ja ^orväfUfeioraistitn jokainen Grachukset olisivat voimakkaam ta, että ne helposti olisi v o ita isi, on voimakas. Mutta kunnostakin nämä räikeät epäkoh-
sananhelinä tthtää johonkin pia kuin entisajan. Sellainen välttää. Mistä siis johtuu se, et- i kulkutauti leviää köyhälistökort- dat. Mutta kun koko riistojär-
« In e« «annattaja, ilmeetyy AatoriaMMb, Oregon,
pttenteerattuun menettelytapaan, ajatus kuitenkin kärsii haaksi- tä noita kuolemantapauksia ei teleihin, missä ihmiset: miehet jestelmä on kurjuuden ylläpitä
joka päivä, paitsi maanantaina.
jolld Oh aina se ‘Vtu”, että ny- rikon ensimäisen vastatuulen sat- vältetty, koska selvästi voidaan J a naiset, lapset ja van.uiKset, miselle perustettu, niin itse k u r
lU lM lT U S K U M T A ;
sanoa, että nuo 28,000 henkilöä i saavat värjöttää vilussa ja uäläs juutta kaikkine seuralaisineen ei
W , M. R IIV O , A. SALMI» L. M O IL A N EN, J. MALO, K. E. H U H K IN E N . kyistn yhteiskunnan luokkaluon- tuessa
«että ei tarvitse ollenkaan hai-
Sisääntulo- ja perintöverotuk- kuolivat ennen aikojaan ? — Tie- sa suurimman osan elämäänsä, tulla poistamaan ennenkuin itse
TOVERI
(The Contrailo)
riti; parannus voidaan saada ai- sen avulla voidaan saada paljon tenkiij siitä, että valtion puoles-jn” n siellä kulkutaudit lihavim- järjestelmä kukistuu. Kaikenlai
Tbe orgaa of the Fianleb workers ia the Western States. Täe only kaan noin vain hissukseen, ylä- enemmän aikaan, mutta yhteis- ta uhrattiin vain senverran v a -! rnan sadon niittävät.
Nykyinen set taudit ovat kurjuuden lähim
Wnatah daily Ih the W è s t Published daily, except Monuay, at Astoria,
luökka saa jatkaa rauhassa työ- kunnallisen kysymyksen ratkai- roja tarkotukseen, että saatiin i yhteiskuntakin tämän asian ti- piä seuralaisia ja siksipä ei nii
Ore., by the Western W orkm en’s Publisùing Company.
Advertising rates in effect July 2, 1912, 4uc per incn. SpeciaFdiscount väestön riistämistä ja työväestö sukeinoksi ei siitäkään ole. ei- selville kuinka monta henkilöä | lanteen kyllin hyvin tietää. sil’ä täkään vastaan todenteolla tais
•Unwed for larger and continuous advertisements.
tulee elämään onnellisena kuin vätkä sosialistit sitä kannatakaan avustuksen puutteessa kuoli, sil- kaikennäköiset pintapuolisetkin telua aloteta, eikä voidakaan a-
T O V E R I, BOX 99, ASTO RIA, OREGON.
AUGUST N IK U L A , Manager.
sen takia. Se takaisi kuitenkin lä aikomuksenakaan ei ole ollut j tutkimukset, joita kaikilla aloilla lottaa, ennenkuin itse kurjuus ja
paratiisissa!
valtion käytettäväksi paljon va mitään valtavampaa reformia teh i viimeisten vuosikymmenien ai sitä aiheuttavat tekijät poiste
filte re d as second-class mail matter July 18, 1912, at the Post-Office at
Muuan
porvarillinen
reformis
j kana on tehty, paljastavat pa- taan yhteiskunnasta.
Amoria. Oregon, under the Act of March 3rd, 187».
roja. mutta jos sitäkin asetutaan dä kuin päästä tästä selville.
ti,
tai
kuten
häntä
suvaitaan
'
SUBSCRIPTION RATES:
tukemaan sillä ajatuksella, että
Syy miksi valtio nykyään ei
kutsua, ‘ edistysmielinen”, new-
— —
IN T H E U N IT E D STATES AND CANADA:
liian korkea vero tekee riiston käy tauteja vastustamaan sellai
herrasmies Henry
, . ,
• ,
Far 1 year $3.50; For 6 Mouths, $ l. o ; For 3 Months, $1.00; For 1 Month 40c. yorkilainen
.
kannattavammaksi, kuten jotkut silla keinoilla, että niistä todel
Klein,
joka
on
todistellut
herra
|
_____
Ju-n:
BbMtnahinta 40c palstatuumalta. Kuoieman-ilinotukset $1.50 kerta ja
porvarit selittävät, Ikoska halli lakin jotakin apua olisi on siinä,
muiatoväreyillä $2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avkriiitto-ilmotukset 5oc Rockefellerin omaisuuden juma
A IK A L Ä H E N E E .
ja p arh aak si.
tus vie suurimman osan saaliis että sen olisi kökonaan luovutta
kerta, bajutaantieto- ja nimenmuutto-ilmotuaset 2oc kerta, naima-iimotuks it
“Ainoa, niitä m eillä e rik o ise sti ti-
lattoman
suureksi,
ehätti
joku
$1.50 kerta, avioero-ilmotuaset $l.ou kerta. Seisovat iimotukset seuraatah
ta, niin sekään ei pidä paikkaan va vanhoista periaatteistaan ja
lau
saik aan on ty ö läisille sa n o tta v aa ,
Mikä
aik
a?
Toverin
tilau
sh
in
n
an
hintaluettelon mukaan palstatuumalta: 1 v. 20c, 5a v- 30c, 3 kk. 25c, 1 kk. 30c. aika sitte selittämään, että olisi
sa.
Hallitus
on
luokkahallitus.
sisälty
y kello tu k seen : A g itee ratk a a
k
orottam
isen
aika,
ja
siihen
m
ennes-
Satunnaisista iimotuksista tutee rahaa aeurata mukana.
Englannin
luotava sellaiset olosuhteet, että
tusiain* muiitos •idU a"e«ii^ry h - r kä * äy‘ä 1<oko“miaan ' ero)a niissä tautien vastustaminen oli-1 "a
>">”» sam°ln ku'n m uitten- leh te n n e puolesta, s e littä k ä ä tove
kielestä suomennetaan vapaasti.
tuslam muutos, joka estäisi >n )uokkan5a aselnaa lnwnontaak-
' kin h a n k itta v a T overille jo itak in uu reillen n e sen m erk ity stä , san o k aa
T IL A U S H IN N A T Y H D Y S VA LLO IS S A JA CANAOASSA:
den henkilön anastamasta hai- sKn
eduksi H a,litus si mahdollista. Tauteja ilmenee sia tilaajia.
näille, m itä työ v äen leh ti on—tilaus-
1 vuosikerta S3.50; 6 kuukautta $1.75; 3 kuukautta $1.00; 1 kuukausi 40c.
eniten
työläisten
keskuudessa
ja
Työm iehen tilau sh in n an korottam l- aik aan ja a in a —ja m ikä te h tä v ä sil-
luunsa enempää kuin '9 ™ « « " '" | turvautuu |i5attvvn sisääntulove-
SUO M EEN JA M U U A LLE U L K O M A IL L E :
useimmat
työväenluokkaa
vai-
1 vuosikerta $5.s0; 6 kuukautta $3.00.
se sta on p ä ä te tty ä sk e ttä in koolla lä on työväenluokan vapaustaistelus-
miljoonan dollarin omaisuuden, rotukseen vain sikäli kuin por
vaavat
taudit
ovat
sellaisia,
että
olleessa keskipiirin edustajakokouk- sa, k o e tta k aa saada näm ä ym m är
niin asema olisi sillä korjattu. variston aseina vaatii suurempaa
Huoneueto sijaitsee 10:nnen ja Duane katujen kulmassa,
täm ään , e ttä p o rv arile h tiä tilaam alla
le le fe e n i: konttori 365, toim. 882.
Hallitus saisi kaiken mitä menee rahamäärää hallituksen käytet ne johtuvat luonnottomista olo- sessa—m iten, ei vielä ole tä ä llä saak- ja k a n n a tta m a lla he a u tta v a t viholli
liikarasituksesta, huo- ka tiedossa. J a R aivaajan tilaushin-
siitä ylitse ja siitä tulisi suurin täväksi, eikä sitä muualta ole suhteista,
sian sa ku.y he sen sijaan työväenleh-
........ ... ;
• i
jne. • ia suloin
kun nan korotus tulee niin ik ään pohdit- tc ä tilaam alla ja lev ittä m ä llä te h o k
omistaja,
joka luonnollisesti saatavissa. Se on jiorvariston nosta , ruuasta
.
,,
tav a k si itäp iirin ed u stajak o k o u k sessa
k a a sti tu k e v a t ja v a h v ista v at luok
käyttäisi suunnatonta rikkaut oma etu jöka määrää mitä hal ne uhreissaan alkavat paallekm- (amän kuun lopulla
esittämillä
keinoilla.
Sotatilanne
Sata-neljäkymmentä-
päin
näkyä,
on
niitten
parantami
taan ‘‘kansalaistensa” hyväksi. litus tekee, eikä mikään kansan
Työväen lehtien on pakko turvau- kansa kolioam ispyrkim yksiä.
jatkuu
ja
sen
mukana
jatkuvat
“ Sillä, kuten san o ttu a, p o rv arileh ll
yksi prosenttia
vähenisivät valtaisuuden aate. joskin muuta nen jo kövin myöhäistä. 1 uber- m a täh än toim enpiteeseen, sillä niitä on porvarlluokan, ty ö v äe n leh ti ty ö
elinehtoja kohottavat toimenpi- Verot kuulemma
kuloosi esim. tappaa Yhdysval- eivät pidä p o rv arit yllä lahjoituksilla.
teet, jatkuu se häfkäilemätöu 1 melkein olemattomiin, koska hai mat uneksijat saattavat siten se- loissa ihmisiä, suurimmaksi osak- i°ita m ak setaan vaali-ilm oitusten ja väenluokan etu jen ja asioiden a ja ja .”
k
Ylläoleva luku osoittaa sitä riisto ja elintarpeilla keinottelu, htuksella ci olisi mitään ^3) *-a I litellä.
si
työläisiä,
noin
1.700
joka
päf-
n,uiden
nlme88ä-
Työväen lehdet
prosenttimäärää, johon Ameri joka sotatilanteen varjossa on kiskoa tuotannosta voittoa.
O IK E IT A S Ä Ä S T A V Ä IS Y Y S -
Täysin pikkuporvarillinen on
ovatkin
olleet ja ovat edelleenkin !
EXPER TTEJÄ .
kan johtavimpien teollisuusalo päässyt valloilleen.
halvim pia tä k ä lä isistä suom alaisista- '
Kunhan nyt vain saataisi tämä ajatus sijtä että hallituksen oli-
1 itanieilla meni kerrallaan me-.j,jn lehdistä, puh u m attak aan siitä, et-J
jen vuosivoitot kohosivat viime
Nyt kun sotatilanne on julis perustuslain muutos aikaan, niin J sj muodostuttava suurimmaksi
en g lanninkieliset m ak sav at mel- j S äästäv äisy y s on nykyisin päivä-
vuonna ylitse edellisen vuoden tettu voimaan sillä nimenomai vapaus ja varallisuus olisivat jäi- teo.................................
sj
jotta
^
tenkaan herätä yleisössä mitään kein kaksi k e rta a niin paljon kuin lie. Jä rje sty k se ssä . S iitä p u h u taan pal-
voittojen 1
R y h ty m ättä
pitkiin
selostuksiin i jo o —pötyä, kuten ta v a llise sti päivä-
sella edellytyksellä että riistäjät leen kansan käytettävinä, va- se kykenisi aina estämään kans- sellaista kauhua eikä hälinää
Sataneljäkyminentäyksi
pro saavat täysin käsin riistää, ku kuuttaa Klein.
saan kilpailevat yksityiset ko-
ty ö läisten velvollisuuksista lehtiään ‘ jä rje s ty k s e s s ä o levista kysym yksistä,
Millä tavalla joku voisi saa^a I hoamaSta itsensä yläpuolelle. Se kuin mainitun aluksen haaksi- kohtaan, liitän täh än erä ä n Suom en 1 Y hteisenä tu lo k sen a kaikkien säästä-
senttia enemmän voittoja viime ten sotatilanteen vallitessa on
rikkoutuminen. Asianlaita on tjö v ä e n lehden lausunnon a siasta. ! väisyyaapoetolien to u h u ista voim m e
vuonna kuin edellisenä, on saa aina laita, ei ole mitään toiveita haltuunsa kymmenen miljoonan edustaa ajatusta yhteiskunnalli-
pitää sen, e ttä loppujen lopuksi ainoa
näet siten että kaikki ovat tot Se k u u lu u -
vutus, jonka vain nykyisenlainen siitä, että hallitus ottaisi hnomi- dollarin omaisuuden, sitä ci sen kehityksen pysähyttämises-!
“T
yöväenlehdistön
ei
ta
rv
itse
har-
t a k a säästyy, oti k a p ita lis tin e n jä i-
tuneet näkemään rintatautia sai
jestelm
ä.
Kuu lä h d e tä ä n siivilöi-
tilanne saattaa tehdä mahdolli oonsa valituksia liian korkeista ! Klein 9e,ita» erka se o,c tar_ ta. asettamalla keinoksi sen. että
tta a reklaam ia, ei ylistellä itseään
rastavien taudinproesessin hil jo
I
peeHistakaan.
Mielenkiintoisen!-1
a;n;i
kun
nn
päässyt
vähän
eikä
h
a
rra
stu
k
silla
a
n
kehua.
Tilaus-
,uaai1
h
y
tty
siä
uiin n ieie sk ellä ä n ka-
seksi. Yhdysvaltain kansällis- elintarpeitten hinnoista.
jalleen
kehittyvän
ja
kulkevan
ineelit.
S
e
u
ra
a
ja
s s a olisi p a ri oival-
i paa olisi saada vastaus kvsymyk- eteenpäin, sitä siirettäisi taas
a ik a n a M sam oinkuin m uulloinkin, sa
rfkkaus on 'kohonnut viime vuo
iseen, mitä oikeutta on kenellä- hiukan takasin. Käytännössä se varmaan päämääräänsä, ja vasta nom m e me vaan: T yöväenlehti on lista esim erk k iä niille jo ita eäästä-
den »kuluessa kahdellatoista bil MUUAN YHTE1S-
väieyyskysym ys ja säästä v äisy y d ellä
1 kään pitää hallussaan sellaista sajsj aikaan samaa kuin mitä aivan viimeisinä aikoina on alct- työväestön oma lehti, jonka työjäi- rik astu m in en iu tre ss e e ra a :
joonalla dollarilla, ollen nykyi
K U N N A LUSEN
tu rakennella tautia sairastaville! set ovat p e ru sta n e e t” asioitaan aja
sin noin 11,OCX) dollaria jokaista
ässä viikkolehdessä oli ä s k e t
K Y S Y M YKSEN i omaisuututa, jos sitä suurettuna* kellon viisarien taaksepäin kier jonkinnäköisiä jiarantoloita, ehkä m aan. Ja se a ja a n iitä ty ö v äe n jär täin “ E rä lyhyehkö
k irjo tu s, otsikolla Mi
i i A TPXf A TQTTlfPTlVO ° Vat herran oikeudettomia.-' To:- tamilien vaikuttaisi päivän kttl-
viisihenkistä perhettä kohtaan.
jestöjen päätöksien hengessä j a ' nii
paremminkin
taudin
saastutta
_________
i ta on* etta omalla työllään ei I kuun. Ajatella että aitta olisi
den m äärääm ään tapaan. Työläiset nu u ttien a rv o ’. Se sisälsi s e u ra a v a a :
'Mutta sen sijaan että työvä
mien henkilöitten eristämiseksi yksin sa av a t päätellä leh ten sä asiois “ ‘P ääsy k ielle tty ' on e rä ä n su u ren
sellaista voi ansaitsi, vaan sen aamupäivä sillä että kellon tultua
enluokan elinehdot olisivat ny
muista ihmisistä kuin itse tau ta ja vain työläisiä sen on kuultava. englan tilaisen ta p e itite h ta a n huoneen
kyisin 141 prosenttia paremmat \ hteiskuntapuoskarien keskitti- i täytyy tulla riistosaaliina. Ja jos kymmeneen sen viisari siirrettäi-
yläpuolella, h u o n e e s s a ty ö sk en telee
oikeudenmukaista
takasin kuuteen, tai
että aina din parantamiseksi, vaikkakin T äm än vuoksi ajaa työväenlehti vk- 150 n aista. T e h taa n v a h tim e sta rilta
kuin vuonna 1915, pitää päinvas dessa kohoaa aina tuon tuosta- ! kerran on
tiedetään, että keskimäärin 80 i siltoinaan ty öläisten asioita ja puo-
miljoonan pj,sj kevät sillä että kesäkuuta
tainen
paremmin
paikkansa. kin joku reformisti joka esittää i riistää kymmenen
pros.
keuhkotaudintapauksista ,ustaa yksinomaan ty öläisten etu ja k y sy ttä e ssä sy y tä kieltoon se littä ä
‘‘hyvän
keksinnön”
yhteiskun-
;
dollarin
omaisuus,
niin
miksi
e
i
|seuraaVan
kuukauden
nimeksi
LuiAkarajat ovat kärjistyneet,
om istavia luokkia vastaan. Sillä se täm ä. e tte i siellä sisällä m itään s a la
voitaisi
parantaa,
kunhan
vain
ei voi m uuta eikä sillä m itään m uuta p e rä istä ole, vaan syynä täh ä n m en et
sillä samalla kuin voitot:.ovat nallisen kysymyksen ratkaisuksi, i enempää? Jos kerran on oikeus asetettaisi uudelleen toukokuu,
ajoissa ryhdyttäisi tarpeenmukai teh tä v ää ole. Täm än me sanom m e telyyn on aivan y k s in k e rta is e s ti ajan
suunnattomasti kohonneet, joh ajaa sitä aikansa ja katoaa kuin riistää vähän, niin mikä on oi- olisi yhtä johdonmukaista.
Niin pian kun joku
siin tohnenpiteisiin.
nyt, täm än olem m e sanoneet ennen säästäm in en .
; keudenniukainen raja riistolle?
tuen siitä, että kaikkien tavaroi nteteoori savikkoon.
v
ieras
astu
u
sisään
k a ts a h ta v a t n ä t
Nykyään 'kohdistetaan toimen- ja tämän tulemme sanomaan vast’-
Niistä joiden toimena oli kek-
Koko juttu on itse asiassa vain TAUDIT JA NIIDEN
den hinnat ovat kohonneet, ko
iksikään i set
ty ö stään . Jo s jo k ain en h u k
piteet useimmiten k u lk u tau tien pdeskin- Asia ei m uutu mi
TORJUMINEN
hottaen el in tarpeitten hintoja siä mahdollisimman parhaita vh-1 pikkuporvarin ajatuksella varus-
,
niin kauan kuin työläiset lehden o- kaa tällä tavoin kaksi m in u u ttia, fu-
vastustannseen.
¡a
nvkvarkaistl-
.
x
x
,
/
- •
. | n iistävät ja sen to im ittam isesta nuol lee siitä 150 ty ö n te k ijä n o salle 300
38.2 prosentilla, ovat palkat ko teiskuntajärjestelmiä. ihannesiir- tetun herrasmiehen hurskasta
i m inuuttia, joka tek ee viisi lu u tia
ei ole vielä j|äheskään ■ haaveilua. Kapitalistisessa ylt-1 Ohion valtion yliopiston laki la välineillä siinä suhteessa v o i - ! ta pjt ävät
honneet tuskin kolmannella osal toloita,
daankin
saada
ihmeitä
aikaan
j
"E
ikä
siinä
ole
m
itään
kerskailua,
| - okal8ta t a l ta s t a v ie ra sk ä y n tlä kohti,
la siitä, ainoastaan 12.6 prosent päästy, sillä aina silloin tällöt.i j teiskunnassa ei ole mahdollisuut- tieteellisen tiedekunnan taholta
itään liikaa rek laam ih ely ä eikä
^ * n ta rk a lle sitä k a p ita listit las-
tarjoutuu joku itsensä u h raav ata rajoittaa omaisuuden suunnit-Himotetaan, että valtion varoja silloin kun hoidettavana on hen-' m
tia.
suurentelua.
Jokainen
.
työväenlehti
j
kevat
a ja n ja p u se rta v a t ty ö lä isistä
kilöitä, jotka ennemmin ovat e-!
Eräät porvaritkin kutsuvat yksityinen rakennusurakoitsijako ta. Sehän perustuu yksityis- viimeksi kuluneen vuoden aikana
; 1
•
i
| tä ssä m aassa, jokainen sosialidem o ; sen tilitä suinkin n iisiä on irti saa-
’
»-vi««»«
tällaista tilannetta tragediaksi, si tulevan yhteiskunnan mailira- omaisuudelle: se on yksityis- tautien torjumiseen kaikkiaan laneet puutetta ja kurjuutta kar- ' k ratise n puolueen
ja am m atillisen ; ‘«»lssa.
loukkaamattomiin- käytettiin $100,000 ja että Ohi- simatta, jolloin kunkin yksilölli jä rje stö n ä ä n e n k a n n a tta ja on to im i-, Sillä tuvalla kun s itä sä ä stä ä , niin
ja sitä se epäilemättä onkin, mut- kennetta varten. Sellaisia ilmes omaisuuden
ta siitä ei ole mitään ulospää- tyy haaveellisten sosialistien kes- den vankka vartija, mutta joku Ossa sattuneista 65,000 kuole- nen kestävyys ja vastustuskyky. nut, toim ii ja tu lee edelleenkin toi- | rikastuu, se on varm a seik k a sp. J a
kenelläpä ei siihen olisi tila isu u tta .
syä porvarillisten reformistien kuudessakin aina aika tavasta saattaa luulla, että nykyajan | mantapauksesta 28.000 oli sellais- mikäli taudit ovat kysymykses- mimiaan koko työväenluokan puolesta
TO V ER I
Ammattiliikkeen-päämäärästä
ja tehtävistä
lakin amAnatti- tai teollisuusala!-1 tulee ennen jiitkää ‘huomaamaan
la tulee olla vaan yksi ainoa sosialidemokratian esittämän öh-
järjestö.
jelman oikeuden ja yhtyy puoltt-
Edellisestä johtuu, että rajoit- ceseen, niin ei hän kuitenkaan
¡taessamme liikketmnne puhtaisiin ’lähde vaatimaan, että hänen am-
leipäkysyniyksiin, jätämme me matillisessa järjestössään ei sai-
järjestöjemme ohjelmien uiko- si olla toisin tai ei mitään vh
väksi. ovat uusaikaiset liitot aset
tuneet vaatimaan vleisten sopi
musten tekoa,työnantajain kans
sa. joissa määrätään, että niiden
sopimusten voimassa ollessa tu
lee kunkin yksityisen työläisen
ja työnantajan välillä tehtävässä
työsojiimuksessa noudattaa tä-
Tämän elantopalkan aikaan
saaminen. luo vakavuutta koko
työväestön elinehtoihin^ Jos me
katselemme sellaisia oloja, missä
se on toteutunut ja sellaisia olo
ja, niissä tyotarifteja ei löydy
dvilh
niin pääsemme tästä
miseksi.
Siinä tarkoituksessa
järjestöt perustavat
itselleen
työttömyyskassoja ja työnväli
tystoimistoja. Mutta kun monilla
aloilla työttömyys paisuu niin
valtavaksi, ettei mitenkään työ
läisten v iinat riitä tähän avus
tustoimintaan, on niiden täyty
nyt vedota yhteiskunnan apuun,
jonka epäkohtien seurauksena
juuri työttömyys on. Ja tulok
sena tästä monissa maissa jo
on ollut, että työttoinyysvakuu-
tus on saatu järjestetyksi ja
viyiläpä sillä tavalla, että valtio
ja kunnat suorittavat ammattiyh
distysten kassoihin lisämaksuja
sen mukaan miten paljon nämä
ovat jäsenilleen tvöttöinyvsapua
antaneet.
himotat
setle
fliin
tuv
loin olla tyyilyttävät ja hyvät
K.aa, jo k .,
keen. Ja kun työmies pääsee että ainoa 'keino työehtojen pa palkktatyolä.sct yhtyä, ni.n voim- ct-t€i ke-tään saa oikeaksi sosiali-'
kvään
lvö
leimansa
kaikkeen
ant-
kin.
mutta sitten kun suurempi
rantaniiseksi
on
yksinkertaisesti
niistä tajuntaan, toisin sanoen
m'c toteuttaa helposti sen, että demokraatiksi kuin kehityksen
mattiliikkeeseen.
(työttömyysaika
tulee ja palkat
järjestyminen,
niin
sittenkin
koh-
kullakin työalalla on ainoastaan tietä sekä cttä vakaumuksetto-
kun hänessä herää tyytymättö
Meillä
ei
ole
tässä
tilaisuutta
,
laskeutuvat,
silloin
menevät hei-
myys nykyisiin huonoihin työeh taa liikkeemme vastustusta työ- yksi työväen ammatillinen jär- i n jst;i puolttemiehistä meitä var-
kiintyä
tähän
liikkeeseen
syväl
dänkin
ansionsa
vähiin.
Annnat-
toihinsa ja halu saada t»e pa läisten omassa keskuudessa ja jestö. Näin ollen ammattiyhdis- j jvlkew^n jumala'
lisemmin.
mutta
tahdomme
vaan
titvöläisetkään eivät näin ollen
ei ole
mitään
i i.unKcemnie
- i ,
-,
remmiksi. niin hän samalla myös työläisten käsityksiä asioista li tysiiikkeellä
vhtenäi- viitata muutamaan siinä esiinty voi mitään vanunutta saada tu
J • ... uskonnon
lhuan
.
. katissa.
x,,, teke- <| 1 Ä Liikkeemme
mistä
Olkoon-
....
.
,
-
,
säksi
vielä
pyrkivät
työnantajat
vaistomaisesti ilman järkeilyi
,, vään kysymykseen. Näiden työ- levaisuuteen nähden. mitkään
käsittää keinon, jolla tuo pyrki- ja heidän etujensa ajäjat sekotta- pa 'luterilainen tai ’k a to lila in e n ." . . . . .
mysperä voidaan saavuttaa, vaik niaatt — usein onnistuenkin. kristitty tai pakana, uskovainen kaksi kilpailet aa osastoa samalla tariffien tarkoitus on saada ai heidän laskelmansa esim. per
( liemille tässä jo joutuneet
työväen kaan yleinen määräys siitä, mitä heen perustamiseen nähden eivät
kakaan vielä tuon keinon, järjes- Sentähden täytyy työväenlehti- tai uskoton työmies, se on hänen anintattialalla,
liikkeemme
yhteiskunnallisen oh
tymisen, eri muodoista ja menet-.en kerta toisensa jälkeen osoittaa oma asiansa: ammattiyhdistyk- yonna on ju ^ su t hiekkaan. \ le työnantajan tulee maksaa työlä;- ole varmoja. Toisin on tytiehto- jelman alalle ja huumaamme
hullummin '»n. jos on trseant- silleen elantopalkkana. Ketään . sopimuksiin säänöstellyissä ti
tiriytavoista hän alussa ei ole työväelle mitä animattyhdistys seitä ei ole mitään tuon kanssa
saa pitää halvemmalla työssä loissa. Silloin voi työläinen tie selvästi, että ammattiliike ei voi
iike on ja niihin se niilläkin kei tckeinistä; eikä se tahdo ketään pia 'kilpailevia järjestöjä,
kiän selvillä.
että hänellä tämän sophnui' kaan kiertää yhteiskunnallisia
Järjestötoiminta, joka näet on kuin tämä elantopalkka määrää.:
- Tämä seikka yhdeltä ja se toi noillaan pyrkii sekä torjua niitä tässä suhteessa 'käännyttää pm>
kysymyksiä. Se ei voi jäädä vä
selta puolen, että ammattiliik väitteitä joita sen vastustajat e- leen tai toiseen. Samalla taival- rajoittunut työläisten etujen väl Niinpä urakkatyössäkin, jos aa*»scn voimassaollessa on ainakin linpitämättömäksi
lainsäädän
sopimuksessa
määrätty
iä ei tule rotu. kansallisuus eikä »vomiseen itse työpaikalla, on laa- sio ei pääse tuon elantopalkait I
keen tulokset saadaan pian nä sittävät.
nönkään
suhteen.
Päinvastoin.
Työväen ammattiliike on en kieli liikkeessämme kvsymyk- jentunut uusaikaisessa ammatti- tasalle, on taattava alin palkka, j elantopalkka työn aikana tiedos Jos meiltä riistetään esim. yh
ky väisecn muotoon kohonneen
Tämä on mitä suurimmasta sa ja siihen hän ainakin voi ta
palkan tai lyhenmtän työpäivän nen kaikkea työväen omaa leipä- seen. Musta tai valkoinen, pron- liikkeessä käsittämään työläisten
merkityksestä
koko tvöläisluo- loudelliset laskelmansa perustaa, distysoikeus. silloin emme voi
muodossa, vaikuttaa, että agi- politiikkaa. Sen avulla pyritään sinvärtnen tai keltanen tyQmies, etujen ajamisen koko yhteis-
julkisesti 'järjestäytyä: jos meillä
tationin ammattiyhdistysten hy lisäämään työläisen leipää 'ja toi kaikki he ovat saman arvoiset kunnassa. Tähän ei ole tultu kalle. Elantopalkkaa pyrkivät' y^jgkkisiä mullistuksia ei voi ei olisi lakkovapautta, silloin
1 alla asialla emme voisikaan tarttua viimei
väksi pitäisi olla verrattain help selta puolen varjelemaan, ettei ammattiyhdistysliikkeessä; kai- mitään «rikoista teoreettista tie- työläiset korottamaan aina sil helposti sattua.
loin
kun
he
työtariffia
uudista
kiila
meillä,
puhtminiepa
mitä
ta,
vaan
elämän
koulu
on
työ
on, kuten heljiosti huomaamme. seen valttiimme, työnseisauttaiui-
poa. Tässä suhteessa on val leipämme vähenisi. Tämän tar
tiollisen työväcnliikkeon agita- koituksen saavuttamiseksi tarvi kieltä tahansa, ovat samat oikeu- Iäisiä ollut siinä <>hjailentassa. vat työnantajansa kanssa, sitäj { ainnastaan suuri aiA(, kuhun seen. Meidän aimnattiyhdistys-
yhteenliitty det järjestössämme. Emme me He ovat nähneet, että järjestön mukaa kuin elanhäkustannuksel; kjn Aksjtviseen työläiseen vaan
iioni paljon vaikeampaa. ’Siini taan työläisten
myöskään tässä liikkeessä hv- tarkoitus voidaan kyllä saavut- ovat paikkakunnalla kohonnee.., ]nv-)S köko y hteiskuntaan nall litkkeemtnc olisi näin ollen me
ei voida osottaa työväelle tulok mistä.
nettänyt toimintansa ««lellytvk-
Kun kysymys on »vaan tästä, väksy mitään naisliikettä, vaati taa edtillisissa oloissa verrattain ia mikäli siinä onnistuvat. S1*ia’1 j e'n
sia kuin monien vuosien, jopa
set.
Samalla tavalla kävisi mah
vuosikymmenien päästä, sillä voidaan ammatilliset järjestöt asetamme rinnan mies- ja nais- helpostikin, sillä silloin kun on he ntvos turvaavat kaikille työ-i Sankalla kun uusaikaiset am dottomaksi
saada työläisten va
inhimillisen elämisen mattiyhdistykset pyrkivät näin
suostuu Iäisille
lainsäädäntötyöhön käy hitaasti säilyttää yhtenäisinä, eheinä ja työläisen ja koetamme kumman- hyvät työmarkkinat,
kuutustoimintaa
ja työläisten
mahdollisuuden
työnteoitaafkaira.
kun leipäkysyinykseiume onticlli* kin työehtojen helpottamiseksi työnantaja parantamaan työehto-
ja monien karien kautta.
työoloja tyotariftien avulla jär- suojelusta järjestetyksi sillä ta
Onnistuminen
tässä
riippuu
tie
Me 'tahdomme jokai- ja, lisäämään palkkaa . j.ue. Mut-
Sentähden on ymmärrettävää nen ratkaisu edellyttää, että yh vaikuttaa.
—
. . . . .
• . •
• . il...., ¡estämään kiinnittävät ne h Ilo valla kuin työläisten etu vaatii,
sella
ammattialalla
yhdistää kai- ta sitten kun tulee huonompi at- tysti ‘järjestymisen \ o u n a k k u t i - •
miksi ammattiyhdistysliike on e- teenliittymisen tulee olla voi
työttömyyteen,
jos meillä ei olisi äänioikeutta
tvöväen ja ja sentähden
sentähden me ka, ottaa hän myönnytyksensä | desta ja siksi yksin olisi työläis- in,’,I,sa
.
siintynyt kaikkialla ennemmin makkaan, niin täytyy meidän ken työväen
sa eivät ne valtiollisissa vaaleissa, jolloin
sei-
takaisin,
ja
onnistuu
myös
hei-
luokan
yksimielisesti
järjestäv-
Missään
tapaukses
kuin sosialidemokratia ja miksi myös järjestöjemme eheys saa emme ohjelmaamme kirioita
dvttävä. sillä ammattiyhdistys-1 lähde ku\ Utelemaan, että niiden* emme saisi eduskuntaan niitä
edellisen kannattajani joukko on vuttaa. Tällä <me tarkoitamme laisia asioita, jotka tavalla tai I posti, jos työläiset eivät ole
avulla silloin saamme , suoranaisen
toiminnan avulla
^ ’itä.
jotka lainsäätäjän
suurempi kuin jälkimäisten k a i ensiksi sitä. että aimnattiyhdis- toisella hajottaisivat työläiset voimaperäisesti järjestyneitä. 'I ä- toiminnan
turvatuksi
yhteiskunnan
hei-j
voitaisiin
poistaa
tuo
nykyistä
pöydän
ääressä
«nat sitoutuneet
leipäasiansa
ajamisesta.
män
tähden
ja
saadakseen
tur-
kissa varsinaisissa teollisuus tvslirkkeeseen ei saa sotkea sel
koulimillekin
voimille
joiden
täy-
.yhteiskuntaamme
jiainava
kiro
meidän
etujamme
valvomaan.
Vaikka
juuri
ammatillisesti
vatuksi
työrauhan
joksikin
aikaa,
laisia asioita, jotka eivät leipä-
maissa.
tyy
elää
ansiotyöstään,
elämiseen
us.
mutta
ne
tekevät
tarm<kas-
Ammattiyhdistysliike
ei kui
Vaikka ammattiyhdistysten lä k y sv m \ k seem me
väli t töniä s ti järjestynyt työmies, tutkiessaan jolloin voidaan työskennellä jär-
vaadittavan
riittävän
palkan.
ta
työtä
sen
seurausten
lievittä-
tenkaan tahdo näiden asioiden
kysymyksiä, jestön sisäisen lujittamisen hy-
hin päämäärä on jokaisen hel kuulu ja toiseksi sitä, että kul- * nrtiterskunnaälisia