T O V IR !
No. 37
alkoi mennä pyssyhnrtifcsi. “V - ! submaTiinin kom entaja tullessaan
seat unionnvidhetkin. vaikka oli-1 satam an edustalle antoi kreikka-
vatkin IAVAV.-liiton jäseniä, te i laiselle laivalle 40 tuntia aikaa
kivat siten”, kertoi mies, “ja niin poistua satam asta ja kun se ei
tein minäkin, vaikka olin ollut sen ajan sisällä lähtenyt tu h o t
jo toista vuotta I AV AV .-liitossa.” tiin se satamaan.
Kun kysyin häneltä miksi hän
Helm ikuun alusta alkaen ovat
siten m enetteli, selitti ’h än kai saksalaiset
upottaneet
laivoja
ken näyttäneen siltä, että lakol joitten yhteinen kantavuus nou
la ei m itään voiteta, ja kun oli see 182,000 tonniin. Samalla a-
hyvä tilaisuus hurtaksi m ene jalla on Englantiin saapunut vain
mällä tehdä rahaa, niin miehet muutam ia suurem pia höyrylaivo
tuum ivat että tehdäänhän nvt ja, johtuen osaksi siitä, että sub-
“Steeki" ja m uutetaan sitte paik- j mariinien hävitystyön alettua
kakuntaa. Niin jutteli mies. ja puolueettomien maitten laivurit
kun kyselin häneltä, mitä kan- eivät uskaltaneet lähettää laivo-
sallisuutta hurtat enim m äkseen' jaan Englantiin.
olivat, sanoi 'hän niiden kuulu
neen moneen, kansallisuuteen, et Amrrikalaiset laivat pidätetty
lähtemästä Englantiin.
tä ci itsekään kaikkia tiennyt.
rasti kirkossa, teki siellä hyvin no- «ut toim ia su oraan R asputinia vas- Lakkoa vu s t tik sen
j a k a m i s t a v a n
New York, 12 n. helniik. — A-
ppasti
ja h a rta a s ti ristin m erk k iä, taan , vaan toim eenpani hän sen si- sanoi myöskin olleen suurena
merikan linjan laiva Kroonland
puisteli ra ju sti päätän sä, taiv u tti ot- la a n k o tita rk a stu k sia R asputinia ym- t vvtvm ättöm yyden aiheuttajana
on saapunut Englannista lähtien
saansa lattia a n : hänen kasvonsa täi- päröivien henkilöiden luona. M utta sitä kitin jaettiin niin huonossa Liverpoolista juuri saksalaisten
löin v ä äristy iv ät suonenvedon tapai- h ä n tä ei vangittu, vaikka . tilaisuu-
järjestyksessä.
; subm ariinisaarron alkamispäivä-
sesti, h am paat k a lisiv a t ikäänkuin dessa löydettiinkin paljon ra s k a u t
Mies
kertoi
ylläolevan
sttures
| nä.
Laivaa eivät submariinit
hän olisi ä rs y ttä n y t jo tak in n äk y tav aa. Sen sijaan vangittiin Sima- sa väkijoukossa ja avomielisesti. kuitenkaan ahdistaneet, ehkäpä
m ätö n tä ja ta h to n u t p u rra , hän hui novitsh sam alla kun hän palasi ko- tunnustaen itsekin olleensa hurt siksi, että Saksa oli luvannut
toi käsiään, v ä ä n te li p ä ä tä n sä kaik- tiin sa entisen pääm in isterin Sturm e-
taita m uitten mukana. Hän a r-| puolueettomien maitten laivoille
kiiu suuntiin, k a tse li k u m arrellessaan r *n autom obiilissa, joka tied u steli
vostcli raskaasti niin 1 A \' .Wj.-lii saarron ensimäisen 5 päivän ajal-
rukoilevia ja m ulkoili silm illään kuin h ä n e ltä R eshevskin vangitsem ista,
ton, kuin m uittenkin u n io itten ' la vapaan pääsyn p-ns kielletyltä
m ieletön.
R shevskin ilm iantojen johdosta toi- toim intaa, eikä luvannut enää alueelta. Kroonlandin m atkusta-
R asputin alkoi puhua k atkonaisia, m eenpantu tu tk in to a n n e ttiin S tu r koskaan sellaisiin vhtyä.
j jät kuitenkin olivat tilaisutides-
arvoituksellisia lau seita profeetoista nierin a lo tte e sta ensin G urljandin
T.
•
• ,
. . . . . . . isä näkemään kun 5 mailin pääs-
Itse asiassa ei ole nuukaan,
m u tta
M anasevitsh-
ja ennustaa. H änen om ituinen käy teh tä v äk si,
paljon ihmettelem isen aihetta. sit laivasta submarnni upotti
töksensä alkoi vähitellen h e rä ttä ä M anuilov ym m ärsi ty ö n tää sy rjään
'Jokaisen joka tuntee yllämaini Englantiin matkalla olleen hol
paikkakunnan väestön huom iota. Mie- kilp ailijan sa ja tu tkinnon toim een
lantilaisen höyrylaivan.
tun liiton toim intaa ja niitä m e
het haukkuivat h ä n tä ja nau ro iv at, i panem inen a n n e ttiin hänelle. Samal-
Amerikan linjan laiva St.
nettelytapoja joita se tunnustaa,
m utta naiset alkoivat “ u skoa” ja la p ä ä te ttiin lä h e ttä ä k en raali Spiri-
Louis
on vieläkin täkäläisessä
k ääntyä hänen puoleensa neuvoa ky- j dovitsh ulkom aille tu tk im aan munk- sekä sitä joukkoa, josta se on satam assa, eikä muitakaan ame-
kokoonpantu, täytyy m yöntää et
syen.
V arsinkin kokoontui hänen ki lliodoria.
K enraali S piridovitsh
tä siellä on mitä mainioin toim i rikalaisia laivoja ole vielä lähe
ym pärilleen kylän p u olisivistyneitä kävi usein aikaisem m in Hvostovin
ala sellaisille iikoille, kuin edel tetty Atlannin yli. Cunard lin-
naisia.
m u tta
m yöskin m uutam ia luona.
läm ainittu ruotsalainenkin o n : tjan laiva Cedric otti ?.(HX) säkkiä
m iehiä liittyi hänen se u ra a n sa. Näi-
H vostovin ja B jeletsk in e ro ttu a
joukkoa joka saattaa kyllä toisi Englantiin ja Ranskaan vie
den “s is a rte n ” ja “ v eljien ” kanssa sisäm inisteriön johdosta ja S turm e
naan innostua huutam aan vallan tävää postia, joka on viikon o-
Raaputin kuljeskeli m e tsä ssä raken- rin tu ltu a sisäm in isterik si, valjen-
kum ousta. m utta kun on tilai dottanut laivojen lähtöä.
nellen ris te jä ja rukoillen niiden ' nettiin koko asia.
edessä. M utta sy rjä ise t henkilöt v a -i M yöskin nykyinen sisäm in isteri oli sttus saada yksilöllisiä etuja, niin Amerikalaiset laivurit pyytävät
tykkejä laivoilleen.
kuuttavat nähneensä, e ttä hän usein Jiyvin läh eisissä su h teissa R asputiniin. on vaim ista hurtaksikin.
J.
T.
tällaisissa tilaisu u k sissa su uteli “si- ; Viime aikoina protopopov huolim at-
-O-
W ashington. D. C.. 12 p. hei
sa ria n sa ”.
ta sairau d estaan , joka e sti h ä n tä
mik. — International Mercantile
Om ituinen silm ään p istäv ä seikka o lem asta
sisäm inisteriön
johdossa,
M arine C«»:n presidentti P. A
oli se, e ttä näm ä “ s is a re t”, jo tk a oli- p äivittäin
kävi R asputinin
luona,
S. Franklin on virallisesti pyytä-
vat enim m äkseen nuoria te rv e itä pu- S aatu aan tie tä ä R asputinin kuole
____ _______ ______ . „ i nvt Yhdvsvaltain laivastoviras-
naposkisia, vieläpä usein a la ik äisiä i inasta. Protopopov pyörtyi.
SAKSAN JA YHDYSVAL- i tl,p a tykkejä Amerikan laivalin-
tyttöjä, m u u ttu iv at jonkun a ik aa Ras- ; “D enj” k irjo ttu a :
TAIN VÄLIT.
jän matkustajalaivoille.
Sikäli
putinin luona oltu aan kalpeiksi ja
Älkääm m e puhuko R asputinin kuo-
kuin tiedetään on 1 livastominis
kivuloisiksi. M onet h e istä parin koi- i lem asta,
vaan
hänen eläm ästään
(J a tk o a ensim äiseltä sivulta!
teristöu taholta hip siltti sellaisia
men vuoden p e rä stä kuolivat ja ker- R asputin on V enäjän häpeä, jo ta ei
antaa, m utta asiaa ei ole vielä lo
rotaan m uutam ien “s is a rie n ” lähte-1 sa a ta p estä pois.
Oli häpeä, ettei suutta
päästä pelastusvenhei pullisemmin päätetty.
neen R asputinin luota rask au d en tl- ] hänen nim eänsä saatu m ainita sano siili.
lassa.
m alehdissä, m u tta yhtä suuri häpeä Itävalta pysyy Saksan kannatta- L d il l li l U t i j o i t t C H l o i m e t
Rasputin kohosi m aineeseen sen on kirjo ttu a h ä n e stä valtiollisena
tajana.
jälkeen, kun hän vv. 1905— 1906 tu- toim ihenkilönä, joka on näytellyt niin
( Jatk o a cnsimät&eH kivulta)
Siva kolme
me. m eidän syntim m e ovat katum uk- H vostovin ja R asputinin taiste lle ssa
k eskenään 'k ä ä n ty i R asputinin puo
spn vuoksi. Ju m a la ”.
P y ö rin tä nuotion ym päri k iih ty i yhä lelle ja k eh o itti R asputinia lä h e ttä
ja täm än jälkeen kuuluu huokauksia m ään luokseen uskotun henkilön ker-
ja ähkyntää. jne.
Rovio sam m uu i tom aan R asputinin m urhan valm iste-
ja a lsa v a ssa pim eydessä kuuluu R as lu ista
S isäm in isteri H vostov kielsi tietys-
putinin ä ä n i: “k oetelkaa lihaanne.
Kaikki h e ittä y ty iv ä t m aah an ; ta p a h -i H jy rk ä sti R shevskin syytöksen ja
tuu yleinen sekam elska ja h illitö n ' vak u u tti hän a n ta n e e n sa R shevskin
orgia alkaa.
1 te h tä v ä k si o sta a m unkki Iliodorin
K esäajat v ietti hän m aatöissä k o - ' m uistiinpanot, jo tk a täm ä aikoi jul-
tonaan, m utta niin pian kuin ulkotyöt ; k a ista ulkom ailla.
Sam alla sisäm i-
päättyivät, ta rttu i hän sauvaansa, pu- n iste ri H vostov .e i k u iten k aan kiel-
keutui p y h iin v aeltajak si ja m atk u sti tän y t viliaavansa R asputinia, jota'
luostareihin.
N iillä retk illää n hän hän
piti
v altio llisesti v aarallisena
kulki ym päri V enäjän, oleskellen O- i henkilönä.
dessassa, K asanissa, K ijevissä. Mos-j
H vostovin tie to je n m ukaan ympä-
kovassa, P ie ta rissa jne.
K otonaan- röivät R asputinia e p ä ily ttä v ät hen-
kin R aaputin alkoi v iettä ä hyvin kilot, jotka toim ivat pim eissä asiois-
h u rsk a sta eläm ää. H än kävi ahke-j sa
H vostov ei ku iten k aan uskalta-
Yleisiä uutisia
tustui
erään
kauppias-m iljoneerin , tav a to n ta osaa aikam m e historiallis!
Bashm akovin leskeen. Täm ä oli ju u na päivinä.
M itä osaa R asputin n ä y tte li? Hä-
ri kuolem an k a u tta m en ettän y t mie-
hensä ja R asputin onistui nyt jolla- n e stä pu h u ttiin tav atto m an paljon
kin tavalla lohduttaa h äntä. H eistä valtiollisissa puheissa ja hän oli
tuli hyvät ystävät.
Rouva B. vei kansan k e sk itty n een vihan esineenä
R asputinin m ukanansa K asaniin ja j Kun p u huttin pim eistä voim ista, vii-
P ietariin , jossa R asputin ensin sai ta ttiin
ennen
m uuta
R asputiniin.
pääsyn varakkaam piin porvarillisiin M utta m ikä oli hänen todellinen o-
seu rap iireih in sek ä vähitellen myös- sansa valtiollisiin tap ahtum iin, sitä
kin korkeam piin hengellisiin ja vai- em m e vieläkään tiedä ta i tiedäin
Poliisiin piireihin. Ja näissä piireis- me siitä vain kertom uksia,
sä hän pian salaperäisyyden häntä-
R asputin kuoli valtiollisen järjes-
rään p eitty n eellä, k ä sittä m ättö m ä llä telm än uhrina. H än tä p idettiin epä
vaikutusvallalaan kohosi asem aan, jo- jum alana.
M utta m yöskin yhteis-
ka teki hänelle m ahdolliseksi kukis- kunta piti h ä n tä e rä ä n la isen a epä
taa piispoja ja pappeja, jo tk a varo- Ju m alan a ja hänelle a n n e ttiin sellai
m attom uudellaan joten k in jo u tu iv at nen m erk ity s nykyajan surullisissa
hänen epäsuosioonsa, ja hänen sanan- tap a h tu m issa , jo lla ista ei yhdellä-
sa on p ainanut paljon hengellisissä kään henkilöllä sa ata olla.
Yksin
ja usein m yös m aallisissa asioissa, k e rta ise t ihm iset sy y ttiv ät Rasputi-
Hänellä oli paljon korkeita suosijoita. nia k a ik e sta siitä, m itä n im itettiin
jotka tä rk e issä asioissa kyselivät hä- “pim eäksi voim aksi”.
R asputinista
neltä neuvoa. U sein h än et jo aikai- tuli siten henkilö, jo ta sy y tettiin
«emmin ko tik y lästään k u tsu ttiin kii- kaikesta.
reim m iten
P ietariin , jo ssa hänen j “ P im eät voim at” tulivat R asputinin
apuaan ta rv ittiin . N äiltä m atk o iltaan salanim eksi.
M utta todellisuudessa
hän palasi suuria rahasum m ia ja R asputin näy tteli n ä itte n voimien
kallisarvoisia lah jo ja m ukanaan. VH- tem m ellyksessä pientä osaa ja voi
me aikoina R asputin lienee a su n u t i m at toim ivat yhä edelleen. Rasputi-
nin k a u tta oli näiden voim ien vain
vakinaisesti P ietarissa.
m ahdollista toim ia enem m än salassa.
Viime vuosina on v altak u n n an duu
Sen täh d en huokaisee V enäjä hei
man p u h u jalav alta usein m ainittu
p o tu ksesta
R asputinin
kuollessa,
R asputinin nim i. V ak u u tetaan e ttä
vaikkei m ikään m uutukaan.
R isti
R asputin otti osaa u se itte n tä rk e itte n
riita vain käy suurem m aksi ja n iit
nim itysten ratk a isu u n ja v aik u tti si
ten jo h tav ien piirien p e rik a to lähem
säpolitiikan johtoon.
Viime m a r
m äksi, jo tk a ovat sy n n y ttä n e et Ras-
raskuun 14 p. p itä m ä ssä än tu n n e
tu ssa puheessa h u o m au tti prof. Mil- p
-c-
jukov mm., e ttä R asputin oli sen
Onko i. w. w-läisiä pys-
gyhurttiakin oldnaSSa?
ryhm än jo h tav ia
henkilöitä, joka
koko sodan ajan on toim inut yksityis-
rauhan hyväksi.
Noin vuosi sitte n , kertoo “ R je tsh ”,
Tässä tuonnottain kuulin e-
A. N. H vostovin ollessa sisä m in iste ri
j
räänä päivänä erään I.W ,W .-lii
nä, pu h u ttiin paljon R shevskin ju
ton entisen jäsenen juttelevanko-
tusta. T äm ä ju ttu a ih e u tti an k a ra n
! kenutksiaan viimekesäisessä Min
riidan.
H w ostovin ja hänen a p u
nesotan lakossa, jossa hän selit
laisensa B jeletskin välillä ja p äätty i
ti olleensa ensin lakkolaisena,
'kum m ankin eroon.
J u tu n aiheena
m utta sittem m in menneensä pys-
oli R asputin.
R shevski sai jonkun
svhurtaksi.
'Mies oli kansalli
teh täv än H vostovilta, joka pidettiin
suudeltaan ruotsalainen. Lakon
salassa B jeietskiltä. B jeletski vuo
alussa sanoi ensin näyttäneen
rostaan piti silm ällä R shevskin toi
siltä, kuin työläisillä olisi ollut
mia ja an to i ta rk a s ta a h än et Ruotsin
joitakin mahdollisuuksia saada
rajalla, jolloin R shevski ilm otti mat- ,
. , .
, .. .
in
korjauksia
oloihinsa, mutta pian
k ustavansa sisä m in iste ri H vostovin
huomattiin, että sillä voimalla
asioissa.
SUBMARIINIT JATKAVAT !lähcnevät rannikkoa.
TUHOTÖITÄÄN.
Montanan lainlaatijakunnan toi
minta.
(J a tk o a ensim äiseltä sivult^)
Helena. 10 p. hehnik. — Ku-
taire oli 409 -ja Olivia 241 ton- vernööri Stew art on lainlaatija-
nin kantoinen. Myöskin on i l- ; kunnan hyväksym änä allekirjoit-
m oitettu upotetuiksi kreikkalai- j tanut m.m. lakiehdotuksen, joka
set höyrylaivat Spvro ja Yasil- kieltää kauppahuoneet kävttä-
lissa Olga. A’asillissa Olga oli mästä
kaupantekokuponkeja
1,400 tonnin kantoinen.
itrad in g stam p). Lakiehdotuk-
Spytosin
väitetään
saksalaisten
sen
suhteen on ollut jonkun ver
työhön.
’ Kun terästrusti sittemmin ju- ottaneen Kanarian saarilla Las ran kinastelua.
jjstj maksavansa viisi dollaria Palmasin satamasta, jonne se oli
Lainlaatijakunnalla on juuri
päivältä jokaiselle joka vannou- poikennut matkallaan Buenos hyväksyttävänä työväensuojelus-
tuu apulaissheriffiksi (deputy), Ayresista Englantiin. Spyrosilla i lakiehdotuksia, kuten lakiehdotus
oli siitä seurauksena, että miehiä | oli lastina vehnää. Saksalaisen 1 naisten 8-tunnin työpäivästä ja
¡joka heidän takanaan oli ja niillä
S aavuttuaan
ulkom ailta R shevski i menettelytavoilla,
,
joita
unio
vangittiin ja sy y te ttiin h ä n tä kaval- k ä v tti> d t e r a s t r u s t i a v o id a k a a n
luksesta. H än k ään ty i silloin Ras- voittaa. Sen johdosta alkoi lak
putininkin puoleen v ak uuttaen sa a
kolaisten riveissä syntyä katke-
neensa teh tä v äk se e n k eh o ittaa silloin
.. .
,
, ruutta ja osa heistä repi IAVAY.-
N o r j a .» asu v aa lliodoria Järjestä-, ,Ht<>n
naisen kortin ja meni
m aan R asputinin m urhan.
,
-
Iliodor oli a lk u jaan R asputinin ys-
tävä, m u tta m uuttui sitten hänen
verivihollisekseen, joutui tappiolle ja
oli p ak o tettu poistum aan V enäjältä.
Y htäkkiä hän kuitenkin sisäm in isteri
W’ieni. 12 p. belmik. — Asuja-
inisto W ienissä on o ttan u t tyv- sen valtuuttam ises i nivomaan
neesti vastaan tiedon Saksan -ja Columbia joessa olevat Meehans
Yhdvsvaltain hallituksen välien saaret ja laki. joka antaa koulu
rikkoutum isesta. H allitus on e s - , piirien hallituksille vallan pak-
tänvt sanom alehdet liljan kiivais-1 koluovuttaa maata koulujen tar-
ta hvökkävksistä amerikalaisia Apeisiin sekä laki. joka määrää
vastaan.
Samalla on hallitus että sheriffien, jotka ruokkivat
päättänyt tukea Saksan m enette-! hallituksen vankeja ovat vpkot-
lyä pitäen Yhdysvaltain h a llitu s-1 tetut luovuttam aan kaiken rtt
ta edesvastuunalaisena jos vä-! kiimassa saadun Säästön kaun-
lien rikkoutum inen johtaa sota -¡tiu rahastoon.
toimenpiteisiin. _
> Lainlaatijakunnan molemmis
-O-
sa huoneissa on muun muassa
TAISTELU SOTAA VAS hvväksyttv seuraavat laktelulo-
tukset. jotka nyt o h ittav at ku
TAAN
vernöörin allekirjoitusta.
Laki.
joka
kieltää
säädyttömän
kirjal
( Jatk o a ensim ai*eltä Mvulta)
lisuuden levittämi-en valtiossa;
milloin tilanne näyttää vaativat’ laki, joka m ääriä vangeille ali
sella i s t a säädöstä.
netta-vaksi enemmän vankeusa
Lakiehdotus on tarkoitettu es jan lvhennvstä vankilassa osoi-
tämäan amerikalaiset laivurit a- tetu n ' hyvän käyt -ksen nojalla:
sestam asta laivojaan submarii- laki, joka kieltää valheelliset il
neja vastaan, jota amerikalaiset m oitukset ; 8-tunnin työpäivälain
sotatarpeitten
lähettäjät »ovat parannus", joka sallii pikku-
suunnitelleet.
Kauppalaivojen j kaupunkeissa, joissa on vähem-
ascstam ista on myöskin n e u v o t-|män ,kuin 1000 a„,kasta yleisis-
tu hallitusviranom aisten taholta, sä töissä teettää 5C» tuntia vii
m utta nvkvisen mielialan valli kossa ; laki. joka valtuuttaa ku
tessa Amerikassa on sangen epä- vernöörin nim ittäm ään 10 eri-
tietoista josko aijetta uskalle- koj5?poliisiat niillnjn j oki„ rauta.
taan toteuttaa.
tieyhtiö sitä vaatii; laki, joka
määrää
kunnalliset laitokset suo
Seattlen järjestynyt työväestö
rittam
aan
korkoa niihin sijoite
julistaa vastustavansa sotaa.
tulle pääomalle a laki. joka
Seattle. 12 p. helniik. — Seatt määrää hedelm ätarhat tarkastet
len työväenjärjestöjen keskusvi taviksi ja hyönteisten syömät
raston kokouksessa on hyväksyt 'puut poistettaviksi sekä laki, jo
ty päätöslauselm a, jossa vaadi ka säätää sotaveteraanien hau
taan. että Saksalle esitetään vas tausavuksi annettavaksi $b0.00.
ta sodan jälestä mahdolliset vaa
Edustajahuoneessa on muitten
tim ukset subm artinien tekem ästä hlakje?ulötu7ten‘ohella käsiteltävä
vahingosta ja että sotaa et alote- nä vjelä ia.kiehdotukset satam a-
ta Saksaa vastaan ilman k y sv -! lajtosten oikeuttam isesta hallit
myksen alistam atta kansan aa- semaan “vettä ” ulommaksi kiiti-
nestyksella ratkaistavaksi ja että teän rannik()n ja ehdotus, että
amer,kalaista varoitettaisiin mat- Uauntien hallintovalta Tvvnen-
kustam asta vaaranalaisilla a lu e tl-inieren rannalla ulotettaisiin aa-
la.
Päätöslauselma lähetettiin «
n mereen saakka< site„ a n -
W ashtngtontm , D C.. W ashtng-j taen kauntien viranomaisille val-
tomn valtion edustajille kon- jan j a velvollisuuden vangita la-
gressissa.______ ___________
keja rikkovat purjehtijat, jotka
5377PPP77UUUz7U7U777UP
JOKAINEN voi sanoa teille mitä
** tupakka maksaa. Mutta aino
astaan vanha piippunne voi ilmais
ta teille minkä arvoinen tupak
ka on.
I löydy parempaa piipputupakkaa kuin
on VELVET, sillä se on parhainta
luonnollisella tavalla kehitettyä Burley
tupakkaa.
E
Mikään ei vedä vertoja luonnon menettelytavalle tu
pakan kehittämisessä — kahden vuoden kypsyttämi
nen puisissa sianpäissä.
Se on hidas — se on kallis menettelytapa, mutta jos
haluatte kokeilla kannun VELVETIÄ tänään, näette
että se on oikea.
Tehkää itsellenne selväksi mielessänne minkälaisia
ominaisuuksia haluatte piippu-
tupakkanne omaavan. Sitten
antakaa vanhalle piipullenne
tilaisuus todistaa teille että
VELVET täyttää kaikki toivo
muksenne.
ÌJ T
T ehkää m inkälainen koe tahansa; ver
tailkaa VELVETTÄ m inkä tupakan
kanssa tahansa — mitä pikemmin sitä
parempi.
koululaitoksen palveluksessa ole
vien vahtimiesten, läm mittäjien,
insinöörien ja m uitten 8-tunnin
työpäivästä; molemmat lakieh
dotukset on hyväksytty senaatis
sa ja kun ne ovat ennemmin h y
väksytyt edustajahuoneessa niin
puuttuu niiltä vain kuvernöörin
vahvistus.
Senaatin verotusasiain valio
kunta on raporteerannut havain
neensa. että valtiossa olevat kai-
vantovhtiöt maksavat suhteelli
sesti osansa verotuksista niiden
omaisuuden arvon mukaan. Kai
vantoyhtiöitten omaisuuden val
tiossa valiokunta väittää ollsen
veroitetun noin 42 miljoonasta
dollarista.
Säihköyhtiöitten ja
raitiotieratojen omaisuus noin 10
milj., jonka summan iveroitusa-
siain valiokunta väittää olevan
oikeassa ja asianmukaisessa suh
teessa valtion m aanviljelijöiltä
kannetun verotuksen kanssa. Ra
portti on nähtävästi annettu tar-
kotuksella pestä puhtaaksi val
tion verotus-komissionerit syy
töksestä. joka heitä vastaan on
aikaisemmin lainlaatijakunnan is
tunnoilla esitetty ja jonka mu
kaan viranomaisia syytettiin eri
koisten vapautusten m yöntäm i
sestä kaivantoyhtiöille.
--------------- □---------------
Uudistakaa tilauksenne
ajoissa ettei lakkautus
ta lehden lähettämises
sä tule tapahtumaan!
Oikeita suomalai
sia ja venäläisiä
QavukkeUa
•ARVO"-, “ F IN L A N D ”-, “ K A IV A N T O M IE S "- JA “ T O IV O ”-R A PER O SSEJ A
T ehdyt v enäläis-turkkilaisesta tu p ak asta.
K ysykää n iitä kaupoistanne ja ko ettak aa p o lttaa niitä.
237 S tanton St.
A. SILBERBERG, TEHT.
New York, N. Y.
KIINA KATKAISSUT DIP tettu. suureksi mielipahakseen.
LOMAATTISET SUHTEEN katkaisemaan diplomaattiset suh
•s
teensa. Tarpeetonta on lisätä,
SA SAKSAN KANSSA.
(Ja tk o a ensim äiseltä sivulta)
että Kiinan menettely johtuu ha
lusta edistää rauhaa ja ylläpitää
kansainvälistä lakia.”
“ Ludet Saksan alkamat ve-
Japani hyväksyy Kiinan me
denalaissotatoim et
vaarantavat
nettelyn.
Kiinan kansalaisten henkeä ja
om aisuutta vielä enemmän kuin
Tokio, Japani, helniik. 12. —
aikaisem m at sotatoim et, jotka jo Japanin ulkomanisteri Motono.
ovat Kiinalle maksaneet monta neuvotellessaan Kiinan ministe
ihmishenkeä ja ovat vastoin kan rin kanssa eilen, hyväksyi Kii
sainvälistä lakia. Niiden salli nan vastauksen Saksan uuteen
niinen johdattaisi kansainväli-1 vedenalaissodanjulistukseen, ker-
seen lakiin mielivaltaisuusperi- tovat lehdet täällä tänään, lapa-
aatteita. jotka ovat ristiriidassa -------------------------------------
puolueettomien ja sotivien vai-1
ENSILUOKAN
tojen välisen yhteyden kanssa. !
“ Kiina näinollen tarm o k k aasti;
protesteeraa Saksalle helmik. 1
p :nä julistettujen toim enpiteit- j
ten johdosta ja vilpittömästi toi- , .
, .
. . .
, ,
vaa, että puolueettom ien valto-j e in e t? J1” 113 Ja
Pa ^v e ^u s
jen oikeuksia kunnioitetaan ja lon meidän motto Tulkaa katso
sanottuja toimenpiteitä ei toteu maan. huomaatte sen todeksi
teta. Jos, vastoin odotuksia, tä
Union Pacific Coal Co.
mä protesti osottautuu tehotto
WYO.
maksi. Kiina tulee olemaan pako- HANNA,
KAUPPATAVARAA