Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (March 10, 1917)
Sivu kak it No. 58 toveri ■ggSBUBM B T O V E R I kuulumatonta. Vaikkakin selite antanut työnantajille mahdolli sinkertaisesti. Ei minulla ole erittäin tään sen soveltuvan vain sellai hienoja alusvaatteita, eikä • L lnnen euomalaieen työväen äänenkannattaja, ilm estyy Aatorlasaa, Oregon, suuden tällaisen aseen hankki Tässä nuori herttainen rouva katsoi Joka päivä, paitsi maanantaina. siin tapauksiin, joissa suositel miseksi työväenliikettä vastaan. taakseen, huomasi minut ja punas TOIMITUSKUNTA: laan omaisuuden hävittäm istä, Tai jos haluamme selittää, että W. N. REIVO, A. SALMI, L. MOILANEN» J. MALO, K. E. HEIKKINEN. tui. Minä siirryin toiselle puolen ka niin voidaan se helposti sovel I. \ \ . \ \ .-liitossa majailevat työn nensä kuuluville. Työväenluokan pu Saapui “vapaaseen” hujilla on m yöskin ju u re n sa om assa tua, jeten en enää kuullut miten he '— — — — — —TOVERI luttaa sosialistiseenkin agitatsio- antajien kätyrit, jotka järjestele sitten jatkoivat keskusteluaan. Itsek maahan luokassaan ja kun se luokka h e rä ä seni tuumailin: (Tho Comrade) niin. \ oidaanhan esim. selittää vät “puhevapaustaigteluja”, voi The organ of the Finnish workers in the W estern States. The only että yhteiskunnallista vallanko- k äsittäm ään voim ansa voi se ta a ta Ajatteles sentään niitä palvelijoita! dakseen saada aikaan mellakoita, Finnish daily in the West. Published daily, except Mouday, at Astoria, sananvapauden ei ain oastaan om ille Pyytävät kaksikymmentä markkaa V enäläisen k irjailijan , kreivi Leo m ousta suosiva oppi on sellaise ovat vastuunalaisia tällaisten la Ore., by the W estern Workmen's Publishing Society. T olstoin poika, Ilja Tolstoi, saapui puhujilleen—kuten nykyään tek e v ä t kuukaudessa ja “yksinkertaiseen" nai- Advertising rates in effect July l, 1912, 40c per inch. Special discount naan vaarallinen omaisuudelle, kien laadinnasta, niin lopputulos joku aika sitten A m erikaan luenuoi- v allassaolijat—m utta m yöskin niille allowed for larger and continuous advertisements. sen pukeutumiseenkin ».------------------------ menee kolme- sillä saattaahan hyvinkin käydä on vallan sam a: I. VV. \ \ .-liiton ) m aan isänsä opeista. H änellä tie- “to isin ” a ja te le v ille jo ita silloinkin sa ta a m arkkaa, vaikkei pidäkään h ie TOVERI, BOX 99, ASTORIA, OREGON. AUGUST NIKULA, Manager. siten. että vallankumouksen suosim at m enettelytavat, vaikka- tystl oIi jonkunlainen ennakkokäsitys m ahdollisesti on olem assa. noja a lu sv a a tte ita . —Olka. □ □ □ Entered as second-class mail matter July 18, 1912, a t the Post-Office at pyörteissä häviää ihukan om ai kaan sellaista ei pantaisi toimeen A m erikasta ja se luonnollisesti oli Astoria, Oregon, under the Act of March 3rd, 1879. . . „ . niiden oppien m ukainen m itä aine- Nekin muuttuvat suuttakin. Tosin tällainen seli- Mt« Irastaan ... u to n n im ALUSTUKSIA » is s ä ja se n | tav o istaan ja laito k sistaan SUBSCRIPTION RATES: tys vaatii varsin m ielivaltaista peruslakien perusteella, antavat ¡ovat E uropaan lev ittän eet. Hän luu- M aailm an seitsem än ih m että van- IN THE UNITED STATES AND CANADA: selitystapaa, m utta amerikalaisel- halla ajalla olivat: Kgyptto p y r.m il- j L ä n s i p i i r i n p H r i k o k O U k - tvohantajien kätyreille juuri sen ■ lotteli tulleensa vapaaseen m aahan, F o r i y e a r $3.75; F o r 6 M onths, >2.00; For 3 M ouths, $1.25; F or 1 M outh 50c. ta tuom ioistuim elta kyllä saattaa tilaisuuden, jota he ovat vailla.- ,naahan jossa saapi puhua aJ'atuk’ dit, F aro ssaaren m ajakka, Babylonin I llm o tu sh in ta 40c p alstatu u m alta. K uolem au-ilm otukset $1.50 k e rta ja sensa julki pelk ääm ättä puheoikeu riippuvat pu u tarh at, Efeson tem ppeli, selle m uistovärsyillä $2.00 kerta. Kihlaus-, syntym ä- ja avioliitto-llm otukset 50c sellaistakin odottaa. I yönantajille ei mikään ole ten sa m enettäm istä. Ju p ite rin patsas, A rtem isian h a u ta k e rta , haju taan tieto - ja niineuuiuutto-iluiotukset 25c k erta, uaim a-iim otuks it Jos laki sovitettaisi ainoastaan mieleisempää .kuin heidän itse P itk ä lti ei kreivIUisen a g ita atto rin kam m io ja R hodossaaren jättiläis- $1.50 k e rta , avioero-iim otuksel $1.00 kerta. S eisovat ilm otukset se u raav au D iam ondviilen S. S. O sasto e h d o t h in ta lu e tte lo n m ukaan p alsta tu u m alta: 1 v. 20c, ‘4 v. 20c, 3 kk. 25c, 1 kk. 30c. siihen, mikä koskee suoranaista järjestäm änsä provokatsioni tv ö -1 kuitenkaan ta rv in n u t, noita harhaku- patsas. — K eskiajan ihm eet olivat ta a p iiripuhujan tai o rg an ise era aja n S atu n n aisista ilm otuksista tulee rah an se u ra ta m ukana. E nglannin o m aisuudenhäyittäm ispropagan- väcnliikkeen riveissä, ja k u n 'o n ! viaan kulettaa kun amerikalaiset itse Rooman Kolosseum , A leksandrian toim en kokonaan lak k a u tta m ista. k ie le stä suom ennetaan vapaasti. J 1 h ti P e ru ste lu t: h än et n iistä v a p au ttiv at kieltäm ällä katakom bit, K iinan m uuri, druiidien daa, niin silloin sitä ei voitaisi olemassa järjestö, joka muka työ Jo s otam m e huom ioon sen huikean h än eltä puheoikeuden Colum bian yli tom ppeli E nglannissa, Pisan kallistu TILAUSHINNAT YHDYSVALLOISSA JA CANADASSA: koskaan sovittaa työväenliikettä väenliikkeen menettelytapoina opiston salissa. Kun Toistoille il nut torni, N ankinin posliinitorni ja kustannuksen, jo k a koituu varsinai- 1 vuosikerta $3.75; 6 kuukautta $2.03; 3 kuukautta $1.25; 1 kuukausi 50c. .................- ....................... ......................................... <. ; sen piiripuhujan k ie rtä m ise stä jokai- SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE: * i vastaan, sillä työväenliikkeen e- suosi omaisiin denhä vittiimistäkin, m oitettiin kielto lausui hän: Sofian kirkko. — Uuden ajan ihm eet ’ sella pienem m älläkin su o m alaisasu tujen mukaan ei sellaista pro niin muodostuu tilanne juuri sik 1 vuosikerta $5.50; 6 kuukautta $3.00. “ Venäjä tulee häm m ästym ään suu ovat langaton sähkötys, puhelin, len tuksella sekä varsinkin vuoristoval resti saadessaan kuulla sen. pagandaa voida koskaan h arjo it tokone, radium , a n tise p tise t aineet, tio itten m aan tieteellisen asem an, sen Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katujen kulmassa. si, miksi työnantajat sen halua pienehkön suom alaisten luk u m äärän “ Minä uskoin täm än m aan olevan spektrali-analyysi ja x-säteet. Telefooni: konttori 365, toim. 832. taa. Xe, jotka sitä harjoittavat, vat muodostaa. Seurauksena sel- ja harvan asu tu k sen , huom aam m e e t vapauden ja puhevapauden maan. □ □ □ ’ tä jokainen p u h etilaisuus tulee m ak toim ivat työnantajien kätyreinä. laisesta mielettöm yydestä saam- I Minä pidin sam an puheen Moako- aan m elko sum m an. “Ajatteles — kaksikym sam S aadaksem M u tta kun sam at työnantajat, nie m e asian m ahdollisim me oikeusjutun oikeusjutun van polyteknillisessä m useossa, suu- jotka ovat lain laadituttaneet, lä jälkeen, kuluttaa niihin varoja vim m assa auditorium issa m itä Mos- mentä markkaa kuu man tarkoin valaistuksi, o tta k a am m e vertailun vuoksi ta rk a sta a k se m m e Sotavaaran partaalla k in täydenystä voimme silloin hettelevät kätyreitänsä levittä »n i-- kaudessa!” k iertom atka en sin n äk in W yom ingin ja uuden vliteydessa tehdään a -' kovassa on, lokakuun 21 päivänä, myöskin odottaa ja sittepä se ai- .... , , .. . . P olnsisensuuri hyväksyi sen, m utta valtiossa. Jos tän n e läh etäm m e k ie r , , • ,, ... , . maan om aisuudenhävittäm isoppe- gitatsiom a sen saman tyonanta-1 teidäö mahtava yliopistonne ei silä kaakm asema olla sellainen kuin i . 1 tävän puhujan, nousee sen palkka Toinen rouvista oli pieni, h e rtta i Presidentin uhkaus oikeuttaa i jaan työväestön keskuuteen ja juliittojen harjoittam an provo- salli. Minä olen pahoillani Colum- m atk a k u sta n n u ste n kanssa alun kol suurkapitalistit «ivat halunneet; nen ja nuori. N ahoilla reu n u stetu n am erikalaiset kauppalaivat ases- i m i i a atta i i » ftdidd o i i a i i ä , j jos os n c s n i im / n u äärin ai m sataa u dollaria, k esk kun eräät "uniotkin" sellaista katsionin harjoittamiseksi, jokatbian puolesta.” silloin voidaan syöstä maa sotaan päällystäkin a lta v&lkähti a in a sil- kolme luentoa pitää jokaisena pai- tautum aan, ajaa maan sotavaa propagandaa suosivat, niin voi jutunkin on aiheuttanut. i ti tällöin ♦ n I Liin ni, Li. 11, e ja pitk t a i. ät x. ken i. kassa, . . niissä . • t _ • _ x. l lukum _ _ i___v ää xr ' K reivi n ä y ttä ä jääneen siihen käsi- 1 loin sllkklham suom alaisten milloin hyvänsä. ran partaalle, ja niiden toiveet, ! tykseen, e tte i hän olekaan vielä saa- g än varret daan niiden suosiollisella avus loistivat p e ilik ir k k a in a ^ ra noin 50 ■>« sitta ylöspäin. Yh- Se on kamalaa ajatella, m utta vanhem ni ia sull^ P istäkää,nm e täh ä n tilastoon vielä M utta työnantajat eivät järjes- punut vapaaseen m aahan, koska hän Toinen rouva t oli jotka luulivat muutamien yksi oli vanhem pi ja suu tuksella saada laista varsin tu r Colorado ja U tah, jo issa y h tee n sä on mitään voimaa ei ole, joka voisi tyisten estävän maan sodasta, miollinen ase työväenliikettä tykään tarp eetto m asti; niillä ovat j ‘4 ole lainkaan päässyt vapaam piin rem pi, m u tta myöskin hienosti puet korkeintaan 6 kylää, joihin puhujan asettua väliin. ( )n säälittävää tarkoin harkitut suunnitelm ansa j " loihi» kuin “ itä hänellä oli V enä tu ja m iellyttävä. K eskustelustaan ollenkaan ta rv itse e poiketa, tarkotuk- tulevat silloin särkymään. Kun vastaan. nähdä työväestön vapaaehtoisesti ja paras mistä on sisäinen pro jällä k ä ä n ; eipä edes kaikki nekään päättäen eivät he olleetkaan vaan sella saada puhetilaisuuksia. K u stan kongressi kutsutaan ylim ääräi oikeudet ole täällä hänen käytettä- tavallisia m uotinukkeja, vaan tuntui- nukset näissä viim eksi m ainituissa Siitä on vielä sekin haitta, et alistuvan teurastettavaksi, m utta vokatsioni työväenjärjestöissä ja seen istuntoon ensi kuun alussa, vinään kuin hänellä oli kotim aassaan. 1 vat olevan selvillä kalliista a ja s ta ja valtioissa nousevat lähelle k a k sisa ta a jos sota julistetaan, niin sen tu tä (jonipersin kaltaiset työnanta niiden seurauksia vastaan kävdvt (200) dollaria. Y hteensä siis n äissä T ällaisten .kreivillisten a g itaatto rien sen vaatim uksista. kuten on ilm otettn, niin kaiken 3 :saa m ainitussa valtiossa nousevat jien ystävät suiintaavat toim in lemme näkemään. M uutamat yk oikeustaistelut, joissa työläiset j oikeudet ovat kuitenkin k aik esta huo- “ Vieläkö sinä tulet toim een kah k u stannukset tuohon huikeaan sum todennäköisyyden mukaan tulee sityiset saattavat kieltäytyä, uh tansa yhä enemmän ja enemmän saavat maksaa satojatuhansia doT limatta loislavat v e rra ttu n a niihin della palvelijalla?" kysyi rouvista m aan $400.00. Kun sitten otam m e se saamaan tehtäväksensä vie huomioon, e ttä vain noin yksi kolm as ,,i . i . ¡oikeuksiin joita työläisten agitaatto- vanhem pi. rata itsensä muualla kuin sodas työnantajia tyydyttäväksi, ollak 1 laieit.t tuodessa. Kussa kasvate- ,,, . . . . osa suom alaisesta v ä e stö stä on sa a läkin sekavampien pulmien sel reillä on k äy te ttä v ä n ä än niin Vena “ Ei, m inä otin viime viikolla jo puvilla p uhetilaisuuksissa, tu le e n ä it sa, m utta yksilöitten uhrautum i- seen muka laille kuuliaisia. Lak- taan sympatiaa provokaattoreita- i i jäUä kuin taälläkin. Eivat taida vittelyn kuin nykyiset ovat. Jos nen ei mitään merkitse, itsensä kotaistelut, joissa työnantajat ai kin kohtaan, vielä usein käy n iin - i M oskovankaan koulujen ovet olla a- kolm annen. O11 sentään niin paljon ten karvain tällä tav alla o p ettam i kauppalaivat siihen mennessä a- työtä ja palvelijat ovat nykyään niin nen ylen kalliiksi. am m uttam isella tai vankeuteen na hävitettävät om aisuutta, voi kin, että todellinen u hin jää vä- ■ to im et Venäjän sosialidem okraatisen laiskoja — —”. M yönnettäköön, e ttä on valtioita sestetaan, niin täytyypä todella daan mielivaltaisella selityksellä länsipiirissäkin. joissa jä rje stä m isty ö menemisellä eivät m uutam at voi hemmälle siinäkin. puolueen puhujille. J a vähem m än “J a niin vaateliaita, m inä saan kiertävän kin ihmeitä tapahtua, ellei siksi o rg an iseeraajan k a u tta tämän lain alaiseksi .......... . . huom atuissakin suojissa puhum isen nykyään m aksaa kaikille viisitoista m uodostuu korvata sitä mitä työväestö on asettaa enem m än ta rk o tu sta a n jo saada asioita siihen kuntoon, J n tulee tap ah tu a juu ri siten kuin po m arkkaa kuukaudessa.” ' vastaavaksi. S ellaisia ovat esim . O re-, luokkana rikkonut, ja siksi olein- myöskin. Eihän kukaan voi taa tan huomioon mitään siveclli- liisisensuuri sen m äärää, pienikin että ollaan vain sodanjulistusta “Niin, m utta a ja tte le s — m inun kun gon ja Wa. hl gton, joissa asu u suu ta, etteivätkö työnantajat voi on 4 mekin melkein toivottom assa a- s y y s p e r u s te i ta , s itä muka että me to ttelem attom uus poliisia kohtaan täytyy tälle uudelle m aksaa kaksi rem pi m äärä nuom alaisia pienem m äl vailla. lä alueella. M utta p alkkaam inen koko semassa mikäli sodan estäminen nistua om aisuutensa hävittäm i vastustam m e Omaisiiudenllävittä- lässä johtaa vankilaan tai kym m entä m arkkaa k u u k a u d e ssa !” piirin kustannuksella puhujan, joka Vain se seikka, että kongressin on kysymyksessä. Muuhun toi sessä lakon aikana ja silloinhan m “K aksikym m entä m arkkaa kuukau k iertäisi vain osittain piirin, on k e r k » ,. ,0-.., siksi että se on sivecl- • i johonkin m uuhun rangaistukseen. Sa- misteoriaa viimeisellä istuntokaudella oli x.............. .. ,, , muin on so sialististen ja unionistis- dessa! ?” rassaan epäjohdonm ukainen. mintaamme nähden sitävastoin tuomioistuimella on oivallinen ti lses i vaanii, annit o enkaan, L en pUhuja in laita tässäk in m aassa, On luonnollista, e ttä piirip u h u jan m äärätty aika, jonka sivu se ei "Niin — a ja tte le s ja ennen sai ole toivottomuuden, joskin kyllä laisuus julistaa lakkolaisia syyl tai org an iseeraajan toim en kokonaan m utta me vastustam m e sitä sik- ; T äälläkin ovat varm at ra ja t m issä kahdeksalla m ark alla.” voinut istuntojaan jatkaa, viivyt ajattelun syytä. liseksi lain rikkomiseen, tuomita lakkauttam inen sa a tta isi v alistustyön si, että se «>n työväenliikkeelle Ja m iten saapl puhua; on seutuja, “H erra jum ala sentään! Kyllä ulilla aivan puutteelliseksi. Täm än aukon ti sotakiihkoilijaiu aikeita hiu johtajat vankilaani ja pakkoltirt- täy ttäm isek si otettak o o n käytäntöön piia8y J°k a ,- i lta sosialistiselta nykyään on hyvät a ja t ! ” kan, m utta todellisuudessa mi ¡Voimakas ase työväen vuttaa unioiden kansat sakkora- taktillinen virhe, m enettelytapa- Ho,ll,n ja unionisiIselta puhujalta on kiel "On niillä, eivätkä ne yhtään a- toinen, ta rk o tu sta a n vastaavam pi v a virhe, jota tuskin, millään voi- tään esteitä ei niille voitu aset piirlkom itea hojen maksuksi. Kassat voidaan letty, m elkeinpä kuolem an uhalla. jatte le , eivätkä välitä, m iten heille listustyötäpä. -»Esim. liikettä vastaan kustantakoon päivaieäi« mme ohella da.’tn korjata. X’äitä kvsvmvksiä, taa. K relvllllset puhujat kyllä jaksavat jak setaan m aksaa niin paljon.” jo vaikka etukäteen pidättää sen n. s. ngltatsionhium e»« n v äh in täin "E ivät välitä, vaikka kaikki nyky kerran kuukaudessa E ttä näm ä saa \ iimeksi tulleitten uutisten varalta että lakkorettelöissä sat kuten kaikkia työväenliikkeen k antaa sen kahleen, jonka virk ak u n ta Presidentin ilmoitetaan nyt an m enettelytapoja koskevia kvsv- heidän jalkoihinsa a settaa , se el heitä ään on niin kallista. Ruokakin tulee daan sisältö rik k aak si, voimm e sillä tavan luvan kauppalaivojen a Kes mukaan on \\ ashingtonin vak tuu omaisuuden hävittäm istä, näännytä, m utta toisin on työväen m aksam aan kolme k ertaa niin pal rahalla, jolla puhuja k u stan n ettiin , täm iseen heti ja sitte pyytävän ti«m laitilaatijakunta hyväksynyt josta syy onnistutaan asettam aan myksiä voidaan käsiiellä ainoas puhujien laita. Niille lyödään a r jon kuin ennen. hankkia tarpeeksi hyviä av u stajia. taan työväenliikkeen hyödyn N äitä leh tiä lähettäköön piirlkom itea sadan miljoonan dollarin m äärä n. s. anti-sv ndikalistisen lakiesi union jäsenten niskoille. m otta kapula suuhun heti kun asem a, J a pukeutum inen sitten, su katkin kullekin paikkakunnalle vapaasti Jaet kannalta, ja m enettelytapaa, joka käy kriitilliseksi, kuten lakko y.m m aksavat kolm attakym m entä m ark tavaksi. Me tiedäm m e e ttä on ty ö läi rahaa, jolla peitettäisiin “ muista tyksen, joka määrää aina kym Xe. jotka uskovat i. vv. vv iä i siä. jo tk a su o ran aisesti pelkäävät so toim enpiteistä” johtuvat kulut. meneen vuoteen saakka vankila- syyden olevan sellaisen pelotta takaa riistäjille voimakkaimman tapäukisssa, p uhum attakaan sellai kaa”. sialism ia, eiv ätk ä niinm uodoin m il “ K engät lähes s a ta .” sesta kuin so ta tila n te e sta , jolloin hell aseen työväenliikettä vastaan, Ja epäilem ättä tulee kongressi rangaistusta ja viiteentuhanteen van laitoksen, joka pakottaa työn loinkaan m ene sen puolueen puhujaa “ Niin ja m uut sam alla tavalla. Mie kuulem aan. Jos tällaisen tarkotuk- osotimme, ei sttin- iä ei ole pienintäkään p u h e o ik e u tta silloin m yöntäm ään kaiken mitä dollariin sakkoa omaisuuden hä antajat m enetteleinän tavalla ta . kuten edellä . K reivillisillä ja m uilla yläluokan heni on laskenut, e ttä minun pukeu seensa sovellutetun lehden viem m e presidentti vaatii, kaiken mitä vittäm istä tarkoittavien oppien valla. ovat omien harhakäsitteit- kaan voida puolustaa työväen- pu h u jin a on ju u ren sa hallitsevissa, tum iseen! m enee kolm esataa m ark tuolle m ainitunlaiselle työläiselle, voi i heillä on m ahtavia tuttavuuksia, joi- kaa kuukaudessa.” 'iän sitä katsellessaan huom ata siel täm n maan suurkapitalistit vaa levittämisestä. tensä uhreja. I. \Y. W .-liitto on liikkeen etujen kannalla. lä sen evankelium in, jo ta hänkin ta r * ’• * --------- — | den v aik u tu k sesta heille av aan tu v at "E i se ole ollenkaan paljon.” tällainen julkeus on ennen- oma istut denhä vittämiste« »rioillaan tivat. Pakollisen asevelvollisuus- vitsee. T a r k a sta T o v e r in ilm o itu k s ia . '■ luentosalien ovet ja he saavat äii- Ei olekaan, m inä pukeudunkin yk Ylläolevan p eru steella e s ittä ä Dla- ÄftÄÄftÄÄÄÄÄÄÄÄÄftÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ# kiväärinsä kovilla panoksil- " \ . 1*K)1 asestettiin kaksi kom p kana lausui muuan upseeri rai- michiä pataljoona rekrvvttejä, 2 Yleinen sotilaspakko ja tivät Eikö olekin liikuttavaa rakas- kansanjoukkoon ja erotukselta la ja kiinnittivät pistim et kär- paniaa jalkaväkeä kun Simplonin lotievaunussa ojentaessaan lada- ja 4 ratsUväiosasto ja 'k u ts u n ta tettavuntta ja hienoa yhteisym ja säälittä tallaten niaahatc mie työtaistelut Sveitsissä kiin palauttaakseen takaisin jär tunnelityöllä alkoi lakko. 'Soti tun ptstuohnst penkillä istuvia i nOSt«,väkeä lak k o laisia va laan jestystä, jota ei vielä oltu edes laat. koko maa luottaa nyt tei italialaisia lakk, »laisia vastaan ; s t )rl)CS.sa. V eveyssä. M ontreaux’- m ärrystä kapitaalin ja armeijan hiä, tiaisia ja lapsia aivan kuin rik< »ttukaan. hin', sanoi komentava upseeri Xaita me annamme teille maka- issa ja Lausannessa. < )rbessa —tiliin ‘hasavahaisen" ja erin koiria. Viime aikoina on Yhdysvaltain omaisen ihailtavan kansallisen "Ileinäk. 17 p., v. 1875, meni miehilleen, 'nyt on kysymyksessä roonien asemasta teitä tvvnnvt- Kun my liv työläiset kutsuttiin sotilaitten oli valalla sitoudutta arm eijan välillä! porvaripiireissä usein ihailtu (»oschunenissa 2,001) kaivostyö pahempi kuin mikään sota, sillä taäkseinnie'. Sitten käytettiin va ‘ampumaan lakkolaisia jos tar lakkoon, niin lähiseudun niaalais- \ Inlysvaltain hallitus on viime joukkojen upseerit, jotka samalla Sveitsissä voimassa olevaa kan läistä lakkoon vaatien oikeutta teidän on kivääreitänne käytet sotaväkeä kun lakkolaisilta kiel ve vaatii' ja kun kolmisenkym aikoina tutkinut Europan sotilas- olivat näitten myllyjen johtajia sallista sotilasjärjestelm ää ja eri saada ostaa elintarpeensa sieltä tävä lakkolaisia vastaan ja puo- lettiin oikeus omalla talollaan mentä sotilasta kieltäytyi valaa oloja melko tarkkaan etsiessään koisella hartaudella on sen tu mistä halusi, eikä yksinomaan lustaakseane niitä, jotka haluavat laulaa ja lopuksi, elok. 4 p., sota-, vann. »liiasta, niin heidät vangit itselleen ja täkäläiselle kapitalis ja omistajia, kutsuivat joukkonsa paista koetettu saada käytäntöön yhtiön puodista, sekä sen lisäksi tehdä ty ö tä’. väkeä käytettiin karkottam aan tiin. eveyssä sotilaat kom ennet koolle ja rikoksellisella raakuu- otettavaksi myöskin täällä. "K an palkankorotusta, parempia työ mille parhaiten soveltuvaa muo delja maalaisväestö tällöin jo u lakkolaisia, koska niiflä ei ollut läm än asian yhteydessä sallinen asestautunjinen" kuulos ehtoja ja parempaa ilmanvaihtoa» " \ . 1902 kutsuttiin 3,500 jalka- ‘mitään näkyvää keinoa itsensä tiin täyttäm ään kivääreittensä toa. tui kakistam aan kaupunkilaisten taa tosiaankin jossain määrin kan työpaikalla kaivoksessa. Tällöin miestä ja alppiopasta h ajo tta ylläpitäm iseen’, kuten Xeuchatel makasiinit viidellä panoksella sil tammik. 16 ., v. 1917, selitti Phi maan rauhallista lakkolaisten tä varalta, että jos mielenosotta- lip Sheafer, entinen Sveitsin k an p:?lkka«työläii en yrityksen pa sanvaltaiselta ja siksi sellainen kaivoksen johtaja la v re tarjosi kanttoonin kansleri. Ed. Droz, kulkuetta Genevessä ja seuraa- jat nostaisivat ptenemmänkään salliseen arm eijaan kuuluva hen rantaa olosuhteitaan.' Sveitsin ajatus saattaa helposti johtaa a- L rin kanttoonin hallitukselle 20,- k u istu saattaessaan kanttoonissa 1^1:,,;;,, •, • •• •, vai^t päivänä, 9 p. lokak.. oli ii r i, . . . , . ! . . , 1 n- . ‘>a,liian, m m ne voitaisiin aikaa kii«'», senaatin sotilaskomitealle kansallisella arm eijalla ei mil sioita tuntem attom an ja vähem tMX) frangia maksuksi siitä, että järjestyksen ia rauhallisuuden in , i , ,, nuKr.aam.ii.ta ampua maahan. On kuvatessaan mitenkä Sveitsissä loinkaan ole ollut m uuta teke män luokkatietoisen työläisenkin saisi sotaväkeä käytettäväkseen. kaupungissa ?,000 miehinen ar lähikanttooneisia tuotu .. n ! kuitenkin lohduttavaa, että tässä kansallista pakollista sotilasjär mistä kuin olla rikkaitten aseena tuollaista järjestelm ää ihaile Kolmekymmentä sotilasta tuo meija työnantajien käytettäväksi. Il kukistettaessa. \ . 1906 sotilaat nkoksellisesti! työläisten kaupungissa, mistä jestelm ää käytännössä toteute työväenliikettä maan, luullen itse aseen kouraan tiinkin työpaikalle lakkoon me lalla ja sitä settraavina päivinä Sveitsin sotilaita eivät nämä kes kohtelivat lakkolaisia Zuerichin 35.000 miestä kutsuttiin aseisiin sa saadessaan olevansa sen herra. nemistä ehkäisemään. Xämä a" i ratsum iehet sitten hyökkäilivät metulhty «ilaKten lakon aikana, lakkolaisia vastaan, S>4 kieltävtvi taan, että siellä on köyhän mie ki- ja yläluokan upseerit kohtele Tuollainen ajatus on kuitenkin settiin at tunnelin suulle ja kun hen mahdoton päästä upseeriksi: et sojossa laki« »laisten ilcnink- 19 p. kutsuttiin näet kutsua noudattam asta, k an san m itä suurin erehdys ia siksi a- lakkolaiset pysyivat horjum atta i pistim "Rekryytille maksetaan ensi- yhtään paremmin ja kansanval- kimppuun. liikkeelle koki mainen jalkaväki-; nessa tapahtui kiivaita ratsuvä- sian selvittämiseksi lainattakoon paatoksessaan, min varottam atta mäisenä harjotusaikana noin 10 taisenimin kuin niitä preussiläi- " \ . 19C4 nie taasen tapaamme rykm entti ja yksi ratsuvakikom p-; kihxökkävksiä väkijoukkoihin seuraavassa kappale Sveitsin työ- (tutkintokom itean raportin mu- senttiä päivässä ja toisena noin set upseerit kohtelevat sotilaita. kansalaisten armeijan, eli kan _. „ , ,ii iiiviiau, en Kan taisteluitten- historiasta, niin sel kaan).am nuittnn työläisten jouk- sallisen nijiiisin La chaux-de- paina, eli toisin sanoen 2.-33 so- kaikkine rikoksellisine julm uuk- 16, minkä vuoksi «11 itsestäänkin Jos lausut vastalauseen pahoinpi tila.i,a, 8? upseeria ja lo3 Hevosta : sineen ja niitä johtam assa oli selvää, että mikään työläinen ei telyä vastaan, niin saat kolmeksi vääkin selvemmin saamme käsi koon ja tapettiin siihen paikkaan tyksen siitä, mikä meidän kapi kohne ja kahtatoista haavotet- 1'onds’issa m urskaam assa kiven- lakkolaisia kurittam aan. Arkai-1 muuan viilatehtaan om istaja jo- voi olla upseerina. Hän huo vuorokaudeksi marssia vankityr- hakkaajien lakkoa. Sotaväki kut lem atta nämä kävivät rauhallis-j ka samalla oli ratsuväessä e v e t • 1*^- muuan sotilas talistejam m e tuossa järjestel tiin. 1 laavottuneista sitten vä maa, että 011 kyllin vaikea kus n)aa,}‘ suttiin paikalle siksi, että ker tällaisen rangaistuksen seurauk ten ihmisten kimppuun, vangit- tinä. Muualla, kuten esim Ve mässä niin voimakkaasti ja vas hän jälkeenpäin yksi vielä kuoli, tantaa itselleen alusvaatteita, rottiin kaupungissa ostetun joi sena teki itsem urhan." sitä t useita, nyrk.ttivat toisia ja , veyssä. M ontreax Palace-nimi- sukkia ja kenkiä, sekä pesettää tustam attom asti h u rm aa: joka kaiken lisäksi oli kuuden "Sveitsi on ensimäinen maa. lapsen isä. Tapauksen jälkeen takin revolvereita. Myöhemmin toisia taasen pieksivät sapeleit-j sessä suunnattom an suuressa ho- vaatteitaan ja että tästä palkasta __ w „.<,ajaiJvslcl. I _______ ämänkaltaista sotilasjärjestel- 1 ” • 1 •• jossa sotaväkeä alettiin työtaiste julistettiin Gosehenen piiritysti- kyllä saatiin selville, että nuo tensa lappeilla, seka lopulta k u l-j tellissa, tarjoilivat kauniit porva- ei kotona olevalle perheelle jää mää ihailevat tietenkin _ meidän revolveri; olivat porvarit wsta- jeftivat uhrejaan m o o tto riv au -; rinaikkoset sotilaille, "urhoolli- luissa lakkolaisia vastaan käy t laan. jonka alkaessa 13 työläistä kerrassaan mitään. Sveitsissä ei j voitonhinioiset kapitalistim m e , . - .. . -, . neet, m utta aikanaan ltelkän hu- nuilla sotilasharakkeihin. m issä, sille järjestyksen puolustajille’', tää ja tähän mennessä Sveitsin , kuljetettiin ahdinkoon joutuneelle so tilaan ! jotka, hillittöm ästi tvöläisiääii A lt»rr„i vankilaa,, ,a h„„ i t .rukkeella saatiin aihe k u t-' pahoinpitely alkoi uudelleen. E-¡viiniä ja suklaata, samalla tavalla kansallinen miliisi on kutsuttu 80 erotettiin työstä. Tapauksen perheelle anneta mitään m uuta i sortaessaan tarvitsevat kunnollis- kaikkiaan yli kaksikymmentä jälkeen Lausannen sanomalehdet stia Sotaväki paikalle. Vaikka rikoisesti mainitaan, mitenkä up- kuin ne Genevessä olivat v. l'M2 'kuin tavallista vai\aisavMstus.a. ta ruoskaa ja vihaisia verikoiria kertaa työnantajien etujen ni ylistivät " l rin sotilaitten urhout- kaikki oli aivan rauhallista. La seerit riisu tn r iv a t kaksi italia- tapahtuneen lakon aikana soti "Siten työväenluokka itsestään orjiensa kurissapitäm iseksi. Työ kon aikana ei kahden henkilöin laista työläistä alastomiksi, sido-] laille väkijuomaa ja sikaareja tar messä työläisiä kurittam aan. En ta . kun taasen Sveitsin isän täyttää sotaväessä rivit ja johto väestö kuitenkaan ei aivan suo sim äinen tällainen tapaus sattui maallinen sanomalehdistö» \ leen- sallittu kohdata toisiaan ilman tuttivat nämä suulleen pöytään | joilleet.—Ön näet viisasta ja vä jää ‘kansanvaltaisessa’ Sveitsin siolla ja tietensä kaulaansa sur- v. 18<i0 Vaudin kanttoonissa, mis sä kiitti hallitusta siitä, että se kolmannen aseellisen henkilön kiin, ja heitä sitten pitkän aikaa i rovaista olla hyvissä väleissä arm eijassa hallitset ille luokille. m ansilmukkaan pistä, m utta kun väliintuloa ja lakkolaisia vangit sä Lausannen kaupungissa lak ‘‘vähillä miehillä, pienillä rette tiin ilman m uuta aivan mieli ratsupnskoillaan suomivat. — On , vahtikoirain kanssa! Tämän li- Ratsuväki, jota tavallisesti lak sitä hyvästi kiihotetaan isänm aal ko juuri oli puhjennut. Samana löillä ja halvalla hinnalla hyvin valtaisesti. Samaan aikaan lak- tietenkin tarpeetonta huom auttaa, saksi antoivat Kohlerissa, Perre- kolaisten kimppuun ensiksi ko lisuudella ja kun muka oikea vi- että kaikki tämä tapahtui kiire-¡tissä ja Xestlessä eräät everstit aam una oli sotaväki m arssinut ‘reirusti’ oli koko jutun päättä katitettiin ‘Tribtinc de G eneve- ty n hel\eetsialaisen kansan vai- sotilasunivorm uun puettuja soti- mennetaan. muodostetaan sellai holl.nenkin vielä keksitään, niiu Moudoniin harjotttksiin. m utta nyt". O n vaikea sanoa tarko- sista miehistä, jotka läpi vuoden niminen sanomalehti siksi, että taisen vapauden nimessä! ciil” ¡laita tehtailijoitten käytettäväksi. itselleen hevosen voivat kustan sdloin valhtseva luokka saa s„„- kun lakko puhkesi, niin sotaväki tettiinko noilla “ vähillä kustan tää minkälaisen sortoa uhkuvan se sotaväestä oli uskaltanut lau ‘A . 1907 kutsuttiin maaliskuun ¡jotta nämä saatto iv at’suorastaan sähkösanomalla kutsuttiin takai nuksilla 'noita neljää tapettua sua: ‘niillä on jonkunverran häk taa. Viime syyskuussa tällaiset ^Rilasjärjestelm än tahan-a ja sin ja kun lähestyttiin Lausan miestä, vaiko kulutettua 20XKX) kiin suljettua eläintä ulkoasus loppupuolella \ antiin kanttoonis näillä teettää tärkeimpiä töitään joukot hajottivat rauhallisen so työväestö itse on kiihkoisena val sa 1. 4. 7, 8. ja 103 jalkaväki- pakollista ja virallista lakko- sialistisen nuorisoliiton juhlakili nen kaupunkia, niin sotilaat täyt- frangia ? saan'. Täm än saman lakon ai pataljoona. pataljoona karpiini- rikkurina oloa!" mis sen kannettavakseen hvväk- kiteen ratsastam alla suoraa päätä svntäär j f \ liiti 1 n n 1
