Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Feb. 6, 1917)
ja ^orväfUfeioraistitn jokainen Grachukset olisivat voimakkaam ta, että ne helposti olisi v o ita isi, on voimakas. Mutta kunnostakin nämä räikeät epäkoh- sananhelinä tthtää johonkin pia kuin entisajan. Sellainen välttää. Mistä siis johtuu se, et- i kulkutauti leviää köyhälistökort- dat. Mutta kun koko riistojär- « In e« «annattaja, ilmeetyy AatoriaMMb, Oregon, pttenteerattuun menettelytapaan, ajatus kuitenkin kärsii haaksi- tä noita kuolemantapauksia ei teleihin, missä ihmiset: miehet jestelmä on kurjuuden ylläpitä joka päivä, paitsi maanantaina. jolld Oh aina se ‘Vtu”, että ny- rikon ensimäisen vastatuulen sat- vältetty, koska selvästi voidaan J a naiset, lapset ja van.uiKset, miselle perustettu, niin itse k u r lU lM lT U S K U M T A ; sanoa, että nuo 28,000 henkilöä i saavat värjöttää vilussa ja uäläs juutta kaikkine seuralaisineen ei W , M. R IIV O , A. SALMI» L. M O IL A N EN, J. MALO, K. E. H U H K IN E N . kyistn yhteiskunnan luokkaluon- tuessa «että ei tarvitse ollenkaan hai- Sisääntulo- ja perintöverotuk- kuolivat ennen aikojaan ? — Tie- sa suurimman osan elämäänsä, tulla poistamaan ennenkuin itse TOVERI (The Contrailo) riti; parannus voidaan saada ai- sen avulla voidaan saada paljon tenkiij siitä, että valtion puoles-jn” n siellä kulkutaudit lihavim- järjestelmä kukistuu. Kaikenlai Tbe orgaa of the Fianleb workers ia the Western States. Täe only kaan noin vain hissukseen, ylä- enemmän aikaan, mutta yhteis- ta uhrattiin vain senverran v a -! rnan sadon niittävät. Nykyinen set taudit ovat kurjuuden lähim Wnatah daily Ih the W è s t Published daily, except Monuay, at Astoria, luökka saa jatkaa rauhassa työ- kunnallisen kysymyksen ratkai- roja tarkotukseen, että saatiin i yhteiskuntakin tämän asian ti- piä seuralaisia ja siksipä ei nii Ore., by the Western W orkm en’s Publisùing Company. Advertising rates in effect July 2, 1912, 4uc per incn. SpeciaFdiscount väestön riistämistä ja työväestö sukeinoksi ei siitäkään ole. ei- selville kuinka monta henkilöä | lanteen kyllin hyvin tietää. sil’ä täkään vastaan todenteolla tais •Unwed for larger and continuous advertisements. tulee elämään onnellisena kuin vätkä sosialistit sitä kannatakaan avustuksen puutteessa kuoli, sil- kaikennäköiset pintapuolisetkin telua aloteta, eikä voidakaan a- T O V E R I, BOX 99, ASTO RIA, OREGON. AUGUST N IK U L A , Manager. sen takia. Se takaisi kuitenkin lä aikomuksenakaan ei ole ollut j tutkimukset, joita kaikilla aloilla lottaa, ennenkuin itse kurjuus ja paratiisissa! valtion käytettäväksi paljon va mitään valtavampaa reformia teh i viimeisten vuosikymmenien ai sitä aiheuttavat tekijät poiste filte re d as second-class mail matter July 18, 1912, at the Post-Office at Muuan porvarillinen reformis j kana on tehty, paljastavat pa- taan yhteiskunnasta. Amoria. Oregon, under the Act of March 3rd, 187». roja. mutta jos sitäkin asetutaan dä kuin päästä tästä selville. ti, tai kuten häntä suvaitaan ' SUBSCRIPTION RATES: tukemaan sillä ajatuksella, että Syy miksi valtio nykyään ei kutsua, ‘ edistysmielinen”, new- — — IN T H E U N IT E D STATES AND CANADA: liian korkea vero tekee riiston käy tauteja vastustamaan sellai herrasmies Henry , . , • , Far 1 year $3.50; For 6 Mouths, $ l. o ; For 3 Months, $1.00; For 1 Month 40c. yorkilainen . kannattavammaksi, kuten jotkut silla keinoilla, että niistä todel Klein, joka on todistellut herra | _____ Ju-n: BbMtnahinta 40c palstatuumalta. Kuoieman-ilinotukset $1.50 kerta ja porvarit selittävät, Ikoska halli lakin jotakin apua olisi on siinä, muiatoväreyillä $2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avkriiitto-ilmotukset 5oc Rockefellerin omaisuuden juma A IK A L Ä H E N E E . ja p arh aak si. tus vie suurimman osan saaliis että sen olisi kökonaan luovutta kerta, bajutaantieto- ja nimenmuutto-ilmotuaset 2oc kerta, naima-iimotuks it “Ainoa, niitä m eillä e rik o ise sti ti- lattoman suureksi, ehätti joku $1.50 kerta, avioero-ilmotuaset $l.ou kerta. Seisovat iimotukset seuraatah ta, niin sekään ei pidä paikkaan va vanhoista periaatteistaan ja lau saik aan on ty ö läisille sa n o tta v aa , Mikä aik a? Toverin tilau sh in n an hintaluettelon mukaan palstatuumalta: 1 v. 20c, 5a v- 30c, 3 kk. 25c, 1 kk. 30c. aika sitte selittämään, että olisi sa. Hallitus on luokkahallitus. sisälty y kello tu k seen : A g itee ratk a a k orottam isen aika, ja siihen m ennes- Satunnaisista iimotuksista tutee rahaa aeurata mukana. Englannin luotava sellaiset olosuhteet, että tusiain* muiitos •idU a"e«ii^ry h - r kä * äy‘ä 1<oko“miaan ' ero)a niissä tautien vastustaminen oli-1 "a >">”» sam°ln ku'n m uitten- leh te n n e puolesta, s e littä k ä ä tove kielestä suomennetaan vapaasti. tuslam muutos, joka estäisi >n )uokkan5a aselnaa lnwnontaak- ' kin h a n k itta v a T overille jo itak in uu reillen n e sen m erk ity stä , san o k aa T IL A U S H IN N A T Y H D Y S VA LLO IS S A JA CANAOASSA: den henkilön anastamasta hai- sKn eduksi H a,litus si mahdollista. Tauteja ilmenee sia tilaajia. näille, m itä työ v äen leh ti on—tilaus- 1 vuosikerta S3.50; 6 kuukautta $1.75; 3 kuukautta $1.00; 1 kuukausi 40c. eniten työläisten keskuudessa ja Työm iehen tilau sh in n an korottam l- aik aan ja a in a —ja m ikä te h tä v ä sil- luunsa enempää kuin '9 ™ « « " '" | turvautuu |i5attvvn sisääntulove- SUO M EEN JA M U U A LLE U L K O M A IL L E : useimmat työväenluokkaa vai- 1 vuosikerta $5.s0; 6 kuukautta $3.00. se sta on p ä ä te tty ä sk e ttä in koolla lä on työväenluokan vapaustaistelus- miljoonan dollarin omaisuuden, rotukseen vain sikäli kuin por vaavat taudit ovat sellaisia, että olleessa keskipiirin edustajakokouk- sa, k o e tta k aa saada näm ä ym m är niin asema olisi sillä korjattu. variston aseina vaatii suurempaa Huoneueto sijaitsee 10:nnen ja Duane katujen kulmassa, täm ään , e ttä p o rv arile h tiä tilaam alla le le fe e n i: konttori 365, toim. 882. Hallitus saisi kaiken mitä menee rahamäärää hallituksen käytet ne johtuvat luonnottomista olo- sessa—m iten, ei vielä ole tä ä llä saak- ja k a n n a tta m a lla he a u tta v a t viholli liikarasituksesta, huo- ka tiedossa. J a R aivaajan tilaushin- siitä ylitse ja siitä tulisi suurin täväksi, eikä sitä muualta ole suhteista, sian sa ku.y he sen sijaan työväenleh- ........ ... ; • i jne. • ia suloin kun nan korotus tulee niin ik ään pohdit- tc ä tilaam alla ja lev ittä m ä llä te h o k omistaja, joka luonnollisesti saatavissa. Se on jiorvariston nosta , ruuasta . ,, tav a k si itäp iirin ed u stajak o k o u k sessa k a a sti tu k e v a t ja v a h v ista v at luok käyttäisi suunnatonta rikkaut oma etu jöka määrää mitä hal ne uhreissaan alkavat paallekm- (amän kuun lopulla esittämillä keinoilla. Sotatilanne Sata-neljäkymmentä- päin näkyä, on niitten parantami taan ‘‘kansalaistensa” hyväksi. litus tekee, eikä mikään kansan Työväen lehtien on pakko turvau- kansa kolioam ispyrkim yksiä. jatkuu ja sen mukana jatkuvat “ Sillä, kuten san o ttu a, p o rv arileh ll yksi prosenttia vähenisivät valtaisuuden aate. joskin muuta nen jo kövin myöhäistä. 1 uber- m a täh än toim enpiteeseen, sillä niitä on porvarlluokan, ty ö v äe n leh ti ty ö elinehtoja kohottavat toimenpi- Verot kuulemma kuloosi esim. tappaa Yhdysval- eivät pidä p o rv arit yllä lahjoituksilla. teet, jatkuu se häfkäilemätöu 1 melkein olemattomiin, koska hai mat uneksijat saattavat siten se- loissa ihmisiä, suurimmaksi osak- i°ita m ak setaan vaali-ilm oitusten ja väenluokan etu jen ja asioiden a ja ja .” k Ylläoleva luku osoittaa sitä riisto ja elintarpeilla keinottelu, htuksella ci olisi mitään ^3) *-a I litellä. si työläisiä, noin 1.700 joka päf- n,uiden nlme88ä- Työväen lehdet prosenttimäärää, johon Ameri joka sotatilanteen varjossa on kiskoa tuotannosta voittoa. O IK E IT A S Ä Ä S T A V Ä IS Y Y S - Täysin pikkuporvarillinen on ovatkin olleet ja ovat edelleenkin ! EXPER TTEJÄ . kan johtavimpien teollisuusalo päässyt valloilleen. halvim pia tä k ä lä isistä suom alaisista- ' Kunhan nyt vain saataisi tämä ajatus sijtä että hallituksen oli- 1 itanieilla meni kerrallaan me-.j,jn lehdistä, puh u m attak aan siitä, et-J jen vuosivoitot kohosivat viime Nyt kun sotatilanne on julis perustuslain muutos aikaan, niin J sj muodostuttava suurimmaksi en g lanninkieliset m ak sav at mel- j S äästäv äisy y s on nykyisin päivä- vuonna ylitse edellisen vuoden tettu voimaan sillä nimenomai vapaus ja varallisuus olisivat jäi- teo................................. sj jotta ^ tenkaan herätä yleisössä mitään kein kaksi k e rta a niin paljon kuin lie. Jä rje sty k se ssä . S iitä p u h u taan pal- voittojen 1 R y h ty m ättä pitkiin selostuksiin i jo o —pötyä, kuten ta v a llise sti päivä- sella edellytyksellä että riistäjät leen kansan käytettävinä, va- se kykenisi aina estämään kans- sellaista kauhua eikä hälinää Sataneljäkyminentäyksi pro saavat täysin käsin riistää, ku kuuttaa Klein. saan kilpailevat yksityiset ko- ty ö läisten velvollisuuksista lehtiään ‘ jä rje s ty k s e s s ä o levista kysym yksistä, Millä tavalla joku voisi saa^a I hoamaSta itsensä yläpuolelle. Se kuin mainitun aluksen haaksi- kohtaan, liitän täh än erä ä n Suom en 1 Y hteisenä tu lo k sen a kaikkien säästä- senttia enemmän voittoja viime ten sotatilanteen vallitessa on rikkoutuminen. Asianlaita on tjö v ä e n lehden lausunnon a siasta. ! väisyyaapoetolien to u h u ista voim m e vuonna kuin edellisenä, on saa aina laita, ei ole mitään toiveita haltuunsa kymmenen miljoonan edustaa ajatusta yhteiskunnalli- pitää sen, e ttä loppujen lopuksi ainoa näet siten että kaikki ovat tot Se k u u lu u - vutus, jonka vain nykyisenlainen siitä, että hallitus ottaisi hnomi- dollarin omaisuuden, sitä ci sen kehityksen pysähyttämises-! “T yöväenlehdistön ei ta rv itse har- t a k a säästyy, oti k a p ita lis tin e n jä i- tuneet näkemään rintatautia sai jestelm ä. Kuu lä h d e tä ä n siivilöi- tilanne saattaa tehdä mahdolli oonsa valituksia liian korkeista ! Klein 9e,ita» erka se o,c tar_ ta. asettamalla keinoksi sen. että tta a reklaam ia, ei ylistellä itseään rastavien taudinproesessin hil jo I peeHistakaan. Mielenkiintoisen!-1 a;n;i kun nn päässyt vähän eikä h a rra stu k silla a n kehua. Tilaus- ,uaai1 h y tty siä uiin n ieie sk ellä ä n ka- seksi. Yhdysvaltain kansällis- elintarpeitten hinnoista. jalleen kehittyvän ja kulkevan ineelit. S e u ra a ja s s a olisi p a ri oival- i paa olisi saada vastaus kvsymyk- eteenpäin, sitä siirettäisi taas a ik a n a M sam oinkuin m uulloinkin, sa rfkkaus on 'kohonnut viime vuo iseen, mitä oikeutta on kenellä- hiukan takasin. Käytännössä se varmaan päämääräänsä, ja vasta nom m e me vaan: T yöväenlehti on lista esim erk k iä niille jo ita eäästä- den »kuluessa kahdellatoista bil MUUAN YHTE1S- väieyyskysym ys ja säästä v äisy y d ellä 1 kään pitää hallussaan sellaista sajsj aikaan samaa kuin mitä aivan viimeisinä aikoina on alct- työväestön oma lehti, jonka työjäi- rik astu m in en iu tre ss e e ra a : joonalla dollarilla, ollen nykyi K U N N A LUSEN tu rakennella tautia sairastaville! set ovat p e ru sta n e e t” asioitaan aja sin noin 11,OCX) dollaria jokaista ässä viikkolehdessä oli ä s k e t K Y S Y M YKSEN i omaisuututa, jos sitä suurettuna* kellon viisarien taaksepäin kier jonkinnäköisiä jiarantoloita, ehkä m aan. Ja se a ja a n iitä ty ö v äe n jär täin “ E rä lyhyehkö k irjo tu s, otsikolla Mi i i A TPXf A TQTTlfPTlVO ° Vat herran oikeudettomia.-' To:- tamilien vaikuttaisi päivän kttl- viisihenkistä perhettä kohtaan. jestöjen päätöksien hengessä j a ' nii paremminkin taudin saastutta _________ i ta on* etta omalla työllään ei I kuun. Ajatella että aitta olisi den m äärääm ään tapaan. Työläiset nu u ttien a rv o ’. Se sisälsi s e u ra a v a a : 'Mutta sen sijaan että työvä mien henkilöitten eristämiseksi yksin sa av a t päätellä leh ten sä asiois “ ‘P ääsy k ielle tty ' on e rä ä n su u ren sellaista voi ansaitsi, vaan sen aamupäivä sillä että kellon tultua enluokan elinehdot olisivat ny muista ihmisistä kuin itse tau ta ja vain työläisiä sen on kuultava. englan tilaisen ta p e itite h ta a n huoneen kyisin 141 prosenttia paremmat \ hteiskuntapuoskarien keskitti- i täytyy tulla riistosaaliina. Ja jos kymmeneen sen viisari siirrettäi- yläpuolella, h u o n e e s s a ty ö sk en telee oikeudenmukaista takasin kuuteen, tai että aina din parantamiseksi, vaikkakin T äm än vuoksi ajaa työväenlehti vk- 150 n aista. T e h taa n v a h tim e sta rilta kuin vuonna 1915, pitää päinvas dessa kohoaa aina tuon tuosta- ! kerran on tiedetään, että keskimäärin 80 i siltoinaan ty öläisten asioita ja puo- miljoonan pj,sj kevät sillä että kesäkuuta tainen paremmin paikkansa. kin joku reformisti joka esittää i riistää kymmenen pros. keuhkotaudintapauksista ,ustaa yksinomaan ty öläisten etu ja k y sy ttä e ssä sy y tä kieltoon se littä ä ‘‘hyvän keksinnön” yhteiskun- ; dollarin omaisuus, niin miksi e i |seuraaVan kuukauden nimeksi LuiAkarajat ovat kärjistyneet, om istavia luokkia vastaan. Sillä se täm ä. e tte i siellä sisällä m itään s a la voitaisi parantaa, kunhan vain ei voi m uuta eikä sillä m itään m uuta p e rä istä ole, vaan syynä täh ä n m en et sillä samalla kuin voitot:.ovat nallisen kysymyksen ratkaisuksi, i enempää? Jos kerran on oikeus asetettaisi uudelleen toukokuu, ajoissa ryhdyttäisi tarpeenmukai teh tä v ää ole. Täm än me sanom m e telyyn on aivan y k s in k e rta is e s ti ajan suunnattomasti kohonneet, joh ajaa sitä aikansa ja katoaa kuin riistää vähän, niin mikä on oi- olisi yhtä johdonmukaista. Niin pian kun joku siin tohnenpiteisiin. nyt, täm än olem m e sanoneet ennen säästäm in en . ; keudenniukainen raja riistolle? tuen siitä, että kaikkien tavaroi nteteoori savikkoon. v ieras astu u sisään k a ts a h ta v a t n ä t Nykyään 'kohdistetaan toimen- ja tämän tulemme sanomaan vast’- Niistä joiden toimena oli kek- Koko juttu on itse asiassa vain TAUDIT JA NIIDEN den hinnat ovat kohonneet, ko iksikään i set ty ö stään . Jo s jo k ain en h u k piteet useimmiten k u lk u tau tien pdeskin- Asia ei m uutu mi TORJUMINEN hottaen el in tarpeitten hintoja siä mahdollisimman parhaita vh-1 pikkuporvarin ajatuksella varus- , niin kauan kuin työläiset lehden o- kaa tällä tavoin kaksi m in u u ttia, fu- vastustannseen. ¡a nvkvarkaistl- . x x , / - • . | n iistävät ja sen to im ittam isesta nuol lee siitä 150 ty ö n te k ijä n o salle 300 38.2 prosentilla, ovat palkat ko teiskuntajärjestelmiä. ihannesiir- tetun herrasmiehen hurskasta i m inuuttia, joka tek ee viisi lu u tia ei ole vielä j|äheskään ■ haaveilua. Kapitalistisessa ylt-1 Ohion valtion yliopiston laki la välineillä siinä suhteessa v o i - ! ta pjt ävät honneet tuskin kolmannella osal toloita, daankin saada ihmeitä aikaan j "E ikä siinä ole m itään kerskailua, | - okal8ta t a l ta s t a v ie ra sk ä y n tlä kohti, la siitä, ainoastaan 12.6 prosent päästy, sillä aina silloin tällöt.i j teiskunnassa ei ole mahdollisuut- tieteellisen tiedekunnan taholta itään liikaa rek laam ih ely ä eikä ^ * n ta rk a lle sitä k a p ita listit las- tarjoutuu joku itsensä u h raav ata rajoittaa omaisuuden suunnit-Himotetaan, että valtion varoja silloin kun hoidettavana on hen-' m tia. suurentelua. Jokainen . työväenlehti j kevat a ja n ja p u se rta v a t ty ö lä isistä kilöitä, jotka ennemmin ovat e-! Eräät porvaritkin kutsuvat yksityinen rakennusurakoitsijako ta. Sehän perustuu yksityis- viimeksi kuluneen vuoden aikana ; 1 • i | tä ssä m aassa, jokainen sosialidem o ; sen tilitä suinkin n iisiä on irti saa- ’ »-vi««»« tällaista tilannetta tragediaksi, si tulevan yhteiskunnan mailira- omaisuudelle: se on yksityis- tautien torjumiseen kaikkiaan laneet puutetta ja kurjuutta kar- ' k ratise n puolueen ja am m atillisen ; ‘«»lssa. loukkaamattomiin- käytettiin $100,000 ja että Ohi- simatta, jolloin kunkin yksilölli jä rje stö n ä ä n e n k a n n a tta ja on to im i-, Sillä tuvalla kun s itä sä ä stä ä , niin ja sitä se epäilemättä onkin, mut- kennetta varten. Sellaisia ilmes omaisuuden ta siitä ei ole mitään ulospää- tyy haaveellisten sosialistien kes- den vankka vartija, mutta joku Ossa sattuneista 65,000 kuole- nen kestävyys ja vastustuskyky. nut, toim ii ja tu lee edelleenkin toi- | rikastuu, se on varm a seik k a sp. J a kenelläpä ei siihen olisi tila isu u tta . syä porvarillisten reformistien kuudessakin aina aika tavasta saattaa luulla, että nykyajan | mantapauksesta 28.000 oli sellais- mikäli taudit ovat kysymykses- mimiaan koko työväenluokan puolesta TO V ER I Ammattiliikkeen-päämäärästä ja tehtävistä lakin amAnatti- tai teollisuusala!-1 tulee ennen jiitkää ‘huomaamaan la tulee olla vaan yksi ainoa sosialidemokratian esittämän öh- järjestö. jelman oikeuden ja yhtyy puoltt- Edellisestä johtuu, että rajoit- ceseen, niin ei hän kuitenkaan ¡taessamme liikketmnne puhtaisiin ’lähde vaatimaan, että hänen am- leipäkysyniyksiin, jätämme me matillisessa järjestössään ei sai- järjestöjemme ohjelmien uiko- si olla toisin tai ei mitään vh väksi. ovat uusaikaiset liitot aset tuneet vaatimaan vleisten sopi musten tekoa,työnantajain kans sa. joissa määrätään, että niiden sopimusten voimassa ollessa tu lee kunkin yksityisen työläisen ja työnantajan välillä tehtävässä työsojiimuksessa noudattaa tä- Tämän elantopalkan aikaan saaminen. luo vakavuutta koko työväestön elinehtoihin^ Jos me katselemme sellaisia oloja, missä se on toteutunut ja sellaisia olo ja, niissä tyotarifteja ei löydy dvilh niin pääsemme tästä miseksi. Siinä tarkoituksessa järjestöt perustavat itselleen työttömyyskassoja ja työnväli tystoimistoja. Mutta kun monilla aloilla työttömyys paisuu niin valtavaksi, ettei mitenkään työ läisten v iinat riitä tähän avus tustoimintaan, on niiden täyty nyt vedota yhteiskunnan apuun, jonka epäkohtien seurauksena juuri työttömyys on. Ja tulok sena tästä monissa maissa jo on ollut, että työttoinyysvakuu- tus on saatu järjestetyksi ja viyiläpä sillä tavalla, että valtio ja kunnat suorittavat ammattiyh distysten kassoihin lisämaksuja sen mukaan miten paljon nämä ovat jäsenilleen tvöttöinyvsapua antaneet. himotat setle fliin tuv loin olla tyyilyttävät ja hyvät K.aa, jo k ., keen. Ja kun työmies pääsee että ainoa 'keino työehtojen pa palkktatyolä.sct yhtyä, ni.n voim- ct-t€i ke-tään saa oikeaksi sosiali-' kvään lvö leimansa kaikkeen ant- kin. mutta sitten kun suurempi rantaniiseksi on yksinkertaisesti niistä tajuntaan, toisin sanoen m'c toteuttaa helposti sen, että demokraatiksi kuin kehityksen mattiliikkeeseen. (työttömyysaika tulee ja palkat järjestyminen, niin sittenkin koh- kullakin työalalla on ainoastaan tietä sekä cttä vakaumuksetto- kun hänessä herää tyytymättö Meillä ei ole tässä tilaisuutta , laskeutuvat, silloin menevät hei- myys nykyisiin huonoihin työeh taa liikkeemme vastustusta työ- yksi työväen ammatillinen jär- i n jst;i puolttemiehistä meitä var- kiintyä tähän liikkeeseen syväl dänkin ansionsa vähiin. Annnat- toihinsa ja halu saada t»e pa läisten omassa keskuudessa ja jestö. Näin ollen ammattiyhdis- j jvlkew^n jumala' lisemmin. mutta tahdomme vaan titvöläisetkään eivät näin ollen ei ole mitään i i.unKcemnie - i , -, remmiksi. niin hän samalla myös työläisten käsityksiä asioista li tysiiikkeellä vhtenäi- viitata muutamaan siinä esiinty voi mitään vanunutta saada tu J • ... uskonnon lhuan . . katissa. x,,, teke- <| 1 Ä Liikkeemme mistä Olkoon- .... . , - , säksi vielä pyrkivät työnantajat vaistomaisesti ilman järkeilyi ,, vään kysymykseen. Näiden työ- levaisuuteen nähden. mitkään käsittää keinon, jolla tuo pyrki- ja heidän etujensa ajäjat sekotta- pa 'luterilainen tai ’k a to lila in e n ." . . . . . mysperä voidaan saavuttaa, vaik niaatt — usein onnistuenkin. kristitty tai pakana, uskovainen kaksi kilpailet aa osastoa samalla tariffien tarkoitus on saada ai heidän laskelmansa esim. per ( liemille tässä jo joutuneet työväen kaan yleinen määräys siitä, mitä heen perustamiseen nähden eivät kakaan vielä tuon keinon, järjes- Sentähden täytyy työväenlehti- tai uskoton työmies, se on hänen anintattialalla, liikkeemme yhteiskunnallisen oh tymisen, eri muodoista ja menet-.en kerta toisensa jälkeen osoittaa oma asiansa: ammattiyhdistyk- yonna on ju ^ su t hiekkaan. \ le työnantajan tulee maksaa työlä;- ole varmoja. Toisin on tytiehto- jelman alalle ja huumaamme hullummin '»n. jos on trseant- silleen elantopalkkana. Ketään . sopimuksiin säänöstellyissä ti tiriytavoista hän alussa ei ole työväelle mitä animattyhdistys seitä ei ole mitään tuon kanssa saa pitää halvemmalla työssä loissa. Silloin voi työläinen tie selvästi, että ammattiliike ei voi iike on ja niihin se niilläkin kei tckeinistä; eikä se tahdo ketään pia 'kilpailevia järjestöjä, kiän selvillä. että hänellä tämän sophnui' kaan kiertää yhteiskunnallisia Järjestötoiminta, joka näet on kuin tämä elantopalkka määrää.: - Tämä seikka yhdeltä ja se toi noillaan pyrkii sekä torjua niitä tässä suhteessa 'käännyttää pm> kysymyksiä. Se ei voi jäädä vä selta puolen, että ammattiliik väitteitä joita sen vastustajat e- leen tai toiseen. Samalla taival- rajoittunut työläisten etujen väl Niinpä urakkatyössäkin, jos aa*»scn voimassaollessa on ainakin linpitämättömäksi lainsäädän sopimuksessa määrätty iä ei tule rotu. kansallisuus eikä »vomiseen itse työpaikalla, on laa- sio ei pääse tuon elantopalkait I keen tulokset saadaan pian nä sittävät. nönkään suhteen. Päinvastoin. Työväen ammattiliike on en kieli liikkeessämme kvsymyk- jentunut uusaikaisessa ammatti- tasalle, on taattava alin palkka, j elantopalkka työn aikana tiedos Jos meiltä riistetään esim. yh ky väisecn muotoon kohonneen Tämä on mitä suurimmasta sa ja siihen hän ainakin voi ta palkan tai lyhenmtän työpäivän nen kaikkea työväen omaa leipä- seen. Musta tai valkoinen, pron- liikkeessä käsittämään työläisten merkityksestä koko tvöläisluo- loudelliset laskelmansa perustaa, distysoikeus. silloin emme voi muodossa, vaikuttaa, että agi- politiikkaa. Sen avulla pyritään sinvärtnen tai keltanen tyQmies, etujen ajamisen koko yhteis- julkisesti 'järjestäytyä: jos meillä tationin ammattiyhdistysten hy lisäämään työläisen leipää 'ja toi kaikki he ovat saman arvoiset kunnassa. Tähän ei ole tultu kalle. Elantopalkkaa pyrkivät' y^jgkkisiä mullistuksia ei voi ei olisi lakkovapautta, silloin 1 alla asialla emme voisikaan tarttua viimei väksi pitäisi olla verrattain help selta puolen varjelemaan, ettei ammattiyhdistysliikkeessä; kai- mitään «rikoista teoreettista tie- työläiset korottamaan aina sil helposti sattua. loin kun he työtariffia uudista kiila meillä, puhtminiepa mitä ta, vaan elämän koulu on työ on, kuten heljiosti huomaamme. seen valttiimme, työnseisauttaiui- poa. Tässä suhteessa on val leipämme vähenisi. Tämän tar tiollisen työväcnliikkeon agita- koituksen saavuttamiseksi tarvi kieltä tahansa, ovat samat oikeu- Iäisiä ollut siinä <>hjailentassa. vat työnantajansa kanssa, sitäj { ainnastaan suuri aiA(, kuhun seen. Meidän aimnattiyhdistys- yhteenliitty det järjestössämme. Emme me He ovat nähneet, että järjestön mukaa kuin elanhäkustannuksel; kjn Aksjtviseen työläiseen vaan iioni paljon vaikeampaa. ’Siini taan työläisten myöskään tässä liikkeessä hv- tarkoitus voidaan kyllä saavut- ovat paikkakunnalla kohonnee.., ]nv-)S köko y hteiskuntaan nall litkkeemtnc olisi näin ollen me ei voida osottaa työväelle tulok mistä. nettänyt toimintansa ««lellytvk- Kun kysymys on »vaan tästä, väksy mitään naisliikettä, vaati taa edtillisissa oloissa verrattain ia mikäli siinä onnistuvat. S1*ia’1 j e'n sia kuin monien vuosien, jopa set. Samalla tavalla kävisi mah vuosikymmenien päästä, sillä voidaan ammatilliset järjestöt asetamme rinnan mies- ja nais- helpostikin, sillä silloin kun on he ntvos turvaavat kaikille työ-i Sankalla kun uusaikaiset am dottomaksi saada työläisten va inhimillisen elämisen mattiyhdistykset pyrkivät näin suostuu Iäisille lainsäädäntötyöhön käy hitaasti säilyttää yhtenäisinä, eheinä ja työläisen ja koetamme kumman- hyvät työmarkkinat, kuutustoimintaa ja työläisten mahdollisuuden työnteoitaafkaira. kun leipäkysyinykseiume onticlli* kin työehtojen helpottamiseksi työnantaja parantamaan työehto- ja monien karien kautta. työoloja tyotariftien avulla jär- suojelusta järjestetyksi sillä ta Onnistuminen tässä riippuu tie Me 'tahdomme jokai- ja, lisäämään palkkaa . j.ue. Mut- Sentähden on ymmärrettävää nen ratkaisu edellyttää, että yh vaikuttaa. — . . . . . • . • • . il...., ¡estämään kiinnittävät ne h Ilo valla kuin työläisten etu vaatii, sella ammattialalla yhdistää kai- ta sitten kun tulee huonompi at- tysti ‘järjestymisen \ o u n a k k u t i - • miksi ammattiyhdistysliike on e- teenliittymisen tulee olla voi työttömyyteen, jos meillä ei olisi äänioikeutta tvöväen ja ja sentähden sentähden me ka, ottaa hän myönnytyksensä | desta ja siksi yksin olisi työläis- in,’,I,sa . siintynyt kaikkialla ennemmin makkaan, niin täytyy meidän ken työväen sa eivät ne valtiollisissa vaaleissa, jolloin sei- takaisin, ja onnistuu myös hei- luokan yksimielisesti järjestäv- Missään tapaukses kuin sosialidemokratia ja miksi myös järjestöjemme eheys saa emme ohjelmaamme kirioita dvttävä. sillä ammattiyhdistys-1 lähde ku\ Utelemaan, että niiden* emme saisi eduskuntaan niitä edellisen kannattajani joukko on vuttaa. Tällä <me tarkoitamme laisia asioita, jotka tavalla tai I posti, jos työläiset eivät ole avulla silloin saamme , suoranaisen toiminnan avulla ^ ’itä. jotka lainsäätäjän suurempi kuin jälkimäisten k a i ensiksi sitä. että aimnattiyhdis- toisella hajottaisivat työläiset voimaperäisesti järjestyneitä. 'I ä- toiminnan turvatuksi yhteiskunnan hei-j voitaisiin poistaa tuo nykyistä pöydän ääressä «nat sitoutuneet leipäasiansa ajamisesta. män tähden ja saadakseen tur- kissa varsinaisissa teollisuus tvslirkkeeseen ei saa sotkea sel koulimillekin voimille joiden täy- .yhteiskuntaamme jiainava kiro meidän etujamme valvomaan. Vaikka juuri ammatillisesti vatuksi työrauhan joksikin aikaa, laisia asioita, jotka eivät leipä- maissa. tyy elää ansiotyöstään, elämiseen us. mutta ne tekevät tarm<kas- Ammattiyhdistysliike ei kui Vaikka ammattiyhdistysten lä k y sv m \ k seem me väli t töniä s ti järjestynyt työmies, tutkiessaan jolloin voidaan työskennellä jär- vaadittavan riittävän palkan. ta työtä sen seurausten lievittä- tenkaan tahdo näiden asioiden kysymyksiä, jestön sisäisen lujittamisen hy- hin päämäärä on jokaisen hel kuulu ja toiseksi sitä, että kul- * nrtiterskunnaälisia
