No. 43
TOVERI
Sivu kakit
f ; ■- ÌUR»HlA!U
TO V ER I
V astausta ei tarvitse etsiä k au
kaa, herra H earst om istaa suun
UXnheh t u w f t W i M ty tfv len «rnenkannaftaja, ilm estyy Astoriassa, Oregon,
nattom ia maa-aloja Meksikossa,
joka p*r*a, paitai teaananUina.
T O lk lT U S K U N T A :
1
m utta tuskin m itään Saksassa.
w. N. W e i vo, a . frALMi, v. m o ila n e W, j . malo , k . e . H e ik k in e n . Meksikoa vastaan käyty sota oli
si H earstin etujen puolesta käy
T O V K fe l
(The Comrade)
ty sota. Saksaa vastaan ei. ja
The organ of the Finnish workers in the W estern States. The only siitä löytyy selitys lehden kan
Finnish daily in the West. Published daily, except Monday, at Astoria,
nan vaihteluun. Eivät porvaril
Ore., by the W estern W orkmens Publishing Company.
Advertising rates in effect July 1, 1912, 40c per inch. Special discount liset leluletkään vaadi sotaa mis-
allowed for larger and continuous advertisements.
sään verenhimoisuudessa, vaan
• TOVERI, BOX 99, ASTORIA, OREGON.
AUGUST NIKULA, Manager.
om istajiensa etujen mukaan. Mii
-<
Entered as second-class mail m atter July IS, 1912, a t the Post-Office at luin niiden «.»mistajillä ei ole so
Astoria, Oregon, under the Act of March 3rd, 1879.
dasta m itään voitettavaa, ei niil
SUBSCRIPTION RATES:
sotakiihoitukseen,
I l ä ole syytä
*
|N THE UNITED STATES AND CANADA:
m utta milloin siitä vain tulee
For 1 year <3.50; F o r 6 M onths, <1.75; For 3 M onths, <1.00; F o r 1 M onth 40c.
voittoa, ovat “maan ed u t”, aina
Um otU8hiata 40c p a lsta tu u tu alta. K uolem an ilm otukset <1.50 k e rta ja
m u iatovärsyllla <2.00 k e rta . Kihlaus-, syntym ä- ja avioliitto-ilm otukset 50c vaatim assa sotaa.
k e rta , h aju taan tieto - ja uim enm uutto-ilm otukset 25c k erta, nuim a-iim otuks »t
M erkillepantava m uuten on
laan, niin on itsestäänkin sel
vää, eriä tällaiset olosuhteet ei
vät saata olla tekemättä vaiku
tustaan myöskin nuorison herk
kään mieleen. Vereksenä todis
teena* siitä, ettei nuoriso ajan
hengestä on todellakin itselleen
o ttan u t voimakkaita vaikutteita,
on huom attavasti lisääntyvä r i-
koksellisuus, josta eri m ais-a
kootut tielastot puhuvat räikeätä
kieltään.
x.........
vää käsitystä. Tällaiseen
maan joutuessaan ~et sillä
ole selvää käsitystä siitä
ehdottomasti on oikeata ja
ase vin voimakkaasti juuri lapsissa, nä on
aina joitten kasvatukseen ei nykyisen kitaan
mikä 1 tilanteen aikana ennätetä tar- j satain
mikä| peek s i huomiota kiinnittää kun i mättä
sota, jonka ammottavaan
kaikki mitä kansat vuosi-
aikana ovat luoneet, tinki-
uhrataan. — New Yorker
väärää, sillä nuo käsitteet eivät kaikkien ponnistusten p ääm äärä-¡ Volkszeitung.
sen mielessä vielä ole kerinneet
kehittvä tietoisuudeksi. Eläm än i
oleellisuus selviää sille valloil
laan olevien voimien
*
* ja vaikutti-'
mien kehkeytym isestä, joitten
sen “ m itä p e la s te tta v is sa oli", hom
ONPAS NIILLÄ KIIRE.
m
asivat he k aik en laisia, om ia ih a n
« vaikutusta se aavistam atta ja o -
v iim e k si ilm esty n eessä “A storian
teita a n v a staav ia “ ty ö v äen liik k eitä ,
liottam atta äkkiä tuntee itse s-' S anom issa” rav itaa n lukijaa seuraa-
sään ja tällaisesta m ielentilasta I vanlaiscllakin ‘‘tie d o n a n n o lla ’: “Al-j jo ista yksi p u rje h ti k ristillisen so sia
SIELTÄ j a TÄÄLTÄ
„ ¡ a l l e k i r j o i t t a n u t erosi A storian Sano-! lism in lipulla. Sen liikkeen ta rk o tu s
im itu k sesta
viim e to rs ta in
onnellinen a sia in
ruum ista kaupungeista hiljattain
• , ,
•
m ain to
..............
‘
— a j oli s ä ily ttä ä se
lyhyt.
• ,, -
..
, perin lvhvt.
, .
tila ”. jo ssa u sk o n to Ja työväenliike
julkaistu rikostilasto, että rikok!
’
. ..
¡om ien k irja llisten tö itte n s ä vuoksi
Kun sitten lasten isät suurim S itten se u ra a “ vilpitön k iito s” ja ai- k u lk ev a t k äsik äd essä. M utta ju u ri
sellisuus niissä keskim äärin en
j kun heidän työnsä piti a lk a a kanta-
maksi osaksi ovat rintam assa, tai la: “ Ivar A honen."
tiseen verrattuna on kohonnut
Kai se “om ien kirjallisien töitten- i m aan k u k k e in ta hedelm äänsä, tulo
sitten teollisuuden palveluksessa
34 pros.
läten oli esim. Lon
s i ” sa rja lienee tä rk e ä ja k iire e lli-: m asivat hekin k auhukseen, e ttä tu
niin tarkoin, että he eivät mi
kun m ies n iitte n tak ia j ä t t ä ä ' loksensa olikin “ se onneton asiain ti-
toossa k.»Imen kk. ajalla edelli-
nen
<1.50 k e rta , avioero-iim otukset <1.00 kerta. S eisovat ilm otukset seu raav an
tenkään
ennätä
pitää
lastensa
h in ta lu e tte lo u m ukaan p a lsta tu u tu a lta : 1 v. 20c, la v. 20c, 3 kk. 25c, 1 kk. 30c. myöskin se, että samalla kuin s e e n vu« »teen verrattuna nuorten
niin vaikut us v a h a ise n asem an kuin la. e ttä uskonto ja ty ö v äenliike ero-
toim ittam lsen . | siv at to is ista a n ” . K ristillin e n “työ
paheita silmällä ja kun useinkaan kokonaisen
S a tu n n a isista K ulotuksista tulee rah a u se u ra ta m ukana. Englanufci-
lehden
koko maan sanomalehdistö» huu- j rikoksellisten
luku
kohonnut
klelestä suom euuetaau vapaasti.
'
äitien vaikutusvalta, jos nim. M istäs me nyt saam m e tie tä ä niillä v ä e n liik e ” k u ih tu i o lem attom iin, eikä
taa sotaa Saksaa vastaan, ker- i 3C'4:stä _’,005:een ja toisissa
TILAUSHINNAT YHDYSVALLOISSA JA CANADASSA:
työläisnainen töittensä puolesta . tav alla se . ihm
pi olem us sillä ollut m itään m e rk ity stä Suom en
toilee se vain pienillä otsikoilla kan,u.ln,,ej<s.1 n „„i. i ,
. . isen
. . alem
.
työväestöön nähden.
Sen jälk een
1 vuosikerta <3.50; 6 kuukautta <1.75; 3 kuukautta <1.00; 1 kuukausi 40c
' ...
“
¡lapsiaan ennättäisikin silmällä venkoilee kun ei Mr. Ahonen en aan
v
a
ih
te
liv
a
t
“
p
e
la
s
ta
ja
t"
rese p tiä ä n .
niistä
mellakoista,
joita
M
eksi
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE:
suuntainen. Näistä nkoksellisis- ............. , ,
...
• sitä m eille selosta. Em m e sa tu tie-
,
,,
,
,
pitää,
ei
kvkene
liian
suuresti
“
m
u
tta
yh
tä
huonolla
m
e
n
e
sty k se llä —
1 vuosikerta <5.50; 6 kuukautta <3.00.
kon rajalla tapahtuu.
Joitakin ta oli 1.314 svvtettv varkaudesta .
.
.
, .
täm ään m inne Mr. Ahonen o tta a paa-
työväestö
on
k
a
ik
ista
e
ste
lem isistä
nuorisoa ohjaam aan.;
.
... .
,8s_ a Sn kaioVv
aikoja sitte ne kyllä puhuivat ia itse rikoksien laadusta p ä ä t - ¡itsetietoista
! .................. ,
. . .
. ,
¡m a ja n sa , tu leek o jaa m aa n k a l a n
Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katujen kulmassa.
hu o lim atta ain a k u lk eu tu n u t om iin
Telefooni: konttori 365, toim. 832.
sellaisistakin mellakoista, joita täen- tulee siihen johtopäätök luin ta m a lopuksi jo u tu u k o k o - ^1 1 vai meneekö jonnekin muualle, jä rje s tö ih in s ä tai o llu t kokonaan il
tuskin ollenkaan tapahtuikaan. s e e n , että näitä varkauksia <4vät naan oman hillittöm vvtensä vai-! Ei ollut siis pitkä Mr. A hosenkaan m an jä rje s tö jä , m ikäli suom alaisista
retk i n iu ste e n tu h rija in ohdakkeisella
Miksi ei hiukan etem-
maksi?
Missä tarkotuksessa?
\ unpa osottaa Englannin SUU-jon
r ik ( ) k s e llis u u te e n
m utta silloin oli tarkoitus saada ' aj,(lcultauect
yhteiskunnalliset taan.
Se tosin alkoikin hiukan pa- i on puhe.
Kaiken tämän lisäksi on lai tiellä.
h a e n te ise sti. H än nim. a stu i vaalien ! Nyt ovat jotkut- tä k ä lä is e t tuulen-
sota syttym ään Meksikoa vas syyt. vaan pikemminkin sotata-
toksia, joitten turm iollista vaiku-l edellä to im itu k seen ja tu li lehti hä- | p iek sä jät p itk ä sty n e e t päiviinsä, ja
taan. Olisi kuitenkin väärin u s lotis ja sotakiihkoilu.
tusta lasten ja nuorison m ieliin ! nen toimituksessa ollessaan neuvo- saad ak seen vaih telu a e lä m ää n sä ja
koa, että sodan vaara Meksikoa
Kaikki a s e - ja työkuntoiset ei yleisesti vielä osata arvostel- neeksi O regonin ä ä n e s tä jiä v e tä se on tä rk e in tä —ennen k aik k ea dol
vastaan «»11 jo kokonaan ohitse
m ään viivansa k ieltolain täy d e n n y s la re ita käsiin sä, ovat a lk a n e e t Jut
Ei «»le. mellakoita "sattu u " rajalla miehet on viety rintam aan ja sik la kyllin suureksi. Tällaisia lai tä vastaan. M utta selv iy d y ttiin sitä telem aan , e ttä A m erikan suom alais
riittävässä m äärässä, jotta mil- si on sotatarve- ja muunkin teol- toksia ovat elä väinku vien teat siitäk in ja nyt m eillä tu o sta neuvos ten k esk u u teen olisi sa a ta v a istu te
loin lievänsä kaikki on kttnnos-j hsun,lcn palvelukseen, samaten terit ollessaan nykyisten voiton- ta huolim atta on kieltolaki voim assa. tuksi sellainen työväenliike, joka ei
sa, voidaan julistaa sota Meksi- kl,in 'tik ille muillekin aloille, o- kcinottelijoitten ja sotakiihkoili-
Viime k esän ä erosi sam an lehden olisi u sk o n to v astain en . N ykyinen S.
koä vastaan, aivan odottam atta, | tettu A rvaukseksi työtark,»tuk- joitten aseina ja välikappaleina to im itu k sesta Mr T urvanen, m u tta S. J ä rje s tö kuuluisi olevan m uutoin
ja silloin «»n ‘sellaisilla lehdillä Iseen l<ypsvmätt«»miä voimia nuo kansan m ielipidettä sodalle suo- silloin oltiin siellä niin tö k erö ltä, et- m elkein kelvollinen, m utta, kun se on
rison keskuudesta, nuorukaisia, I siolliseksi mu«»kattaessa. Näissä tä san o ttiin syynä olevan sen Kun jy rk ä sti ero ssa uskonnosta. A siasta
kuin Exam iner m itä mainioin
on jo k irjo ite ttu ju lk isu u d essa ja
yleisölle näytetään 1&hde,,ä ei ole v.aroja pitää “ka,1,s'
tilaisuus vaatia sotaa ja selittää, !
vielä ei todellisuudessa . innostuneelle
. . .
'
i i -
p alk k aista to im itta ja a ".
S itte n ta- kuuluisi se olevan e rittä in su u re sta
että se ei ole sotakiihkoiuen. | saata «'Ha asianm ukaista tarmoa, k a tk e l m .a s .x la s ta r a a k u u k s ille e n . p ah ru . om is(ajan vaihdo8 ja tu liv at m erk ity k se stä “ra k k a a lle ” siirto k a n
koska se vastusti sotaa Saksaa e’ka »<i"tu>tu.sk\k\äkään voidak- ryöstöineen ja m u r h ille e n ja k y p - [ v a a litk in . Ne olivat poutapäiviä ne | sullom m e. K irjo tta ja t ovat saaneet
Om ituisena ilmiöinä huomaa
nykvisin täällä lännellä ilm esty
X s ket* te n
pa n k k i ke i k a ti s t e n
vässä llearstin lehdistön pää-
johdosta Seattlessa. rientävät si
edustajass^i. San l raneiseo Exa-
käläiset porvari lehdet vaatimaan
m inerissa täydellisen
kannan
lainlaatijakunnalta toim enpiteitä
vaihdoksen
s« »takysy mykseen
siihen suuntaan, että yksityiset
nähden.
M ainittu lehti, joka
sijoittajat eivät tästälälitein enää
päihin saakka 011 keinoja valitse
kärsisi vahinkoa vaikka pankki
m atta koettanut kiilu »ittaa Y h
keikahtai sikin.
Pintapuolisesti
dysvaltoja sotaan, näyttää nyt
katsottuna näyttää siltä kuin esi
tekevän kaikkensa estääkseen sen
tetty asia olisi suurestakin m er
s e e n k e s t; ;t k a ik k ia k i u s a u k s i a , 1 s y n n ittö m iin
n u o r is o n s a ll it a a n vaalien a ja t. Silloin tuli rah a a kuin h a ra v iin sa , e ttä vaikka kristin o p p ia
kityksestä. m utta kun kaikki a- siitä. Tällainen äkkinäinen muu vastaan.
I
kaikkia näitä esitvksiä katsella, i roskaa. Lehdelle o tettiin kaksi toi- ei ole a io ttu k a a n puolueasiaksi, niin
tos saattaa antaa aihetta m o
Porvarien juonet ovat kieroja. vaikkakin heillä fvvsillistä voi-
sianhaarnt otetaan
lunnini« »on.
m a a s a ttu is i o le m a a n t e h t ä v ä i n s ä N u o r is o n v a ik u t ti m il le a lt ti i s e e n u itta ja a , jo tk a s itä ovat “ palv elleet” se “ v ä ä re n tä m ä ttö m ä ssä m uodossaan"
nenlaisiin
ajatuksiin
:
saattaa
ol
ei silti k ielläkään ih m istä h a n k k i
! täh än saakka.
niin tarkoitus ci ole mikään muu
esitykset ovat
suorittam
iseen.
mieleen
nama
............
.......
.
M
.
...
•
•
-♦
m asta oloihinsa p a ra n n u sta. J a kun
la
niitäkin
jotka
ajattelevat
leh
. . . . . . .
I
...
. '
.
M utta nyt tu lv a t k irja llise t työt
kuin pankkiirien
suojeleminen.
Nuorison
rikoksellisuus
Mikäli nuorison keskuudessa 1 m .'rkkyä, jonka varktitus jo ky 1- ja h a jo ttiv a t niin sopuisan toim ltuk- se ei k e rra n kiellä, niin m itäpä» m uu
Onhan luonnollista, että yleisös den (H earstin, joka m äärää mi
sodan
aikana
tapahtnva
rikoksellisuus on ky-i Iin räikeästi «m esim. Lontoossa j sen — jo näin aikaseen. V aaleihin ta kun p e ru ste ta a n uusi ty öläisten
sä herää epäluottam us sellaista tä hänen lehdissään puhutaan)
svmyksessa. niin johtuu se useim ' viime aikoina ja yleensä koko | on n ä e t vielä lähes kaksi vuotta, jä rje s tö , jo n k a poh jan a on “ v ä ä re n
m uuttuneen s«»dan
täm ätö n k ristin o p p i”, h a llita a n se lu
pankkilaitosta
kohtaan.
joka todellakin
Joka päivä nielee s »ta tuhan- massa tapauksessa juuri v a stu s-; sodan aikana tullut näkvviin. | K uinkahan kävneekään ennenkuin jan k e sk u sjä rje stö n avulla ja k u lje
kannattajasta
sodan
vastusta
; sinne p ä ä stä ä n ?
Ja k sa a k o h a n liik-
jossakin keikahtelee aina tuon-
ja
tahdonlujuuden Niilinä on kävnvt aivan v
si.i parhaassa Huoruutensa ku- Í tuskyvyn
jaksi.
i
keenho’ta
ja
t
v
a
stu
staa
“k irja lliste n te ta a n s itte n koko höskä A m erikan
tuostakin. ja se alkaa vaatia val
koisltiksessa olevia ihmisiä u h - > l«’»Leesta. Sillä kun nykyisis- si kaikenlaisten ryöst«»jen to . tö itte n s ä ” v iettely stä vai erooko hän- unioliikkeen y h tey teen .
T ällä ox
tion pankkilaitoksia. M utta se
M utta
sellaiseen
ajatteluun
sa
i
\
«
»
>
1
«
>i".i
esim
.
n
u
o
riso
a
fyv-
v
ä
lte
tty
koko
se
harm
i,
jonka
m a
nieenpanenunen Lont«x»n k a d u il-1 hin ennen vaaleja? S itä em m e tie
rikseen hävittäen siten kansojen
tapahtuisi yksityisten pankkiirien tuskin «»n syytä. Exam iner e»
te
ria
lis
tis
e
t
“
rä
h
jä
ä
jä
t”
ovat
s
a
a
tta
parasta elinvoimaa. Sotivien kan si,hsesti rasitetaan yli voimain- : la häm ärän tultua ja hyvin usein dä. Jääm m e asian suhteen odotta-
voittojen kustannuksella.
n
eet
niille,
jo
itte
n
“on
täy
ty
n
y
t
k
ä r
vastusta s«»taa sellaisenaan, vaik
si »jen väkiluku laskee nopeasti sa. niin siitä on välittöm änä se u -! ovat rikokselliset aivan kesken- valle kannalle.
siä todellisia sy d än g u ru ja m aailm an
□ □ □
Jos yleisö» ei vaatisi suojaa kakin se vastustaa sotaa Saksaa sillä svntvväisvvs ei voi korvata rauksena siveellinen heikkous. kasvnisia poikia, jotka näitä te
. , »
. 4
T Joutuessaan sitten vielä poikke koja pittävät erikoisen u rhoolli H A R M IL L IS T A SE ON, M U T T A — ? täh d e n " ja sam alla vaivalla työväki
Saamme e«lelleenkin1 - .
rahoiHeen. niin «vähät välittäisi vastaan.
.............
..(ru n sasta kuoleman satoa.
Iti
on e s te tty ku lk em asta “h a rh a a n ".
Ne henkilöt, jo itte n “on täytynyt
K o ettak aa vaan. h e rra t “svdäntus-
porvarillinen sanom alehdistö sii öllä aivan vapinoja siitä, että kaisessa sotivassa maassa lisään uksellisen vastuunalaiseen a se suuden «»sotuksena. Nämä pojat
sotaa
M
eksikoa
vastaan
se
olisi
kien
k ä rs ijä t” , hosua m aterialism in
tä. vaikka pankkeja keikahtelisi
tyy kurjuus huimaavaa vauhtia maan. on se omansa kypsym ät- ovat liikkuvissa kuvissa nähneet k ärsiä todellisia sy n d än tu sk ia maail-
joka päivä. M utta se tekee kaik valmis kannattam aan entisellä ¡a -amalla laskee kansain siveel tomässä nu«»ris«»ssa kohottam aan <amankaltaisia esityksiä sotatun- ,nan tä h d e n " - k u te n professori Geor- v a a ra a v a sta a n , kyllä te pian siitä
suureksi ltsetiet« »ismittä, tereeltä ja siksi lie toim intaha- ge D. H erron sanoo k irk k o h e rra s a a tte kyliänne. Se vo:pi tu o tta a
kensa
yksityisten
pankkiirien häikäileniättö»myydellä;.n milli >wi linen taso huom attavasti entis- liian
Bouck W hiten täy ty n een k ä rsiä en ohi m enevää sek aa n n u sta jaih in k in
Kaikkein todennä‘k«»i-
suojelemiseksi valtion kustan tahansa.
täänkin alemmaksi, sillä alituiset mikä sen useinkin johtaa vallit- luisina ollen itse haluavat e sit nenkuin on voinut nah o istaan puser- työiäisryhm iin, m u tta lopullisena tu
nuksella. sillä kysym yksessä ci sintä on, että se pelkää Siulan l/ärsim vkset tylsistyttävät mieltä ’sevia säädöiksiä uhmaamaan o l tää ¡1 »takin ylitä repäisevää kuin taa “ K irvesm iehen”—ovat aina kau- loksena siitä on vain e n tistä suurem -
hukseen huom anneet, e ttä työläisten ( m at “sy d ä n su ru l" teille itsellen n e.
ole mikään muu kuin, että vaiti«» Saksaa vastaan estävän sodan ja aiatuskvkyä. Kun kaiken tä lenkaan seurauksia ajattelem at mitä ovat nähneet.
¡Meksikoa
vastaan,
jota
se
niin
T yöväestöä ei rav ita lo itsu illa eikä
äten
«»n
sota
suoranaisesti
Pyrkim ykset olojensa p a ra n tam ise k si
maksaisi aina tallettajille silloin
män ohessa järjestelm ällisesti ta. Nuoriso pitää urotyönä aset-
•,
,
kulkevat
“päin
seiniä".
Sen
huom
ssi-
rukouksilla,
siihen ta rv ita a n jo k ap ä i
aan (’«»kaista sel-jsvv llisena oikeuskasitteitten hoi-
..........................
kun pankkiirit ovat keinottelul haikeasti haluaa.
kiihotetaan kansojen eläimellisiä . tua . vastustam
.......................
. . .
.
.
,
.
. ; v at Suom en h e rra sk a ise tk in aikoi- väinen leipä k o konaan—sellainen kuin
m äntiä, i«»n-
puhum
, ,,
- n n • istu
. ttu aa n yri- sejr L u th eru s k ä sitti, siihen liite tty i
laan ajaneet pankin vararikkoon.
.. ivrnseen.
'
.1« m attakaan
«1« «n.,«.m . siveel-i
««vvi naan täydelleen
ep äo
Saattaa kysyä miksi se kan vaistoja niitä usuttaessa t«»isiaan laisla saannosta - (a .........................
Tallettajien etuja on suojeltava, nattaa s«»taa Meksikoa vastaan, vastaan, ¡a kun s«»takeiitällä har- ka t.ark« »tukse-ta ja \ altt.im.itt«»-, lisyysxäsitteistä, ja täm ä henki- tyj{S|gSiiän o h ja ta ty ö v äe n liik e ttä “oi- nä kaikki hänen jä lk e e n sä tehdyt
m utta niiksi ei poisteta koki» yk m utta ei sotaa Saksaa vastaan j«e»tei(ua julm uutta julkisesti ihail- my y «Iestä sillä ei ole ky llin sei- nen rappeutum inen ilmenee h v -1 Lealle” tolalle. P e lasta ak se e n e d e s keksinnöt- ja sen ty ö läiset voivat
sityisten pankkiliikettä? Jo- k er
sulkuun, koettaen siten heik <«»n -ity sten turviin. Siten järjesty- laajemmiksi ja m erk ity k seltään ! kautta heikonnettu tai m uuten
ran valtiossa on ainoa turva sii
«mmatti yhdist vsten voimaa | noen työnantajiston taistelu työ»- viimein
yhteiskunnallisiksi ja J heikCTo am m attiliittokin
saada
nä ' tapauksessakin kun yksityi
ja
saa«!«
työikäiset
taipumaan.
v ä e n jä rje stö ä v astaan 'k asv a ttaa valtiollisiksi.
Vminattiyhdisty s- niin paljo aikaan, että ty ö n an ta
nen ei enää voi asemaa hallita
Järjestyessään
ty
ö
n
an
tajisto
,
tämän
jäsenlukua
ja
voimaa,
tilalle vksitvisiä jat katsovat parhaaksi m yöntyä
;
ten
taistelujen
vaan tekee konkurssin, niin mitä
pääsee määräämään taistelue'«-j Mitä tulee eri työnantajaliitt
ty«»nant;»jia vastaan tulevat jouk- kuin ryhtyä kultaisen sadon nii
hyötyä on sellaisesta kokeilusta,
«loista, joka on kaikissa taiste-ljen keskinäiseen
vahvuuteen, k«>tais(elut. j«»tka koskevat koko ton aikana työnseisaukseen.
että annetaan yksityisten edel
luissa m itä tärkein, jopa ratkai- riippuu se niiden kokoonpanosta ; teollisuusalaa, jopa, koko yhteis-
T yönantajam aailm an järjesty
leenkin keinotella tallettajien ra
sevinkin seikka usein. Te«»lii- voimakkaimmat ovat suurteolli- kuntaakin m illoin^on kvsymvk- m inen siis tuo m onta etua työn
hoilla ja turvaudutaan valtioni
suuden
nousuajan vallitessa ovat suustyemantajain liitot, ja näissä* sessä joku työnjaon k au tta »h- antajille
nousevaa
työväestöä
vasta keikauksen sattuessa! Sel
antaialiitt«»
jonkun
am
m
atin
a-
Ammattiy
hdi>tysliik'keen
vai-
työläisten
voitontoiveet
suotui-
taas
ovat
m
ahtavim
m
at
suurten
teen
sidotun
tuotannon
tärkeim
-
vastustaaksen.
M itä enemmän
lainen on järjettöm yyttä. M utta
lalla.
kutusvoima
ja
sen
taistelun
tu
simmat.
sillä
silloin
työnantaja,
rengastuneitten
,
teollisuusalojen
m
istä
osista.
T
äfen
johdutaan
teollinen k eh ity s^ m en ce eteen
nämä samat porvarilliset lehdet
jotta
ei
m
enettäisi
hyvän
liike-!
liitot.
Näitten
keskuudessa
ei
niille
aloille,
joilla
tulee
kvsv-
loksellisuus.
on
luonnollisesti
M
utta
työläisten
taisteluun
päin, m itä enem m än liikkeet suu
ovat valm iit selittäm ään, että
suurin
silloin,
kun
työnantajat
ajan
voitonmahdollisuuksia,
«
-»
n
1
ole
(»elkoa
siitä,
että
kukaan
kil-
mykseen
työväen
valtiollinen
ryhtym
inen
am
m
attiyhdistysliik
renevat, (»ääorr.at kasaantuvat ja
valtio ei voisi hoitaa pankkilii
kettä. koska sillä ei ole siihen ovat vielä hajallaan ja taistelu keen avulla saa piankin työn taipuisa myöntämään osan voi- pailija saisi etua liikkeen seiso- järjestö ja sen toimintamahd«»lii teollisuusalat rengastuvat, sitä
tarpeellista älyä. T untuu kui voidaan kohdistaa järjestelm älli antajat liittoutum aan keskenään. tostaan työläisille palkankoro- m isesta, ja tavaran niukkuus se i-‘ suudet. 'Paistein m uuttuvat lo- voimakkaam maksi käy niitten a
tenkin siltä, että sillä olisi kyl sesti toiseen työnantajaan toisen 1’ieniä ja keskikokoisia liikkeitä i tuksen muodossa ; voimakkaatkin saukseu johdosta antaa aiheen ' (»uksi taisteluksi vallasta yjidis- seinä työläisten järjestöön näli-
Taistelussa olevia käsittävilla elinkeinoaloilla, mis työnantajat sellaisina liikeaikoina ! tavarahintojen nostamiseen, i«»u- tynyttä- työnantajam aailm aal ka- den, ia sitä vaikeammaksi am
liksi älyä hoitaa voittoa Hiotta sa jälkeen.
\
vaa liikettä, koska sillä täytyy työikäisiä voivat työssä «»levät sä am m attiyhdistysliikkeen vai- pvrkivät välttäm ään työtaistelu!-; ka kautta lakkotappiot korva-¡ pitalistiluokkaa vastaan.
m attiyhdistyksille p ak o ttaa niiltä
ta.
Järjestynyt
työnantajist«
•'
taan.
Näillä
työnantajajärjes-
Kuitenkaan
ei
tvömantajajar-
helposti
avustaa,
ja
voitto
li
kutusvoima on suurin, alkavat
olla älyä hoitaa konkurssin teh
etuja työläisille. Se pakottaa
neen liikkeenkin asiat jälleen sil sää am m attiyhdistysten jäsen työnantajat ensin yhdistyä. Työ»- sen sijaan pyrkii aina lykkää töillä on siis vahvin asema ta is - ■ jestö»jen kasvaminen tee tvöväen järjestyneet työläiset entistä voi
teollisuuden la , s -! lelussa am m attivhdistvksiä
amm attivhdistx
staistelu nrään taistelun ..........................
.
-
vas' i anttnattiyhdistystaistelua tarpeet- m akkaam paan valistustyöhön jär
le kannatte, että yksityinen, jo n määrää- ja innostusta. Kun liik- ■ läisten
keet
ovat
vielä
pienet
tai
kes-j
huom
attavim
pia
tuloksia
tu
o
tta
-
\kuaikaan.
jolloin
työnantajilla
taan.
ja
ne
saavatkin
johtavan
tumaksi. O n vksiputdista pää- jestym ättiunien joukkojen kes
ka "älyttöm yys” ajoi sen k a ril
le. voi sen jälleen ottaa h a l kinkertaista suuruutta, kilj»ailu essaan saa hyvinkin pian vas 011 liikatuotantoa ja työläisten 1 aseman kaikkien työnanlajaliitto- tellä. että koska tyonantajajärjes- kuudessa. saadakseen am m atilli
tuunsa. alkaakseen sillä uudel työnantajien 'keskuudessa voima taansa työnantajiston, joka on asema työttöm yyden takia hei jen keskuudessa. Mitä enem töllä on valta käsissään ja ne sen järjestiinsä mahdollisimman
kas. on tuollaisella taistelutaVal- järjestäytynyt työläisten järjes kompi, ja am m attiyhdistysten män pienet kapitalistit saavat voivat varrota niin kauvan kuin voimakkaaksi ja sen voiman kas
leen keinottelemaan.
rahallinen aseina myös heikom antaa peräksi am m attiyhdistyk am m attiyhdistykset ovat ammem-
la varsin hyvät voiton mahdol töä vastaan.
vamaan sam assa suhteessa kuin
pi suurten avustus» aatim usten sille.
lisuudet. T yönantaja on y k si
T
yönantajaliittojen
m
uodosta
mitä
arveluttavam
m
alta
taneet
tyhjiin
voimansa,
työlia-
työnantajienkin
voima
kasvaa.
— Se luokka joka painui lei
nänsä heikko, pelkää kuntiensa niinen tekee am m attiyhdistyksil ja jäsenm äärän vähennyksen ta niistä työläisten
mahti alkaa luiset saaneet ylivallan, niin sen I yönantajain m ahdin kasvam i
mansa kristinoppiin sen ensisi
m enetystä ja kilpailijansa ‘cdel- le yksityishyökkäysten onnistu kia. Jo tämä taisteluajan siir- näyttää. sitä kiinteäm m in tunte takia am m atilliset taistelut alaVi nen laskee kunkin järjestyneen
koina. oli suur-kaupunkien ryy-
lepääsem istä sillä aikaa kun hä misen paljon vaikeammaksi jos täm inen työnantajille edulliseksi vat ne itsensä solidarisiksi suur- päättyvät tappiolla, sulut sen si-
työläisen niskoille entistä enem
syläisköyhälistö. Nämä ainekset
nen lait«»ksensa rattaat seisovat. kaan ei m ahdottom aksi. Yksitvi- merkitsee työnantajain järjesty- j teollisuudenharjoittajain kanssa? jaan aina työnantajien voitolla.
män velvollisuuksia toimia i
olivat vieraantuneet tekemästä
Sutirliikkeitten harvojen om ista sen työnantajan turvana on nyt puiselle suurta voittoa,
jotka ne huom aavat om an asian-¡Sillä tässä ei «»le ratkaistavana agiteerata järjestönsä livväksi.
ty * ö tä : koko tuotanto nävtti
heis-
•
loiselta
puolen
kuitenkin s.r esitaistelijoiksi.
jien keikuudessa jo sitä vastaili hänen järjestiinsä, joka korvaa!
Työläisten
v a a n Jokaisen annnattiyh<listvsj^seneii
tä jotensakin yhdentekevältä,
•
. . .
.
I * Yksinomaan valtakvsvm
. . . vs
•
alusta aikain
oti työnantajien hänen tappioitaan ia huolehtii I ty ian tajien järjestym inen puo- taistelu siis ajaa ty o n an tajam aa-' rnyi>s laskukysym ys
taistelun tulee ryhtyä valistus- ja järjes
heidän esikuvanansa olivat ke
keskinäinen solidariteetti ja ;»- siitä. ettei lakossa oleva työläi- j lestaan edistää amanattiyhdistys- ilm aa‘ yhteen yhdeksi kokonai- vaikutuksesta' voittotas«»«»n. Lak-
tötyön te‘k ijäksi. agitaattoriksi
don liljat, jotka eivät kylvä ei
vunanto luonnollinen.
vieläpä nen saa m uualta työtä, kun taas i teti kasvua, sillä kun/järjestym ät- suudeksi. ja saman tekee taistelu k«» tai sulku teollisuuden n o lis u -
järjestym ättöm ien työläist«» veri
vätkä kehrää ja kuitenkin ku
liikkeitten keskittyessä renkaisiin liiton toim esta Yritetään lakon-¡töm ät työläiset, joita järjesty- puolestaan työläisluokalle. sekin aikatia m erkitsee kaikissa tapa-
ensa keskuudessa
koistavat. Kun he kokivat saa
n i Utissa ta-
tai trusteihin. käy työnantajien alaisen työnantajan kireellisimpiä neen työnantajiston su lk u taiste-«takoutuu yhä kiinteämmin yh-; uksissa niin suurta häviötä tvön-
(»auksessa työnantajien vhdisty-
da aikaan toista «»maisuuden ja
keskinäinen liittoutum inen aivan töitä suorittaa muualla. Jos lak lutapa kohtaa yhtä hyvin kuin teen mitä pidemmälle taistelut »antajille, että heille voi olla edul-
nyt m ahti kasvaa meidän ylit
koa, eivih he ajatelleet tuotan-
tarpeettom aksikin, sillä syndi- koja tulee alituiseen, tarttu u järjestyneitäkin. huom aavat nyt ¡ jatkuvat.
ilisem paa suostua palkankorotuk-
nonvälineitä, vaan nautinnonväli-
semme ia am m attiyhdistykset ei
kaatti ja trusti koitelee työnan työnantajaliittokin
puolestaan «»levänsä tykkänään työnantajis
I yonantaja- ja tyoläisjärjest«»-‘ <iin välttääkseen taistelua, vaik vät sen voimaa vastaan jaksa
neitä. — 'Sos. historia.
tajaliiton esioita, ja «»n se liittoi taisteJuaseeseensa. sulkuun, pa- ton armoilla, ei heillä ole m uuta ken kehittym inen saa arkaan sen ¡kana o v at voimakkaitakin, 'k e d
taistella elintasom m e kohottam i
TatVlffta Toverin
¡paljon voimakkaampi kuin työn ' nee kokonaisia tuo tan to h aaro n keinoa kuin paeta am m attiyhdis- että palkkataistelut käyvät y häilisuuden nousua ikä n a voi sulun
seksi.
Ammattiyhdistysliike ja kapi- «'<'
talistiluokan voiman
keskittyminen
M
\