V
S i v u kaksi
T O V IR I
No. 68
jo kolmentuhannen mailin pääs
sä, luovu vaatimuksistaan.
Sen poliittisen konikaupan ra u
nioilla. joka vaalien edellä teh
tiin, uhrattiin siis työläisten lak
TOVERI
koutumisoikeus, siis kallein ase
(Ths Comrade)
Kun luokkamahti
m itä ’täkäläisellä työväestöllä —
The organ of the Finnish workers in the W estern States. The only
nukkuu
joka valtiollisesti järjesty m ättö
F lnniih daily in the West. Published daily, except Monday, at Astoria.
Ore., by the W estern Workmen's Publishing Society.
m änä on voimaton käyttäm ään
Advertising rates in effect July l, 1912, 40c per inch. Special discount
Rautatielakko on siis vältetty, äänioikeuttaan —— on näihin
allowed for larger and continuous advertisements.
TOVERI, BOX 99, ASTORIA, OREGON.
eikä hallitus katsonutkaan edul saakka ollut. Ja sen takasin val
.
__________
AUG UST N IK U L A , Manager.
liseksi pakkotoim enpiteillä m ur loittam inen ei ole niinkään het
Entered as second-class mail m atter July 18, 1912, at the Post-Office at taa sitä vastusta jonka rautatie ken tehtävä.
Astoria, Oregon, under the Act of March 3rd. T819.
Siten käy aina kun työväestön
läiset olisivat m ahdollisesti saa
_
SUBSCRIPTION RATES:
neet aikaan. Ne syyt m itkä pa luokkam ahti nukkuu, la sellai
IN THE UNITED STATES AND CANADA:
For 1 year >3.76; For 6 Months, >2.00; For 3 Months, >1.26; For 1 Month 60c. kottivat työläisille näennäisesti sen nukkuvan mahdin herättä-
suosiollisen ratkaisun, selvenevät mispelko onkin eräs tekijä, joka
Ilmotushinta 40c palstat uumalta. Kuolemau-ilmotukset >1.50 kerta ja
ajaa kapitalistit toisinaan teke
muistovärsyillä >2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliitto-ilmotukset 50c kyllä pian.
kerta, hajutaantieto- ja uimenmuutto-ilmotukset 25c kerta, naima-iimotuks »t
E ttä ratkaisu todellakin oli mään pieniä m yönnytyksiä, an ta
>1.50 kerta, avioero-ilmotukset >1.00 kerta. Seisovat ilmotukset seuraavan
hintaluettelon mukaan palstatuum alta: 1 v. 20c,
v. 20c, 3 kk. 25c, 1 kk. 3uc. työläisille vain näennäisesti suo maan lisää unijuomaa. Valveil
Satunnaisista ilmotuksista tulee rahan seurata mukana. Englannin siollinen, selviää siitä, että sa laan oleva työväestö olisi ajanut
kielestä suomennetaan vapaasti.
malla kun ylioikeus julisti kah sellaiset pienet vaatim ukset kuin
T IL A U S H IN N A T Y H D Y S V A L L O IS S A JA C A N A D A S S A :
rautatieläisten vaatim ukset oli-
1 vuosikerta >3.75; 6 kuukautta $2.00; 3 kuukautta $1.25; 1 kuukausi 50c deksan tunnin työpäivälain pe
rustuslain mukaiseksi, riisti se • vat, lävitse ilman että se olisi
S U O M E E N JA M U U A L L E .U L K O M A IL L E :
1 vuosikerta $5.50; 6 kuukautta $3.00.
lakkoiltu niisi ¿'kelit
rautatieläisiltä
lakkoni uin ¡soi m enettänyt
tään.
Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katujen kulmassa.
keuden. Päätös sellaisenaan on
Telefooni: konttori 365, toim. 832.
yksi m usertavim pia iskuja niitä
Toverin omatulo- ja
nimellisiä oikeuksia vastaan, joi
muuttokysymys
ta täkäläiuenkin työväestö on
Häpeällinen asiakirja i kovalta olisi aikeissa hyökätä näihin saakka saanut nauttia. Ja
Eancstyv issä kokouksissamme
• maalian. Sen täytyy näiden yli- tämän selityksen nojalla onkin
tulee epäilem ättä suurim pana pii-
helposti
käsitettävissä,
miksi
Lehtem m e
tämän
numeron mysmielisten johtajainkin tietää.
rimnie sisäisenä kysym yksenä o-
alakerrassa julaistussa A. E. of H°skin he ju,istl’k’*essaan puhu- rautatieparoonien oli taivuttava. lemaan liikkeemme. Toveriji, oma
Rautatieläisten
vaatimuksiin
Laborin virallisessa s »takanta ; vat sellaisesta vaarasta. Vaikfca- suostum inen ei näet m erkinnyt talo- ja m uuttokysym ys. Alle
kirjoittanut ei aijo suinkaan seu
selityksessä on kohtia, joita to- kin he P«h«'*at työläisten oike-
niin
paljoa
kuin
olisi
m
erkinnyt
ra,iville esit v isillään
vksilöna
dellinen luokkataistelua ei voi j l‘kslsta rnsM iä vastaan, menet
ryhtyä
"runnaam
aan"
puilleen
niiden
pakkokeinoilla
vastusta
ilman sytlänkipuja lukea. Siinä 1tää sellainen puhe merkitvksen- minen ja siksi ylioikeus asettui tai toiseen m uin liike on m uu
on lauseita, jotka raatelevat nii- Sa kl,n snhcn liitetää» lausunto,
tettava. Rakennetaanko liikkeel
den tunteita jotka tekevät k a ik -’Ctta Va,kka etuninie övatkin ris- kin näennäisesti työläisten vaa lemme talo \sto riaan vai jo
timuksia kannattam aan.
Siten honkin toiseen paikkaan. Selvää
kensa työväestön herättäm iseksi ; t,r,’taiset’ n,in olemme me kili-
voitiin pelastaa
dem ökraatisen vain on se, k a tulkoon alussa
toim im aan luokkaetujensa m u tenkin valmiit taistelem aan sen hallituksen poliittinen maine nii jo sanotuksi, että tästä asiasta
! sodan jonka te »imien etujenne
kaan.
den ty«’’»Iäisten keskuudessa, joita tulee jäsenistöm me asettum aan
takia alatte.
Koko julistus on häpeällinen
gom persilaiset politikoitsijat joh jyrkästi vastakkaisille näkokaii-
Ut’ilte. Ast' e alaiset. seka osa
Julistus on orjakontrahti, jon tavat. Se luottam us jonka hal
asiakirja, jonka sanahelinän se
imultakin paikkakunnilta var
asta kuulee m atelevan ylimystö- ka vertaisen saattaa laatia vain litus sai täm än paatoksen kautta masti tuleva; taistelem aan liik
johtajiston äänen sen myydessä sellainen ylimyssakki, joka ei vanhoillisten ja yleensä unionis- keen yhä edeueenkin (»maila t a
työväestön kannatuksen riistäjil koskaan ole tunnustanut työvä tisen työväestön keskuudessa, on lolla kiinnittäm iseksi -\stonaaii,
le. Se mitä siinä kiertäen ja estön luokkaetuja, eikä sitä, että sellaisenaan suurem m asta m er ja päättäen siitä yksimielisvvdes-
kaartaen puhutaan työväestön oi niitä voidaan ajaa vain erillään kityksestä, kuin se luovutus jon tä jolla \\ ashingtonin valtion e-
dustajakokous, jota kokousta ja
keuksista. vapauksista ja sodan kapitalismien eduista. Emme jul ka
rautatiekapitalistien
täytyi sen edustajia ei ainakaan ku
vastustam ishalusta, ei ole mis kaise sitä tarkoituksella käyttää tehdä: heillähän on sitäpaitsi kaan voinut masinoida, päätti e t
tään m erkityksestä 'kun sitte se sitä johteena toiminnallemme. m ahdollisuus siirtää kaikki tä tä liikkeen täytyy m uuttaa Se-
litetaän, että jos sota meidän vaan näytteenä siitä, minkälai- män palkankorotuksen aiheutta attleen ja rakentaa sille talo Se
rauhantoiveistam m e huolim atta seen häpeälliseen asemaan työ mat lisäkulut kuluttajien niskoil attlen osaston rakennutettavaksi
suunnitellun aion yhteyteen ja
syttyy, niin me kannatam m e sitä väestö joutuu silloin kun se läh le kohottam alla
rahdinkuletus- johon mielipi eeseen yhtyvät m.
kaikella voimallamme. Knnc&er- tee yhdessä porvarien kanssa a- hintoja. Ja kun lisäksi vielä ei m. portlandilaisct ainakin silloin
ran tunnustaa, että riistäjät aihe iamaan muka etujaan. Me toi täm m e huomioon sen että työ kun asia joutuu ratkaistavaksi,
uttavat sodan vain voittojensa vomme että nekin jotka ovat en läisiltä meni lakkoutumisoikeus. silla lopultakin uskon tulevan
takia, eikä hävittääkseen jo ita nen ratsastaneet "arm eijan kan- joka m erkitsee sitä. että tulevai ratkaistavaksi vain kahden pai
kan. Astorian ja Seattlen, väli!
isella” ■ ja sillä suudessa ei voida ajaa rautatie
kin sivistyksen saavutuksia,
niin sanvaltaisuttam
..............................................;
..
. .
.
•lä, asetutaan täällä astorialaisia
on m ieletöntä puhtia yhteisistä i ^Ma joissakin .sodissa on tvövä kapitalisteja samaan pulaan kuin vastaan, joten ei ole epäilvstä-
eduista- joita muka sodassa aje estolla ja kapitalistiluokalla yh ’ nyt. niin kannatti luovutus tehdä. kaan etteikö joukom'me tässä t u
Sitäpaitsi voivat rautatiekapi- le jakautum aan. Kysymvs m is
taan ja yhteisestä vihollisesta jo teisiä etuja ajettavanaan, tulevat
pitäisi
huom aamaan, että heidän p eri talistit tehdä teollaan oivallista tä käsitykseni mukaan
ta vastaan taistellaan.
kuitenkin
joukon
päästä
v
ksimie-
On narrim aista puhua maahan- aatteensa mukaan ei voida tehdä sotakiihotusta. hehän voivat, nvt
lisyyteen on: Miten tämä tärkeä
hvökkäyks vaarasta, kun täkäläi mitään eroa sodan ja sodan vä- sanom alehdistönsä kautta selit kysymys voidaan viedä ratkai
set sotakiihkoilijat tekevät kaik ljllä. vaan että jos kerran tuu tää m yöntyneensä vallan pakot suun siten että sen perään kun
keus. sodan
aikaansaamiseksi. m istam m e yhteistoim innan kapi- tavan isänmaallisuuden vaiku se on ratkaistu, tämä joukko taas
Lienee tarpeetonta toistaa, että talistiluokan kanssa välttäm ättö- tuksesta ja m aalta työläiset mi kokonaisena seisoo päätöksen ta
m itään ulkopuolista vaaraa ei ole nK‘k*i sodan aikana, niin täytyy tä pahimmiksi roistoiksi, jotka kana. M inusta näyttää, että jos
tämä omatalo- ja m uuttojuttu
joka pakottaisi sotaan — sellais- meidän tunnustaa se silloin sel eivät edes sellaisella vaaran het •viedään läpi "runnaam alla" tai
vertojaan kellä, jolloin vihollinen tähtää huikaisemalla joukkojen silmiä
ta vaaraa nimittäin että joku ul- laisenkin historiassa
-j—
......... ...............- - ......
juurilla lupauksilla miten monta mään Toverin liikkeen m uutet- ei halua että se m uutetaan Se-
tu h atta dollaria se meidän paik tavaksi Seattleen, m utta S e a tt attleen vain «siksi että tuo liike
kakunta panee yksistään T ove len osasto ei tule
"puustaa- disi sitte Seattlessa, ellei liik-
rin omasitalon saantiin siitä hy m aan" tuota m uuttoa. Se ei lu-1 keen Seattleen m u u tettu n a näh-
voimaperaisem nun
västä että se saadaan juuri mei paa m itään siitä hyvästä että se dä voivan
dän paikkakunnallem me ja jos sinne m uutetaan, jota lupausta hyödyttävän työväen liikettä,
Sama,
tämä kysym ys sitte vielä ra tk a is se ei tiedä voitavan täyttää. Se i
taan vain osake ja ääni äänestyk
sellä, niin sellaisen ratkaisun p e
rään jääpi katkeruutta sy n n y ttä
vä hajaannus, niitä se merkitsee
liikkeellemme, on helposti a rv at
tu. Jos esimerkiksi seattlelaiset
ei ole po istaa n iitä viivoja vi
Ilmaisivat rakentaa talon ja
Ei mitään Cook’in , tu ra s llisista
k a rto ista , vaan niiden sy n
m uuttaa sen nykyisestä paikas
eduksi
n
y
ttä
m
iä
lia rä a k ä s itte itä
lu kijain
ta sinne yksin ja jos me tuollai
p äästä. T äm ä pohjoisnapaseudun “tut-
sen e lupauksen ja vieläpä sen
Sen johdosta, e ttä aikoinaan on
täyttäm isenkin antaisim m e it- vallinnut riita a kahden a raerik alaisen k im isju ttu " in tre ss e e ra a m eitä suo-
seninie hurm at niin paljon että “n a p a re tk e ilijä n ’’ tri C oo k in ja kap i m alaisia senkin tak ia , kun koko
vain sen takia että seattlelaiset teeni (nykyisin a m iraa li) P earv n vä- 1 G rönlanti ja tie te n k in koko napa-
niin paljon panevat liikkeen hy i iillä siitä, kum piko h eistä saa “pe alue kuuluu olevan “m eidän p erin
väksi, päättäsim m e sen m uuttaa lata " pohjoisnavalla käyneen “roo töm m e"; kun me kai lähdem m e sen
Seattleen, niin se olisi mitä ikä lia” ja kun n y t — tosin sen jä le s tä k u p a risa are la ise u “tie d e m ie h en ” kans
vin erehdys.
Ellei Seattle ole kun Cook oa p erin p o h jaisesti hävin sa vaatirilaan tä tä p e rin tö ä om ak
nouseva ja vilkastuva paikka, el nyt leik issä P earyn kanssa, joka sem m e, niin p itä ä h än m eidän tie tä ä
lei se kykene tarjoam aan niitä | oli sekä ovelam pi e ttä ehken suu jo tak in siitä.
M uistakaa siis ra k k a a t veljet tila ta
edellytyksiä tulevaisuuteen näh rem m illa rah a k a u n a tu k silla varustet-
Vappu
nyt heti!
den joita edellytyksiä ilman ei : tu — täytyy tuoda ju lk isu u teen sen
voida joukkojen kasvavia vaati seikan, e tte i P e a ry k ä ä n ole todella
muksia tyydyttävästi toim ittaa m uuta teh n y t kuin pelannut hiukan “Mitä ihminen kylvää,
lehteä, niin mitäpä siitä, pitem taitavam m in kuin Cook “naparetkei- j
sitä hän myös nittää”
män päälle katsoen olisi liikkeel ‘ lijän " roolia, niin sanokaam m e en- j
P apit ovat k aikissa m aissa valm ii
lemme hyötyä vaikka sillä olisi I siksi, e tte i P earyn tekem iä v irheitä
kaksi.taloa siellä. "Me tulemme ja epäkohtia p aljastellessam m e ole ta puolustam aan h a llitu sta kaikessa,
pian siihen", sanoi eräs toveri ta rk o ite ttu m illään tav alla toim ia m enipä hallitus m iten p itk älle ta
M ashingtonin valtion s. s. järjes Cook’in lohdutukseksi. S am an laista hansa kansan sortam isessa. Räikeim -
tön edustajakokouksessa, "että I h u ijau sta on esiin ty n y t tie te e n rnuil- ' niin on täm ä to siasia tu llu t näk y
sosialistista lehteäkääu ei tilata i lakin aloilla, keksien milloin “seeru- viin nykyisen sodan aik an a. P ap it
vain siksi että se on sosialisti i m eitä ” m illoin, jo tak in ' m uuta “ lää- o v at kaik k ialla toim ineet m iesten
nen lehti, ellei se sisältönsä tuo Piettä” taik k a m uita aineita. Jo k in värvääjinä a rm e ija an ja ^ Ja iv a sto o n ,
reudella ja vilkkaudella kykene vuosi taak sep äin e rä s to h to ri Fried- m iss^ pakollinen asevelvollisuus ei
tyydyttäm ään lukijoitaan", ja tä anfn nykäsi am e rik a laisilta sievoset ' ole ollut vielä voim assa. Siellä taa-
män kirjoittajasta tuntuu, että m iljoonat “ tuberkeli-seerum ilia”, jo- sen, m issä p a k k o m ä ä rä y k se t ovat
tuossa lausuttiin totuudesta suu ! ke huolellisem pien kokeitten jä le stä voim assa m iesten saam iseksi, kuten
ri osa. Päätöstä tehdessä ei oli j h a v a ittiin olevan lähim ain v a a ra to n S aksassa, R anskassa, V enäjällä ja
si oltava m uistam atta tuota.
ta sa ira itte n terveydelle, m onia m uita m onissa m uissa m aissa, papit ovat
Toinen tärkeä puoli kysym yk sam anlaisia pienem piä h u ija re ita m ai te h n e e t m uita h u o m attav ia palveluk
sestä on: Kuka päättää, osak nitsem atta. K apitalistinen järjestel- sia h allituksilleen.
kaatko 'vain 1. piirin jäsenistö? I m ä sy n n y ttä ä tu o llaista huijausta,
H allitsevan luokan uskollisina re n
keinä
papit ovat k aik issa so tivissa
Jos vain osakekohtainen äänestys huolim atta siitä e ttä tav alla taik k a
I
asiasta ¡»äättää, voi sellainen pää i toisella väestö kärsii enem m än tai m aissa k e h o tta n ee t rin ta m a a n lä h te
tös m erkitä vallan toista kuin i vähem m än niistä. Tiede voi p ä ä stä viä so tilaita siittä m ä ä n ennen lä h
piirimme jäsenistön päätös, joka oikeaksi tieteek si — m u u ttu m atto m an töään edes yhden jälk e lä ise n — ka
jäsenistö kuitenkin ensi ja vii totuuden k aik esta olevasta tie tä m i nuunan ruu ak si tulevien aik o jen va
me kädessä joutuu laskut m ak seksi — vasta sen jä le stä kun se ralle. E nnen so ta a papit pitivät p it
samaan. On m uistettava että e riste tä ä n vksity isk ein o ttelu n alu ees kän n u h d e saa rn a n jo k a ise sta “ä p ä
liikkeemme osakkeita on satoja ta .a jä te tä ä n su o ritetta v a k si m aail rä stä ", kun sellaisia silloin tällöin
ei-sosialistien käsissä ta osa to is man kaikkien a su k aste n eduksi, mut- s a ttu i syntym ään. Ihm isen s iittä m i
en piirien osastojen käsissä jot i ta .vihen p ä ä stä än vasta so sialistisen nen ulkopv.chdla avioliiton oli kau
ka kaukana ollen eivät voi tuntea jä rje ste lm ä n vallitessa.
hea synti, t i a in o a staa n ju m alan e-
asemaamme ja noilla osakeäänil-
Siitä im ien nykyisen jä rje ste lm ä n dessä, vaan m yöskin ihm isten sil
!ä voidaan kysymys ratkaista ai ; vallitessa törkeän köm pelö h u ija tu t m issä. S yntiin “lan g e n n u t” ja e te n
van toisin kuin mikä on piirimme sa attaa käydä t.ittdcstä ja saada su u r kin naispuolinen osallinen, m enetti
jäsenistön mielipide. Siksi eli ten k ansakuntien lailliset ed u stu s hyvän m aineensa koko eläm än Ijäk
(Inttäisin, että osastot valtuut- pa
h allin to laito k set k a n n a ttam a a n seen.
taissaan kokouseditstäjiaan, eväs julkeaa p u ijau sta, saa hiem an käsi-
Niin ennen sotaa.
täisivät siten, että kysymys talon tystä, lukem alla V apusta kirjo itu k sen ; Sodan p u h jettu a siv e y sk ä sitte e t te-
rakennuksesta Toverille ja m uu “Se pohjoisnavan löytö". On valn . kivat täydellisen häränpyllyn. J a ta-
tosta jätetään 1. piirin jäsenistön m ainittava, e ttä vastoin noita tosi- m än pyllähdvksen aikaansaam iseksi!
y 1 e i s ä ä n e s t vk s e 11 ä ra t ka i s t a v a k s i seikkoja — taik k a oikeam m in niit- papit tek iv ät kaikkensa. Suurin epä-
jonka ratkaisun saam at päätök ten uhallakin — jo ita k irjo itu k sessa siveellisyys ju liste ttiin nvt oikeutetuk-
set täytvy liikkeen johtokunnan tuodaan ilmi on edelleen olem assa si ja k unnialliseksi ju m alan ja isän-
panna käytäntöön. V asta sitte v ira liise t päätö k set, tieto sätiak irjo jen m aan edessä. P ap it p a rv e iliv a t n uor
kun piirin koko jäsenistölle esi v ak u u tu k set ja k a rta t ju u ri tuosta ten n aisten k e sk u u d esta ja k e h o tti
tetään asiat puolelta ja toiselta “ naparet k estä" kuin todellisuudessa vat heitä rupeam aan “sotam orsia-
se harkittuaan ne antaa pääteik ta p a h tu n e e sta a sia sta ainakin. Viral m iksi”. Ja viatto m at ty tti/p a ra t nou
sensä. takaa mielestäni parhaiten lisesti Y hdysvaltain h allitu s "luo d attiv at kehotuksia, m yyden v iatto
liikkeemme horjuniattom au kes v u tti” k apteeni P eary n “löydöt" m uutensa isänm aalleen ja saaden
tävyyden ratkaisun
jälkeenkin. T anskalle ä sk eise ssä kaupassa, jossa palkakseen useim m assa tap a u k se ssa
minkälainen tuo ratkaisu sitte se sam alla osti itselleen kolm e pik veneerisen tau d in ja e p ä te r v e e t jä l
lieneekään.
k u sa a rta L änsi-lndian s a a risto s ta ja keläisen.
laiv asto m in isteri D aniels'in m ääräy k
E nglannissa ovat p ap it n ä y te lle e t
Leo Leino.
J. K. — Olkoon edellisen yh se stä painetaan k a rta t uudelleen “ta r varsin huofftattavaa osaa tä s s ä su h
teyteen jo edeltäkäsin sanottu, k iste ttu in a ” jä ttä e n ku iten k in ame- teessa, eten k in re k ry y ttie n v ä rv ä ä
että Seattlen S. S. osasto No. S rik alaisen P earyn “napalövtö-retken" jin ä ja sittem m in pakollisen a sev e l
vollisuuden
k äy täntöön
vaatijoina.
tulee valtiomme edustaiakokouk- viivat.
V apussa olevan kirjoituksen tarko- ; Kun he eivät o n n istu n e e t oikein hy-
sen päätöksen mukaan esittä-
A‘. F. of Laborin johta kauppaan, uhkaa joka hetki vetää
j kaikki kansat, myöskin oma kan
jat ja työväestön suh samme lukuun otettuna, kam p
keskenään. Siksipä mei
tautuminen sotaan pailuun
dän ensimäisenä tehtävänäm m e
välttäm ättöm än
palveluksensa,
niin siitä seuraa, että heillä kuli
si myöskin olla oikeus, lausua
millä ehdolla lie palvelustaan an
tavat.
T O V E R I
löytämättömän
sodan aikana
lin n a n MomaUlaen «yövien iän en k an n atu ja, Ilmestyy Astor ia saa, Oregon 'kuin nyt uhkaava sota tulee ole
joka päivä, paitsi maanantaina.
' maan. jossa ei edes vihollisen
TO IM ITU SKU N TA:
varjoakaan voida mistään löy
W. N. RBIVO, A. SALM I, L. M O ILA N E N , J. MALO, K. E. H E IK K IN E N .
tää.
onkin painostaa sotatilan pohdin
taa ja harkitsem ista, paljastaa
W ashingtonissa. 1 J.C pidety
harhaluuloja, esittää inhimillisen
sä A. F. of L :n ylim ääräisessä hyvinvoinnin periaatteita ja it-
konventisioonissa on m ainittu sensäsäilyttäm istä, joiden tulisi
’t yöväen am m attiunioiden liitto ohjata
meidän
toim intam m e
hyväksynyt politiikakseen vastai suuntaa jokaisessa elämän pyör
sena sota-aikana seuraa vat toi- teessä. Keino välttää sotaa, on
m irttaperiaatteet, jotka ilmenevät perustaa rauhan aikana oikeutta
alla olevasta virallisesta julis rakentavia tekijöitä ja siten yllä
tuksesta :
pitää rauhaa edellyttävää tilan
"M e puhumme miljoonien a- netta ja pitää kurissa voimia,
m erikalaisten puolesta, sillä m e jotka muuten aiheuttaisivat so
emme ole mikään lahkokunta. dan.
Me emme myöskään
mikään
- ------- ole
— ........
- -I i "Nykyaikaisen sodan m enette-
piiolue. sillä me edustam m e työ- lytavair, sen uudet sotatieteelli-
väen järjestöjä, jotka yhteisten ’ set toim enpiteet, sen äärettöm ät
tarpeitten puristus sitoo itoisiin- järestäm iset sekä sotilaallisessa
«a.
Me edustam me sitä osaa että teollisessa tarkotuksessa, e-
kansasta, joka on lähinnä elä siktävät meille pulmallisia tehtä
män todellisuutta. Ne joita me viä, jotka suuresti eroavat kai
edustam m e, kävttelevät kansan kista edellisten sotien esiin loih
työasetea ja painiskelevat niitten timista toim enpiteistä.
Mutta
Wiittltfn
mt-Lrn nm
_-.-i..
i
voimien kanssa, jotka
aineellinen nämä I-...-
kansojen ratkaistavaksi
sivistyksemm e kehittyessään on joutuneet tehtävät tarjoovat kai
valtansa alle alistanut. Tuo voi kille kansoille tilaisuuden uuden
ma ja teollisuusvälineiden käyttö vapauden ja laajempien mahdol
on suurempi kuin sotavälineitten lisuuksien perustam iselle. U u
voima ja se tulee aikanaan näyt denaikainen sota tuo mukanaan
täm ään etevämmyyHtään • sota- siihen sekaantunet”, ten kansojen
puuhien
rinnalla. M aailmansota välille kilpailun
•
I 11 'll I I M työpajoissa, teol
•
» • » •
•
riehuu parhaillaan, eikä se aika : 1 lisuuslaitoksissa,
m aatuotteissa.
koittanut, jolloin sota I rahalähteissä, kuljetusvälineissä.
olisi käytännöstä hyljätty
joih in välttäm ättä on vedottava
"Hyväksy minepä sen taikka työnantajien ja ityöntekijöitten
emme. niin meidän sittenkin täy väliseen suhteeseen. Ja koska
tyy tunnustaa, e»;tä sota on tilan meidän omaa m aatam me nyt väi
ne, jonka kanssa meidän on ol jyy uhkaava vaara, on soveliasta,
tava tekemisissä. Nykyinen eu- fcttä Y hdysvaltain kansan suu
ropalainen sota. jolton tällä ker ret joukot neuvotteleTht ja päät
taa useimmat sivistyskansat ovat tävä!: siitä, mitä toim intapaa he
sotkeutuneet ja jota vaikuttaa tulevat seuraam aan siinä tapauk-
koko maailman teollisuuteen ja sessa että selkkauksia syntyy ja
että ne pakottavat puolustamaan liikkeelle vaikuttavasti koko voi
tasavaltaam m e, sekä niitä ihan maansa ulkonaista puolustautu
teita. joitten puolesta se on tais mista varten.
tellut.
"Me väitämme, etoi kansan
"K ansanvallan ja erikoisoike i varustautum iselle sodan varalta
uksien välisessä taistelussa oi ! on tärkein tehtävä saattaa koti
keudesta ja historiallisesta ole olonsa kuntoon ia saattaa oikeu
massaolon syistä kansanjoukot den vallitsevaksi kotoisissa asi
välttäm ättä edustavat dem okra oissa. Edelliset sodat, alettiinpa
tian ih aill eita ja sen luomia lai niitä käydä mitä tarkotusta var
toksia. Järjestetyssä yhteiskun ten tahansa, kasvattivat uusia
nassa on muuan valtava järjestö, ma h di »lii su uksia palkkatvöläisen
jonka tarkotuksena on kehittää ryöstämiseksi. Ei ainoastaan lai
edelleen näitä ihanteita ja laitok minlyöty tunnustaa välttäm ättö-
sia ja se järjesti» on työväenliike. mäk>i työläisten oikeuksien puo
"Ei missään edellisessä sodas lustam inen, jotta nämä an tau tu i
sa ole järjesty n y t työväestö o tta sivat omasta vapaasta tahdostaan
nut johtavaa asemaa.
m aataan palvelemaan, minkä voi
" I yo on saavuttanut oikeuksi tehdä vain sill »in kun jokainen
ensa, voimansa, tulolähteittensä kansalainen tuntee elävänsä o i
ja arvonsa ym m ärtäm ystä ja sen keuden turvassa, vapaana ja e-
välttäm ättöm yydestä yhteiskun dessaän elämiseen mahdollisuus,
nassa on annettu tunnustusta ja vaan kansallisen pakon tekosyyl
siksi sen on m ääriteltävä tarkoin lä • työläisiltä riistettiin keim
ja johdonm ukaisesti päätöksensä. puolustautua vihollisiaan vastaan
( >n oikein että me suoraan kotona, heiliä ryöstettiin kaikki
es tarnnie kokemuksia ja syitä, edut. suojelus, vieläpä se oikeu
jalka entisinä aikoina sodan kes den turvakin, joka vuosikymme
täessä ovat kansoja ehkäisseet nien taisteluitten aikana oli saa
hyötym ästä palkkatyöläisten va tu. Iästä syystä työläiset ovat
paaehtoisesta ja sydämellisestä tulleet siihen käsitykseen, että
yhteistoim innasta. ja että me sen aiheuttipa sodan mikä syy tahan
jälkeen esitämme mitenkä nämä s a . niin aina palkkatyöläiset sii
kansallista voimaa ja tarm oa häi nä ovat m enettäneet.
ritsevät esteet voidaan poistaa.
"E ntisinä aikoina ei työläisillä
ole
ollut m inkäännäköisiä edus
"Sota ei milloinkaan ole lopet
tajia
siinä neuvostossa, joka sota
tanut teollisten oikeuksien puo
tilannetta
käsittelee. ‘Kansalli
lesta ja niitten saamiseksi käy
sen
turvallisuuden*
nimessä on
tävien taisteluitten välttäm ättö
aina
autom
aattisesti
kaikki ty<>-
m yyttä. Sota-aikana tulee palk
katyöläisen. kuten sanotaan, toi läisten edut, oikeudet ja harras
sella silmällä seurata ryöstäjiä tukset uhrattu.
kotona ja toisella silmällä vihol
"E uropalainen sota on odotta
lista, joka uhkaa kansallisten hal nut nij.enkä suuresti hallitukset
___ _____ Sellaiset
___ v.,«. rvöstöt ovai; ovat riippuvaisia kansaii suurten
litusta.
sotiville kansoille tehneet mah joukkojen
yhteistoim innasta.
dottomaksi milloinkaan asettaa Koska
kansanjoukot antavat
i\.» n s ä et voimakkaasti saata
puolusta itua ulkonaista vihollis
ta vastaan, jos osaa sen kansalai
sista vaaditaan ottam aan sekaan
osaa huolim atta siitä, että niitten
‘A lidysvaltain työläiset tekevät mielessä karvastelee kovakourai
uskonsa, vaatim uksensa ja tar- nen vääryys, jota näitä kohtaan
kotusperänsä tunnetuiksi itse va <m h arjottanut juuri se hallitus,
paaehtoisesti perustam ansa lai j »ta heidän tulisi puolustaa.
" Kansallisen puolustuksen kul
toksen järjestyneen työväenliik
makivenä
on oikeus mikäli elä-
keen kautta.
räm ä laitos ei e-
ilusta ainoastaan niitä, jotka suo- niän perussuhteet taloudellinen oi
ranaises, i tämän järjestön muo keudenm ukaisuus on kysym yk
dostavat, vaan myöskin nekin, sessä. Ainoa, joka työläisille tä
joilla on yhteisiä tehtäviä ja pyr tä koettaa saada, on työväenlii
kimyksiä. m utta jotka vielä niit ke. Suurin teko mitä kansalli
ten saavuttam iseksi eivät ole jär- sen pu»du^tuksen hyväk>i voi teh
dä, oli, ei suinkaan 'työväenliik
j est ay t vneet li it toili in.
keen kuristam inen ia sitominen,
>lipa kysymys rauhasta tai vaan se, että tuodaan esiin sen
sodasta, itiin järjestynyt työväen suurin tarkotusperä ja mahdolli
liike koettaa toimia kaikessa in suus vaikuttavaan vapaaehtoi
himillisen hyvinvoinnin ja sove seen henkineen yhteistoim intaan
liaisuuden nimessä. Työväenlii käytännössä.
ke on olemassa puolustaakseen
"Sen pitkän ajanjakson kulu
rikkauksien tuottajia yksityisten essa. jolloin työväenliike on ke
harrastusten liiallista ahneutta, h itty n e ', se on käynyt siksi ke
voitonhimoa ja ryöstöhalua vas hittyväksi voimaksi. Joka teolli
taan. sekä vastuunalaisuutta vail suudessa ja kaupassa on järjes
la olevan järjestelm än inhottavaa tänyt inhim illisyyttä koskevaa
ahneutta, sydäm ettöm ien korpo- puolta. Se on suuri yhteiskun
ratsionoien ja työnantajien epäin nallinen tekijä, joka on otettava
him illisyyttä ja rikoksellisuutta i huomioon kaikissa palkkatyöläi
vastaan.
siä koskevissa suunnitelm issa.
" 1'yöväestö vaatii, e.tä oikeus Iehtiinpä su Utin kelmiä sodan tai
tunnusettaisi sen puolustajaksi rauhan varalta, nin hallituksen
niitä voimia vastaan, jotka edelli i on tunnustettava työväenliike
sissä sodissa kansallisen välttä siksi tekiiäk-i. jonka kautta se
m ättöm yyden varjossa ovat toi voi olla kosketuksessa palkka-
meenpanneet nif.ä julkeimpia työläisten kanssa.
suunnitelm ia.
"Indusfriaalinen oikeus on niil
"Palkkatyöläisten
edustajina lä jotka meidän m aamm e rajojen
me painostamm e sitä, että halli- ¿sisäpuolella asuvat. T ähän <»i-
tuksen palveluksessa ja kaikilla j keuteen on ylidi- etty velvolli
toiniiuta-aloilkt työsuhteet ia pal suuksia, jotka sodan aikana il-
kat olisi m äärittävä inhimillistä , menevät siinä muodossa, että on
hyvinvointia ja oikeutta silmällä j antauduttava tasavallan puolus
p’täen.
tuksen palvelukseen sen viholli-
siä vastaan. Ja me tu n n u stam
me, että tällainen palvelus voi
olla sekä industriaalista e.tä soti
laallista laatua, jotka molemmat
ovat yhtä välttäijiättöm iä kansal
lisessa puolustuksessa. Siksi pi-
dämmekin johdonm ukaisena sen.
että jos kerran hallitus, joka vaa
tii miehiä ja naisia antam aan ¡.yö-
vi.imansa, ruum iinsa tai henken
sä sen palvelukseen, myöskin
vaatii kaikki rikkaudet, ihmis-
raadam iau tulokset—om aisuuden,
näitten ihm isolentojen palveluk
seen.
Siksi me käsitäm m ekin,
että jos kerran työliäisiä kansal
lisen vaaran tai hädän aikana
voidaan vaatia antam aan uiiviit-
avampaa palvelusta kuin mitä
inhimillinen hyvinvointi edellyt
tää. niin tuollaista palvelusta o li
si vaadittava vain silloin kun
sitä seuraavat lisätyt takeet tu r
vallisuudesta ja kun työnantajille
lankeeva liikevoitto näissä lai
toksissa. joissa työläisten täten
on työskenneltävä, on rajoitettu
m äärättyyn prosenttiin, tu o lla i
sen prosentin m äärääm isen tu
lee perustua tiu..teitten todelli
siin tuottokustann uksiin.
i y »'»Iäisillä ei ole mitään har-
hakäsitteitä sen politiikan suh
teen mitä om istavat luokat
työnantaja^ seuraavat sodan ja
mvsokiu
my sokin käsittävät tuon *.........
politn-
t-an
■■■
’
‘ ««'.«nau tur
vallisuuden ja dem okratian ihan
teiden ym pärille. Se on perintö,
jonka kansanjoukkom m e saivat
esi-isiltäm m e, jotka taistelivat
sik.-i. että vapaus tässä maassa
\ "tHit.-isi-—-perintö, joka on a n n et
tava jokaiselle sukupolvelle hei-
kentymättömänä ja arvokkaana.
(Ja tk .j