Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Feb. 20, 1917)
No. 43 TOVERI Sivu kakit f ; ■- ÌUR»HlA!U TO V ER I V astausta ei tarvitse etsiä k au kaa, herra H earst om istaa suun UXnheh t u w f t W i M ty tfv len «rnenkannaftaja, ilm estyy Astoriassa, Oregon, nattom ia maa-aloja Meksikossa, joka p*r*a, paitai teaananUina. T O lk lT U S K U N T A : 1 m utta tuskin m itään Saksassa. w. N. W e i vo, a . frALMi, v. m o ila n e W, j . malo , k . e . H e ik k in e n . Meksikoa vastaan käyty sota oli si H earstin etujen puolesta käy T O V K fe l (The Comrade) ty sota. Saksaa vastaan ei. ja The organ of the Finnish workers in the W estern States. The only siitä löytyy selitys lehden kan Finnish daily in the West. Published daily, except Monday, at Astoria, nan vaihteluun. Eivät porvaril Ore., by the W estern W orkmens Publishing Company. Advertising rates in effect July 1, 1912, 40c per inch. Special discount liset leluletkään vaadi sotaa mis- allowed for larger and continuous advertisements. sään verenhimoisuudessa, vaan • TOVERI, BOX 99, ASTORIA, OREGON. AUGUST NIKULA, Manager. om istajiensa etujen mukaan. Mii -< Entered as second-class mail m atter July IS, 1912, a t the Post-Office at luin niiden «.»mistajillä ei ole so Astoria, Oregon, under the Act of March 3rd, 1879. dasta m itään voitettavaa, ei niil SUBSCRIPTION RATES: sotakiihoitukseen, I l ä ole syytä * |N THE UNITED STATES AND CANADA: m utta milloin siitä vain tulee For 1 year <3.50; F o r 6 M onths, <1.75; For 3 M onths, <1.00; F o r 1 M onth 40c. voittoa, ovat “maan ed u t”, aina Um otU8hiata 40c p a lsta tu u tu alta. K uolem an ilm otukset <1.50 k e rta ja m u iatovärsyllla <2.00 k e rta . Kihlaus-, syntym ä- ja avioliitto-ilm otukset 50c vaatim assa sotaa. k e rta , h aju taan tieto - ja uim enm uutto-ilm otukset 25c k erta, nuim a-iim otuks »t M erkillepantava m uuten on laan, niin on itsestäänkin sel vää, eriä tällaiset olosuhteet ei vät saata olla tekemättä vaiku tustaan myöskin nuorison herk kään mieleen. Vereksenä todis teena* siitä, ettei nuoriso ajan hengestä on todellakin itselleen o ttan u t voimakkaita vaikutteita, on huom attavasti lisääntyvä r i- koksellisuus, josta eri m ais-a kootut tielastot puhuvat räikeätä kieltään. x......... vää käsitystä. Tällaiseen maan joutuessaan ~et sillä ole selvää käsitystä siitä ehdottomasti on oikeata ja ase vin voimakkaasti juuri lapsissa, nä on aina joitten kasvatukseen ei nykyisen kitaan mikä 1 tilanteen aikana ennätetä tar- j satain mikä| peek s i huomiota kiinnittää kun i mättä sota, jonka ammottavaan kaikki mitä kansat vuosi- aikana ovat luoneet, tinki- uhrataan. — New Yorker väärää, sillä nuo käsitteet eivät kaikkien ponnistusten p ääm äärä-¡ Volkszeitung. sen mielessä vielä ole kerinneet kehittvä tietoisuudeksi. Eläm än i oleellisuus selviää sille valloil laan olevien voimien * * ja vaikutti-' mien kehkeytym isestä, joitten sen “ m itä p e la s te tta v is sa oli", hom ONPAS NIILLÄ KIIRE. m asivat he k aik en laisia, om ia ih a n « vaikutusta se aavistam atta ja o - v iim e k si ilm esty n eessä “A storian teita a n v a staav ia “ ty ö v äen liik k eitä , liottam atta äkkiä tuntee itse s-' S anom issa” rav itaa n lukijaa seuraa- sään ja tällaisesta m ielentilasta I vanlaiscllakin ‘‘tie d o n a n n o lla ’: “Al-j jo ista yksi p u rje h ti k ristillisen so sia SIELTÄ j a TÄÄLTÄ „ ¡ a l l e k i r j o i t t a n u t erosi A storian Sano-! lism in lipulla. Sen liikkeen ta rk o tu s im itu k sesta viim e to rs ta in onnellinen a sia in ruum ista kaupungeista hiljattain • , , • m ain to .............. ‘ — a j oli s ä ily ttä ä se lyhyt. • ,, - .. , perin lvhvt. , . tila ”. jo ssa u sk o n to Ja työväenliike julkaistu rikostilasto, että rikok! ’ . .. ¡om ien k irja llisten tö itte n s ä vuoksi Kun sitten lasten isät suurim S itten se u ra a “ vilpitön k iito s” ja ai- k u lk ev a t k äsik äd essä. M utta ju u ri sellisuus niissä keskim äärin en j kun heidän työnsä piti a lk a a kanta- maksi osaksi ovat rintam assa, tai la: “ Ivar A honen." tiseen verrattuna on kohonnut Kai se “om ien kirjallisien töitten- i m aan k u k k e in ta hedelm äänsä, tulo sitten teollisuuden palveluksessa 34 pros. läten oli esim. Lon s i ” sa rja lienee tä rk e ä ja k iire e lli-: m asivat hekin k auhukseen, e ttä tu niin tarkoin, että he eivät mi kun m ies n iitte n tak ia j ä t t ä ä ' loksensa olikin “ se onneton asiain ti- toossa k.»Imen kk. ajalla edelli- nen <1.50 k e rta , avioero-iim otukset <1.00 kerta. S eisovat ilm otukset seu raav an tenkään ennätä pitää lastensa h in ta lu e tte lo u m ukaan p a lsta tu u tu a lta : 1 v. 20c, la v. 20c, 3 kk. 25c, 1 kk. 30c. myöskin se, että samalla kuin s e e n vu« »teen verrattuna nuorten niin vaikut us v a h a ise n asem an kuin la. e ttä uskonto ja ty ö v äenliike ero- toim ittam lsen . | siv at to is ista a n ” . K ristillin e n “työ paheita silmällä ja kun useinkaan kokonaisen S a tu n n a isista K ulotuksista tulee rah a u se u ra ta m ukana. Englanufci- lehden koko maan sanomalehdistö» huu- j rikoksellisten luku kohonnut klelestä suom euuetaau vapaasti. ' äitien vaikutusvalta, jos nim. M istäs me nyt saam m e tie tä ä niillä v ä e n liik e ” k u ih tu i o lem attom iin, eikä taa sotaa Saksaa vastaan, ker- i 3C'4:stä _’,005:een ja toisissa TILAUSHINNAT YHDYSVALLOISSA JA CANADASSA: työläisnainen töittensä puolesta . tav alla se . ihm pi olem us sillä ollut m itään m e rk ity stä Suom en toilee se vain pienillä otsikoilla kan,u.ln,,ej<s.1 n „„i. i , . . isen . . alem . työväestöön nähden. Sen jälk een 1 vuosikerta <3.50; 6 kuukautta <1.75; 3 kuukautta <1.00; 1 kuukausi 40c ' ... “ ¡lapsiaan ennättäisikin silmällä venkoilee kun ei Mr. Ahonen en aan v a ih te liv a t “ p e la s ta ja t" rese p tiä ä n . niistä mellakoista, joita M eksi SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE: suuntainen. Näistä nkoksellisis- ............. , , ... • sitä m eille selosta. Em m e sa tu tie- , ,, , , pitää, ei kvkene liian suuresti “ m u tta yh tä huonolla m e n e sty k se llä — 1 vuosikerta <5.50; 6 kuukautta <3.00. kon rajalla tapahtuu. Joitakin ta oli 1.314 svvtettv varkaudesta . . . , . täm ään m inne Mr. Ahonen o tta a paa- työväestö on k a ik ista e ste lem isistä nuorisoa ohjaam aan.; . ... . ,8s_ a Sn kaioVv aikoja sitte ne kyllä puhuivat ia itse rikoksien laadusta p ä ä t - ¡itsetietoista ! .................. , . . . . , ¡m a ja n sa , tu leek o jaa m aa n k a l a n Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katujen kulmassa. hu o lim atta ain a k u lk eu tu n u t om iin Telefooni: konttori 365, toim. 832. sellaisistakin mellakoista, joita täen- tulee siihen johtopäätök luin ta m a lopuksi jo u tu u k o k o - ^1 1 vai meneekö jonnekin muualle, jä rje s tö ih in s ä tai o llu t kokonaan il tuskin ollenkaan tapahtuikaan. s e e n , että näitä varkauksia <4vät naan oman hillittöm vvtensä vai-! Ei ollut siis pitkä Mr. A hosenkaan m an jä rje s tö jä , m ikäli suom alaisista retk i n iu ste e n tu h rija in ohdakkeisella Miksi ei hiukan etem- maksi? Missä tarkotuksessa? \ unpa osottaa Englannin SUU-jon r ik ( ) k s e llis u u te e n m utta silloin oli tarkoitus saada ' aj,(lcultauect yhteiskunnalliset taan. Se tosin alkoikin hiukan pa- i on puhe. Kaiken tämän lisäksi on lai tiellä. h a e n te ise sti. H än nim. a stu i vaalien ! Nyt ovat jotkut- tä k ä lä is e t tuulen- sota syttym ään Meksikoa vas syyt. vaan pikemminkin sotata- toksia, joitten turm iollista vaiku-l edellä to im itu k seen ja tu li lehti hä- | p iek sä jät p itk ä sty n e e t päiviinsä, ja taan. Olisi kuitenkin väärin u s lotis ja sotakiihkoilu. tusta lasten ja nuorison m ieliin ! nen toimituksessa ollessaan neuvo- saad ak seen vaih telu a e lä m ää n sä ja koa, että sodan vaara Meksikoa Kaikki a s e - ja työkuntoiset ei yleisesti vielä osata arvostel- neeksi O regonin ä ä n e s tä jiä v e tä se on tä rk e in tä —ennen k aik k ea dol vastaan «»11 jo kokonaan ohitse m ään viivansa k ieltolain täy d e n n y s la re ita käsiin sä, ovat a lk a n e e t Jut Ei «»le. mellakoita "sattu u " rajalla miehet on viety rintam aan ja sik la kyllin suureksi. Tällaisia lai tä vastaan. M utta selv iy d y ttiin sitä telem aan , e ttä A m erikan suom alais riittävässä m äärässä, jotta mil- si on sotatarve- ja muunkin teol- toksia ovat elä väinku vien teat siitäk in ja nyt m eillä tu o sta neuvos ten k esk u u teen olisi sa a ta v a istu te loin lievänsä kaikki on kttnnos-j hsun,lcn palvelukseen, samaten terit ollessaan nykyisten voiton- ta huolim atta on kieltolaki voim assa. tuksi sellainen työväenliike, joka ei sa, voidaan julistaa sota Meksi- kl,in 'tik ille muillekin aloille, o- kcinottelijoitten ja sotakiihkoili- Viime k esän ä erosi sam an lehden olisi u sk o n to v astain en . N ykyinen S. koä vastaan, aivan odottam atta, | tettu A rvaukseksi työtark,»tuk- joitten aseina ja välikappaleina to im itu k sesta Mr T urvanen, m u tta S. J ä rje s tö kuuluisi olevan m uutoin ja silloin «»n ‘sellaisilla lehdillä Iseen l<ypsvmätt«»miä voimia nuo kansan m ielipidettä sodalle suo- silloin oltiin siellä niin tö k erö ltä, et- m elkein kelvollinen, m utta, kun se on rison keskuudesta, nuorukaisia, I siolliseksi mu«»kattaessa. Näissä tä san o ttiin syynä olevan sen Kun jy rk ä sti ero ssa uskonnosta. A siasta kuin Exam iner m itä mainioin on jo k irjo ite ttu ju lk isu u d essa ja yleisölle näytetään 1&hde,,ä ei ole v.aroja pitää “ka,1,s' tilaisuus vaatia sotaa ja selittää, ! vielä ei todellisuudessa . innostuneelle . . . ' i i - p alk k aista to im itta ja a ". S itte n ta- kuuluisi se olevan e rittä in su u re sta että se ei ole sotakiihkoiuen. | saata «'Ha asianm ukaista tarmoa, k a tk e l m .a s .x la s ta r a a k u u k s ille e n . p ah ru . om is(ajan vaihdo8 ja tu liv at m erk ity k se stä “ra k k a a lle ” siirto k a n koska se vastusti sotaa Saksaa e’ka »<i"tu>tu.sk\k\äkään voidak- ryöstöineen ja m u r h ille e n ja k y p - [ v a a litk in . Ne olivat poutapäiviä ne | sullom m e. K irjo tta ja t ovat saaneet Om ituisena ilmiöinä huomaa nykvisin täällä lännellä ilm esty X s ket* te n pa n k k i ke i k a ti s t e n vässä llearstin lehdistön pää- johdosta Seattlessa. rientävät si edustajass^i. San l raneiseo Exa- käläiset porvari lehdet vaatimaan m inerissa täydellisen kannan lainlaatijakunnalta toim enpiteitä vaihdoksen s« »takysy mykseen siihen suuntaan, että yksityiset nähden. M ainittu lehti, joka sijoittajat eivät tästälälitein enää päihin saakka 011 keinoja valitse kärsisi vahinkoa vaikka pankki m atta koettanut kiilu »ittaa Y h keikahtai sikin. Pintapuolisesti dysvaltoja sotaan, näyttää nyt katsottuna näyttää siltä kuin esi tekevän kaikkensa estääkseen sen tetty asia olisi suurestakin m er s e e n k e s t; ;t k a ik k ia k i u s a u k s i a , 1 s y n n ittö m iin n u o r is o n s a ll it a a n vaalien a ja t. Silloin tuli rah a a kuin h a ra v iin sa , e ttä vaikka kristin o p p ia kityksestä. m utta kun kaikki a- siitä. Tällainen äkkinäinen muu vastaan. I kaikkia näitä esitvksiä katsella, i roskaa. Lehdelle o tettiin kaksi toi- ei ole a io ttu k a a n puolueasiaksi, niin tos saattaa antaa aihetta m o Porvarien juonet ovat kieroja. vaikkakin heillä fvvsillistä voi- sianhaarnt otetaan lunnini« »on. m a a s a ttu is i o le m a a n t e h t ä v ä i n s ä N u o r is o n v a ik u t ti m il le a lt ti i s e e n u itta ja a , jo tk a s itä ovat “ palv elleet” se “ v ä ä re n tä m ä ttö m ä ssä m uodossaan" nenlaisiin ajatuksiin : saattaa ol ei silti k ielläkään ih m istä h a n k k i ! täh än saakka. niin tarkoitus ci ole mikään muu esitykset ovat suorittam iseen. mieleen nama ............ ....... . M . ... • • -♦ m asta oloihinsa p a ra n n u sta. J a kun la niitäkin jotka ajattelevat leh . . . . . . . I ... . ' . M utta nyt tu lv a t k irja llise t työt kuin pankkiirien suojeleminen. Nuorison rikoksellisuus Mikäli nuorison keskuudessa 1 m .'rkkyä, jonka varktitus jo ky 1- ja h a jo ttiv a t niin sopuisan toim ltuk- se ei k e rra n kiellä, niin m itäpä» m uu Onhan luonnollista, että yleisös den (H earstin, joka m äärää mi sodan aikana tapahtnva rikoksellisuus on ky-i Iin räikeästi «m esim. Lontoossa j sen — jo näin aikaseen. V aaleihin ta kun p e ru ste ta a n uusi ty öläisten sä herää epäluottam us sellaista tä hänen lehdissään puhutaan) svmyksessa. niin johtuu se useim ' viime aikoina ja yleensä koko | on n ä e t vielä lähes kaksi vuotta, jä rje s tö , jo n k a poh jan a on “ v ä ä re n m uuttuneen s«»dan täm ätö n k ristin o p p i”, h a llita a n se lu pankkilaitosta kohtaan. joka todellakin Joka päivä nielee s »ta tuhan- massa tapauksessa juuri v a stu s-; sodan aikana tullut näkvviin. | K uinkahan kävneekään ennenkuin jan k e sk u sjä rje stö n avulla ja k u lje kannattajasta sodan vastusta ; sinne p ä ä stä ä n ? Ja k sa a k o h a n liik- jossakin keikahtelee aina tuon- ja tahdonlujuuden Niilinä on kävnvt aivan v si.i parhaassa Huoruutensa ku- Í tuskyvyn jaksi. i keenho’ta ja t v a stu staa “k irja lliste n te ta a n s itte n koko höskä A m erikan tuostakin. ja se alkaa vaatia val koisltiksessa olevia ihmisiä u h - > l«’»Leesta. Sillä kun nykyisis- si kaikenlaisten ryöst«»jen to . tö itte n s ä ” v iettely stä vai erooko hän- unioliikkeen y h tey teen . T ällä ox tion pankkilaitoksia. M utta se M utta sellaiseen ajatteluun sa i \ « » > 1 « >i".i esim . n u o riso a fyv- v ä lte tty koko se harm i, jonka m a nieenpanenunen Lont«x»n k a d u il-1 hin ennen vaaleja? S itä em m e tie rikseen hävittäen siten kansojen tapahtuisi yksityisten pankkiirien tuskin «»n syytä. Exam iner e» te ria lis tis e t “ rä h jä ä jä t” ovat s a a tta parasta elinvoimaa. Sotivien kan si,hsesti rasitetaan yli voimain- : la häm ärän tultua ja hyvin usein dä. Jääm m e asian suhteen odotta- voittojen kustannuksella. n eet niille, jo itte n “on täy ty n y t k ä r vastusta s«»taa sellaisenaan, vaik si »jen väkiluku laskee nopeasti sa. niin siitä on välittöm änä se u -! ovat rikokselliset aivan kesken- valle kannalle. siä todellisia sy d än g u ru ja m aailm an □ □ □ Jos yleisö» ei vaatisi suojaa kakin se vastustaa sotaa Saksaa sillä svntvväisvvs ei voi korvata rauksena siveellinen heikkous. kasvnisia poikia, jotka näitä te . , » . 4 T Joutuessaan sitten vielä poikke koja pittävät erikoisen u rhoolli H A R M IL L IS T A SE ON, M U T T A — ? täh d e n " ja sam alla vaivalla työväki Saamme e«lelleenkin1 - . rahoiHeen. niin «vähät välittäisi vastaan. ............. ..(ru n sasta kuoleman satoa. Iti on e s te tty ku lk em asta “h a rh a a n ". Ne henkilöt, jo itte n “on täytynyt K o ettak aa vaan. h e rra t “svdäntus- porvarillinen sanom alehdistö sii öllä aivan vapinoja siitä, että kaisessa sotivassa maassa lisään uksellisen vastuunalaiseen a se suuden «»sotuksena. Nämä pojat sotaa M eksikoa vastaan se olisi kien k ä rs ijä t” , hosua m aterialism in tä. vaikka pankkeja keikahtelisi tyy kurjuus huimaavaa vauhtia maan. on se omansa kypsym ät- ovat liikkuvissa kuvissa nähneet k ärsiä todellisia sy n d än tu sk ia maail- joka päivä. M utta se tekee kaik valmis kannattam aan entisellä ¡a -amalla laskee kansain siveel tomässä nu«»ris«»ssa kohottam aan <amankaltaisia esityksiä sotatun- ,nan tä h d e n " - k u te n professori Geor- v a a ra a v a sta a n , kyllä te pian siitä suureksi ltsetiet« »ismittä, tereeltä ja siksi lie toim intaha- ge D. H erron sanoo k irk k o h e rra s a a tte kyliänne. Se vo:pi tu o tta a kensa yksityisten pankkiirien häikäileniättö»myydellä;.n milli >wi linen taso huom attavasti entis- liian Bouck W hiten täy ty n een k ä rsiä en ohi m enevää sek aa n n u sta jaih in k in Kaikkein todennä‘k«»i- suojelemiseksi valtion kustan tahansa. täänkin alemmaksi, sillä alituiset mikä sen useinkin johtaa vallit- luisina ollen itse haluavat e sit nenkuin on voinut nah o istaan puser- työiäisryhm iin, m u tta lopullisena tu nuksella. sillä kysym yksessä ci sintä on, että se pelkää Siulan l/ärsim vkset tylsistyttävät mieltä ’sevia säädöiksiä uhmaamaan o l tää ¡1 »takin ylitä repäisevää kuin taa “ K irvesm iehen”—ovat aina kau- loksena siitä on vain e n tistä suurem - hukseen huom anneet, e ttä työläisten ( m at “sy d ä n su ru l" teille itsellen n e. ole mikään muu kuin, että vaiti«» Saksaa vastaan estävän sodan ja aiatuskvkyä. Kun kaiken tä lenkaan seurauksia ajattelem at mitä ovat nähneet. ¡Meksikoa vastaan, jota se niin T yöväestöä ei rav ita lo itsu illa eikä äten «»n sota suoranaisesti Pyrkim ykset olojensa p a ra n tam ise k si maksaisi aina tallettajille silloin män ohessa järjestelm ällisesti ta. Nuoriso pitää urotyönä aset- •, , kulkevat “päin seiniä". Sen huom ssi- rukouksilla, siihen ta rv ita a n jo k ap ä i aan (’«»kaista sel-jsvv llisena oikeuskasitteitten hoi- .......................... kun pankkiirit ovat keinottelul haikeasti haluaa. kiihotetaan kansojen eläimellisiä . tua . vastustam ....................... . . . . . , . . ; v at Suom en h e rra sk a ise tk in aikoi- väinen leipä k o konaan—sellainen kuin m äntiä, i«»n- puhum , ,, - n n • istu . ttu aa n yri- sejr L u th eru s k ä sitti, siihen liite tty i laan ajaneet pankin vararikkoon. .. ivrnseen. ' .1« m attakaan «1« «n.,«.m . siveel-i ««vvi naan täydelleen ep äo Saattaa kysyä miksi se kan vaistoja niitä usuttaessa t«»isiaan laisla saannosta - (a ......................... Tallettajien etuja on suojeltava, nattaa s«»taa Meksikoa vastaan, vastaan, ¡a kun s«»takeiitällä har- ka t.ark« »tukse-ta ja \ altt.im.itt«»-, lisyysxäsitteistä, ja täm ä henki- tyj{S|gSiiän o h ja ta ty ö v äe n liik e ttä “oi- nä kaikki hänen jä lk e e n sä tehdyt m utta niiksi ei poisteta koki» yk m utta ei sotaa Saksaa vastaan j«e»tei(ua julm uutta julkisesti ihail- my y «Iestä sillä ei ole ky llin sei- nen rappeutum inen ilmenee h v -1 Lealle” tolalle. P e lasta ak se e n e d e s keksinnöt- ja sen ty ö läiset voivat sityisten pankkiliikettä? Jo- k er sulkuun, koettaen siten heik <«»n -ity sten turviin. Siten järjesty- laajemmiksi ja m erk ity k seltään ! kautta heikonnettu tai m uuten ran valtiossa on ainoa turva sii «mmatti yhdist vsten voimaa | noen työnantajiston taistelu työ»- viimein yhteiskunnallisiksi ja J heikCTo am m attiliittokin saada nä ' tapauksessakin kun yksityi ja saa«!« työikäiset taipumaan. v ä e n jä rje stö ä v astaan 'k asv a ttaa valtiollisiksi. Vminattiyhdisty s- niin paljo aikaan, että ty ö n an ta nen ei enää voi asemaa hallita Järjestyessään ty ö n an tajisto , tämän jäsenlukua ja voimaa, tilalle vksitvisiä jat katsovat parhaaksi m yöntyä ; ten taistelujen vaan tekee konkurssin, niin mitä pääsee määräämään taistelue'«-j Mitä tulee eri työnantajaliitt ty«»nant;»jia vastaan tulevat jouk- kuin ryhtyä kultaisen sadon nii hyötyä on sellaisesta kokeilusta, «loista, joka on kaikissa taiste-ljen keskinäiseen vahvuuteen, k«>tais(elut. j«»tka koskevat koko ton aikana työnseisaukseen. että annetaan yksityisten edel luissa m itä tärkein, jopa ratkai- riippuu se niiden kokoonpanosta ; teollisuusalaa, jopa, koko yhteis- T yönantajam aailm an järjesty leenkin keinotella tallettajien ra sevinkin seikka usein. Te«»lii- voimakkaimmat ovat suurteolli- kuntaakin m illoin^on kvsymvk- m inen siis tuo m onta etua työn hoilla ja turvaudutaan valtioni suuden nousuajan vallitessa ovat suustyemantajain liitot, ja näissä* sessä joku työnjaon k au tta »h- antajille nousevaa työväestöä vasta keikauksen sattuessa! Sel antaialiitt«» jonkun am m atin a- Ammattiy hdi>tysliik'keen vai- työläisten voitontoiveet suotui- taas ovat m ahtavim m at suurten teen sidotun tuotannon tärkeim - vastustaaksen. M itä enemmän lainen on järjettöm yyttä. M utta lalla. kutusvoima ja sen taistelun tu simmat. sillä silloin työnantaja, rengastuneitten , teollisuusalojen m istä osista. T äfen johdutaan teollinen k eh ity s^ m en ce eteen nämä samat porvarilliset lehdet jotta ei m enettäisi hyvän liike-! liitot. Näitten keskuudessa ei niille aloille, joilla tulee kvsv- loksellisuus. on luonnollisesti M utta työläisten taisteluun päin, m itä enem m än liikkeet suu ovat valm iit selittäm ään, että suurin silloin, kun työnantajat ajan voitonmahdollisuuksia, « -» n 1 ole (»elkoa siitä, että kukaan kil- mykseen työväen valtiollinen ryhtym inen am m attiyhdistysliik renevat, (»ääorr.at kasaantuvat ja valtio ei voisi hoitaa pankkilii kettä. koska sillä ei ole siihen ovat vielä hajallaan ja taistelu keen avulla saa piankin työn taipuisa myöntämään osan voi- pailija saisi etua liikkeen seiso- järjestö ja sen toimintamahd«»lii teollisuusalat rengastuvat, sitä tarpeellista älyä. T untuu kui voidaan kohdistaa järjestelm älli antajat liittoutum aan keskenään. tostaan työläisille palkankoro- m isesta, ja tavaran niukkuus se i-‘ suudet. 'Paistein m uuttuvat lo- voimakkaam maksi käy niitten a tenkin siltä, että sillä olisi kyl sesti toiseen työnantajaan toisen 1’ieniä ja keskikokoisia liikkeitä i tuksen muodossa ; voimakkaatkin saukseu johdosta antaa aiheen ' (»uksi taisteluksi vallasta yjidis- seinä työläisten järjestöön näli- Taistelussa olevia käsittävilla elinkeinoaloilla, mis työnantajat sellaisina liikeaikoina ! tavarahintojen nostamiseen, i«»u- tynyttä- työnantajam aailm aal ka- den, ia sitä vaikeammaksi am liksi älyä hoitaa voittoa Hiotta sa jälkeen. \ vaa liikettä, koska sillä täytyy työikäisiä voivat työssä «»levät sä am m attiyhdistysliikkeen vai- pvrkivät välttäm ään työtaistelu!-; ka kautta lakkotappiot korva-¡ pitalistiluokkaa vastaan. m attiyhdistyksille p ak o ttaa niiltä ta. Järjestynyt työnantajist« •' taan. Näillä työnantajajärjes- Kuitenkaan ei tvömantajajar- helposti avustaa, ja voitto li kutusvoima on suurin, alkavat olla älyä hoitaa konkurssin teh etuja työläisille. Se pakottaa neen liikkeenkin asiat jälleen sil sää am m attiyhdistysten jäsen työnantajat ensin yhdistyä. Työ»- sen sijaan pyrkii aina lykkää töillä on siis vahvin asema ta is - ■ jestö»jen kasvaminen tee tvöväen järjestyneet työläiset entistä voi teollisuuden la , s -! lelussa am m attivhdistvksiä amm attivhdistx staistelu nrään taistelun .......................... . - vas' i anttnattiyhdistystaistelua tarpeet- m akkaam paan valistustyöhön jär le kannatte, että yksityinen, jo n määrää- ja innostusta. Kun liik- ■ läisten keet ovat vielä pienet tai kes-j huom attavim pia tuloksia tu o tta - \kuaikaan. jolloin työnantajilla taan. ja ne saavatkin johtavan tumaksi. O n vksiputdista pää- jestym ättiunien joukkojen kes ka "älyttöm yys” ajoi sen k a ril le. voi sen jälleen ottaa h a l kinkertaista suuruutta, kilj»ailu essaan saa hyvinkin pian vas 011 liikatuotantoa ja työläisten 1 aseman kaikkien työnanlajaliitto- tellä. että koska tyonantajajärjes- kuudessa. saadakseen am m atilli tuunsa. alkaakseen sillä uudel työnantajien 'keskuudessa voima taansa työnantajiston, joka on asema työttöm yyden takia hei jen keskuudessa. Mitä enem töllä on valta käsissään ja ne sen järjestiinsä mahdollisimman kas. on tuollaisella taistelutaVal- järjestäytynyt työläisten järjes kompi, ja am m attiyhdistysten män pienet kapitalistit saavat voivat varrota niin kauvan kuin voimakkaaksi ja sen voiman kas leen keinottelemaan. rahallinen aseina myös heikom antaa peräksi am m attiyhdistyk am m attiyhdistykset ovat ammem- la varsin hyvät voiton mahdol töä vastaan. vamaan sam assa suhteessa kuin pi suurten avustus» aatim usten sille. lisuudet. T yönantaja on y k si T yönantajaliittojen m uodosta mitä arveluttavam m alta taneet tyhjiin voimansa, työlia- työnantajienkin voima kasvaa. — Se luokka joka painui lei nänsä heikko, pelkää kuntiensa niinen tekee am m attiyhdistyksil ja jäsenm äärän vähennyksen ta niistä työläisten mahti alkaa luiset saaneet ylivallan, niin sen I yönantajain m ahdin kasvam i mansa kristinoppiin sen ensisi m enetystä ja kilpailijansa ‘cdel- le yksityishyökkäysten onnistu kia. Jo tämä taisteluajan siir- näyttää. sitä kiinteäm m in tunte takia am m atilliset taistelut alaVi nen laskee kunkin järjestyneen koina. oli suur-kaupunkien ryy- lepääsem istä sillä aikaa kun hä misen paljon vaikeammaksi jos täm inen työnantajille edulliseksi vat ne itsensä solidarisiksi suur- päättyvät tappiolla, sulut sen si- työläisen niskoille entistä enem syläisköyhälistö. Nämä ainekset nen lait«»ksensa rattaat seisovat. kaan ei m ahdottom aksi. Yksitvi- merkitsee työnantajain järjesty- j teollisuudenharjoittajain kanssa? jaan aina työnantajien voitolla. män velvollisuuksia toimia i olivat vieraantuneet tekemästä Sutirliikkeitten harvojen om ista sen työnantajan turvana on nyt puiselle suurta voittoa, jotka ne huom aavat om an asian-¡Sillä tässä ei «»le ratkaistavana agiteerata järjestönsä livväksi. ty * ö tä : koko tuotanto nävtti heis- • loiselta puolen kuitenkin s.r esitaistelijoiksi. jien keikuudessa jo sitä vastaili hänen järjestiinsä, joka korvaa! Työläisten v a a n Jokaisen annnattiyh<listvsj^seneii tä jotensakin yhdentekevältä, • . . . . I * Yksinomaan valtakvsvm . . . vs • alusta aikain oti työnantajien hänen tappioitaan ia huolehtii I ty ian tajien järjestym inen puo- taistelu siis ajaa ty o n an tajam aa-' rnyi>s laskukysym ys taistelun tulee ryhtyä valistus- ja järjes heidän esikuvanansa olivat ke keskinäinen solidariteetti ja ;»- siitä. ettei lakossa oleva työläi- j lestaan edistää amanattiyhdistys- ilm aa‘ yhteen yhdeksi kokonai- vaikutuksesta' voittotas«»«»n. Lak- tötyön te‘k ijäksi. agitaattoriksi don liljat, jotka eivät kylvä ei vunanto luonnollinen. vieläpä nen saa m uualta työtä, kun taas i teti kasvua, sillä kun/järjestym ät- suudeksi. ja saman tekee taistelu k«» tai sulku teollisuuden n o lis u - järjestym ättöm ien työläist«» veri vätkä kehrää ja kuitenkin ku liikkeitten keskittyessä renkaisiin liiton toim esta Yritetään lakon-¡töm ät työläiset, joita järjesty- puolestaan työläisluokalle. sekin aikatia m erkitsee kaikissa tapa- ensa keskuudessa koistavat. Kun he kokivat saa n i Utissa ta- tai trusteihin. käy työnantajien alaisen työnantajan kireellisimpiä neen työnantajiston su lk u taiste-«takoutuu yhä kiinteämmin yh-; uksissa niin suurta häviötä tvön- (»auksessa työnantajien vhdisty- da aikaan toista «»maisuuden ja keskinäinen liittoutum inen aivan töitä suorittaa muualla. Jos lak lutapa kohtaa yhtä hyvin kuin teen mitä pidemmälle taistelut »antajille, että heille voi olla edul- nyt m ahti kasvaa meidän ylit koa, eivih he ajatelleet tuotan- tarpeettom aksikin, sillä syndi- koja tulee alituiseen, tarttu u järjestyneitäkin. huom aavat nyt ¡ jatkuvat. ilisem paa suostua palkankorotuk- nonvälineitä, vaan nautinnonväli- semme ia am m attiyhdistykset ei kaatti ja trusti koitelee työnan työnantajaliittokin puolestaan «»levänsä tykkänään työnantajis I yonantaja- ja tyoläisjärjest«»-‘ <iin välttääkseen taistelua, vaik vät sen voimaa vastaan jaksa neitä. — 'Sos. historia. tajaliiton esioita, ja «»n se liittoi taisteJuaseeseensa. sulkuun, pa- ton armoilla, ei heillä ole m uuta ken kehittym inen saa arkaan sen ¡kana o v at voimakkaitakin, 'k e d taistella elintasom m e kohottam i TatVlffta Toverin ¡paljon voimakkaampi kuin työn ' nee kokonaisia tuo tan to h aaro n keinoa kuin paeta am m attiyhdis- että palkkataistelut käyvät y häilisuuden nousua ikä n a voi sulun seksi. Ammattiyhdistysliike ja kapi- «'<' talistiluokan voiman keskittyminen M \
