Sivu kak it
No. 58
toveri
■ggSBUBM B
T O V E R I
kuulumatonta. Vaikkakin selite antanut työnantajille mahdolli
sinkertaisesti. Ei minulla ole erittäin
tään
sen
soveltuvan
vain
sellai
hienoja alusvaatteita, eikä
•
L lnnen euomalaieen työväen äänenkannattaja, ilm estyy Aatorlasaa, Oregon,
suuden tällaisen aseen hankki
Tässä nuori herttainen rouva katsoi
Joka päivä, paitsi maanantaina.
siin tapauksiin, joissa suositel miseksi työväenliikettä vastaan.
taakseen, huomasi minut ja punas
TOIMITUSKUNTA:
laan omaisuuden hävittäm istä, Tai jos haluamme selittää, että
W. N. REIVO, A. SALMI, L. MOILANEN» J. MALO, K. E. HEIKKINEN.
tui. Minä siirryin toiselle puolen ka
niin voidaan se helposti sovel I. \ \ . \ \ .-liitossa majailevat työn
nensä
kuuluville.
Työväenluokan
pu
Saapui “vapaaseen” hujilla on m yöskin ju u re n sa om assa tua, jeten en enää kuullut miten he
'— — — — — —TOVERI
luttaa sosialistiseenkin agitatsio- antajien kätyrit, jotka järjestele
sitten jatkoivat keskusteluaan. Itsek
maahan
luokassaan ja kun se luokka h e rä ä seni tuumailin:
(Tho Comrade)
niin. \ oidaanhan esim. selittää vät “puhevapaustaigteluja”, voi
The organ of the Finnish workers in the W estern States. The only että yhteiskunnallista vallanko-
k äsittäm ään voim ansa voi se ta a ta
Ajatteles sentään niitä palvelijoita!
dakseen saada aikaan mellakoita,
Finnish daily in the West. Published daily, except Mouday, at Astoria,
sananvapauden ei ain oastaan om ille Pyytävät kaksikymmentä markkaa
V
enäläisen
k
irjailijan
,
kreivi
Leo
m ousta suosiva oppi on sellaise ovat vastuunalaisia tällaisten la
Ore., by the W estern Workmen's Publishing Society.
T olstoin poika, Ilja Tolstoi, saapui puhujilleen—kuten nykyään tek e v ä t kuukaudessa ja “yksinkertaiseen" nai-
Advertising rates in effect July l, 1912, 40c per inch. Special discount naan
vaarallinen omaisuudelle, kien laadinnasta, niin lopputulos joku aika sitten A m erikaan luenuoi- v allassaolijat—m utta m yöskin niille
allowed for larger and continuous advertisements.
sen pukeutumiseenkin
».------------------------ menee kolme-
sillä saattaahan hyvinkin käydä on vallan sam a: I. VV. \ \ .-liiton ) m aan isänsä opeista. H änellä tie- “to isin ” a ja te le v ille jo ita silloinkin sa ta a m arkkaa, vaikkei pidäkään h ie
TOVERI, BOX 99, ASTORIA, OREGON.
AUGUST NIKULA, Manager.
siten.
että
vallankumouksen suosim at m enettelytavat, vaikka- tystl oIi jonkunlainen ennakkokäsitys m ahdollisesti on olem assa.
noja a lu sv a a tte ita .
—Olka.
□ □ □
Entered as second-class mail matter July 18, 1912, a t the Post-Office at pyörteissä häviää ihukan om ai kaan sellaista ei pantaisi toimeen A m erikasta ja se luonnollisesti oli
Astoria, Oregon, under the Act of March 3rd, 1879.
. . „ .
niiden oppien m ukainen m itä aine-
Nekin muuttuvat
suuttakin. Tosin
tällainen seli- Mt« Irastaan ... u to n n im
ALUSTUKSIA
»
is s ä ja se n |
tav o istaan ja laito k sistaan
SUBSCRIPTION RATES:
tys vaatii varsin m ielivaltaista peruslakien perusteella, antavat ¡ovat E uropaan lev ittän eet. Hän luu-
M aailm an seitsem än ih m että van-
IN THE UNITED STATES AND CANADA:
selitystapaa,
m
utta
amerikalaisel-
halla
ajalla olivat: Kgyptto p y r.m il- j L ä n s i p i i r i n p H r i k o k O U k -
tvohantajien
kätyreille
juuri
sen
■
lotteli
tulleensa
vapaaseen
m
aahan,
F o r i y e a r $3.75; F o r 6 M onths, >2.00; For 3 M ouths, $1.25; F or 1 M outh 50c.
ta tuom ioistuim elta kyllä saattaa tilaisuuden, jota he ovat vailla.- ,naahan jossa saapi puhua aJ'atuk’ dit, F aro ssaaren m ajakka, Babylonin I
llm o tu sh in ta 40c p alstatu u m alta. K uolem au-ilm otukset $1.50 k e rta ja
sensa julki pelk ääm ättä puheoikeu riippuvat pu u tarh at, Efeson tem ppeli,
selle
m uistovärsyillä $2.00 kerta. Kihlaus-, syntym ä- ja avioliitto-llm otukset 50c sellaistakin odottaa.
I yönantajille ei mikään ole ten sa m enettäm istä.
Ju p ite rin patsas, A rtem isian h a u ta
k e rta , haju taan tieto - ja niineuuiuutto-iluiotukset 25c k erta, uaim a-iim otuks it
Jos laki sovitettaisi ainoastaan mieleisempää .kuin heidän itse
P itk ä lti ei kreivIUisen a g ita atto rin kam m io ja R hodossaaren jättiläis-
$1.50 k e rta , avioero-iim otuksel $1.00 kerta. S eisovat ilm otukset se u raav au
D iam ondviilen S. S. O sasto e h d o t
h in ta lu e tte lo n m ukaan p alsta tu u m alta: 1 v. 20c, ‘4 v. 20c, 3 kk. 25c, 1 kk. 30c. siihen, mikä koskee suoranaista järjestäm änsä provokatsioni tv ö -1 kuitenkaan ta rv in n u t, noita harhaku- patsas. — K eskiajan ihm eet olivat ta a p iiripuhujan tai o rg an ise era aja n
S atu n n aisista ilm otuksista tulee rah an se u ra ta m ukana. E nglannin o m aisuudenhäyittäm ispropagan- väcnliikkeen riveissä, ja k u n 'o n ! viaan kulettaa kun amerikalaiset itse Rooman
Kolosseum ,
A leksandrian toim en kokonaan lak k a u tta m ista.
k ie le stä suom ennetaan vapaasti.
J
1
h
ti
P e ru ste lu t:
h
än
et
n
iistä
v
a
p
au
ttiv
at
kieltäm
ällä
katakom
bit,
K
iinan
m
uuri,
druiidien
daa, niin silloin sitä ei voitaisi olemassa järjestö, joka muka työ
Jo s otam m e huom ioon sen huikean
h
än
eltä
puheoikeuden
Colum
bian
yli
tom ppeli E nglannissa, Pisan kallistu
TILAUSHINNAT YHDYSVALLOISSA JA CANADASSA:
koskaan sovittaa työväenliikettä väenliikkeen
menettelytapoina opiston salissa. Kun Toistoille il nut torni, N ankinin posliinitorni ja kustannuksen, jo k a koituu varsinai-
1 vuosikerta $3.75; 6 kuukautta $2.03; 3 kuukautta $1.25; 1 kuukausi 50c.
.................- .......................
.........................................
<. ; sen
piiripuhujan k ie rtä m ise stä jokai-
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE:
*
i vastaan, sillä työväenliikkeen e- suosi omaisiin denhä vittiimistäkin, m oitettiin kielto lausui hän:
Sofian kirkko. — Uuden ajan ihm eet ’ sella pienem m älläkin su o m alaisasu
tujen mukaan ei sellaista pro niin muodostuu tilanne juuri sik
1 vuosikerta $5.50; 6 kuukautta $3.00.
“ Venäjä tulee häm m ästym ään suu ovat langaton sähkötys, puhelin, len tuksella sekä varsinkin vuoristoval
resti
saadessaan kuulla sen.
pagandaa
voida
koskaan
h
arjo
it
tokone, radium , a n tise p tise t aineet, tio itten m aan tieteellisen asem an, sen
Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katujen kulmassa.
si, miksi työnantajat sen halua
pienehkön suom alaisten luk u m äärän
“ Minä uskoin täm än m aan olevan spektrali-analyysi ja x-säteet.
Telefooni: konttori 365, toim. 832.
taa. Xe, jotka sitä harjoittavat, vat muodostaa. Seurauksena sel-
ja harvan asu tu k sen , huom aam m e e t
vapauden ja puhevapauden maan.
□ □ □
’
tä jokainen p u h etilaisuus tulee m ak
toim ivat työnantajien kätyreinä. laisesta mielettöm yydestä saam- I Minä
pidin sam an puheen Moako-
aan m elko sum m an.
“Ajatteles — kaksikym sam S aadaksem
M u tta kun sam at työnantajat, nie
m e asian m ahdollisim
me oikeusjutun oikeusjutun van polyteknillisessä m useossa, suu-
jotka ovat lain laadituttaneet, lä jälkeen, kuluttaa niihin varoja vim m assa auditorium issa m itä Mos- mentä markkaa kuu man tarkoin valaistuksi, o tta k a am m e
vertailun
vuoksi
ta rk a sta a k se m m e
Sotavaaran partaalla k in täydenystä voimme silloin hettelevät kätyreitänsä levittä
»n
i--
kaudessa!”
k iertom atka en sin n äk in W yom ingin
ja uuden
vliteydessa tehdään
a -' kovassa on, lokakuun 21 päivänä,
myöskin odottaa ja sittepä se ai-
....
, , .. .
.
P olnsisensuuri hyväksyi sen, m utta
valtiossa. Jos tän n e läh etäm m e k ie r
, , •
,,
...
, . maan om aisuudenhävittäm isoppe- gitatsiom a sen saman tyonanta-1
teidäö mahtava yliopistonne ei silä
kaakm asema olla sellainen kuin i .
1
tävän
puhujan, nousee sen palkka
Toinen
rouvista
oli
pieni,
h
e
rtta
i
Presidentin uhkaus oikeuttaa
i jaan työväestön keskuuteen ja juliittojen harjoittam an provo- salli. Minä olen pahoillani Colum-
m
atk
a
k
u
sta n n u ste n kanssa alun kol
suurkapitalistit «ivat halunneet;
nen ja nuori. N ahoilla reu n u stetu n
am erikalaiset kauppalaivat ases-
i m
i i a atta
i i » ftdidd
o i i a i i ä , j jos
os n
c s n i im
/ n u äärin
ai m
sataa u dollaria,
k esk
kun
eräät "uniotkin" sellaista katsionin harjoittamiseksi, jokatbian puolesta.”
silloin voidaan syöstä maa sotaan
päällystäkin a lta v&lkähti a in a sil- kolme luentoa pitää jokaisena pai-
tautum aan, ajaa maan sotavaa
propagandaa suosivat, niin voi jutunkin on aiheuttanut.
i ti tällöin
♦ n I Liin ni,
Li. 11, e ja pitk
t a i. ät x. ken i. kassa,
.
. niissä
. •
t _ • _ x.
l lukum
_ _ i___v ää
xr
' K reivi n ä y ttä ä jääneen siihen käsi- 1
loin
sllkklham
suom alaisten
milloin hyvänsä.
ran partaalle, ja niiden toiveet,
! tykseen, e tte i hän olekaan vielä saa- g än varret
daan niiden suosiollisella avus
loistivat p e ilik ir k k a in a ^ ra
noin 50 ■>« sitta ylöspäin. Yh-
Se on kamalaa ajatella, m utta
vanhem
ni
ia sull^
P istäkää,nm e
täh ä n tilastoon vielä
M
utta
työnantajat
eivät
järjes-
punut vapaaseen m aahan, koska hän Toinen rouva t oli
jotka luulivat muutamien yksi
oli
vanhem
pi
ja
suu
tuksella saada laista varsin tu r
Colorado
ja
U
tah,
jo issa y h tee n sä on
mitään voimaa ei ole, joka voisi
tyisten estävän maan sodasta,
miollinen
ase työväenliikettä tykään tarp eetto m asti; niillä ovat j ‘4 ole lainkaan päässyt vapaam piin rem pi, m u tta myöskin hienosti puet korkeintaan 6 kylää, joihin puhujan
asettua väliin.
( )n säälittävää
tarkoin harkitut suunnitelm ansa j " loihi» kuin “ itä hänellä oli V enä tu ja m iellyttävä. K eskustelustaan ollenkaan ta rv itse e poiketa, tarkotuk-
tulevat silloin särkymään. Kun
vastaan.
nähdä työväestön vapaaehtoisesti
ja paras mistä on sisäinen pro jällä k ä ä n ; eipä edes kaikki nekään päättäen eivät he olleetkaan vaan sella saada puhetilaisuuksia. K u stan
kongressi kutsutaan ylim ääräi
oikeudet ole täällä hänen käytettä- tavallisia m uotinukkeja, vaan tuntui- nukset näissä viim eksi m ainituissa
Siitä on vielä sekin haitta, et
alistuvan teurastettavaksi, m utta
vokatsioni
työväenjärjestöissä
ja
seen istuntoon ensi kuun alussa,
vinään kuin hänellä oli kotim aassaan. 1 vat olevan selvillä kalliista a ja s ta ja valtioissa nousevat lähelle k a k sisa ta a
jos sota julistetaan, niin sen tu tä (jonipersin kaltaiset työnanta niiden seurauksia vastaan kävdvt
(200) dollaria. Y hteensä siis n äissä
T ällaisten .kreivillisten a g itaatto rien sen vaatim uksista.
kuten on ilm otettn, niin kaiken
3 :saa m ainitussa valtiossa nousevat
jien
ystävät
suiintaavat
toim
in
lemme näkemään. M uutamat yk
oikeustaistelut, joissa työläiset j oikeudet ovat kuitenkin k aik esta huo-
“ Vieläkö sinä tulet toim een kah k u stannukset tuohon huikeaan sum
todennäköisyyden mukaan tulee
sityiset saattavat kieltäytyä, uh tansa yhä enemmän ja enemmän saavat maksaa satojatuhansia doT limatta loislavat v e rra ttu n a niihin della palvelijalla?" kysyi rouvista m aan $400.00. Kun sitten otam m e
se saamaan tehtäväksensä vie
huomioon, e ttä vain noin yksi kolm as
,,i .
i
. ¡oikeuksiin joita työläisten agitaatto- vanhem pi.
rata itsensä muualla kuin sodas työnantajia tyydyttäväksi, ollak 1 laieit.t tuodessa.
Kussa kasvate-
,,,
. . . .
osa
suom alaisesta v ä e stö stä on sa a
läkin sekavampien pulmien sel
reillä on k äy te ttä v ä n ä än niin Vena
“ Ei, m inä otin viime viikolla jo puvilla p uhetilaisuuksissa, tu le e n ä it
sa, m utta yksilöitten uhrautum i- seen muka laille kuuliaisia. Lak- taan sympatiaa provokaattoreita- i i jäUä
kuin
taälläkin.
Eivat
taida
vittelyn kuin nykyiset ovat. Jos
nen ei mitään merkitse, itsensä kotaistelut, joissa työnantajat ai kin kohtaan, vielä usein käy n iin - i M oskovankaan koulujen ovet olla a- kolm annen. O11 sentään niin paljon ten karvain tällä tav alla o p ettam i
kauppalaivat siihen mennessä a-
työtä ja palvelijat ovat nykyään niin nen ylen kalliiksi.
am m uttam isella tai vankeuteen na hävitettävät om aisuutta, voi kin, että todellinen u hin jää vä- ■ to im et Venäjän sosialidem okraatisen laiskoja — —”.
M yönnettäköön, e ttä on valtioita
sestetaan, niin täytyypä todella
daan
mielivaltaisella
selityksellä
länsipiirissäkin.
joissa jä rje stä m isty ö
menemisellä eivät m uutam at voi
hemmälle siinäkin.
puolueen puhujille.
J a vähem m än
“J a niin vaateliaita, m inä saan kiertävän
kin ihmeitä tapahtua, ellei siksi
o
rg
an
iseeraajan
k a u tta
tämän
lain alaiseksi
..........
.
.
huom atuissakin suojissa puhum isen nykyään m aksaa kaikille viisitoista m uodostuu
korvata sitä mitä työväestö on asettaa
enem m än
ta rk o tu sta a n
jo saada asioita siihen kuntoon,
J
n
tulee tap ah tu a juu ri siten kuin po m arkkaa kuukaudessa.”
'
vastaavaksi. S ellaisia ovat esim . O re-,
luokkana rikkonut, ja siksi olein- myöskin. Eihän kukaan voi taa
tan
huomioon
mitään
siveclli-
liisisensuuri sen m äärää, pienikin
että ollaan vain sodanjulistusta
“Niin,
m
utta
a
ja
tte
le
s
—
m
inun
kun gon ja Wa. hl gton, joissa asu u suu
ta,
etteivätkö
työnantajat
voi
on
4 mekin melkein toivottom assa a-
s y y s p e r u s te i ta , s itä muka että me to ttelem attom uus
poliisia
kohtaan täytyy tälle uudelle m aksaa kaksi rem pi m äärä nuom alaisia pienem m äl
vailla.
lä alueella. M utta p alkkaam inen koko
semassa mikäli sodan estäminen nistua om aisuutensa hävittäm i vastustam m e Omaisiiudenllävittä- lässä
johtaa vankilaan tai kym m entä m arkkaa k u u k a u d e ssa !”
piirin
kustannuksella puhujan, joka
Vain se seikka, että kongressin
on kysymyksessä. Muuhun toi sessä lakon aikana ja silloinhan m
“K aksikym m entä m arkkaa kuukau k iertäisi vain osittain piirin, on k e r
k » ,. ,0-.., siksi että se on sivecl-
•
i johonkin m uuhun rangaistukseen. Sa-
misteoriaa
viimeisellä istuntokaudella oli
x..............
..
,, ,
muin on so sialististen ja unionistis- dessa! ?”
rassaan epäjohdonm ukainen.
mintaamme nähden sitävastoin tuomioistuimella on oivallinen ti
lses
i
vaanii,
annit
o
enkaan,
L en pUhuja in laita tässäk in m aassa,
On luonnollista, e ttä piirip u h u jan
m äärätty aika, jonka sivu se ei
"Niin
—
a
ja
tte
le
s
ja
ennen
sai
ole toivottomuuden, joskin kyllä laisuus julistaa lakkolaisia syyl
tai org an iseeraajan toim en kokonaan
m
utta
me
vastustam
m
e
sitä
sik-
;
T
äälläkin
ovat
varm
at
ra
ja
t
m
issä
kahdeksalla
m
ark
alla.”
voinut istuntojaan jatkaa, viivyt ajattelun syytä.
liseksi lain rikkomiseen, tuomita
lakkauttam inen sa a tta isi v alistustyön
si, että se «>n työväenliikkeelle Ja m iten saapl puhua; on seutuja,
“H erra jum ala sentään! Kyllä ulilla aivan puutteelliseksi. Täm än aukon
ti sotakiihkoilijaiu aikeita hiu
johtajat vankilaani ja pakkoltirt-
täy ttäm isek si otettak o o n käytäntöön
piia8y J°k a ,- i lta sosialistiselta nykyään on hyvät a ja t ! ”
kan, m utta todellisuudessa mi ¡Voimakas ase työväen vuttaa unioiden kansat sakkora- taktillinen virhe, m enettelytapa- Ho,ll,n
ja unionisiIselta puhujalta on kiel
"On niillä, eivätkä ne yhtään a- toinen, ta rk o tu sta a n vastaavam pi v a
virhe, jota tuskin, millään voi-
tään esteitä ei niille voitu aset
piirlkom itea
hojen maksuksi. Kassat voidaan
letty, m elkeinpä kuolem an uhalla.
jatte le , eivätkä välitä, m iten heille listustyötäpä. -»Esim.
liikettä vastaan
kustantakoon päivaieäi« mme ohella
da.’tn korjata. X’äitä kvsvmvksiä,
taa.
K relvllllset puhujat kyllä jaksavat jak setaan m aksaa niin paljon.”
jo vaikka etukäteen pidättää sen
n. s. ngltatsionhium e»« n
v äh in täin
"E ivät välitä, vaikka kaikki nyky kerran kuukaudessa E ttä näm ä saa
\ iimeksi tulleitten uutisten varalta että lakkorettelöissä sat kuten kaikkia työväenliikkeen k antaa sen kahleen, jonka virk ak u n ta
Presidentin ilmoitetaan nyt an
m enettelytapoja koskevia kvsv- heidän jalkoihinsa a settaa , se el heitä ään on niin kallista. Ruokakin tulee daan sisältö rik k aak si, voimm e sillä
tavan luvan kauppalaivojen a Kes mukaan on \\ ashingtonin vak tuu omaisuuden
hävittäm istä,
näännytä, m utta toisin on työväen m aksam aan kolme k ertaa niin pal rahalla, jolla puhuja k u stan n ettiin ,
täm iseen heti ja sitte pyytävän ti«m laitilaatijakunta hyväksynyt josta syy onnistutaan asettam aan myksiä voidaan käsiiellä ainoas puhujien laita. Niille lyödään a r jon kuin ennen.
hankkia tarpeeksi hyviä av u stajia.
taan
työväenliikkeen
hyödyn
N
äitä leh tiä lähettäköön piirlkom itea
sadan miljoonan dollarin m äärä n. s. anti-sv ndikalistisen lakiesi union jäsenten niskoille.
m otta kapula suuhun heti kun asem a,
J a pukeutum inen sitten, su katkin kullekin paikkakunnalle vapaasti Jaet
kannalta, ja m enettelytapaa, joka käy kriitilliseksi, kuten lakko y.m m aksavat kolm attakym m entä m ark tavaksi. Me tiedäm m e e ttä on ty ö läi
rahaa, jolla peitettäisiin “ muista tyksen, joka määrää aina kym
Xe. jotka uskovat i. vv. vv iä i
siä. jo tk a su o ran aisesti pelkäävät so
toim enpiteistä” johtuvat kulut. meneen vuoteen saakka vankila- syyden olevan sellaisen pelotta takaa riistäjille voimakkaimman tapäukisssa, p uhum attakaan sellai kaa”.
sialism ia, eiv ätk ä niinm uodoin m il
“
K
engät
lähes
s
a
ta
.”
sesta
kuin
so
ta
tila
n
te
e
sta
,
jolloin
hell
aseen
työväenliikettä
vastaan,
Ja epäilem ättä tulee kongressi rangaistusta ja viiteentuhanteen van laitoksen, joka pakottaa työn
loinkaan m ene sen puolueen puhujaa
“ Niin ja m uut sam alla tavalla. Mie kuulem aan. Jos tällaisen tarkotuk-
osotimme, ei sttin- iä ei ole pienintäkään p u h e o ik e u tta
silloin m yöntäm ään kaiken mitä dollariin sakkoa omaisuuden hä antajat m enetteleinän tavalla ta . kuten edellä
.
K reivillisillä ja m uilla yläluokan heni on laskenut, e ttä minun pukeu seensa sovellutetun lehden viem m e
presidentti vaatii, kaiken mitä vittäm istä tarkoittavien oppien valla. ovat omien harhakäsitteit- kaan voida puolustaa työväen- pu h u jin a on ju u ren sa hallitsevissa, tum iseen! m enee kolm esataa m ark tuolle m ainitunlaiselle työläiselle, voi
i heillä on m ahtavia tuttavuuksia, joi- kaa kuukaudessa.”
'iän sitä katsellessaan huom ata siel
täm n maan suurkapitalistit vaa levittämisestä.
tensä uhreja. I. \Y. W .-liitto on liikkeen etujen kannalla.
lä sen evankelium in, jo ta hänkin ta r
*
’•
*
---------
—
|
den
v
aik
u
tu
k
sesta
heille
av
aan
tu
v
at
"E i se ole ollenkaan paljon.”
tällainen julkeus on ennen- oma istut denhä vittämiste« »rioillaan
tivat. Pakollisen asevelvollisuus-
vitsee.
T a r k a sta T o v e r in ilm o itu k s ia . '■ luentosalien ovet ja he saavat äii-
Ei olekaan, m inä pukeudunkin yk
Ylläolevan p eru steella e s ittä ä Dla-
ÄftÄÄftÄÄÄÄÄÄÄÄÄftÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ#
kiväärinsä kovilla panoksil-
" \ . 1*K)1 asestettiin kaksi kom p kana lausui muuan upseeri rai- michiä pataljoona rekrvvttejä, 2
Yleinen sotilaspakko ja tivät
Eikö olekin liikuttavaa rakas- kansanjoukkoon ja erotukselta
la ja kiinnittivät pistim et kär- paniaa jalkaväkeä kun Simplonin
lotievaunussa ojentaessaan lada- ja 4 ratsUväiosasto ja 'k u ts u n ta tettavuntta ja hienoa yhteisym ja säälittä tallaten niaahatc mie
työtaistelut Sveitsissä kiin palauttaakseen takaisin jär tunnelityöllä alkoi lakko. 'Soti tun
ptstuohnst penkillä istuvia i nOSt«,väkeä lak k o laisia va laan
jestystä, jota ei vielä oltu edes laat. koko maa luottaa nyt tei italialaisia lakk, »laisia vastaan ; s t )rl)CS.sa. V eveyssä. M ontreaux’- m ärrystä kapitaalin ja armeijan hiä, tiaisia ja lapsia aivan kuin
rik< »ttukaan.
hin', sanoi komentava upseeri Xaita me annamme teille maka- issa ja Lausannessa. < )rbessa —tiliin ‘hasavahaisen" ja erin koiria.
Viime aikoina on Yhdysvaltain
omaisen ihailtavan kansallisen
"Ileinäk. 17 p., v. 1875, meni miehilleen, 'nyt on kysymyksessä roonien asemasta teitä tvvnnvt-
Kun my liv työläiset kutsuttiin
sotilaitten oli valalla sitoudutta arm eijan välillä!
porvaripiireissä
usein
ihailtu (»oschunenissa 2,001) kaivostyö pahempi kuin mikään sota, sillä taäkseinnie'.
Sitten käytettiin va ‘ampumaan lakkolaisia jos tar
lakkoon, niin lähiseudun niaalais-
\ Inlysvaltain hallitus on viime joukkojen upseerit, jotka samalla
Sveitsissä voimassa olevaa kan läistä lakkoon vaatien oikeutta teidän on kivääreitänne käytet sotaväkeä kun lakkolaisilta kiel
ve
vaatii'
ja
kun
kolmisenkym
aikoina
tutkinut Europan sotilas- olivat näitten myllyjen johtajia
sallista sotilasjärjestelm ää ja eri saada ostaa elintarpeensa sieltä tävä lakkolaisia vastaan ja puo- lettiin oikeus omalla talollaan
mentä
sotilasta
kieltäytyi
valaa
oloja melko tarkkaan etsiessään
koisella hartaudella on sen tu mistä halusi, eikä yksinomaan lustaakseane niitä, jotka haluavat laulaa ja lopuksi, elok. 4 p., sota-, vann.
»liiasta, niin heidät vangit itselleen ja täkäläiselle kapitalis ja omistajia, kutsuivat joukkonsa
paista koetettu saada käytäntöön yhtiön puodista, sekä sen lisäksi tehdä ty ö tä’.
väkeä käytettiin karkottam aan tiin. eveyssä sotilaat kom ennet
koolle ja rikoksellisella raakuu-
otettavaksi myöskin täällä. "K an palkankorotusta, parempia työ
mille parhaiten soveltuvaa muo delja maalaisväestö tällöin jo u
lakkolaisia,
koska
niiflä
ei
ollut
läm än asian yhteydessä
sallinen asestautunjinen" kuulos ehtoja ja parempaa ilmanvaihtoa» " \ . 1902 kutsuttiin 3,500 jalka- ‘mitään näkyvää keinoa itsensä tiin täyttäm ään kivääreittensä toa.
tui kakistam aan kaupunkilaisten
taa tosiaankin jossain määrin kan työpaikalla kaivoksessa. Tällöin miestä ja alppiopasta h ajo tta ylläpitäm iseen’, kuten Xeuchatel makasiinit viidellä panoksella sil tammik. 16 ., v. 1917, selitti Phi
maan
rauhallista
lakkolaisten
tä varalta, että jos mielenosotta- lip Sheafer, entinen Sveitsin k an p:?lkka«työläii en yrityksen pa
sanvaltaiselta ja siksi sellainen kaivoksen johtaja la v re tarjosi
kanttoonin kansleri. Ed. Droz,
kulkuetta
Genevessä
ja
seuraa-
jat nostaisivat ptenemmänkään salliseen arm eijaan kuuluva hen rantaa olosuhteitaan.' Sveitsin
ajatus saattaa helposti johtaa a- L rin kanttoonin hallitukselle 20,-
k u istu saattaessaan kanttoonissa 1^1:,,;;,,
•, • ••
•,
vai^t
päivänä,
9
p.
lokak..
oli
ii r i, . . . , . ! . . ,
1 n-
.
‘>a,liian, m m ne voitaisiin aikaa kii«'», senaatin sotilaskomitealle kansallisella arm eijalla ei mil
sioita tuntem attom an ja vähem tMX) frangia maksuksi siitä, että
järjestyksen
ia
rauhallisuuden
in
,
i
,
,,
nuKr.aam.ii.ta ampua maahan. On kuvatessaan mitenkä Sveitsissä loinkaan ole ollut m uuta teke
män luokkatietoisen työläisenkin saisi sotaväkeä käytettäväkseen. kaupungissa ?,000 miehinen ar
lähikanttooneisia
tuotu
..
n
! kuitenkin lohduttavaa, että tässä kansallista pakollista sotilasjär mistä kuin olla rikkaitten aseena
tuollaista
järjestelm ää
ihaile Kolmekymmentä sotilasta tuo meija
työnantajien
käytettäväksi.
Il
kukistettaessa.
\ . 1906 sotilaat nkoksellisesti! työläisten kaupungissa, mistä jestelm ää käytännössä toteute työväenliikettä
maan, luullen itse aseen kouraan tiinkin työpaikalle lakkoon me
lalla
ja
sitä
settraavina
päivinä
Sveitsin
sotilaita
eivät
nämä kes
kohtelivat
lakkolaisia
Zuerichin
35.000
miestä
kutsuttiin
aseisiin
sa saadessaan olevansa sen herra. nemistä ehkäisemään. Xämä
a" i ratsum iehet sitten hyökkäilivät metulhty «ilaKten lakon aikana, lakkolaisia vastaan, S>4 kieltävtvi taan, että siellä on köyhän mie ki- ja yläluokan upseerit kohtele
Tuollainen ajatus on kuitenkin settiin at tunnelin suulle ja kun
hen mahdoton päästä upseeriksi:
et
sojossa
laki« »laisten ilcnink- 19 p. kutsuttiin näet kutsua noudattam asta, k an san
m itä suurin erehdys ia siksi a- lakkolaiset pysyivat horjum atta i pistim
"Rekryytille maksetaan ensi- yhtään paremmin ja kansanval-
kimppuun.
liikkeelle
koki
mainen
jalkaväki-;
nessa
tapahtui
kiivaita
ratsuvä-
sian selvittämiseksi lainattakoon paatoksessaan, min varottam atta
mäisenä harjotusaikana noin 10 taisenimin kuin niitä preussiläi-
"
\
.
19C4
nie
taasen
tapaamme
rykm
entti
ja
yksi
ratsuvakikom
p-;
kihxökkävksiä
väkijoukkoihin
seuraavassa kappale Sveitsin työ- (tutkintokom itean raportin mu-
senttiä päivässä ja toisena noin set upseerit kohtelevat sotilaita.
kansalaisten
armeijan,
eli
kan
_.
„
,
,ii
iiiviiau,
en
Kan
taisteluitten- historiasta, niin sel kaan).am nuittnn työläisten jouk- sallisen nijiiisin La chaux-de- paina, eli toisin sanoen 2.-33 so- kaikkine rikoksellisine julm uuk- 16, minkä vuoksi «11 itsestäänkin Jos lausut vastalauseen pahoinpi
tila.i,a, 8? upseeria ja lo3 Hevosta : sineen ja niitä johtam assa oli selvää, että mikään työläinen ei telyä vastaan, niin saat kolmeksi
vääkin selvemmin saamme käsi koon ja tapettiin siihen paikkaan
tyksen siitä, mikä meidän kapi kohne ja kahtatoista haavotet- 1'onds’issa m urskaam assa kiven- lakkolaisia kurittam aan. Arkai-1 muuan viilatehtaan om istaja jo- voi olla upseerina.
Hän huo vuorokaudeksi marssia vankityr-
hakkaajien
lakkoa.
Sotaväki
kut
lem
atta
nämä
kävivät
rauhallis-j
ka
samalla
oli
ratsuväessä
e
v
e
t
• 1*^- muuan sotilas
talistejam m e
tuossa järjestel tiin. 1 laavottuneista sitten vä
maa, että 011 kyllin vaikea kus n)aa,}‘
suttiin
paikalle
siksi,
että
ker
tällaisen
rangaistuksen
seurauk
ten
ihmisten
kimppuun,
vangit-
tinä.
Muualla,
kuten
esim
Ve
mässä niin voimakkaasti ja vas hän jälkeenpäin yksi vielä kuoli,
tantaa
itselleen
alusvaatteita,
rottiin
kaupungissa
ostetun
joi
sena
teki
itsem
urhan."
sitä t useita, nyrk.ttivat toisia ja , veyssä. M ontreax Palace-nimi- sukkia ja kenkiä, sekä pesettää
tustam attom asti h u rm aa:
joka kaiken lisäksi oli kuuden
"Sveitsi on ensimäinen maa. lapsen isä. Tapauksen jälkeen takin revolvereita. Myöhemmin toisia taasen pieksivät sapeleit-j sessä suunnattom an suuressa ho- vaatteitaan ja että tästä palkasta
__ w „.<,ajaiJvslcl.
I _______
ämänkaltaista
sotilasjärjestel-
1
” • 1 ••
jossa sotaväkeä alettiin työtaiste julistettiin Gosehenen piiritysti- kyllä saatiin selville, että nuo tensa lappeilla, seka lopulta k u l-j tellissa, tarjoilivat kauniit porva- ei kotona olevalle perheelle jää mää ihailevat
tietenkin _ meidän
revolveri;
olivat
porvarit
wsta-
jeftivat
uhrejaan
m
o
o
tto
riv
au
-;
rinaikkoset
sotilaille,
"urhoolli-
luissa lakkolaisia vastaan käy t laan. jonka alkaessa 13 työläistä
kerrassaan mitään. Sveitsissä ei j voitonhinioiset
kapitalistim m e
, . -
..
.
-,
. neet, m utta aikanaan ltelkän hu- nuilla sotilasharakkeihin. m issä, sille järjestyksen puolustajille’',
tää ja tähän mennessä Sveitsin , kuljetettiin
ahdinkoon
joutuneelle
so
tilaan
!
jotka,
hillittöm
ästi
tvöläisiääii
A lt»rr„i vankilaa,, ,a h„„ i t .rukkeella saatiin aihe k u t-' pahoinpitely alkoi uudelleen. E-¡viiniä ja suklaata, samalla tavalla
kansallinen miliisi on kutsuttu 80 erotettiin työstä. Tapauksen
perheelle anneta mitään m uuta i sortaessaan tarvitsevat kunnollis-
kaikkiaan
yli kaksikymmentä jälkeen Lausannen sanomalehdet stia Sotaväki paikalle. Vaikka rikoisesti mainitaan, mitenkä up- kuin ne Genevessä olivat v. l'M2 'kuin tavallista vai\aisavMstus.a. ta ruoskaa ja vihaisia verikoiria
kertaa työnantajien etujen ni ylistivät " l rin sotilaitten urhout- kaikki oli aivan rauhallista. La seerit riisu tn r iv a t kaksi italia- tapahtuneen lakon aikana soti
"Siten työväenluokka itsestään orjiensa kurissapitäm iseksi. Työ
kon aikana ei kahden henkilöin laista työläistä alastomiksi, sido-] laille väkijuomaa ja sikaareja tar
messä työläisiä kurittam aan. En ta . kun taasen Sveitsin isän
täyttää
sotaväessä rivit ja johto väestö kuitenkaan ei aivan suo
sim äinen tällainen tapaus sattui maallinen sanomalehdistö» \ leen- sallittu kohdata toisiaan ilman tuttivat nämä suulleen pöytään | joilleet.—Ön näet viisasta ja vä jää ‘kansanvaltaisessa’ Sveitsin siolla ja tietensä kaulaansa sur-
v. 18<i0 Vaudin kanttoonissa, mis sä kiitti hallitusta siitä, että se kolmannen aseellisen henkilön kiin, ja heitä sitten pitkän aikaa i rovaista olla hyvissä väleissä arm eijassa hallitset ille luokille. m ansilmukkaan pistä, m utta kun
väliintuloa ja lakkolaisia vangit
sä Lausannen kaupungissa lak ‘‘vähillä miehillä, pienillä rette tiin ilman m uuta aivan mieli ratsupnskoillaan suomivat. — On , vahtikoirain kanssa! Tämän li- Ratsuväki, jota tavallisesti lak sitä hyvästi kiihotetaan isänm aal
ko juuri oli puhjennut. Samana löillä ja halvalla hinnalla hyvin valtaisesti. Samaan aikaan lak- tietenkin tarpeetonta huom auttaa, saksi antoivat Kohlerissa, Perre- kolaisten kimppuun ensiksi ko lisuudella ja kun muka oikea
vi-
että kaikki tämä tapahtui kiire-¡tissä ja Xestlessä eräät everstit
aam una oli sotaväki m arssinut ‘reirusti’ oli koko jutun päättä
katitettiin ‘Tribtinc de G eneve- ty n hel\eetsialaisen kansan vai- sotilasunivorm uun puettuja soti- mennetaan. muodostetaan sellai holl.nenkin vielä keksitään, niiu
Moudoniin harjotttksiin. m utta nyt". O n vaikea sanoa tarko-
sista miehistä, jotka läpi vuoden
niminen sanomalehti siksi, että taisen vapauden nimessä!
ciil”
¡laita tehtailijoitten käytettäväksi. itselleen hevosen voivat kustan sdloin valhtseva luokka saa s„„-
kun lakko puhkesi, niin sotaväki tettiinko noilla “ vähillä kustan
tää minkälaisen sortoa uhkuvan
se sotaväestä oli uskaltanut lau
‘A
.
1907
kutsuttiin
maaliskuun
¡jotta
nämä
saatto
iv
at’suorastaan
sähkösanomalla kutsuttiin takai nuksilla 'noita neljää tapettua sua: ‘niillä on jonkunverran häk
taa. Viime syyskuussa tällaiset ^Rilasjärjestelm än
tahan-a ja
sin ja kun lähestyttiin Lausan miestä, vaiko kulutettua 20XKX) kiin suljettua eläintä ulkoasus loppupuolella \ antiin kanttoonis näillä teettää tärkeimpiä töitään joukot hajottivat rauhallisen so työväestö itse on kiihkoisena val
sa 1. 4. 7, 8.
ja 103 jalkaväki-
pakollista ja virallista lakko- sialistisen nuorisoliiton juhlakili
nen kaupunkia, niin sotilaat täyt- frangia ?
saan'. Täm än saman lakon ai pataljoona. pataljoona karpiini- rikkurina oloa!"
mis sen kannettavakseen hvväk-
kiteen ratsastam alla suoraa päätä svntäär
j
f \
liiti
1 n n 1