Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (March 17, 1917)
Sivu kaksi. TOVERI T O V E R I detain Aykyisiä, riippuu paljon mista jotka koettavat johtaa työ niinpä voimmekin hyvällä syyllä mäft m aan ammatillisen Llnnen suomalaisen työväen U n e n kannattaja, ilmestyy Astoriassa, Oregon, joka päivä, paitsi maanantaina. TO IM ITUSKUNTA: W. N. REIVQ, A. SALMI, L. MOILANEN, J. MALO, K. E. HEIKKINEN. TOVERI ~ ~ (The Comrade) The organ of the Finnish workers in the Western States. The only Finnish daily in the West. Published daily, except Monday, at Astoria, Ore., by the Western Workmen's Publishing Society. Advertising rates in effect July l, 1912, 40c per meh. Special discount allowed for larger and continuous advertisements. TOVERI, BOX 99, ASTORIA, OREGON. AUGUST NIKULA, Manager. Entered as second-class mail matter July 18, 1912, at the Post-Offios at Astoria, Oregon, under the Act of March 3rd, 1879. SUBSCRIPTION RATES: IN TH E UNITED STATES AND CANADA: F o r i year $3.75; For 6 Months, $2.00; For 3 Months, $1.25; For 1 Month 50c. llm o tu sh in ta 40c paistatu u u ialta. K uolem au-ilm otukset $1.50 k e rta ja m u lsto v ärsy illä $2.00 kerta. Kihlaus-, syntym ä- ja avioliitto-ilm otukset 5öc k e rta , h aju taan tieto - ja nim eum uutto-ilm otukset 25c k e rta , naim a-iim otuks it $1.50 k e rta , avioero-ilm otukset $1.00 kerta. S eisovat ilm otukset seu raav an h in ta lu e tte lo n m ukaan p a lsta tu u m a lta : 1 v. 20c, v. 20c, 3 kk. 25c, 1 kk. 30c. S a tu n n a isista ilm o tu k sista tulee rah a n s e u ra ta m ukana. E n g lan n in k ie le s tä suom ennetaan vapaasti. TILAU SH IN NAT YHDYSVALLOISSA JA CANADASSA: 1 vuosikerta $3.75; 6 kuukautta $2.00; 3 kuukautta $1.25; 1 kuukausi 50c SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE: 1 vuosikerta $5.50; 6 kuukautta $3.00. Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katujen kulmassa. Telefooni: konttori 365, toim. 832. Sosialistipuolueen jäsenille Vain koko puolueemme jäsenis tön päättäväinen ja keskitetty ponnistelem inen voi säilyttää liikkeemme ennallaan ja vahvis taa sitä täm än historiam m e krii- tillisim m än ajanjakson kuluessa. Työhön, toverit! Valitkaa o- saltanne viivyttelem ättä täysi m äärä jäseniä ja kerätkää varoja heidän välttäm ättöm ien kulujen sa peittäm iseksi! Valtaluokkiem- me sota kiihotusta vastaan tulee meidän käydä kaksinkertaisella tarm olla. Jos sota syyttyy, niin se ei saa yllättää m eitä varus tautum attom ina. Meidän kansallinen toim eenpa neva komiteamme kutsuu täten sosialistipuolueen ylim ääräisen konventsioonin koolle huhtik. 7 p:ksi. tarkotuksella päättää m inkälaista politiikkaa puolue tulee noudattam aan siinä tapa uksessa että maa tullaan sotaan syökscmään. sekä m uutenkin pohtim aan asioita, joita konvent sioonin käsiteltäväksi m ahdolli sesti tulee. T ähän toim enpiteeseen päätet Edelläolevan ovat hyväksyneet tiin ryhtyä toim eenpanevan ko Victor L. Berger, m itean yksimielisellä päätöksel M orris Hillquit, lä ja kansalliskom itean valtavan Anna A. Maley, enem m istön suostum uksella. Sik John Spargo, si olemmekin vakuutettuja siitä, John M. W ork että täm ä toimenpide tulee saa • Kansallinen Toimp. Komitea. m aan koko puolueen jäsenistön » Adolph Germer, valtavan enem mistön puolelta Toimp. sihteeri. läm m intä kannatusta osakseen. J. K. Täm ä konventsiooniku^su ei Koska emme vielä ole voineet ole perustuslakim m e mukaan saada vuokrattua tarkotukseen sääntöm ääräinen, vaan se on pi soveltuvaa hponeustoa, niin ei kainen toimenpide, johon on täy vielä ole päätetty missä kaupun ty n y t turvata siksi, että m aata, gissa konventsiooni tullaan pitä työväenluokkaa ja sosialistista mään. T ästä asiasta tullaan liikettä on äkkiä uhannut vakava kuitenkin lähipäivinä päättäm ään tilanne. ja siitä tullaan teille asianm ukai Aika on täpärällä ja vaara on sesti viivyttelem ättä ilm otta- ilm einen! Viivyttelem inen niin-, maan. muodoin saattaa olla turmioksi. ' Jos sota syvttyy, niin puolueena-1 Muuan nykyhetken me tulee olla periaatteellem m e' uskollisempi, tark o tu sp eriltään , tärkeä tehtävä yksimielisempi ja toim innassa solidaarisempi kuin milloinkaan Kun työväenliike joutuu sel ennen. laiseen kriitilliseen tilanteeseen, Vain täydellinen ja edustava jossa Amerikan työväenliike ny konventsioni, johon koko p u o -' kyisin on, sietää 'jrlkaiseu pno- lueen jäsenistö nopeasti valitsee edustajansa voi säätää varman, luejäsenen tarkoin harkita suh yhdenm ukaisen ja vaikuttavan tautumisensa kaikkiin edessäm sosialistisen toim intasuunnan so me oleviin kysymyksiin. Siitä taa vastaan ja sodan aikana. miten vleistä puolueelämää joh- puolueen tulevaisuus.. Miten harkittuja ja oloihin soveltuvia sen m enettelytavat ja suunnitele mat evät, siitä riippuu se luot* * to jonka se kasvattaa itselleen työväestön laajoissa kerroksis sa, jotka, vaikka eivät nimelli sesti kuulukaan sosialistiptiolu- eeseeti, eivät mahdollisesti käsitä työväenliikkeen, vielä vähem män varsinaisen sosialistisen liikkeen merkitystä, kuitenkin pi tävät puolueemme esiintymistä nykyisissä oloissa silmällä ja vaativat siltä liiankin paljon, vaativat siltä sitä. jota eivät us ko sen voivan tehdä, ja jossa tehtävässä eivät suinkaan tulisi avustamaan sitä. väestöä teurastuäkentille, on turvallisinta. Kun emme antau du »niiden käsiin, niin emme jou du rettelöihinkään. Ja Velvolli suutemme onkin tehdä se jokai selle työläiselle tiettäväksi, Aleil le jotka tiedämme että työväes tön etujen takia ei voida luo vuttaa yhtään miestä eikä yh tään dollaria, on välttämätöntä että teemme kaikkemme tämän totuuden tiedottamiseksi työvä estölle. Mutta onnistuaksemme tässä nykyisin tärkeimmässä teh tävässämme, on 'välttämätöntä, että kartetaan tuntemattomien yksityisten tuttavaksi pyrki mystä. Muita miten hyvänsä työväes Sen poliittisen konikau- pan raunioilla tö y le isesti su h ta u tu iik a a n p u o lueeseemme, miten se osoittanee- kaan sille nykyisin luottamus taan, antamalla sille kannatusta sen vaikeassa asemassa, siitä huolimatta on puolueemme teh tävä selvä: Kaikkia yltiöpäisiä tekoja ja suunnitelmia on kar tettava nyt tarkemmin kuin kos kaan ennen. Yksityiset osasto jen jäsenet saattavat ajatella yli tä ja toista, saattavat muka tie tää keinoja ja suunnitelmia, jot ka heidän mielestään olisivat a- setettavat käytäntöön, saattavat miettiä salaista toimintaa ja suunnitella agitatsionia, jota har joitetaan ikäänkuin varkain. Jos sellaista ilmenee, niin se ei voi tapahtua vahingoittamatta piio illeen etuja ja saattamatta vaa raan työväenliikkeen suunnitel mia, samoin kuin niitä yksityi- siäkin, jotka pyrkivät niittämään mainetta ja huomiota muka eri koistoiminnallaan. Sellaiset erikoistoiminnan suo sittelijat ovat useimmassakin ta pauksessa vain värväysagentteja, jotka »hakevat sotasuunnitelmille kannatusta koettamalla aiheuttaa tekoja joita ei käy tekeminen jul kisesti. Tuntemattomia henki löitä jotka tuppautuvat tuttavik si. on kartettava. Ei pidä unoh taa, että sotasudet tarvitsevat "vihollisuuden ilmauksia'' ia sel laisiksi saatetaan helposti leima ta kaikki harkitsemattomat lau sunnot, joita annetaan nykyisen tilanteen johdosta. Kaduilla saattaa usein tavata nykyään miesjoukkoja joiden keskuudessa on joitakin erikoispukuisia. eikä niiden "nolaaminen" ole ensin kään vaaratonta hommaa, siksi pä siitä onkin pysyttäydyttävä erillään varsinkin kun siitä ei (de mitään hyötyä 'työväenliikkeelle. Kaikenlaisista agenteista eril- «»- lään pysytteleminen, varsinkin l likaava rautatielakko (kun tämä kirjoitus ennättää lukijoil le, on jo tietona sekin jos lakko tulee) ajaa uudelleen esille sen kysymyksen jonka porvarien on nistui työväestön kustannuksella siirtää sivuun viime syyskesällä jolloin presidentti \\ ilsonin juo net kongressin väliintulosta lu- pauksineen estivät työväestön näkemästä sitä todellista tilan netta joka silloin uhkasi. Kysymys oli silloin kahdeksan tunnin työpäivälain myöntämi sestä, mutta kun kongressi laati lain jolla voitiin sivuuttaa koko kysymys ajaksi jolloin kapitalis tit olisivat paremmin varustau tuneita, niin tulee se nyt esille uudelleen ja samanlaisena muu ten. paitsi eitä voimasuhteet o- vat huomattavasti muuttuneet. Joskin työväenjärjestöillä on ny kyisin nimellisesti sama voima käytettävänään kuin silloinkin niin on heitä vastassa nyt suun nattomasti voimistunut kapita- listiluokka: silloin oli kvsvm.vs rautatiekapi ta listien yllätyksestä, mutta nyt ei, sillä nyt ne ovat varustautuneet parhaiten mitä saattaa varu-tautua. Sitäpaitsi on nykyinen asema mitä epä edullisin sellaiselle lakkotaistelul- le. joskin saatetaan luulla että uhkaava sotatilanne pakottaa hallituksen myöntymään. Emme haltia ennustaa, mut ta paljon todennäköisempää on, että rautatiekapitalistit tulevat käyttämään asemaa hyväkseen ja estämään pakkokeinoilla koko la kon juuri uhkaavan sotatilanteen nimessä. Kapitalistit ovat ta vallisesti osanneet aina käyttää hyväkseen jokaista tilannetta niissä "yleisten etujen" on voi tu selittää olevan uhattuina ja voi kiivetä satulaan Nikolaita tojaan hakevat maailman kaik man mielettömyydestä kannattaa taantumuksellisempi mies, joka kien maiden keskuudessa. pulina jo etukäteen, sillä Suo muodostaa ministeristön oman Oli tapahtuman todellinen men “vapautus" ei ole niinkään tahtonsa mukaan. vallankaappaussattu- luonne mikä tahansa, varma on, tällaisen man yhteydessä mahdollinen. että hallitusmuutos oli seurauk-j Saamiemme perin hajanaisten Mitä mielettömintä olisi esim. sena äärimmilleen kiihtyneestä! ja ristiriitaisten tiedonantojen Vallankaappausko kumousliik- ase'(»imin koettaa vapauttaa Suo mielialasta. perusteella on vaikea päättää halli tus vastaisesta keen tukahuttajaksi ? m ea; sellainen saattaisi merkitä •tarkoin niistä oikeastaan on ky Sodan lopettamispelko ei pannut Niistä tiedonannoista päättäen symys. Saattaa olla sitenkin, kansaa liikkeelle, tuskin sotavä vain verisaunaa ja loppujen lo mitä Venäjän, vallankumoukses että täkäläinen sanomalehdistö keäkään. vaan pikemmin saattaa puksi joko häviötä venäläisiä ta on saatu, saattaa kysymykses ja sensuuri värittää tiedot val otaksua että alituiset tappiot o- vastaan ja siis tilanteen pahen sä ollakin ainoastaan palatsival lan vastakkaisiksi, liittolaia val soittivat sotilaillekin, että sodan tamista. tai aitte voittoa jonkun lankumous. Jos täkäläisen leh loille mahdollisimman edullisik jatkaminen on toivotonta; syyt suurvallan avulla, josta olisi seu distön lausunto, että vallankaap si, ja siinä tapauksessa kumous- tappiosta ovat minittäin asetetut rauksena ainoastaan piiskurien paus vahvistaa vaiti liittolaisvai- liike olisikin paljon perinjaisern- hallituksen kontolle ja mahdol vaihtuminen. * Yleisemmän kumousliikkeen tojen asemaa, on paikallaan, niin paa kuin uutiset kertovat, mutta lista on. että sotakiihkoilijat uh täytyy sen myrskyn, jonka Hik- saattaa olla sitenkin, että ky rasivat hallituksen. voidakseen myllerryksessä saattaisi tapah keellenostamien voimien avulla symyksessä on vain vallankaap jatkaa sotaa. X oidaanhan selit tua niin, että Saksa voisi yllyt vallankaappaus pantiin toimeen, paus. palatsivallankumous. joka tää että huonon hallituksen joh tää Ruotsin hyökkäämään Suo kohota uudelleen ja pyyhkäistä saattaa merkitä taantumukselli tamana saatiin tapjnoita, mutta meen ja valtaamaan sen, ja sil syrj. in enemmän mädänneen sen vallan vahvistumistakin, ai paremman johtoa seuraa menes loin ei Suonien asema suinkaan virkavallan edustajia. nakin tilapäisesti. Mistään köy tys. Miten hyvänsä, sota on paranisi. Ja yhtä vähän para Kaikista päättäen on kysy hälistön vallankumouksestta ei ajanut Europan vallat asemaan nisi se sillä että 'Saksa ottaisi myksessä sotilaskapina, jota hy ole kysymystä, joskin leipäkapi- josta perääntyminen ei enää ole sen haltuunsa. Suomen vapauttaminen ei ole väkseen käyttäen pantiin toi nat olivat sangen voimakkaana mahdollinen ja kun kumousliike syttyy yhdessä maassa, saattaa mahdollista muuten kuin yhdes meen vallankaappaus, koska näh tekijänä nykyisissä tapahtumis se helposti levitä toiseenkin maa sä Venäjän työväestön vapaut tävästi pelättiin keisarin suostu sa. Sota saattaa panna alulle han. Taantumus saattaa toisi tamisen kanssa ja siksi jokainen van erikoistauhaan Saksan kans voimakkaat kuniouslainect kai naan kohota satulaan sellaisissa liike Suomen eristämiseksi yh sa. Saksalaismielisten aatelispa- kissa Europan maissa, mutta nii kin mellakoissa, mutta tuskin teistoiminnasta venäläisen työvä roonien on näet epäilty omaa den samojen laineiden harjanteil menestyksellisesti pysyä siinä pi enliikkeen kanssa johtaakin en van huomattavan vaikutusval la saattavat taantumukselliset tempää aikaa. nemmin onnettomuuteen kuin nousukkaatkin toisinaan kohota lan hovipiireissä. Läheinen tulevaisuus osoittaa vapautumiseen. Luonnollisesti Mutta varma on myöskin, että valtaan. sen liikkeen todellisen luonteen, jokainen myöntää että Suomen vaikka nyt olisikin ollut kysy Mitään mullista vanrpaa tapah jonka alkumainingeja olemme työväestö kaipaa enemmän va myksessä vain vallankaappaus tuneelta vallankaappaukselta, tarkastellut. pautta, mutta miten se on saa * • sotakiihkoilijain hyväksi, min jos nimittäin vain sellaises vutettavissa. siitä olemme por- kansassa palava rairhanhalu ja ta on kysymys, ei siis ole odo Edelläolevan yhteydessä on variemme kanssa eri mieltää Mi t y y t y m ä 11 ö myy s hallitusta vas- tettavissa. mutta jos sitä seu mielenkiintoista luoda silmäys tä porvarimme tarkoittavat, ei taan olivat sinä käyttövoimana raa suurempi sisäinen vallanku eräisiin sen mukana esiintuleviin suinkaan olisi vapautta työväes jolla hallitus kukistettiin. Sota mous. niin siltä saatetaan odot seikkoihin, joiden kanssa epäile tölle. vaan Suomen porvaristol ei ole ollut missään tapauksessa taa teollisuuskapitalismin val mättä tulemme tekemisiin. (Mei le. Suomen itsenäistyttäminen ei kansan suosima ja kun duumalta taannousua, joka vuosien kulu dän "kansallismielisyydellä" kei- merkitsisi sen työväestön vapau kiellettiin toimintamahdollisuus essa muuttaisi Xenäjän nykyi notteleva suomalainen poropor- den lisääntymistä, siitä ovat mui eikä kansalla ollut leipää, oli se sestä vielä puolittain teodaali- . Varistomme saattaa käyttää val den pienten itsenäisten maiden valmis panemaan toimeen mete- vallasta uuden ajan teollisuusval heellisia tiedonantoja hyväkseen esimerkit riittävänä takeena. leitä. joiden varjossa vallan tioksi, siis avaisi kapitalismin ja alkaa haavehtia jonkinlaista Suonien työväestö on äänioikeu kaappaus saattoi tapahtua mi nousun mahdollisuudet maassa Suomen vapauttamista, — teh tettua, on omannut kokoontu tä helpommin. Mutta siinä jonka luonnonrikkaudet ovat ver- däkseen rahaa. Sellaisen hom misvapauden- ja muitakin väpa- Vallankumouskauden kynnyksellä No. 64 työvä- «stön ylimykselliseen johtajis toonsa, ovat murrettavat kappa leiksi ennen kuin mitään käy tännöllistä taistelua voidaan toi voa voitettavan. Mutta niiden murtaminen saattaa käydä var sin vaikeaksi, ellei siihen ryhdy tä pikaisessa tulevaisuudessa, sillä ammattiliike menettää oi keuden toisensa jälkeen omien johtajiensa suosiollisella — toi vottavasti ei tietoisella — myö tävaikutuksella. -------------- □-------------- Western Workmen’s Publishing Society’« otaksua, että rautatieläisten la kostakin tulee suuri »pannukak ku jos siinä ollenkaan päästään JÄ3ENTEN alkuunkaan. Jo syksyllä uhanneen lakon edellä olivat työläisten rivit ha SIIRRETTY jallaan. osan miehistä hakiessa pidetään Aatoriaaaa, Ore., huNtik. 23 p , 1917, alkaen klo 10 a. p. Aatorian m. m. estetuomiota lakkoa vas S. S. Osaston haalilla. taan. Ja nyt kun A. 1?. of Labo- Kokouksessa käsitellään kaikki sääntömääräiset asiat sekä niitten li rin toimeenpaneva neuvosto on säksi kaikkia niitä asioita, joita joh luvannut koko ammattiliikkeen tokunta tai joku jäsen mahdollisesti esittää, joista erikoisesti mainitta jakamattoman kannatuksen so- koon oman talon paikan osto ja tasusille, niin vaikuttaa se ha- rakentaminen Astoriaan. WESTERN WORKMENS PUBLISH jaannuttavasti lakkolaisiin, joi ING SOCIETY'N JOHTOKUNTA, den keskuudessa epäilemättä on K annattakaa niitä liikkeitä, jo t FRANK NIEMI. KALLE BELLMAN, Esim ies. S ihteeri. riittävä määrä työnantajien pro ka ilm oittavat Toverissa. vokaattoreja lietsomassa epä luottamusta työläisten asiaa ia vaatimusten voittamismahdolli- suuksia vastaan. Ei ole mahdollista ajatella tu llu t osakseni Y hdysvaltain taholta, Kyllähän kokenut muuta kuin että se sama riistä- m u tta m inun täytyy sanoa, e ttä ei n äy tä m ahdolliselta, e ttä p re sid e n tti tietää jäluokan politikoitsijasakki, joka W ilsonin rau h a n p u u h a t voisivat tu o t syksyllä onnistui myymään rau P aljon kokenut leh tiriep u “ Pohjan tatieläisten kannatuksen demok- T ä h ti”, k irjo tta a to im itu so sasto ssaan : : ta a tuloksia. “ T äm än m aan arvoisella k a p ita lis raatipuolueelle, - on nytkin toi —“ M oneen su u n taan y h fa ik a a ty ö s - ! tisella m aalla p itä ä olla hyvin suuri messaan ja estää lakon pakko kentelem inen ei ole hyvä jo siitä etu sa a ta v a n a ra u h a s ta en n en k u in syystä, e ttä koko johtam isvoim a ja- j voim m e o tta a vak av alta k a n n a lta sen keinoilla ellei muuten voi. Si k a a n tu u ”. väliintulon rau h an puolesta. M utta täpaitsi voivathan hallitusherrat selittää aseman niin "uhkaavak K ukapa tuon asian parem m in tie Y hdysvalloilla, sikäli kun sitä edus täisik ään kuin ju u ri P ohjan T ähti, ta a sen h allitsev a luokka, tu sk in on si", että lakko on murrettava sillä koko e läm än sä a ja n se on ha i m itään etu a viham ielisyyksien lo p et pakkokeinoilla. Ja vaikka siten puillut kaikille ilm an su u n n ille; se tam isesta. P äinvastoin sen itse k k ä ä t kin kävisi, niin se ei ollenkaan on uskotellut a ja v a n sa kaikkien suo- | pyrkim ykset v a a tiv a t sodan Ja tk a höllentäisi sitä kannatusta min m alaisten asiaa kohottam alla “k an mista. Tämän maan rauhanhommat kä Gompersin masiina antoi riis sallista kunniaam m e”. M inkälaista suuresti m u istu tta v a t v a n h u rsk a sta täm ä “kaikkien suom alaisten e d u sta ” ' pikkuporvarikauppiasta, joka nylkee täjien sotatouhuille. Joskin huolehtim inen on ollut, selviää ju u ri : köyhiä kaikkina arkipäivinä ja sitten kannatus annettiin sillä nimelli siitä m oneen su u n taan y h fa ik a a työs- ! sunnuntaina hurskaasti kömpii kirk sellä edellytyksellä, että hallitus k entelystä, jo ta m ainittu leh tiriep u { koon saadakseen syntiensä anteeksi tunnustaa työläisten järjestymi on h a rjo ittan u t. Eikö se olekin e- annon. sen, niin sellainen ei mitään siintynyt y h fa ik a a kirkollisena, v a - ! “ K eskusvallat enem pää kuin liitto merkitse, sitä eivät usko he her- paam ielisenä, ra ittisu a sia n a ja ja n a , e- ' laiset eiv ät nyt ty ö sk en tele v ak av asti distysm ielisenä ja —vieläpä työväen rauhan hyväksi. R auha tu lee vaiu rasjohtajatkaan, jotka sillä tem a sia n a ja jan a k in . Tuo kaikki on sille k o lm annen,vallan k a u tta ,—suurim m an pulla myivät työväestön kanna ollut ja on edelleenkin sula inahdot- ! vallan k a u tta , m inkä m aailm a kos tuksen. Lakkoutumisoikeus saa tom uus. Sen tie tä ä lehti hyvin, vaik kaan on n äh n y t,—koko E uropan va- tetaan riistää ilman että hallituk kakaan se ei ole ta rk o itta n u t ylem listu n eitte n ty öläisten k a u tta .” sen tarvitsisi ensi kertaa pettää pänä lain atu lla lausunnollaan sitä lu Toveri T rotzkyn sa ap u e ssa ei ol kijoilleen ilm aista. M utta e rito ten lut vielä m itään tieto a S ak san s it työväestöä. sen tie tä v ä t ne työläiset, jo tk a ovat tem m in ju lista m a sta subm ariinisodas- Se poliittinen konikauppa, jon jä ttä n e e t tila a m a tta tuon “ kaikkien ta ja W ilson h ä ä rä si puolueettom ana ka harjakaisiksi rautatieläiset e- p a ra s ta ” ajavan lehtirievun ja tilan ra u h a n v ä iittä jä n ä sotivien m aitten tupäassä uhrattiin viime vaalien neet sen sijaan sosialistisia lehtiä. välillä. Sen jälk e en on S ak sa o tta aikana, ei ollut ainoastaan hä S osialistiset sanom alehdet a ja v a t yk nut käytäntöön tiu k e n n e tu n subm a- sinom aan työväestön asiaa ja ne te peällinen luokka tiedot toin uuden kevät sen reh ellisesti. Niin kauan riinisodan ja A m erika on k a tk a issu t sen kanssa, jo ten tov. osotus, vaan myöskin ankara is kun luokkavastakohdal ovat olem as suhteensa Trotzkyn lau su n to on o so tta u tu n u t ku kaikkia työväestön oikeuksia sa, ei yksikään sanom alehti voi y h f liiankin todeksi. vastaan. Riistäjät tarvitsivat aikaa palvella porvariston ja palkka- □ □ □ silloin aikaa valmistautumiseen, työväestön asiaa, vah in g o ittam atta J är jesty mättömyydestä toista. Ja joka sellaista uskottaa nyt ne ovat valmistautuneita, ja voivansa tehdä, se on työväen asian järjestyneisyyteen niinpä niiden sanomalehdistö kiukkuinen v astu staja, joita työväes T u o tta a paljon vissiä ja sään n ö l ilkkuukin nyt, että työväestö saa tön kaikkialla on k a rte tta v a. listä toim intaa, joka tu n tu u ra s k a a lta tehdä vaikka mitä. sillä kongres □ □ □ ' ja o rju u tta v a lta joillekin sellaisille, si on valmis kaiken varalle. jotka ovat to ttu n e e t a in o a staa n va T u n si a s ia n Mutta mitään muuta seuraus Kun sanom alehtien re p o rtte rit haas- paaseen e p ä jä rje sty k se e n ja siitä ta ei sellaisesta politiikasta kuin ta tte liv a t E uropasta äsken sa ap u n u t johtuviin epäm ukaviin selk k au k siin . tämän maan unionistit harjoit ta venäläistä so sialistia tov. L. T ro tz J ä rje s te tty lu o k k ata istelu k in v aatii tavat. voikaan olla. Kun porva ky ä. kysellen häneltä, m itä hän a rv e vissit, kykenevät o rg aan it, visseine v irastoineen, ennenkuin parlam ent- risto näkee, että työväestö räm lee W ilsonin rauhan hom m ista ja ei taa rin e n to im in ta on m ahdollinen. kö hän usko, e ttä ne jo u d u ttav a t pii johtajiensa jälessä ja johtajat rauhan solm im ista, v astasi tov. L. Eikä m issään tap a u k se ssa silti touk kaa so siaalista y h d en v ertaisu u d en heidän politikoitsijainsa talutus T rotzky: p e riaatettam m e, vaikka em m e jo k a i nuorassa. niin mitäpäs siitä te “ En tah to isi arvostella k a n sak u n nen eli kuka hyvänsä vielä kykeue kee työväestölle myönnytyksiä. taa, joka on o so tta n u t m inulle sel tä y ttä m ä ä n yliorgaaniem m e ‘ toim ia, Ne kahleet jotka sitovat tä- laista v ieraan v araisu u tta, m ikä on jo ten siihen kyken em ättö m ien on uksia samassa määrässä kuin muittenkin pienten maiden tvö- väestö, ja se voi saada enemmän toimintavapautta, vain yhdessä \ enäjän työväestön kanssa. Suomen työväestön vapautta minen on yhtä kiinteässä yhtey dessä X enäjän työväestön vapa uttamisen kanssa kuin esim, Ir lannin työväestön vapauttami nen on Englannin työväestön vapauden kanssa. 'X onnistuva työväenliike kussakin emämaas sa on ainoa voima joka vapaut taa työväestön alusmaissakin, ji siksi voimmekin toivoa vain Ve näjän työväenliikkeen voittoa ja sen yhteydessä tapahtuvaa 'Suo men työväestön vapauttamista kin. Se saattaa olla porvarien!- me mielestä "epäisänmaallista" ja “venäläismielistä”. mutta sii tä huolimatta se on luokkahen kistä ja perustuu koko työväen luokan vapauttamiselle. Jonkun pikkumaan työväestön vapautta- minenkaan ei näet ole mahdollis ta erillään muiden maiden työ väestöstä. "X enäläismielisyvs”, mikäli on kysymyksessä yhteis toiminta X enäjän työväenliik keen kanssa, on juuri sitä mitä työväestö kaipaa Suomessa ja kaisissa mäissä. 'Puolitoistasa- taamiljoonaisen kansan työväes tön keskuudessa piilee voima joka takaa työväestön vapauden ja kun se voima kohoaa valta istuimelle. silloin koittaa vapa us Suomen työväestöllekin, mut ta ennen ei. Mikäli venäläinen virkavalta on rajoittanut Suo men "kansallismielisen" riistäjä- porvariston »pyyteitä, ei työväes tö ole siitä kärsinyt ainakaan enempää kuin se olisi kärsinyt siitä, että Suomen porvaristolla olisi ollut rajaton oikeus riistä miseen. Mfe kyllä mvönnamme, että venäläinen virkavalta ei ole tehnyt mitään Suomen työväes tön etujen vuoksi, mutta se on estänyt Suonien porvarien riistä niisaikeita — omien etujensa ta kia — ja se se onkin joka täkä läistä porvaristoakin niin sapet taa. • * * Kun nyt kerran mielet ovat kiintyneet kumoiisliikkeeseen. joiden puhkeamista jokaisessa Europan maassa odotetaan, nii i on paikallaan "ennustella”, mi ten tä m ä “kansanvaltaisin tasa valta" tulisi suhtautumaan sel laisiin kiunousliikkeisiin. Ne joiden mielissä kangastaa amerikalainen vapaus täkäläisen porvariston työväestön keskuu dessa ylläpitämän haavekuvan ja kansakoulujemme oppikirjoissa esiintyvän reseptin mukaan, tie tysti selittävät että täältä oltaisi valmiit ryhtymään "tarmokkai siin hallinnollisiin toimenpitei siin" kumousliikkeen elvyttämi seksi Etiropassa, jos sen liikkeen tarkotuksena olisi Europan Yh dysvaltain muodostaminen, 'Mut ta niin raatelevaa kuin näiden ihanteiden alasrepiminen saat taakin joidenkin mielestä olla ja niin loukkaavalta kuin se saat taakin tuntua porvarillisia tasa- valtaisuusihanteita kohtaan, sa nottakoon kuitenkin, että silloin kun Europan m aissa alkaa m yl lertää todellinen kumousliike, jonka tarkoituksena on lakaista virkavaltaiset hallitukset pois valtaistuim iltaan ja kohottaa kansanvalta m ääräävään ase maan, näemme me Yhdysvallat sodassa sen liikkeen kukistam i seksi. Täkäläinen taantuva suur- porvaristo saattaa sietää kaiken laisia muita hallitusmuotoja, mutta ei kansanvaltaisia — siinä V u o s ik o k o u s merkityksessä, että kansalla olisi jotain sanomista hallitukseen. Tiedämme että tämän maan rahakapitalisteilla on Europass? kiinnitettynä biljoonia dollareita eri maiden hallitusten arvopape reihin ja kun vallankumous ta pahtuu. niin sellaiset arvopape rit eivät ole sen musteen ar voisia jolla niille on kirjoitettu. Ja näiden saatavien perimiseksi lähtee täkäläinen sotavoima m at kalle niin pian kuin alkaa näyt tää siltä, että "lailliset lainat' eivät enää olisikaan laillisia. Saammepa olla varmoja siitäkin, että esim.- kansanvallan nousu Venäjällä aiheuttaisi yhteisen sopimuksen sikäläisen taantu muksellisen maa-aateliston ja Saksan junkkerien välillä, huoli matta siitä, että ne nyt käyvät kin sotaa välissään. Tiedctään- hän jo ennestään, että Saksa ja Itävalta ovat luvanneet tukea \ enäjän hallitusta kumousliiket- tä vastaan, sillä kumousliikkeen voitto Venäjällä merkitsisi junk- kerismin kukistumista Saksassa ja Itävallassa ja siksi ei yhteis ymmärryksen syntyminen nvkyi- sin vrhollisuussuhteissa olevien riistäjien välillä olisikaan mi kään mahdottomuus. Jos jätämme ottamatta huomi oi)” tämän sodan aiheuttamat kä sittämättömän suuret velat sil loin kun käsittelemme kvsymvs- fä^ Europan maita uhkaavasta si säisestä kumousliikkeestä ja Yh dysvaltain suhtautumisesta sii hen. niin saatamme erehtyä val lan suuresti. Täkäläinen kapita- »istiluokka ei ole lainannut raho jaan menettaäkseen, vaan kisko- akseen niistä voittoa ja se kat soo että voitot kootaan kotiin ;os siihen vain suinkin on mah dollisuutta.
