Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Feb. 13, 1917)
T O V IR ! No. 37 alkoi mennä pyssyhnrtifcsi. “V - ! submaTiinin kom entaja tullessaan seat unionnvidhetkin. vaikka oli-1 satam an edustalle antoi kreikka- vatkin IAVAV.-liiton jäseniä, te i laiselle laivalle 40 tuntia aikaa kivat siten”, kertoi mies, “ja niin poistua satam asta ja kun se ei tein minäkin, vaikka olin ollut sen ajan sisällä lähtenyt tu h o t jo toista vuotta I AV AV .-liitossa.” tiin se satamaan. Kun kysyin häneltä miksi hän Helm ikuun alusta alkaen ovat siten m enetteli, selitti ’h än kai saksalaiset upottaneet laivoja ken näyttäneen siltä, että lakol joitten yhteinen kantavuus nou la ei m itään voiteta, ja kun oli see 182,000 tonniin. Samalla a- hyvä tilaisuus hurtaksi m ene jalla on Englantiin saapunut vain mällä tehdä rahaa, niin miehet muutam ia suurem pia höyrylaivo tuum ivat että tehdäänhän nvt ja, johtuen osaksi siitä, että sub- “Steeki" ja m uutetaan sitte paik- j mariinien hävitystyön alettua kakuntaa. Niin jutteli mies. ja puolueettomien maitten laivurit kun kyselin häneltä, mitä kan- eivät uskaltaneet lähettää laivo- sallisuutta hurtat enim m äkseen' jaan Englantiin. olivat, sanoi 'hän niiden kuulu neen moneen, kansallisuuteen, et Amrrikalaiset laivat pidätetty lähtemästä Englantiin. tä ci itsekään kaikkia tiennyt. rasti kirkossa, teki siellä hyvin no- «ut toim ia su oraan R asputinia vas- Lakkoa vu s t tik sen j a k a m i s t a v a n New York, 12 n. helniik. — A- ppasti ja h a rta a s ti ristin m erk k iä, taan , vaan toim eenpani hän sen si- sanoi myöskin olleen suurena merikan linjan laiva Kroonland puisteli ra ju sti päätän sä, taiv u tti ot- la a n k o tita rk a stu k sia R asputinia ym- t vvtvm ättöm yyden aiheuttajana on saapunut Englannista lähtien saansa lattia a n : hänen kasvonsa täi- päröivien henkilöiden luona. M utta sitä kitin jaettiin niin huonossa Liverpoolista juuri saksalaisten löin v ä äristy iv ät suonenvedon tapai- h ä n tä ei vangittu, vaikka . tilaisuu- järjestyksessä. ; subm ariinisaarron alkamispäivä- sesti, h am paat k a lisiv a t ikäänkuin dessa löydettiinkin paljon ra s k a u t Mies kertoi ylläolevan sttures | nä. Laivaa eivät submariinit hän olisi ä rs y ttä n y t jo tak in n äk y tav aa. Sen sijaan vangittiin Sima- sa väkijoukossa ja avomielisesti. kuitenkaan ahdistaneet, ehkäpä m ätö n tä ja ta h to n u t p u rra , hän hui novitsh sam alla kun hän palasi ko- tunnustaen itsekin olleensa hurt siksi, että Saksa oli luvannut toi käsiään, v ä ä n te li p ä ä tä n sä kaik- tiin sa entisen pääm in isterin Sturm e- taita m uitten mukana. Hän a r-| puolueettomien maitten laivoille kiiu suuntiin, k a tse li k u m arrellessaan r *n autom obiilissa, joka tied u steli vostcli raskaasti niin 1 A \' .Wj.-lii saarron ensimäisen 5 päivän ajal- rukoilevia ja m ulkoili silm illään kuin h ä n e ltä R eshevskin vangitsem ista, ton, kuin m uittenkin u n io itten ' la vapaan pääsyn p-ns kielletyltä m ieletön. R shevskin ilm iantojen johdosta toi- toim intaa, eikä luvannut enää alueelta. Kroonlandin m atkusta- R asputin alkoi puhua k atkonaisia, m eenpantu tu tk in to a n n e ttiin S tu r koskaan sellaisiin vhtyä. j jät kuitenkin olivat tilaisutides- arvoituksellisia lau seita profeetoista nierin a lo tte e sta ensin G urljandin T. • • , . . . . . . . isä näkemään kun 5 mailin pääs- Itse asiassa ei ole nuukaan, m u tta M anasevitsh- ja ennustaa. H änen om ituinen käy teh tä v äk si, paljon ihmettelem isen aihetta. sit laivasta submarnni upotti töksensä alkoi vähitellen h e rä ttä ä M anuilov ym m ärsi ty ö n tää sy rjään 'Jokaisen joka tuntee yllämaini Englantiin matkalla olleen hol paikkakunnan väestön huom iota. Mie- kilp ailijan sa ja tu tkinnon toim een lantilaisen höyrylaivan. tun liiton toim intaa ja niitä m e het haukkuivat h ä n tä ja nau ro iv at, i panem inen a n n e ttiin hänelle. Samal- Amerikan linjan laiva St. nettelytapoja joita se tunnustaa, m utta naiset alkoivat “ u skoa” ja la p ä ä te ttiin lä h e ttä ä k en raali Spiri- Louis on vieläkin täkäläisessä k ääntyä hänen puoleensa neuvoa ky- j dovitsh ulkom aille tu tk im aan munk- sekä sitä joukkoa, josta se on satam assa, eikä muitakaan ame- kokoonpantu, täytyy m yöntää et syen. V arsinkin kokoontui hänen ki lliodoria. K enraali S piridovitsh tä siellä on mitä mainioin toim i rikalaisia laivoja ole vielä lähe ym pärilleen kylän p u olisivistyneitä kävi usein aikaisem m in Hvostovin ala sellaisille iikoille, kuin edel tetty Atlannin yli. Cunard lin- naisia. m u tta m yöskin m uutam ia luona. läm ainittu ruotsalainenkin o n : tjan laiva Cedric otti ?.(HX) säkkiä m iehiä liittyi hänen se u ra a n sa. Näi- H vostovin ja B jeletsk in e ro ttu a joukkoa joka saattaa kyllä toisi Englantiin ja Ranskaan vie den “s is a rte n ” ja “ v eljien ” kanssa sisäm inisteriön johdosta ja S turm e naan innostua huutam aan vallan tävää postia, joka on viikon o- Raaputin kuljeskeli m e tsä ssä raken- rin tu ltu a sisäm in isterik si, valjen- kum ousta. m utta kun on tilai dottanut laivojen lähtöä. nellen ris te jä ja rukoillen niiden ' nettiin koko asia. edessä. M utta sy rjä ise t henkilöt v a -i M yöskin nykyinen sisäm in isteri oli sttus saada yksilöllisiä etuja, niin Amerikalaiset laivurit pyytävät tykkejä laivoilleen. kuuttavat nähneensä, e ttä hän usein Jiyvin läh eisissä su h teissa R asputiniin. on vaim ista hurtaksikin. J. T. tällaisissa tilaisu u k sissa su uteli “si- ; Viime aikoina protopopov huolim at- -O- W ashington. D. C.. 12 p. hei sa ria n sa ”. ta sairau d estaan , joka e sti h ä n tä mik. — International Mercantile Om ituinen silm ään p istäv ä seikka o lem asta sisäm inisteriön johdossa, M arine C«»:n presidentti P. A oli se, e ttä näm ä “ s is a re t”, jo tk a oli- p äivittäin kävi R asputinin luona, S. Franklin on virallisesti pyytä- vat enim m äkseen nuoria te rv e itä pu- S aatu aan tie tä ä R asputinin kuole ____ _______ ______ . „ i nvt Yhdvsvaltain laivastoviras- naposkisia, vieläpä usein a la ik äisiä i inasta. Protopopov pyörtyi. SAKSAN JA YHDYSVAL- i tl,p a tykkejä Amerikan laivalin- tyttöjä, m u u ttu iv at jonkun a ik aa Ras- ; “D enj” k irjo ttu a : TAIN VÄLIT. jän matkustajalaivoille. Sikäli putinin luona oltu aan kalpeiksi ja Älkääm m e puhuko R asputinin kuo- kuin tiedetään on 1 livastominis kivuloisiksi. M onet h e istä parin koi- i lem asta, vaan hänen eläm ästään (J a tk o a ensim äiseltä sivulta! teristöu taholta hip siltti sellaisia men vuoden p e rä stä kuolivat ja ker- R asputin on V enäjän häpeä, jo ta ei antaa, m utta asiaa ei ole vielä lo rotaan m uutam ien “s is a rie n ” lähte-1 sa a ta p estä pois. Oli häpeä, ettei suutta päästä pelastusvenhei pullisemmin päätetty. neen R asputinin luota rask au d en tl- ] hänen nim eänsä saatu m ainita sano siili. lassa. m alehdissä, m u tta yhtä suuri häpeä Itävalta pysyy Saksan kannatta- L d il l li l U t i j o i t t C H l o i m e t Rasputin kohosi m aineeseen sen on kirjo ttu a h ä n e stä valtiollisena tajana. jälkeen, kun hän vv. 1905— 1906 tu- toim ihenkilönä, joka on näytellyt niin ( Jatk o a cnsimät&eH kivulta) Siva kolme me. m eidän syntim m e ovat katum uk- H vostovin ja R asputinin taiste lle ssa k eskenään 'k ä ä n ty i R asputinin puo spn vuoksi. Ju m a la ”. P y ö rin tä nuotion ym päri k iih ty i yhä lelle ja k eh o itti R asputinia lä h e ttä ja täm än jälkeen kuuluu huokauksia m ään luokseen uskotun henkilön ker- ja ähkyntää. jne. Rovio sam m uu i tom aan R asputinin m urhan valm iste- ja a lsa v a ssa pim eydessä kuuluu R as lu ista S isäm in isteri H vostov kielsi tietys- putinin ä ä n i: “k oetelkaa lihaanne. Kaikki h e ittä y ty iv ä t m aah an ; ta p a h -i H jy rk ä sti R shevskin syytöksen ja tuu yleinen sekam elska ja h illitö n ' vak u u tti hän a n ta n e e n sa R shevskin orgia alkaa. 1 te h tä v ä k si o sta a m unkki Iliodorin K esäajat v ietti hän m aatöissä k o - ' m uistiinpanot, jo tk a täm ä aikoi jul- tonaan, m utta niin pian kuin ulkotyöt ; k a ista ulkom ailla. Sam alla sisäm i- päättyivät, ta rttu i hän sauvaansa, pu- n iste ri H vostov .e i k u iten k aan kiel- keutui p y h iin v aeltajak si ja m atk u sti tän y t viliaavansa R asputinia, jota' luostareihin. N iillä retk illää n hän hän piti v altio llisesti v aarallisena kulki ym päri V enäjän, oleskellen O- i henkilönä. dessassa, K asanissa, K ijevissä. Mos-j H vostovin tie to je n m ukaan ympä- kovassa, P ie ta rissa jne. K otonaan- röivät R asputinia e p ä ily ttä v ät hen- kin R aaputin alkoi v iettä ä hyvin kilot, jotka toim ivat pim eissä asiois- h u rsk a sta eläm ää. H än kävi ahke-j sa H vostov ei ku iten k aan uskalta- Yleisiä uutisia tustui erään kauppias-m iljoneerin , tav a to n ta osaa aikam m e historiallis! Bashm akovin leskeen. Täm ä oli ju u na päivinä. M itä osaa R asputin n ä y tte li? Hä- ri kuolem an k a u tta m en ettän y t mie- hensä ja R asputin onistui nyt jolla- n e stä pu h u ttiin tav atto m an paljon kin tavalla lohduttaa h äntä. H eistä valtiollisissa puheissa ja hän oli tuli hyvät ystävät. Rouva B. vei kansan k e sk itty n een vihan esineenä R asputinin m ukanansa K asaniin ja j Kun p u huttin pim eistä voim ista, vii- P ietariin , jossa R asputin ensin sai ta ttiin ennen m uuta R asputiniin. pääsyn varakkaam piin porvarillisiin M utta m ikä oli hänen todellinen o- seu rap iireih in sek ä vähitellen myös- sansa valtiollisiin tap ahtum iin, sitä kin korkeam piin hengellisiin ja vai- em m e vieläkään tiedä ta i tiedäin Poliisiin piireihin. Ja näissä piireis- me siitä vain kertom uksia, sä hän pian salaperäisyyden häntä- R asputin kuoli valtiollisen järjes- rään p eitty n eellä, k ä sittä m ättö m ä llä telm än uhrina. H än tä p idettiin epä vaikutusvallalaan kohosi asem aan, jo- jum alana. M utta m yöskin yhteis- ka teki hänelle m ahdolliseksi kukis- kunta piti h ä n tä e rä ä n la isen a epä taa piispoja ja pappeja, jo tk a varo- Ju m alan a ja hänelle a n n e ttiin sellai m attom uudellaan joten k in jo u tu iv at nen m erk ity s nykyajan surullisissa hänen epäsuosioonsa, ja hänen sanan- tap a h tu m issa , jo lla ista ei yhdellä- sa on p ainanut paljon hengellisissä kään henkilöllä sa ata olla. Yksin ja usein m yös m aallisissa asioissa, k e rta ise t ihm iset sy y ttiv ät Rasputi- Hänellä oli paljon korkeita suosijoita. nia k a ik e sta siitä, m itä n im itettiin jotka tä rk e issä asioissa kyselivät hä- “pim eäksi voim aksi”. R asputinista neltä neuvoa. U sein h än et jo aikai- tuli siten henkilö, jo ta sy y tettiin «emmin ko tik y lästään k u tsu ttiin kii- kaikesta. reim m iten P ietariin , jo ssa hänen j “ P im eät voim at” tulivat R asputinin apuaan ta rv ittiin . N äiltä m atk o iltaan salanim eksi. M utta todellisuudessa hän palasi suuria rahasum m ia ja R asputin näy tteli n ä itte n voimien kallisarvoisia lah jo ja m ukanaan. VH- tem m ellyksessä pientä osaa ja voi me aikoina R asputin lienee a su n u t i m at toim ivat yhä edelleen. Rasputi- nin k a u tta oli näiden voim ien vain vakinaisesti P ietarissa. m ahdollista toim ia enem m än salassa. Viime vuosina on v altak u n n an duu Sen täh d en huokaisee V enäjä hei man p u h u jalav alta usein m ainittu p o tu ksesta R asputinin kuollessa, R asputinin nim i. V ak u u tetaan e ttä vaikkei m ikään m uutukaan. R isti R asputin otti osaa u se itte n tä rk e itte n riita vain käy suurem m aksi ja n iit nim itysten ratk a isu u n ja v aik u tti si ten jo h tav ien piirien p e rik a to lähem säpolitiikan johtoon. Viime m a r m äksi, jo tk a ovat sy n n y ttä n e et Ras- raskuun 14 p. p itä m ä ssä än tu n n e tu ssa puheessa h u o m au tti prof. Mil- p -c- jukov mm., e ttä R asputin oli sen Onko i. w. w-läisiä pys- gyhurttiakin oldnaSSa? ryhm än jo h tav ia henkilöitä, joka koko sodan ajan on toim inut yksityis- rauhan hyväksi. Noin vuosi sitte n , kertoo “ R je tsh ”, Tässä tuonnottain kuulin e- A. N. H vostovin ollessa sisä m in iste ri j räänä päivänä erään I.W ,W .-lii nä, pu h u ttiin paljon R shevskin ju ton entisen jäsenen juttelevanko- tusta. T äm ä ju ttu a ih e u tti an k a ra n ! kenutksiaan viimekesäisessä Min riidan. H w ostovin ja hänen a p u nesotan lakossa, jossa hän selit laisensa B jeletskin välillä ja p äätty i ti olleensa ensin lakkolaisena, 'kum m ankin eroon. J u tu n aiheena m utta sittem m in menneensä pys- oli R asputin. R shevski sai jonkun svhurtaksi. 'Mies oli kansalli teh täv än H vostovilta, joka pidettiin suudeltaan ruotsalainen. Lakon salassa B jeietskiltä. B jeletski vuo alussa sanoi ensin näyttäneen rostaan piti silm ällä R shevskin toi siltä, kuin työläisillä olisi ollut mia ja an to i ta rk a s ta a h än et Ruotsin joitakin mahdollisuuksia saada rajalla, jolloin R shevski ilm otti mat- , . , . , .. . in korjauksia oloihinsa, mutta pian k ustavansa sisä m in iste ri H vostovin huomattiin, että sillä voimalla asioissa. SUBMARIINIT JATKAVAT !lähcnevät rannikkoa. TUHOTÖITÄÄN. Montanan lainlaatijakunnan toi minta. (J a tk o a ensim äiseltä sivult^) Helena. 10 p. hehnik. — Ku- taire oli 409 -ja Olivia 241 ton- vernööri Stew art on lainlaatija- nin kantoinen. Myöskin on i l- ; kunnan hyväksym änä allekirjoit- m oitettu upotetuiksi kreikkalai- j tanut m.m. lakiehdotuksen, joka set höyrylaivat Spvro ja Yasil- kieltää kauppahuoneet kävttä- lissa Olga. A’asillissa Olga oli mästä kaupantekokuponkeja 1,400 tonnin kantoinen. itrad in g stam p). Lakiehdotuk- Spytosin väitetään saksalaisten sen suhteen on ollut jonkun ver työhön. ’ Kun terästrusti sittemmin ju- ottaneen Kanarian saarilla Las ran kinastelua. jjstj maksavansa viisi dollaria Palmasin satamasta, jonne se oli Lainlaatijakunnalla on juuri päivältä jokaiselle joka vannou- poikennut matkallaan Buenos hyväksyttävänä työväensuojelus- tuu apulaissheriffiksi (deputy), Ayresista Englantiin. Spyrosilla i lakiehdotuksia, kuten lakiehdotus oli siitä seurauksena, että miehiä | oli lastina vehnää. Saksalaisen 1 naisten 8-tunnin työpäivästä ja ¡joka heidän takanaan oli ja niillä S aavuttuaan ulkom ailta R shevski i menettelytavoilla, , joita unio vangittiin ja sy y te ttiin h ä n tä kaval- k ä v tti> d t e r a s t r u s t i a v o id a k a a n luksesta. H än k ään ty i silloin Ras- voittaa. Sen johdosta alkoi lak putininkin puoleen v ak uuttaen sa a kolaisten riveissä syntyä katke- neensa teh tä v äk se e n k eh o ittaa silloin .. . , , ruutta ja osa heistä repi IAVAY.- N o r j a .» asu v aa lliodoria Järjestä-, ,Ht<>n naisen kortin ja meni m aan R asputinin m urhan. , - Iliodor oli a lk u jaan R asputinin ys- tävä, m u tta m uuttui sitten hänen verivihollisekseen, joutui tappiolle ja oli p ak o tettu poistum aan V enäjältä. Y htäkkiä hän kuitenkin sisäm in isteri W’ieni. 12 p. belmik. — Asuja- inisto W ienissä on o ttan u t tyv- sen valtuuttam ises i nivomaan neesti vastaan tiedon Saksan -ja Columbia joessa olevat Meehans Yhdvsvaltain hallituksen välien saaret ja laki. joka antaa koulu rikkoutum isesta. H allitus on e s - , piirien hallituksille vallan pak- tänvt sanom alehdet liljan kiivais-1 koluovuttaa maata koulujen tar- ta hvökkävksistä amerikalaisia Apeisiin sekä laki. joka määrää vastaan. Samalla on hallitus että sheriffien, jotka ruokkivat päättänyt tukea Saksan m enette-! hallituksen vankeja ovat vpkot- lyä pitäen Yhdysvaltain h a llitu s-1 tetut luovuttam aan kaiken rtt ta edesvastuunalaisena jos vä-! kiimassa saadun Säästön kaun- lien rikkoutum inen johtaa sota -¡tiu rahastoon. toimenpiteisiin. _ > Lainlaatijakunnan molemmis -O- sa huoneissa on muun muassa TAISTELU SOTAA VAS hvväksyttv seuraavat laktelulo- tukset. jotka nyt o h ittav at ku TAAN vernöörin allekirjoitusta. Laki. joka kieltää säädyttömän kirjal ( Jatk o a ensim ai*eltä Mvulta) lisuuden levittämi-en valtiossa; milloin tilanne näyttää vaativat’ laki, joka m ääriä vangeille ali sella i s t a säädöstä. netta-vaksi enemmän vankeusa Lakiehdotus on tarkoitettu es jan lvhennvstä vankilassa osoi- tämäan amerikalaiset laivurit a- tetu n ' hyvän käyt -ksen nojalla: sestam asta laivojaan submarii- laki, joka kieltää valheelliset il neja vastaan, jota amerikalaiset m oitukset ; 8-tunnin työpäivälain sotatarpeitten lähettäjät »ovat parannus", joka sallii pikku- suunnitelleet. Kauppalaivojen j kaupunkeissa, joissa on vähem- ascstam ista on myöskin n e u v o t-|män ,kuin 1000 a„,kasta yleisis- tu hallitusviranom aisten taholta, sä töissä teettää 5C» tuntia vii m utta nvkvisen mielialan valli kossa ; laki. joka valtuuttaa ku tessa Amerikassa on sangen epä- vernöörin nim ittäm ään 10 eri- tietoista josko aijetta uskalle- koj5?poliisiat niillnjn j oki„ rauta. taan toteuttaa. tieyhtiö sitä vaatii; laki, joka määrää kunnalliset laitokset suo Seattlen järjestynyt työväestö rittam aan korkoa niihin sijoite julistaa vastustavansa sotaa. tulle pääomalle a laki. joka Seattle. 12 p. helniik. — Seatt määrää hedelm ätarhat tarkastet len työväenjärjestöjen keskusvi taviksi ja hyönteisten syömät raston kokouksessa on hyväksyt 'puut poistettaviksi sekä laki, jo ty päätöslauselm a, jossa vaadi ka säätää sotaveteraanien hau taan. että Saksalle esitetään vas tausavuksi annettavaksi $b0.00. ta sodan jälestä mahdolliset vaa Edustajahuoneessa on muitten tim ukset subm artinien tekem ästä hlakje?ulötu7ten‘ohella käsiteltävä vahingosta ja että sotaa et alote- nä vjelä ia.kiehdotukset satam a- ta Saksaa vastaan ilman k y sv -! lajtosten oikeuttam isesta hallit myksen alistam atta kansan aa- semaan “vettä ” ulommaksi kiiti- nestyksella ratkaistavaksi ja että teän rannik()n ja ehdotus, että amer,kalaista varoitettaisiin mat- Uauntien hallintovalta Tvvnen- kustam asta vaaranalaisilla a lu e tl-inieren rannalla ulotettaisiin aa- la. Päätöslauselma lähetettiin « n mereen saakka< site„ a n - W ashtngtontm , D C.. W ashtng-j taen kauntien viranomaisille val- tomn valtion edustajille kon- jan j a velvollisuuden vangita la- gressissa.______ ___________ keja rikkovat purjehtijat, jotka 5377PPP77UUUz7U7U777UP JOKAINEN voi sanoa teille mitä ** tupakka maksaa. Mutta aino astaan vanha piippunne voi ilmais ta teille minkä arvoinen tupak ka on. I löydy parempaa piipputupakkaa kuin on VELVET, sillä se on parhainta luonnollisella tavalla kehitettyä Burley tupakkaa. E Mikään ei vedä vertoja luonnon menettelytavalle tu pakan kehittämisessä — kahden vuoden kypsyttämi nen puisissa sianpäissä. Se on hidas — se on kallis menettelytapa, mutta jos haluatte kokeilla kannun VELVETIÄ tänään, näette että se on oikea. Tehkää itsellenne selväksi mielessänne minkälaisia ominaisuuksia haluatte piippu- tupakkanne omaavan. Sitten antakaa vanhalle piipullenne tilaisuus todistaa teille että VELVET täyttää kaikki toivo muksenne. ÌJ T T ehkää m inkälainen koe tahansa; ver tailkaa VELVETTÄ m inkä tupakan kanssa tahansa — mitä pikemmin sitä parempi. koululaitoksen palveluksessa ole vien vahtimiesten, läm mittäjien, insinöörien ja m uitten 8-tunnin työpäivästä; molemmat lakieh dotukset on hyväksytty senaatis sa ja kun ne ovat ennemmin h y väksytyt edustajahuoneessa niin puuttuu niiltä vain kuvernöörin vahvistus. Senaatin verotusasiain valio kunta on raporteerannut havain neensa. että valtiossa olevat kai- vantovhtiöt maksavat suhteelli sesti osansa verotuksista niiden omaisuuden arvon mukaan. Kai vantoyhtiöitten omaisuuden val tiossa valiokunta väittää ollsen veroitetun noin 42 miljoonasta dollarista. Säihköyhtiöitten ja raitiotieratojen omaisuus noin 10 milj., jonka summan iveroitusa- siain valiokunta väittää olevan oikeassa ja asianmukaisessa suh teessa valtion m aanviljelijöiltä kannetun verotuksen kanssa. Ra portti on nähtävästi annettu tar- kotuksella pestä puhtaaksi val tion verotus-komissionerit syy töksestä. joka heitä vastaan on aikaisemmin lainlaatijakunnan is tunnoilla esitetty ja jonka mu kaan viranomaisia syytettiin eri koisten vapautusten m yöntäm i sestä kaivantoyhtiöille. --------------- □--------------- Uudistakaa tilauksenne ajoissa ettei lakkautus ta lehden lähettämises sä tule tapahtumaan! Oikeita suomalai sia ja venäläisiä QavukkeUa •ARVO"-, “ F IN L A N D ”-, “ K A IV A N T O M IE S "- JA “ T O IV O ”-R A PER O SSEJ A T ehdyt v enäläis-turkkilaisesta tu p ak asta. K ysykää n iitä kaupoistanne ja ko ettak aa p o lttaa niitä. 237 S tanton St. A. SILBERBERG, TEHT. New York, N. Y. KIINA KATKAISSUT DIP tettu. suureksi mielipahakseen. LOMAATTISET SUHTEEN katkaisemaan diplomaattiset suh •s teensa. Tarpeetonta on lisätä, SA SAKSAN KANSSA. (Ja tk o a ensim äiseltä sivulta) että Kiinan menettely johtuu ha lusta edistää rauhaa ja ylläpitää kansainvälistä lakia.” “ Ludet Saksan alkamat ve- Japani hyväksyy Kiinan me denalaissotatoim et vaarantavat nettelyn. Kiinan kansalaisten henkeä ja om aisuutta vielä enemmän kuin Tokio, Japani, helniik. 12. — aikaisem m at sotatoim et, jotka jo Japanin ulkomanisteri Motono. ovat Kiinalle maksaneet monta neuvotellessaan Kiinan ministe ihmishenkeä ja ovat vastoin kan rin kanssa eilen, hyväksyi Kii sainvälistä lakia. Niiden salli nan vastauksen Saksan uuteen niinen johdattaisi kansainväli-1 vedenalaissodanjulistukseen, ker- seen lakiin mielivaltaisuusperi- tovat lehdet täällä tänään, lapa- aatteita. jotka ovat ristiriidassa ------------------------------------- puolueettomien ja sotivien vai-1 ENSILUOKAN tojen välisen yhteyden kanssa. ! “ Kiina näinollen tarm o k k aasti; protesteeraa Saksalle helmik. 1 p :nä julistettujen toim enpiteit- j ten johdosta ja vilpittömästi toi- , . , . . . . , , vaa, että puolueettom ien valto-j e in e t? J1” 113 Ja Pa ^v e ^u s jen oikeuksia kunnioitetaan ja lon meidän motto Tulkaa katso sanottuja toimenpiteitä ei toteu maan. huomaatte sen todeksi teta. Jos, vastoin odotuksia, tä Union Pacific Coal Co. mä protesti osottautuu tehotto WYO. maksi. Kiina tulee olemaan pako- HANNA, KAUPPATAVARAA