Sivu kaksi.
TOVERI
T O V E R I
detain Aykyisiä, riippuu paljon mista jotka koettavat johtaa työ niinpä voimmekin hyvällä syyllä mäft m aan ammatillisen
Llnnen suomalaisen työväen U n e n kannattaja, ilmestyy Astoriassa, Oregon,
joka päivä, paitsi maanantaina.
TO IM ITUSKUNTA:
W. N. REIVQ, A. SALMI, L. MOILANEN, J. MALO,
K. E. HEIKKINEN.
TOVERI
~ ~
(The Comrade)
The organ of the Finnish workers in the Western States. The only
Finnish daily in the West. Published daily, except Monday, at Astoria,
Ore., by the Western Workmen's Publishing Society.
Advertising rates in effect July l, 1912, 40c per meh. Special discount
allowed for larger and continuous advertisements.
TOVERI, BOX 99, ASTORIA, OREGON.
AUGUST NIKULA, Manager.
Entered as second-class mail matter July 18, 1912, at the Post-Offios at
Astoria, Oregon, under the Act of March 3rd, 1879.
SUBSCRIPTION RATES:
IN TH E UNITED STATES AND CANADA:
F o r i year $3.75; For 6 Months, $2.00; For 3 Months, $1.25; For 1 Month 50c.
llm o tu sh in ta 40c paistatu u u ialta. K uolem au-ilm otukset $1.50 k e rta ja
m u lsto v ärsy illä $2.00 kerta. Kihlaus-, syntym ä- ja avioliitto-ilm otukset 5öc
k e rta , h aju taan tieto - ja nim eum uutto-ilm otukset 25c k e rta , naim a-iim otuks it
$1.50 k e rta , avioero-ilm otukset $1.00 kerta. S eisovat ilm otukset seu raav an
h in ta lu e tte lo n m ukaan p a lsta tu u m a lta : 1 v. 20c,
v. 20c, 3 kk. 25c, 1 kk. 30c.
S a tu n n a isista ilm o tu k sista tulee rah a n s e u ra ta m ukana. E n g lan n in
k ie le s tä suom ennetaan vapaasti.
TILAU SH IN NAT YHDYSVALLOISSA JA CANADASSA:
1 vuosikerta $3.75; 6 kuukautta $2.00; 3 kuukautta $1.25; 1 kuukausi 50c
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE:
1 vuosikerta $5.50; 6 kuukautta $3.00.
Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katujen kulmassa.
Telefooni: konttori 365, toim. 832.
Sosialistipuolueen
jäsenille
Vain koko puolueemme jäsenis
tön päättäväinen ja keskitetty
ponnistelem inen
voi säilyttää
liikkeemme ennallaan ja vahvis
taa sitä täm än historiam m e krii-
tillisim m än ajanjakson kuluessa.
Työhön, toverit! Valitkaa o-
saltanne viivyttelem ättä täysi
m äärä jäseniä ja kerätkää varoja
heidän välttäm ättöm ien kulujen
sa peittäm iseksi! Valtaluokkiem-
me sota kiihotusta vastaan tulee
meidän käydä kaksinkertaisella
tarm olla. Jos sota syyttyy, niin
se ei saa yllättää m eitä varus
tautum attom ina.
Meidän kansallinen toim eenpa
neva komiteamme kutsuu täten
sosialistipuolueen
ylim ääräisen
konventsioonin koolle huhtik.
7 p:ksi. tarkotuksella päättää
m inkälaista politiikkaa puolue
tulee noudattam aan siinä tapa
uksessa että maa tullaan sotaan
syökscmään.
sekä m uutenkin
pohtim aan asioita, joita konvent
sioonin käsiteltäväksi m ahdolli
sesti tulee.
T ähän toim enpiteeseen päätet
Edelläolevan ovat hyväksyneet
tiin ryhtyä toim eenpanevan ko
Victor L. Berger,
m itean yksimielisellä päätöksel
M orris Hillquit,
lä ja kansalliskom itean valtavan
Anna
A. Maley,
enem m istön suostum uksella. Sik
John
Spargo,
si olemmekin vakuutettuja siitä,
John M. W ork
että täm ä toimenpide tulee saa •
Kansallinen Toimp. Komitea.
m aan koko puolueen jäsenistön »
Adolph Germer,
valtavan enem mistön puolelta
Toimp. sihteeri.
läm m intä kannatusta osakseen.
J. K.
Täm ä konventsiooniku^su ei
Koska emme vielä ole voineet
ole perustuslakim m e
mukaan saada vuokrattua tarkotukseen
sääntöm ääräinen, vaan se on pi soveltuvaa hponeustoa, niin ei
kainen toimenpide, johon on täy vielä ole päätetty missä kaupun
ty n y t turvata siksi, että m aata, gissa konventsiooni tullaan pitä
työväenluokkaa ja sosialistista mään. T ästä asiasta tullaan
liikettä on äkkiä uhannut vakava kuitenkin lähipäivinä päättäm ään
tilanne.
ja siitä tullaan teille asianm ukai
Aika on täpärällä ja vaara on sesti
viivyttelem ättä
ilm otta-
ilm einen! Viivyttelem inen niin-, maan.
muodoin saattaa olla turmioksi. '
Jos sota syvttyy, niin puolueena-1
Muuan nykyhetken
me tulee olla periaatteellem m e'
uskollisempi,
tark o tu sp eriltään ,
tärkeä tehtävä
yksimielisempi ja toim innassa
solidaarisempi kuin milloinkaan
Kun työväenliike joutuu sel
ennen.
laiseen kriitilliseen tilanteeseen,
Vain täydellinen ja edustava jossa Amerikan työväenliike ny
konventsioni, johon koko p u o -'
kyisin on, sietää 'jrlkaiseu pno-
lueen jäsenistö nopeasti valitsee
edustajansa voi säätää varman, luejäsenen tarkoin harkita suh
yhdenm ukaisen ja vaikuttavan tautumisensa kaikkiin edessäm
sosialistisen toim intasuunnan so me oleviin kysymyksiin. Siitä
taa vastaan ja sodan aikana. miten vleistä puolueelämää joh-
puolueen tulevaisuus..
Miten
harkittuja ja oloihin soveltuvia
sen m enettelytavat ja suunnitele
mat evät, siitä riippuu se luot* *
to jonka se kasvattaa itselleen
työväestön laajoissa kerroksis
sa, jotka, vaikka eivät nimelli
sesti kuulukaan sosialistiptiolu-
eeseeti, eivät mahdollisesti käsitä
työväenliikkeen, vielä vähem
män varsinaisen
sosialistisen
liikkeen merkitystä, kuitenkin pi
tävät puolueemme esiintymistä
nykyisissä oloissa silmällä ja
vaativat siltä liiankin paljon,
vaativat siltä sitä. jota eivät us
ko sen voivan tehdä, ja jossa
tehtävässä eivät suinkaan tulisi
avustamaan sitä.
väestöä teurastuäkentille,
on
turvallisinta. Kun emme antau
du »niiden käsiin, niin emme jou
du rettelöihinkään. Ja Velvolli
suutemme onkin tehdä se jokai
selle työläiselle tiettäväksi, Aleil
le jotka tiedämme että työväes
tön etujen takia ei voida luo
vuttaa yhtään miestä eikä yh
tään dollaria, on välttämätöntä
että teemme kaikkemme tämän
totuuden tiedottamiseksi työvä
estölle. Mutta onnistuaksemme
tässä nykyisin tärkeimmässä teh
tävässämme, on 'välttämätöntä,
että kartetaan tuntemattomien
yksityisten tuttavaksi
pyrki
mystä.
Muita miten hyvänsä työväes
Sen poliittisen konikau-
pan raunioilla
tö y le isesti su h ta u tu iik a a n p u o
lueeseemme, miten se osoittanee-
kaan sille nykyisin luottamus
taan, antamalla sille kannatusta
sen vaikeassa asemassa, siitä
huolimatta on puolueemme teh
tävä selvä: Kaikkia yltiöpäisiä
tekoja ja suunnitelmia on kar
tettava nyt tarkemmin kuin kos
kaan ennen. Yksityiset osasto
jen jäsenet saattavat ajatella yli
tä ja toista, saattavat muka tie
tää keinoja ja suunnitelmia, jot
ka heidän mielestään olisivat a-
setettavat käytäntöön, saattavat
miettiä salaista toimintaa ja
suunnitella agitatsionia, jota har
joitetaan ikäänkuin varkain. Jos
sellaista ilmenee, niin se ei voi
tapahtua vahingoittamatta piio
illeen etuja ja saattamatta vaa
raan työväenliikkeen suunnitel
mia, samoin kuin niitä yksityi-
siäkin, jotka pyrkivät niittämään
mainetta ja huomiota muka eri
koistoiminnallaan.
Sellaiset erikoistoiminnan suo
sittelijat ovat useimmassakin ta
pauksessa vain värväysagentteja,
jotka »hakevat sotasuunnitelmille
kannatusta koettamalla aiheuttaa
tekoja joita ei käy tekeminen jul
kisesti. Tuntemattomia henki
löitä jotka tuppautuvat tuttavik
si. on kartettava. Ei pidä unoh
taa, että sotasudet tarvitsevat
"vihollisuuden ilmauksia'' ia sel
laisiksi saatetaan helposti leima
ta kaikki harkitsemattomat lau
sunnot, joita annetaan nykyisen
tilanteen
johdosta.
Kaduilla
saattaa usein tavata nykyään
miesjoukkoja joiden keskuudessa
on joitakin erikoispukuisia. eikä
niiden "nolaaminen" ole ensin
kään vaaratonta hommaa, siksi
pä siitä onkin pysyttäydyttävä
erillään varsinkin kun siitä ei (de
mitään hyötyä 'työväenliikkeelle.
Kaikenlaisista agenteista eril-
«»-
lään pysytteleminen, varsinkin
l likaava rautatielakko (kun
tämä kirjoitus ennättää lukijoil
le, on jo tietona sekin jos lakko
tulee) ajaa uudelleen esille sen
kysymyksen jonka porvarien on
nistui työväestön kustannuksella
siirtää sivuun viime syyskesällä
jolloin presidentti \\ ilsonin juo
net kongressin väliintulosta lu-
pauksineen estivät työväestön
näkemästä sitä todellista tilan
netta joka silloin uhkasi.
Kysymys oli silloin kahdeksan
tunnin työpäivälain myöntämi
sestä, mutta kun kongressi laati
lain jolla voitiin sivuuttaa koko
kysymys ajaksi jolloin kapitalis
tit olisivat paremmin varustau
tuneita, niin tulee se nyt esille
uudelleen ja samanlaisena muu
ten. paitsi eitä voimasuhteet o-
vat huomattavasti muuttuneet.
Joskin työväenjärjestöillä on ny
kyisin nimellisesti sama voima
käytettävänään kuin silloinkin
niin on heitä vastassa nyt suun
nattomasti voimistunut kapita-
listiluokka: silloin oli kvsvm.vs
rautatiekapi ta listien yllätyksestä,
mutta nyt ei, sillä nyt ne ovat
varustautuneet parhaiten mitä
saattaa varu-tautua. Sitäpaitsi
on nykyinen asema mitä epä
edullisin sellaiselle lakkotaistelul-
le. joskin saatetaan luulla että
uhkaava
sotatilanne pakottaa
hallituksen myöntymään.
Emme haltia ennustaa, mut
ta paljon todennäköisempää on,
että rautatiekapitalistit tulevat
käyttämään asemaa hyväkseen ja
estämään pakkokeinoilla koko la
kon juuri uhkaavan sotatilanteen
nimessä. Kapitalistit ovat ta
vallisesti osanneet aina käyttää
hyväkseen jokaista tilannetta
niissä "yleisten etujen" on voi
tu selittää olevan uhattuina ja
voi kiivetä satulaan Nikolaita tojaan hakevat maailman kaik man mielettömyydestä kannattaa
taantumuksellisempi mies, joka kien maiden keskuudessa.
pulina jo etukäteen, sillä Suo
muodostaa ministeristön oman
Oli tapahtuman
todellinen men “vapautus" ei ole niinkään
tahtonsa mukaan.
vallankaappaussattu-
luonne mikä tahansa, varma on, tällaisen
man
yhteydessä
mahdollinen.
että
hallitusmuutos
oli
seurauk-j
Saamiemme perin hajanaisten
Mitä
mielettömintä
olisi esim.
sena
äärimmilleen
kiihtyneestä!
ja ristiriitaisten
tiedonantojen
Vallankaappausko kumousliik-
ase'(»imin
koettaa
vapauttaa
Suo
mielialasta.
perusteella on vaikea päättää halli tus vastaisesta
keen tukahuttajaksi ?
m
ea;
sellainen
saattaisi
merkitä
•tarkoin niistä oikeastaan on ky Sodan lopettamispelko ei pannut
Niistä tiedonannoista päättäen symys. Saattaa olla sitenkin, kansaa liikkeelle, tuskin sotavä vain verisaunaa ja loppujen lo
mitä Venäjän, vallankumoukses että täkäläinen sanomalehdistö keäkään. vaan pikemmin saattaa puksi joko häviötä venäläisiä
ta on saatu, saattaa kysymykses ja sensuuri värittää tiedot val otaksua että alituiset tappiot o- vastaan ja siis tilanteen pahen
sä ollakin ainoastaan palatsival lan vastakkaisiksi, liittolaia val soittivat sotilaillekin, että sodan tamista. tai aitte voittoa jonkun
lankumous. Jos täkäläisen leh loille mahdollisimman edullisik jatkaminen on toivotonta; syyt suurvallan avulla, josta olisi seu
distön lausunto, että vallankaap si, ja siinä tapauksessa kumous- tappiosta ovat minittäin asetetut rauksena ainoastaan piiskurien
paus vahvistaa vaiti liittolaisvai- liike olisikin paljon perinjaisern- hallituksen kontolle ja mahdol vaihtuminen.
*
Yleisemmän
kumousliikkeen
tojen asemaa, on paikallaan, niin paa kuin uutiset kertovat, mutta lista on. että sotakiihkoilijat uh
täytyy sen myrskyn, jonka Hik- saattaa olla sitenkin, että ky rasivat hallituksen. voidakseen myllerryksessä saattaisi tapah
keellenostamien voimien avulla symyksessä on vain vallankaap jatkaa sotaa. X oidaanhan selit tua niin, että Saksa voisi yllyt
vallankaappaus pantiin toimeen, paus. palatsivallankumous. joka tää että huonon hallituksen joh tää Ruotsin hyökkäämään Suo
kohota uudelleen ja pyyhkäistä saattaa merkitä taantumukselli tamana saatiin tapjnoita, mutta meen ja valtaamaan sen, ja sil
syrj. in enemmän
mädänneen sen vallan vahvistumistakin, ai paremman johtoa seuraa menes loin ei Suonien asema suinkaan
virkavallan edustajia.
nakin tilapäisesti. Mistään köy tys. Miten hyvänsä, sota on paranisi. Ja yhtä vähän para
Kaikista päättäen on kysy hälistön vallankumouksestta ei ajanut Europan vallat asemaan nisi se sillä että 'Saksa ottaisi
myksessä sotilaskapina, jota hy ole kysymystä, joskin leipäkapi- josta perääntyminen ei enää ole sen haltuunsa.
Suomen vapauttaminen ei ole
väkseen käyttäen pantiin toi nat olivat sangen voimakkaana mahdollinen ja kun kumousliike
syttyy
yhdessä
maassa,
saattaa
mahdollista
muuten kuin yhdes
meen vallankaappaus, koska näh tekijänä nykyisissä tapahtumis
se
helposti
levitä
toiseenkin
maa
sä
Venäjän
työväestön vapaut
tävästi pelättiin keisarin suostu sa. Sota saattaa panna alulle
han.
Taantumus
saattaa
toisi
tamisen kanssa ja siksi jokainen
van erikoistauhaan Saksan kans voimakkaat kuniouslainect kai
naan
kohota
satulaan
sellaisissa
liike Suomen eristämiseksi yh
sa. Saksalaismielisten aatelispa- kissa Europan maissa, mutta nii
kin
mellakoissa,
mutta
tuskin
teistoiminnasta venäläisen työvä
roonien on näet epäilty omaa den samojen laineiden harjanteil
menestyksellisesti
pysyä
siinä
pi
enliikkeen
kanssa johtaakin en
van huomattavan vaikutusval la saattavat taantumukselliset tempää aikaa.
nemmin
onnettomuuteen
kuin
nousukkaatkin toisinaan kohota
lan hovipiireissä.
Läheinen
tulevaisuus
osoittaa
vapautumiseen.
Luonnollisesti
Mutta varma on myöskin, että valtaan.
sen liikkeen todellisen luonteen, jokainen myöntää että Suomen
vaikka nyt olisikin ollut kysy Mitään mullista vanrpaa tapah jonka alkumainingeja olemme työväestö kaipaa enemmän va
myksessä vain vallankaappaus tuneelta
vallankaappaukselta, tarkastellut.
pautta, mutta miten se on saa
* •
sotakiihkoilijain hyväksi, min jos nimittäin vain sellaises
vutettavissa. siitä olemme por-
kansassa palava rairhanhalu ja ta on kysymys, ei siis ole odo
Edelläolevan yhteydessä on variemme kanssa eri mieltää Mi
t y y t y m ä 11 ö myy s hallitusta vas- tettavissa. mutta jos sitä seu mielenkiintoista luoda silmäys
tä porvarimme tarkoittavat, ei
taan olivat sinä käyttövoimana raa suurempi sisäinen vallanku eräisiin sen mukana esiintuleviin suinkaan olisi vapautta työväes
jolla hallitus kukistettiin. Sota mous. niin siltä saatetaan odot seikkoihin, joiden kanssa epäile tölle. vaan Suomen porvaristol
ei ole ollut missään tapauksessa taa teollisuuskapitalismin val mättä tulemme tekemisiin. (Mei le. Suomen itsenäistyttäminen ei
kansan suosima ja kun duumalta taannousua, joka vuosien kulu dän "kansallismielisyydellä" kei- merkitsisi sen työväestön vapau
kiellettiin toimintamahdollisuus essa muuttaisi Xenäjän nykyi notteleva suomalainen poropor- den lisääntymistä, siitä ovat mui
eikä kansalla ollut leipää, oli se sestä vielä puolittain teodaali- . Varistomme saattaa käyttää val den pienten itsenäisten maiden
valmis panemaan toimeen mete- vallasta uuden ajan teollisuusval heellisia tiedonantoja hyväkseen esimerkit
riittävänä takeena.
leitä. joiden varjossa vallan tioksi, siis avaisi kapitalismin ja alkaa haavehtia jonkinlaista Suonien työväestö on äänioikeu
kaappaus saattoi tapahtua mi nousun mahdollisuudet maassa Suomen vapauttamista, — teh tettua, on omannut kokoontu
tä helpommin. Mutta siinä jonka luonnonrikkaudet ovat ver- däkseen rahaa. Sellaisen hom misvapauden- ja muitakin väpa-
Vallankumouskauden
kynnyksellä
No. 64
työvä-
«stön ylimykselliseen johtajis
toonsa, ovat murrettavat kappa
leiksi ennen kuin mitään käy
tännöllistä taistelua voidaan toi
voa voitettavan. Mutta niiden
murtaminen saattaa käydä var
sin vaikeaksi, ellei siihen ryhdy
tä pikaisessa
tulevaisuudessa,
sillä ammattiliike menettää oi
keuden toisensa jälkeen omien
johtajiensa suosiollisella — toi
vottavasti ei tietoisella — myö
tävaikutuksella.
-------------- □--------------
Western Workmen’s
Publishing Society’«
otaksua, että rautatieläisten la
kostakin tulee suuri »pannukak
ku jos siinä ollenkaan päästään
JÄ3ENTEN
alkuunkaan.
Jo syksyllä uhanneen lakon
edellä olivat työläisten rivit ha
SIIRRETTY
jallaan. osan miehistä hakiessa
pidetään Aatoriaaaa, Ore., huNtik. 23
p , 1917, alkaen klo 10 a. p. Aatorian
m. m. estetuomiota lakkoa vas
S. S. Osaston haalilla.
taan. Ja nyt kun A. 1?. of Labo-
Kokouksessa
käsitellään
kaikki
sääntömääräiset asiat sekä niitten li
rin toimeenpaneva neuvosto on
säksi kaikkia niitä asioita, joita joh
luvannut koko ammattiliikkeen
tokunta tai joku jäsen mahdollisesti
esittää, joista erikoisesti mainitta
jakamattoman kannatuksen so-
koon oman talon paikan osto ja
tasusille, niin vaikuttaa se ha-
rakentaminen Astoriaan.
WESTERN WORKMENS PUBLISH
jaannuttavasti lakkolaisiin, joi
ING SOCIETY'N JOHTOKUNTA,
den keskuudessa epäilemättä on
K annattakaa niitä liikkeitä, jo t FRANK NIEMI. KALLE BELLMAN,
Esim ies.
S ihteeri.
riittävä määrä työnantajien pro ka ilm oittavat Toverissa.
vokaattoreja lietsomassa epä
luottamusta työläisten asiaa ia
vaatimusten voittamismahdolli-
suuksia vastaan.
Ei ole mahdollista ajatella
tu llu t osakseni Y hdysvaltain taholta,
Kyllähän kokenut
muuta kuin että se sama riistä-
m u tta m inun täytyy sanoa, e ttä ei
n äy tä m ahdolliselta, e ttä p re sid e n tti
tietää
jäluokan politikoitsijasakki, joka
W
ilsonin rau h a n p u u h a t voisivat tu o t
syksyllä onnistui myymään rau P aljon kokenut leh tiriep u “ Pohjan
tatieläisten kannatuksen demok- T ä h ti”, k irjo tta a to im itu so sasto ssaan : : ta a tuloksia.
“ T äm än m aan arvoisella k a p ita lis
raatipuolueelle, - on nytkin toi —“ M oneen su u n taan y h fa ik a a ty ö s - ! tisella m aalla p itä ä olla hyvin suuri
messaan ja estää lakon pakko kentelem inen ei ole hyvä jo siitä etu sa a ta v a n a ra u h a s ta en n en k u in
syystä, e ttä koko johtam isvoim a ja- j
voim m e o tta a vak av alta k a n n a lta sen
keinoilla ellei muuten voi. Si k a a n tu u ”.
väliintulon rau h an puolesta.
M utta
täpaitsi voivathan hallitusherrat
selittää aseman niin "uhkaavak K ukapa tuon asian parem m in tie Y hdysvalloilla, sikäli kun sitä edus
täisik ään kuin ju u ri P ohjan T ähti, ta a sen h allitsev a luokka, tu sk in on
si", että lakko on murrettava sillä koko e läm än sä a ja n se on ha i m itään etu a viham ielisyyksien lo p et
pakkokeinoilla. Ja vaikka siten puillut kaikille ilm an su u n n ille; se tam isesta. P äinvastoin sen itse k k ä ä t
kin kävisi, niin se ei ollenkaan on uskotellut a ja v a n sa kaikkien suo- | pyrkim ykset v a a tiv a t sodan Ja tk a
höllentäisi sitä kannatusta min m alaisten asiaa kohottam alla “k an mista. Tämän maan rauhanhommat
kä Gompersin masiina antoi riis sallista kunniaam m e”. M inkälaista suuresti m u istu tta v a t v a n h u rsk a sta
täm ä “kaikkien suom alaisten e d u sta ” ' pikkuporvarikauppiasta, joka nylkee
täjien
sotatouhuille.
Joskin huolehtim inen on ollut, selviää ju u ri : köyhiä
kaikkina arkipäivinä ja sitten
kannatus annettiin sillä nimelli siitä m oneen su u n taan y h fa ik a a työs- ! sunnuntaina hurskaasti kömpii kirk
sellä edellytyksellä, että hallitus k entelystä, jo ta m ainittu leh tiriep u { koon saadakseen syntiensä anteeksi
tunnustaa työläisten järjestymi on h a rjo ittan u t. Eikö se olekin e- annon.
sen, niin sellainen ei mitään siintynyt y h fa ik a a kirkollisena, v a - ! “ K eskusvallat enem pää kuin liitto
merkitse, sitä eivät usko he her- paam ielisenä, ra ittisu a sia n a ja ja n a , e- ' laiset eiv ät nyt ty ö sk en tele v ak av asti
distysm ielisenä ja —vieläpä työväen rauhan hyväksi.
R auha tu lee vaiu
rasjohtajatkaan, jotka sillä tem a sia n a ja jan a k in . Tuo kaikki on sille k o lm annen,vallan k a u tta ,—suurim m an
pulla myivät työväestön kanna ollut ja on edelleenkin sula inahdot- ! vallan k a u tta , m inkä m aailm a kos
tuksen. Lakkoutumisoikeus saa tom uus. Sen tie tä ä lehti hyvin, vaik kaan on n äh n y t,—koko E uropan va-
tetaan riistää ilman että hallituk kakaan se ei ole ta rk o itta n u t ylem listu n eitte n ty öläisten k a u tta .”
sen tarvitsisi ensi kertaa pettää pänä lain atu lla lausunnollaan sitä lu Toveri T rotzkyn sa ap u e ssa ei ol
kijoilleen ilm aista.
M utta e rito ten
lut vielä m itään tieto a S ak san s it
työväestöä.
sen tie tä v ä t ne työläiset, jo tk a ovat tem m in ju lista m a sta subm ariinisodas-
Se poliittinen konikauppa, jon jä ttä n e e t tila a m a tta tuon “ kaikkien ta ja W ilson h ä ä rä si puolueettom ana
ka harjakaisiksi rautatieläiset e- p a ra s ta ” ajavan lehtirievun ja tilan ra u h a n v ä iittä jä n ä sotivien m aitten
tupäassä uhrattiin viime vaalien neet sen sijaan sosialistisia lehtiä. välillä. Sen jälk e en on S ak sa o tta
aikana, ei ollut ainoastaan hä S osialistiset sanom alehdet a ja v a t yk nut käytäntöön tiu k e n n e tu n subm a-
sinom aan työväestön asiaa ja ne te
peällinen luokka tiedot toin uuden kevät sen reh ellisesti. Niin kauan riinisodan ja A m erika on k a tk a issu t
sen kanssa, jo ten tov.
osotus, vaan myöskin ankara is kun luokkavastakohdal ovat olem as suhteensa
Trotzkyn lau su n to on o so tta u tu n u t
ku kaikkia työväestön oikeuksia sa, ei yksikään sanom alehti voi y h f liiankin todeksi.
vastaan.
Riistäjät tarvitsivat aikaa palvella porvariston ja palkka-
□ □ □
silloin aikaa valmistautumiseen, työväestön asiaa, vah in g o ittam atta J är jesty mättömyydestä
toista.
Ja joka sellaista uskottaa
nyt ne ovat valmistautuneita, ja voivansa tehdä, se on työväen asian
järjestyneisyyteen
niinpä niiden
sanomalehdistö kiukkuinen v astu staja, joita työväes
T u o tta a paljon vissiä ja sään n ö l
ilkkuukin nyt, että työväestö saa tön kaikkialla on k a rte tta v a.
listä toim intaa, joka tu n tu u ra s k a a lta
tehdä vaikka mitä. sillä kongres
□ □ □ '
ja o rju u tta v a lta joillekin sellaisille,
si on valmis kaiken varalle.
jotka ovat to ttu n e e t a in o a staa n va
T u n si a s ia n
Mutta mitään muuta seuraus Kun sanom alehtien re p o rtte rit haas- paaseen e p ä jä rje sty k se e n ja siitä
ta ei sellaisesta politiikasta kuin ta tte liv a t E uropasta äsken sa ap u n u t johtuviin epäm ukaviin selk k au k siin .
tämän maan unionistit harjoit ta venäläistä so sialistia tov. L. T ro tz J ä rje s te tty lu o k k ata istelu k in v aatii
tavat. voikaan olla. Kun porva ky ä. kysellen häneltä, m itä hän a rv e vissit, kykenevät o rg aan it, visseine
v irastoineen, ennenkuin parlam ent-
risto näkee, että työväestö räm lee W ilsonin rauhan hom m ista ja ei taa rin e n to im in ta on m ahdollinen.
kö hän usko, e ttä ne jo u d u ttav a t
pii johtajiensa jälessä ja johtajat rauhan
solm im ista, v astasi tov. L. Eikä m issään tap a u k se ssa silti touk
kaa
so siaalista
y h d en v ertaisu u d en
heidän politikoitsijainsa talutus T rotzky:
p
e
riaatettam
m
e,
vaikka
em m e jo k a i
nuorassa. niin mitäpäs siitä te
“ En tah to isi arvostella k a n sak u n nen eli kuka hyvänsä vielä kykeue
kee työväestölle myönnytyksiä. taa, joka on o so tta n u t m inulle sel
tä y ttä m ä ä n yliorgaaniem m e ‘ toim ia,
Ne kahleet jotka sitovat tä- laista v ieraan v araisu u tta, m ikä on jo ten siihen kyken em ättö m ien on
uksia samassa määrässä kuin
muittenkin pienten maiden tvö-
väestö, ja se voi saada enemmän
toimintavapautta, vain yhdessä
\ enäjän työväestön kanssa.
Suomen työväestön vapautta
minen on yhtä kiinteässä yhtey
dessä X enäjän työväestön vapa
uttamisen kanssa kuin esim, Ir
lannin työväestön vapauttami
nen on Englannin työväestön
vapauden kanssa. 'X onnistuva
työväenliike kussakin emämaas
sa on ainoa voima joka vapaut
taa työväestön alusmaissakin, ji
siksi voimmekin toivoa vain Ve
näjän työväenliikkeen voittoa ja
sen yhteydessä tapahtuvaa 'Suo
men työväestön vapauttamista
kin. Se saattaa olla porvarien!-
me mielestä "epäisänmaallista"
ja “venäläismielistä”. mutta sii
tä huolimatta se on luokkahen
kistä ja perustuu koko työväen
luokan vapauttamiselle. Jonkun
pikkumaan työväestön vapautta-
minenkaan ei näet ole mahdollis
ta erillään muiden maiden työ
väestöstä.
"X enäläismielisyvs”,
mikäli on kysymyksessä yhteis
toiminta X enäjän työväenliik
keen kanssa, on juuri sitä mitä
työväestö kaipaa Suomessa ja
kaisissa mäissä. 'Puolitoistasa-
taamiljoonaisen kansan työväes
tön keskuudessa piilee voima
joka takaa työväestön vapauden
ja kun se voima kohoaa valta
istuimelle. silloin koittaa vapa
us Suomen työväestöllekin, mut
ta ennen ei. Mikäli venäläinen
virkavalta on rajoittanut Suo
men "kansallismielisen" riistäjä-
porvariston »pyyteitä, ei työväes
tö ole siitä kärsinyt ainakaan
enempää kuin se olisi kärsinyt
siitä, että Suomen porvaristolla
olisi ollut rajaton oikeus riistä
miseen. Mfe kyllä mvönnamme,
että venäläinen virkavalta ei ole
tehnyt mitään Suomen työväes
tön etujen vuoksi, mutta se on
estänyt Suonien porvarien riistä
niisaikeita — omien etujensa ta
kia — ja se se onkin joka täkä
läistä porvaristoakin niin sapet
taa.
• * *
Kun nyt kerran mielet ovat
kiintyneet
kumoiisliikkeeseen.
joiden puhkeamista jokaisessa
Europan maassa odotetaan, nii i
on paikallaan "ennustella”, mi
ten tä m ä “kansanvaltaisin tasa
valta" tulisi suhtautumaan sel
laisiin kiunousliikkeisiin.
Ne joiden mielissä kangastaa
amerikalainen vapaus täkäläisen
porvariston työväestön keskuu
dessa ylläpitämän haavekuvan ja
kansakoulujemme oppikirjoissa
esiintyvän reseptin mukaan, tie
tysti selittävät että täältä oltaisi
valmiit ryhtymään "tarmokkai
siin hallinnollisiin toimenpitei
siin" kumousliikkeen elvyttämi
seksi Etiropassa, jos sen liikkeen
tarkotuksena olisi Europan Yh
dysvaltain muodostaminen, 'Mut
ta niin raatelevaa kuin näiden
ihanteiden alasrepiminen saat
taakin joidenkin mielestä olla ja
niin loukkaavalta kuin se saat
taakin tuntua porvarillisia tasa-
valtaisuusihanteita kohtaan, sa
nottakoon kuitenkin, että silloin
kun Europan m aissa alkaa m yl
lertää todellinen kumousliike,
jonka tarkoituksena on lakaista
virkavaltaiset hallitukset pois
valtaistuim iltaan
ja kohottaa
kansanvalta
m ääräävään
ase
maan, näemme me Yhdysvallat
sodassa sen liikkeen kukistam i
seksi. Täkäläinen taantuva suur-
porvaristo saattaa sietää kaiken
laisia
muita hallitusmuotoja,
mutta ei kansanvaltaisia — siinä
V u o s ik o k o u s
merkityksessä, että kansalla olisi
jotain sanomista hallitukseen.
Tiedämme että tämän maan
rahakapitalisteilla on Europass?
kiinnitettynä biljoonia dollareita
eri maiden hallitusten arvopape
reihin ja kun vallankumous ta
pahtuu. niin sellaiset arvopape
rit eivät ole sen musteen ar
voisia jolla niille on kirjoitettu.
Ja näiden saatavien perimiseksi
lähtee täkäläinen sotavoima m at
kalle niin pian kuin alkaa näyt
tää siltä, että "lailliset lainat'
eivät enää olisikaan laillisia.
Saammepa olla varmoja siitäkin,
että esim.- kansanvallan nousu
Venäjällä aiheuttaisi yhteisen
sopimuksen sikäläisen taantu
muksellisen
maa-aateliston ja
Saksan junkkerien välillä, huoli
matta siitä, että ne nyt käyvät
kin sotaa välissään. Tiedctään-
hän jo ennestään, että Saksa ja
Itävalta ovat luvanneet tukea
\ enäjän hallitusta kumousliiket-
tä vastaan, sillä kumousliikkeen
voitto Venäjällä merkitsisi junk-
kerismin kukistumista Saksassa
ja Itävallassa ja siksi ei yhteis
ymmärryksen syntyminen nvkyi-
sin vrhollisuussuhteissa olevien
riistäjien välillä olisikaan mi
kään mahdottomuus.
Jos jätämme ottamatta huomi
oi)” tämän sodan aiheuttamat kä
sittämättömän suuret velat sil
loin kun käsittelemme kvsymvs-
fä^ Europan maita uhkaavasta si
säisestä kumousliikkeestä ja Yh
dysvaltain suhtautumisesta sii
hen. niin saatamme erehtyä val
lan suuresti. Täkäläinen kapita-
»istiluokka ei ole lainannut raho
jaan menettaäkseen, vaan kisko-
akseen niistä voittoa ja se kat
soo että voitot kootaan kotiin
;os siihen vain suinkin on mah
dollisuutta.