea synti, t i a in o a staa n ju m alan e- asemaamme ja noilla osakeäänil- Siitä im ien nykyisen jä rje ste lm ä n dessä, vaan m yöskin ihm isten sil !ä voidaan kysymys ratkaista ai ; vallitessa törkeän köm pelö h u ija tu t m issä. S yntiin “lan g e n n u t” ja e te n van toisin kuin mikä on piirimme sa attaa käydä t.ittdcstä ja saada su u r kin naispuolinen osallinen, m enetti jäsenistön mielipide. Siksi eli ten k ansakuntien lailliset ed u stu s hyvän m aineensa koko eläm än Ijäk (Inttäisin, että osastot valtuut- pa h allin to laito k set k a n n a ttam a a n seen. taissaan kokouseditstäjiaan, eväs julkeaa p u ijau sta, saa hiem an käsi- Niin ennen sotaa. täisivät siten, että kysymys talon tystä, lukem alla V apusta kirjo itu k sen ; Sodan p u h jettu a siv e y sk ä sitte e t te- rakennuksesta Toverille ja m uu “Se pohjoisnavan löytö". On valn . kivat täydellisen häränpyllyn. J a ta- tosta jätetään 1. piirin jäsenistön m ainittava, e ttä vastoin noita tosi- m än pyllähdvksen aikaansaam iseksi! y 1 e i s ä ä n e s t vk s e 11 ä ra t ka i s t a v a k s i seikkoja — taik k a oikeam m in niit- papit tek iv ät kaikkensa. Suurin epä- jonka ratkaisun saam at päätök ten uhallakin — jo ita k irjo itu k sessa siveellisyys ju liste ttiin nvt oikeutetuk- set täytvy liikkeen johtokunnan tuodaan ilmi on edelleen olem assa si ja k unnialliseksi ju m alan ja isän- panna käytäntöön. V asta sitte v ira liise t päätö k set, tieto sätiak irjo jen m aan edessä. P ap it p a rv e iliv a t n uor kun piirin koko jäsenistölle esi v ak u u tu k set ja k a rta t ju u ri tuosta ten n aisten k e sk u u d esta ja k e h o tti tetään asiat puolelta ja toiselta “ naparet k estä" kuin todellisuudessa vat heitä rupeam aan “sotam orsia- se harkittuaan ne antaa pääteik ta p a h tu n e e sta a sia sta ainakin. Viral m iksi”. Ja viatto m at ty tti/p a ra t nou sensä. takaa mielestäni parhaiten lisesti Y hdysvaltain h allitu s "luo d attiv at kehotuksia, m yyden v iatto liikkeemme horjuniattom au kes v u tti” k apteeni P eary n “löydöt" m uutensa isänm aalleen ja saaden tävyyden ratkaisun jälkeenkin. T anskalle ä sk eise ssä kaupassa, jossa palkakseen useim m assa tap a u k se ssa minkälainen tuo ratkaisu sitte se sam alla osti itselleen kolm e pik veneerisen tau d in ja e p ä te r v e e t jä l lieneekään. k u sa a rta L änsi-lndian s a a risto s ta ja keläisen. laiv asto m in isteri D aniels'in m ääräy k E nglannissa ovat p ap it n ä y te lle e t Leo Leino. J. K. — Olkoon edellisen yh se stä painetaan k a rta t uudelleen “ta r varsin huofftattavaa osaa tä s s ä su h teyteen jo edeltäkäsin sanottu, k iste ttu in a ” jä ttä e n ku iten k in ame- teessa, eten k in re k ry y ttie n v ä rv ä ä että Seattlen S. S. osasto No. S rik alaisen P earyn “napalövtö-retken" jin ä ja sittem m in pakollisen a sev e l vollisuuden k äy täntöön vaatijoina. tulee valtiomme edustaiakokouk- viivat. V apussa olevan kirjoituksen tarko- ; Kun he eivät o n n istu n e e t oikein hy- sen päätöksen mukaan esittä- A‘. F. of Laborin johta kauppaan, uhkaa joka hetki vetää j kaikki kansat, myöskin oma kan jat ja työväestön suh samme lukuun otettuna, kam p keskenään. Siksipä mei tautuminen sotaan pailuun dän ensimäisenä tehtävänäm m e välttäm ättöm än palveluksensa, niin siitä seuraa, että heillä kuli si myöskin olla oikeus, lausua millä ehdolla lie palvelustaan an tavat. T O V E R I löytämättömän sodan aikana lin n a n MomaUlaen «yövien iän en k an n atu ja, Ilmestyy Astor ia saa, Oregon 'kuin nyt uhkaava sota tulee ole joka päivä, paitsi maanantaina. ' maan. jossa ei edes vihollisen TO IM ITU SKU N TA: varjoakaan voida mistään löy W. N. RBIVO, A. SALM I, L. M O ILA N E N , J. MALO, K. E. H E IK K IN E N . tää. onkin painostaa sotatilan pohdin taa ja harkitsem ista, paljastaa W ashingtonissa. 1 J.C pidety harhaluuloja, esittää inhimillisen sä A. F. of L :n ylim ääräisessä hyvinvoinnin periaatteita ja it- konventisioonissa on m ainittu sensäsäilyttäm istä, joiden tulisi ’t yöväen am m attiunioiden liitto ohjata meidän toim intam m e hyväksynyt politiikakseen vastai suuntaa jokaisessa elämän pyör sena sota-aikana seuraa vat toi- teessä. Keino välttää sotaa, on m irttaperiaatteet, jotka ilmenevät perustaa rauhan aikana oikeutta alla olevasta virallisesta julis rakentavia tekijöitä ja siten yllä tuksesta : pitää rauhaa edellyttävää tilan "M e puhumme miljoonien a- netta ja pitää kurissa voimia, m erikalaisten puolesta, sillä m e jotka muuten aiheuttaisivat so emme ole mikään lahkokunta. dan. Me emme myöskään mikään - ------- ole — ........ - -I i "Nykyaikaisen sodan m enette- piiolue. sillä me edustam m e työ- lytavair, sen uudet sotatieteelli- väen järjestöjä, jotka yhteisten ’ set toim enpiteet, sen äärettöm ät tarpeitten puristus sitoo itoisiin- järestäm iset sekä sotilaallisessa «a. Me edustam me sitä osaa että teollisessa tarkotuksessa, e- kansasta, joka on lähinnä elä siktävät meille pulmallisia tehtä män todellisuutta. Ne joita me viä, jotka suuresti eroavat kai edustam m e, kävttelevät kansan kista edellisten sotien esiin loih työasetea ja painiskelevat niitten timista toim enpiteistä. Mutta Wiittltfn mt-Lrn nm _-.-i.. i voimien kanssa, jotka aineellinen nämä I-...- kansojen ratkaistavaksi sivistyksemm e kehittyessään on joutuneet tehtävät tarjoovat kai valtansa alle alistanut. Tuo voi kille kansoille tilaisuuden uuden ma ja teollisuusvälineiden käyttö vapauden ja laajempien mahdol on suurempi kuin sotavälineitten lisuuksien perustam iselle. U u voima ja se tulee aikanaan näyt denaikainen sota tuo mukanaan täm ään etevämmyyHtään • sota- siihen sekaantunet”, ten kansojen puuhien rinnalla. M aailmansota välille kilpailun • I 11 'll I I M työpajoissa, teol • » • » • • riehuu parhaillaan, eikä se aika : 1 lisuuslaitoksissa, m aatuotteissa. koittanut, jolloin sota I rahalähteissä, kuljetusvälineissä. olisi käytännöstä hyljätty joih in välttäm ättä on vedottava "Hyväksy minepä sen taikka työnantajien ja ityöntekijöitten emme. niin meidän sittenkin täy väliseen suhteeseen. Ja koska tyy tunnustaa, e»;tä sota on tilan meidän omaa m aatam me nyt väi ne, jonka kanssa meidän on ol jyy uhkaava vaara, on soveliasta, tava tekemisissä. Nykyinen eu- fcttä Y hdysvaltain kansan suu ropalainen sota. jolton tällä ker ret joukot neuvotteleTht ja päät taa useimmat sivistyskansat ovat tävä!: siitä, mitä toim intapaa he sotkeutuneet ja jota vaikuttaa tulevat seuraam aan siinä tapauk- koko maailman teollisuuteen ja sessa että selkkauksia syntyy ja että ne pakottavat puolustamaan liikkeelle vaikuttavasti koko voi tasavaltaam m e, sekä niitä ihan maansa ulkonaista puolustautu teita. joitten puolesta se on tais mista varten. tellut. "Me väitämme, etoi kansan "K ansanvallan ja erikoisoike i varustautum iselle sodan varalta uksien välisessä taistelussa oi ! on tärkein tehtävä saattaa koti keudesta ja historiallisesta ole olonsa kuntoon ia saattaa oikeu massaolon syistä kansanjoukot den vallitsevaksi kotoisissa asi välttäm ättä edustavat dem okra oissa. Edelliset sodat, alettiinpa tian ih aill eita ja sen luomia lai niitä käydä mitä tarkotusta var toksia. Järjestetyssä yhteiskun ten tahansa, kasvattivat uusia nassa on muuan valtava järjestö, ma h di »lii su uksia palkkatvöläisen jonka tarkotuksena on kehittää ryöstämiseksi. Ei ainoastaan lai edelleen näitä ihanteita ja laitok minlyöty tunnustaa välttäm ättö- sia ja se järjesti» on työväenliike. mäk>i työläisten oikeuksien puo "Ei missään edellisessä sodas lustam inen, jotta nämä an tau tu i sa ole järjesty n y t työväestö o tta sivat omasta vapaasta tahdostaan nut johtavaa asemaa. m aataan palvelemaan, minkä voi " I yo on saavuttanut oikeuksi tehdä vain sill »in kun jokainen ensa, voimansa, tulolähteittensä kansalainen tuntee elävänsä o i ja arvonsa ym m ärtäm ystä ja sen keuden turvassa, vapaana ja e- välttäm ättöm yydestä yhteiskun dessaän elämiseen mahdollisuus, nassa on annettu tunnustusta ja vaan kansallisen pakon tekosyyl siksi sen on m ääriteltävä tarkoin lä • työläisiltä riistettiin keim ja johdonm ukaisesti päätöksensä. puolustautua vihollisiaan vastaan ( >n oikein että me suoraan kotona, heiliä ryöstettiin kaikki es tarnnie kokemuksia ja syitä, edut. suojelus, vieläpä se oikeu jalka entisinä aikoina sodan kes den turvakin, joka vuosikymme täessä ovat kansoja ehkäisseet nien taisteluitten aikana oli saa hyötym ästä palkkatyöläisten va tu. Iästä syystä työläiset ovat paaehtoisesta ja sydämellisestä tulleet siihen käsitykseen, että yhteistoim innasta. ja että me sen aiheuttipa sodan mikä syy tahan jälkeen esitämme mitenkä nämä s a . niin aina palkkatyöläiset sii kansallista voimaa ja tarm oa häi nä ovat m enettäneet. ritsevät esteet voidaan poistaa. "E ntisinä aikoina ei työläisillä ole ollut m inkäännäköisiä edus "Sota ei milloinkaan ole lopet tajia siinä neuvostossa, joka sota tanut teollisten oikeuksien puo tilannetta käsittelee. ‘Kansalli lesta ja niitten saamiseksi käy sen turvallisuuden* nimessä on tävien taisteluitten välttäm ättö aina autom aattisesti kaikki ty<>- m yyttä. Sota-aikana tulee palk katyöläisen. kuten sanotaan, toi läisten edut, oikeudet ja harras sella silmällä seurata ryöstäjiä tukset uhrattu. kotona ja toisella silmällä vihol "E uropalainen sota on odotta lista, joka uhkaa kansallisten hal nut nij.enkä suuresti hallitukset ___ _____ Sellaiset ___ v.,«. rvöstöt ovai; ovat riippuvaisia kansaii suurten litusta. sotiville kansoille tehneet mah joukkojen yhteistoim innasta. dottomaksi milloinkaan asettaa Koska kansanjoukot antavat i\.» n s ä et voimakkaasti saata puolusta itua ulkonaista vihollis ta vastaan, jos osaa sen kansalai sista vaaditaan ottam aan sekaan osaa huolim atta siitä, että niitten ‘A lidysvaltain työläiset tekevät mielessä karvastelee kovakourai uskonsa, vaatim uksensa ja tar- nen vääryys, jota näitä kohtaan kotusperänsä tunnetuiksi itse va <m h arjottanut juuri se hallitus, paaehtoisesti perustam ansa lai j »ta heidän tulisi puolustaa. " Kansallisen puolustuksen kul toksen järjestyneen työväenliik makivenä on oikeus mikäli elä- keen kautta. räm ä laitos ei e- ilusta ainoastaan niitä, jotka suo- niän perussuhteet taloudellinen oi ranaises, i tämän järjestön muo keudenm ukaisuus on kysym yk dostavat, vaan myöskin nekin, sessä. Ainoa, joka työläisille tä joilla on yhteisiä tehtäviä ja pyr tä koettaa saada, on työväenlii kimyksiä. m utta jotka vielä niit ke. Suurin teko mitä kansalli ten saavuttam iseksi eivät ole jär- sen pu»du^tuksen hyväk>i voi teh dä, oli, ei suinkaan 'työväenliik j est ay t vneet li it toili in. keen kuristam inen ia sitominen, >lipa kysymys rauhasta tai vaan se, että tuodaan esiin sen sodasta, itiin järjestynyt työväen suurin tarkotusperä ja mahdolli liike koettaa toimia kaikessa in suus vaikuttavaan vapaaehtoi himillisen hyvinvoinnin ja sove seen henkineen yhteistoim intaan liaisuuden nimessä. Työväenlii käytännössä. ke on olemassa puolustaakseen "Sen pitkän ajanjakson kulu rikkauksien tuottajia yksityisten essa. jolloin työväenliike on ke harrastusten liiallista ahneutta, h itty n e ', se on käynyt siksi ke voitonhimoa ja ryöstöhalua vas hittyväksi voimaksi. Joka teolli taan. sekä vastuunalaisuutta vail suudessa ja kaupassa on järjes la olevan järjestelm än inhottavaa tänyt inhim illisyyttä koskevaa ahneutta, sydäm ettöm ien korpo- puolta. Se on suuri yhteiskun ratsionoien ja työnantajien epäin nallinen tekijä, joka on otettava him illisyyttä ja rikoksellisuutta i huomioon kaikissa palkkatyöläi vastaan. siä koskevissa suunnitelm issa. " 1'yöväestö vaatii, e.tä oikeus Iehtiinpä su Utin kelmiä sodan tai tunnusettaisi sen puolustajaksi rauhan varalta, nin hallituksen niitä voimia vastaan, jotka edelli i on tunnustettava työväenliike sissä sodissa kansallisen välttä siksi tekiiäk-i. jonka kautta se m ättöm yyden varjossa ovat toi voi olla kosketuksessa palkka- meenpanneet nif.ä julkeimpia työläisten kanssa. suunnitelm ia. "Indusfriaalinen oikeus on niil "Palkkatyöläisten edustajina lä jotka meidän m aamm e rajojen me painostamm e sitä, että halli- ¿sisäpuolella asuvat. T ähän <»i- tuksen palveluksessa ja kaikilla j keuteen on ylidi- etty velvolli toiniiuta-aloilkt työsuhteet ia pal suuksia, jotka sodan aikana il- kat olisi m äärittävä inhimillistä , menevät siinä muodossa, että on hyvinvointia ja oikeutta silmällä j antauduttava tasavallan puolus p’täen. tuksen palvelukseen sen viholli- siä vastaan. Ja me tu n n u stam me, että tällainen palvelus voi olla sekä industriaalista e.tä soti laallista laatua, jotka molemmat ovat yhtä välttäijiättöm iä kansal lisessa puolustuksessa. Siksi pi- dämmekin johdonm ukaisena sen. että jos kerran hallitus, joka vaa tii miehiä ja naisia antam aan ¡.yö- vi.imansa, ruum iinsa tai henken sä sen palvelukseen, myöskin vaatii kaikki rikkaudet, ihmis- raadam iau tulokset—om aisuuden, näitten ihm isolentojen palveluk seen. Siksi me käsitäm m ekin, että jos kerran työliäisiä kansal lisen vaaran tai hädän aikana voidaan vaatia antam aan uiiviit- avampaa palvelusta kuin mitä inhimillinen hyvinvointi edellyt tää. niin tuollaista palvelusta o li si vaadittava vain silloin kun sitä seuraavat lisätyt takeet tu r vallisuudesta ja kun työnantajille lankeeva liikevoitto näissä lai toksissa. joissa työläisten täten on työskenneltävä, on rajoitettu m äärättyyn prosenttiin, tu o lla i sen prosentin m äärääm isen tu lee perustua tiu..teitten todelli siin tuottokustann uksiin. i y »'»Iäisillä ei ole mitään har- hakäsitteitä sen politiikan suh teen mitä om istavat luokat työnantaja^ seuraavat sodan ja mvsokiu my sokin käsittävät tuon *......... politn- t-an ■■■ ’ ‘ ««'.«nau tur vallisuuden ja dem okratian ihan teiden ym pärille. Se on perintö, jonka kansanjoukkom m e saivat esi-isiltäm m e, jotka taistelivat sik.-i. että vapaus tässä maassa \ "tHit.-isi-—-perintö, joka on a n n et tava jokaiselle sukupolvelle hei- kentymättömänä ja arvokkaana. (Ja tk .j
