Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Feb. 3, 1917)
Sivu kaksi. No. 29 TOVERI TO V E R I IHMISEN LUONNE JA YHTEISKUNNAL- SET SUHTEET ien m itä sille m aksetaan. Feo joko tarkoituksella tai tarkoituk-! arkoina sekä luonteensa että ole- taa taloudellisessa ja yhteiskun- daaliherroille sopi feodalinen setta siihen omat luokkaetunsa, uniksensa puolesta ollut samal- j (iällisessä suhteessa kuin muut- ärjestehnä varsin mainiosti, joka määrää heidän tahtomisensa lainen kuin se nytkin on, ja vasakaan vakiomuodot, olkoot ne sit- Joka päivä, paitsi maanantaina. mutta nousevan porvaristot ja pyrkimystensä luonteen, siis taisuudessa (s. o. niin kaavan te monarkistisia tai imperialis- TOIMITUSKUNTA: luonteen, kuin yksityisomistusoikeutta löv-’ tisia. W. N. R IIV O , A. S A LM I, L. M O ILA N E N , J. M A LO, K. E. HEIKKINEN. Porvaripiirien tavallinen väi ’luonnetta” se ei ollenkaan tyy koko porvariluokan Tasavalta voi olla sellainen te sosialismia vastaan on se, että dyttän.vt. Ja samoin kuin nyky K un-he puhuvat ihmisistä, tar- tyy) on se vain hallitsevan tali- TOVERI ajan riistäjä saattaa “ihmisluon koittavat he vain omaa luok- don väline, ja halutaanko tai ei, ■ vakiomuoto, joka eräissä sull sosialismi on ihmisluonteen vas- (The Comrade) teen" vaatimusten kannalta puo- kaansa ja totta on, että heidän ovat sen ilmenemismuodot luon-! teissä yksinkertaisempana hel- The organ of the Finnish workers in the W estern States. The only I täinen Ja monen moni työläi- F in n ish daily in th e W est. P ublished daily, except M onday, a t A storia, ; , . x ................. järjestelmää, luokkansa luonteen kanssa sopii nonvälttämättömyydellä luokka-> pottaa taistelua pääoman ja Ore., by the W estern Workmen’s Publishing Company. I nen*<in antaa p e ttä ä itse ä ä n sill i ustaa nykyistä Se voi sisältää Advertising rates in effect July i, 1912, 40c per incn. Special discount että lähtee kaivelemaan kysy- saattaa työläinen vaatia siihen sosialismi huononlaisesti yhteen, ‘ laitoksia, jotka palvelevat erästä I työn välillä. allowed for larger and continuous advertisements. • -. TOVERI, BOX 99, ASTORIA, OREGON. mysta onko asia todellakin siten. Perinpohjaista muutosta saman inutta sehän on juuri todistus! yhteiskunnan ryhmää toista vas enemmän taistelu vapautta, mut-» ta myöskin ainoastaan sitä. AUGUST NIKULA, Manager. Idealistisen historiankäsityksen syyn perusteella. Luonne ei siis kille väitteelle, että se työväen- taan. kanssa sopii Niin kaunan kuin omistava Entered as second-class mail m atter July 18, 1912, a t the Post-Office a t mukaan selitetään ihmisluonteen ole mikään suhteita ratkaistaessa luokan luonteen Eikä pidä yrittää puhua köy kuten sitä paremmin. ▲»toria, Oregon, under the Act of March 3rd, 1879. määräävän yhteiskunnalliset suh lukuunotettava tekijä, hälistön vaikutuksesta valtioon luokka yleisen äänioikeuden a- - * - torvarit selittävät. Työläinen Itse asiassa ei ole olemassa teet, vaikka todellisuudessa on __ SUBSCRIPTION RATES: ennenkuin köyhälistö on valtion vu-ila tai ilman sitä jatk aa hal saattaa arvan luonnettaan muut mitään sellaista kuin yhtenäinen, IN THE UNITED STATES ANO CANADA: : vallan päinvastoin laita. Totta saanut valtoihinsa, ja jota e n -. litsemistaan, laajentaa taloudel- For 1 year >3.50; For 6 Months, >1.75; For 3 Months, >1.00; For 1 Month 40c. tamatta ottaa vastaan kaiken luokkaetujen yläpuolella oleva ' kylläkin on, että määrätyissä nen ei vähimmälläkään tavalla I lista mahtiaan ja käsiinsä kokoaa mukaan ■ voida muuttaa ihmisten talon- ¡joukkojen työn tulokset, ei vai- llmotushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman-ilmotukset >1.50 kerta ja I su h te iss a s a a tta a ulia ih n iislu o n - minkä tuottaakin, joskin kapita '‘ihmisluonne", jonka muistovärsyillä >2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliitto-ilmotukset 50c " ,‘f i • , n- I tiososialismilla ole muuta teiitä- kerta, ha]uta»ntieto- ja uimenmuutto-ilmotuKset 25c kerta, naima-iimotuksit ¡^ee ‘a,<in osansa yhteiskunnain- listin “luonteelle" saattaakin ol yhteiskunta olisi järjestettävä, dellisia sisäisiä suhteita. >1.50 kerta, avioero-llmotukset >1.00 kerta, ¡seisovat ilmotukset seuraa van sessa kehityksessä, s. o. ihmis- la hiukan outoa tuottaa itse sen1 < Hemassa on vain luokkien luon- Nauttikoon köyhälistö kaikkia ) vää kuin saattaa vakavammaksi, hintaluettelon mukaan palstatuumalta: 1 v. 20c, % v. 20c, 3 kk. 25c, 1 kk. 30c. , i , minkä se saima luonne vaati’ teitä, jotka muodostuvat luokka-; valtiollisia vapauksia. Olkoon lisätä ja vahvistaa, tehdä tehoi- Satunnaisista ilmotuksista tulee rahan seurata mukana. Englannin- “ lo n n c sellaisen a m ik si y h te is kulutettavaksi. kielestä suomennetaan vapaasti. kunnalliset suhteet ovat sen luo- etujen mukaan ja niiden mukaan sillä. oikeus 'kirjoittaa, puhua ja ; sallimaksi kapitalistista tuotantj Mutta kun porvarit puhuvat on työväestönkin suunnattava filosofoida niin paljori kuin hv« ¡ja riistotapaa. TILAU8HINNAT YHDYSVALLOISSA JA CANADASSA: neet ei ole vaikuttamatta takai- 1 vuosikerta $3.50; 6 kuukautta >1.75; 3 kuukautta >1.00; 1 kuukausi 40c. sin niihin suhteisiin, mutta mis ihmisluonteesta, sekottavat he toim ensa väksi näkee, jos sanomalehdistö.; Jos yksityisen nionppooli l SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE: sään merkityksessä ei pidä paik- puhujalava ja kirjat ovat sen muuttaminen valtiomonopooliksi 1 vuosikerta >5.50; 6 kuukautta >3.00. _________ kaansa^selitvs, että ihmisluonne käytettävissä. Olkoon heillä oi olisi sosialismia, jos joka kerta *1 muodostaisi yhteiskunnallisia keus lähettää edustajia riveis kun verstas, rautatiepätkä, maa suhteita. * tänsä s. o. luokkapuolueestansa, pala tehdään valtio-omaisuudek haltuunsa arvopapereita, joilla ei Entisajan utopistit ja porvarit RAHAMAAILMAN Tästä varsin mielenkiintoises tut määritelmät ovat jo aikoja kaikkiin neuvotteleviin kokouk si, osa meidän opeistamme siinä todellisuudessa olekaan mitään lisetkin radikaalit ja filosofiset SYDÄNTAUDIN ta ja päivän polttavasta kysy sitte olleet lukemattomat, niin siin esittämään siellä työläisten samalla tulisi toteutetuksi — mi vastiketta ja silloin se keikah-i materialistit kuluttivsit aikaansa myksestä. jonka nykyinen tila i lukuisat ne ovat. Ja jos olisi vaatimuksia, paljastamaan niitä tä pyhittäisi sitte pyrkiä valtaa OIREITA J I . . . . . . taa. ¡keksimällä ihmisen luonteelle lle on lähes kautta maailman pakko selostaa ne kaikki tai epäkohtia, joidenka uhrina he maan valtiollista valtaa ja käyt Amerikalaisten pankkien hai- parhaiten soveltuvaa yhteiskun- ovat ja ruoskimaan onnen etu tämään sitä sen luokkatafkoituk- Viime päivien pankkikeikauk- lussa selitetään nykyisin olevan tajärjestelmää, voimatta kuiten- viskannut etualalle, kirjoittaa edes ne mitkä .selostamista an oikeutettuja sitä kirpeämmin mi sen hävittämiseksi? 'Meidänhän saitsevat, ei tila siihen riittäisi. set ovat rahamaaihnan sydän noin kahden biljoonan dollarin i kaan päästä mihinkään 'murhin ranskalainen puoluetoveri, teo tä häpeämättömämmin nämä silloin tarvitsisi vaan liittyä por Kuitenkin voidaan näiden mää taudin oireita. Nykyajan teolli arvosta ulkomaisia arvopaperei- tuloksiin, kuin haavekuviin, jot reetikko Conipere-Morel seuraa- ritelmien laatijat jakaa kahteen riistävät työläisiä. Olkoon työ varillisiin valtiollisiin aineksiin, v aan tapaan: suusjärjestelmän hermoverkos- ta, joiden todellisen arvon laita ka todellisten olojen edessä ku- läisillä oikeus järjestyä taloudel-1 jotka ovat tehneet ohjelmakscen Aivan liian usein sekoittavat ryhmään. ton keskus, pankkilaitos, on näh on niin ja näin. kistuivat. Mutta vaikka sosia- kapitalistisen järjestelmän puo Toiseen luemme kaikki ne jot lisella alalla ammattiyhdis- ja opikseen antaa kansalle takai-, tävästi saanut itseensä liian pal Jos esim. sattuisi siten, ettäj listinen liike tieteeksi kehitytty- lustajat ja .ylittäjät valtiososia ka /väittävät, että valtio on ikui tyksiin puolustamaan vapaut- sin varsinaisen tuotanto- ja vaih- jon "vieraita aineksia", joiden jossakin sotaakäyvässä 'maassa ään ei enää etsiskelemään mi sesti pysyvä moraalinen aate, taan, kohottamaan palkkojaan ja tokoneiston, ja silloinhan meidän vaikutuksesta pankkien toiminta tapahtuisi vallankumous ja siinä j tään "ikuisen oikeuden" tilannet- lismin (ivaltiokapitalismin) ja sosialismin keskenänsä — joko joka ruumiillistuu ja elää omaa lyhentämään sitä työaikaa, johon tarvitsisi vain auttaa heidän työ häiriintyy. Kun pankkilaitos kieltävdyttäisi tunnustamasta j ta. ei työläisistä kuitenkaan ole elämäänsä omien laitostensa he ovat sidotut, ja kulutusyh- tään heidän ihanteensa toteutta sitten tieten tai tietämättään. horjahtaa, tekevät teollisuuslai vallasta kukistuneen halHttlksen ( vielä kadonnut se luulo, että ih Mutta se joka käsit Jo s heitä saisi uskoa, niin nier- i kautta.* ja jolla on valta ja voi distyksiin hankkiakseen itselleen miseksi. tokset vararikkoja ja syntyy pa antamia vekseleitä, niin saatam -( niisen luonne se on joka tässä aseen siitä ostovoitosta mikä tää niitä valtio todellakin on, kitsisi se sosialismia joka kerta ma taivuttaa ihmiset tahtonsa niikki. Mikä tällä kerralla on me kuvitella mielissämme, mikä yhteiskunnassa määräilee. Jokai- meillä on. jne. Mutta kaikesta ei hetkeäkään hairahdu tuollai kun luokkavaltio lisää tulojansa alle, aate. joka on ollut, on ja on aiheuttanut nämä keikaukset, ei siitä olisi seuraus täkäläisillä , sessa vaalitaistelussa ryhmittyy siitä huolimatta tulee valtio jää siin ajatuksiin. laajentamalla mahtiansa jollekul ikuisesti oleva. vielä ole tiedossamme, lukuunot rahamarkkinoilla. 1’ankkihuone luokkatiedoton työväestö “hy- le uudelle inhimillisen toiminnan mään siksi mikä se on, sillä mi Toiseen rvbmään vietäköön tamatta sitä yleistietoa, että ne toisensa jälkeen kukistuisi. F.dcl vänluontoisten" miesten ympä- Menneekö vielä kauvan ennen alalle — sosialismia käytännös kaikki ne, jotka ovat sitä miel tään muuta se ei voi olla kuin sulettiin siksi, että pankit ovat leen saatamme kuvitella, mitä rille muka “pahanluontoisia” vas- kuin Kautskyn kanssa olemin? sä tai sosialismin toteuttamisal- tä, että valtio, se kuu on viral- 1 lli,taxan- sortavan ja hallitsevan ottaneet arvottomia velkakirjoja seuraisi, jos Europan useammat taan, ottamatta ollenkaan lukuun pakotetut sanomaan, että “yhtä linen ^ ' ' on syntynyt kapitalisniin luokkavaltio. keita. miten vain halutaan. eli n. s. arvopapereita, joita esim. maat kieltäytyisivät tunnusta- j sitä, että jokainen hyvänluon- \ minarrettäki»on minua oi- i kauvan kuin omistavat luokat Ja ne puhuvat ja kirjoittavat ristiriitaisista taloudellisista e- Europan vallat ovat sijoittaneet masta velkojaan sodan loputtua, toinen muuttuu luonteeltaan si- (tulevat olemaan maan hallitsevi siitä niin paljon, että suuri jouk duista, mutta ei ole aina ollut kein! Minä en millään muotoa tänne takauksiksi lainoistaan. na luokkina, ei valtion laitosten Täkäläiset raharuhtinaat olisivat kali kuin vaalipäivä kuluu ja ko kansaa alkaa jo Väittää, että eikä tule iankaikkisesti olemaan, väitä, että työläismaailmalle oli Nykyinen pula nähtävästi saa valmiit syöksemään maan sotaan ääncstysaika loppuu. 'Mies joka ja toimintojen laajentaminen jonkun rautatien lunastaminen syystä että sen täytyy luonnon si hyödytöntä järjestyä hukka- daan hallituksen rescrvipankkien periäkseen velkojaan, sillä var- vaalipäivän.aamuna tervehtii mi kadota alallaan — sehän olisi vastak koskaan tule menemään niin pit vaiti»die on ollut' sosialistinen välttämättömyydellä avulla vielä sovituksi; mahdolli .mimpana takeena Europan mail-j tä ystävällisimmin resusintakin uudistus, ja että toinen joukko luokkien kadotessa, koska se on kaista sosialistiselle ajatukselle källe pääoman ja yksityisomai sesti ei se ollutkaan niin vaka- le antamistaan lainoista pitävät äänestäjää, kylmenee hihoilleen suuden aloille, että sen ntahtia väkeä, joka on yhtä vähän ke käynytkin välttämättömäksi vas ja työläisten toiminnalle, joitten vaa laatua kuin säikähtyneei j ne täkäläistä laivastoa, ja siksi päivän kuluessa, eikä seuraavain ja riistämistä rajotettaisi.” hittynyt käsityskyvyltään kuin ta yhteiskunnan luokkiin ja tarkotuksena on vapauttaa riis tallettajat olettivat. Pankki on • sitä niin 'kiireenkaupalla koete-1 aamuna tunne häntä enää ollen- cnsinmainittukiii. ei voi pulma kaantumisen kautta. tetyt luokat tietämättömyydes Sosialismia ei voida toteuttaa erittäin herkkä laitos liike-elä taankin varustaa. kaan. tään jotta lie voisivat vallata Historia on meille opettanut, — vaikkapa kaikki tuotanto-, EuropaTainen työväestö ei ole Se luonne kuminittelee mer- jostakin muusta valtion toimesta män vaihteluille. Todelta näyt millään tavalla ! kerran valtiollisen vallan ja teSi- että järjestys ei ilman että se joko pelolla tai vaihto- ja kuljetusvälineet olisi tävä huhu saattaa toisinaan saa tekemisissä sodan järkeen aino-} kihisen itsepintaisesti työläisten ilolla — aina sen mukaan kuu- häiriinny niissä' vhteiskunnissa, i dä sen suhteen etujensa vaati vat yhdistetyt valtion haltuun da aikaan hämmennyksen ja va astaan oman maansa kapitalisti- mielissä ‘ ja vain siksi että yli lutaanko työtekevään tai para- jotka perustuvat sukujärjestel-j musten mukaan — mutta minä — ennenkuin köyhälistö on tul rarikon, vaikka itse asiassa ei luokan kanssa, vaan on sillä tä- teiskunnan taloudellinen peruste siittiluokkaan — ajattelee tuo maän, emmekä tarvitse lainkaan ! tahdon tehdä käsitettäväksi, että lut valtiollisen vallan herraksi. siihen olisi svytäkääft. sillä jos käläinen suurpääoma vastas-jon heille tuntematon. Ne poh- tanto-, yhdvs- ja kuljetusneuvo- epäillä, etteikö valtio tuohon a i-1 ci voida odottaa mitään sosia- > vallannut sen ankarassa luokka- tallettajat yhtäkkiä vaativat saa- saan. ellei täkäläinen työväestö- javoimat. jotka määräävät vh- ien ottamista yhteiskunnan liuos kaan ole ollut aivan olematon listista sen keskusjärjestöin ta-J taistelussa omalla voiirrallaa 1, tavansa pois pankista, niin niitä kin herää siihen mennessä, joka teiskunnalliset suhteet ja niiden taan. Sitä ei ole ilmennet lainkaan Ilolta, jonka hallitseva porvaris-jja sen jälkeen lakkauttanut luok ei voida maksaa, sillä pankki tuskin on mahdollista. j mukana ihmisten luonteet, eivät Täytyypä niin muodoin päästä eikä se ole ollut välttämätön! to on luonut itsellensä ja joka (kavastakohilat lakkauttamalla käyttää talletettavaksi ottamiaan Rahamaailman suhteissa k u -, osoittaudu pinnalle niiksi mitä yksimielisyyteen — en uskalla ennenkuin taloudellisen kehitvk-! sen kanssa on yhtä ruumista luokat, palauttanut sopusuhtai- varoja tekemiinsä sijoituksiin, vastovat yhteiskunnalliset sub.-' ne todellisuudessa ovat. ja sielua, sanoa kerta kaikkiaan vaan vielä sen aikaansaama työjako on ja suuden yhdistyneitten ihmisten lainaa niitä ulos korkeampaa teet varsin herkästi, ja vain nai- Kapitalistinen riisto sopii por- kin kerran — siitä, mitä on ja kanut yhteiskunnan luokkiin, 'rämä on niin totta, että se keskuuteen ja antanut kaikille korkoa vastaan kuin itse maksaa. den suhteiden yhteydessä voi- värin luonteelle varsin nrainios- mitä ei ole valtiososialismi. s. o. sellaisiin ihmisryhmiin, joit- valtioniuoto. jonka alaisuudessa yhteiskunnan jäsenille oikeuden Ja tässä sijoituksessa keinotel daankin suuremmat pankkikeika- ti, multa työläisen luonteelle ei Ennenkaikkea: mitä on valtio? tenka. taloudelliset edut ja eri- ■ köyhälistö voi suurimmassa j nauttia samoja oikeuksia ilman laan toisinaan, huikeasti. Mutta ukset käsittää, samoin kuin alhainen päiväpalkka sovi ollen- Vastatakseni tähän kysymyk »ikeudet ovat jyrkästi vastakkai-1 niäärässä liarjottaa toimintaansa että kellään olisi mahdollisuutta kun keinottelu on aina epävar- pankkiirien valtava "isänmaalli- kaan. vaikkakin työväestön on seen on minulla ainoastaan va set. — kansanvaltainen tasavalta —- xetäytvä täyttämästä velvolli maa, niin saattaa pankki saada suuskin." tietämättömänä tyydyttävä sii- linnan vaikeus, sillä tästä anne- Valtio on niin muodoin entis- ei anna heille sen enempää val- suuksiaan yhteiskuntaa kohtaan. • taan pian. Alutta tapaukset, jot Kansallisessa valtiossa yhtv- rimäisyyteen asti epäilivät toisi Kuten kaikessa, ei tässäkään ta. että voittajalle olisi hyödyk ka ovat ristiriidassa kehityksen vät molemmat tarkoitusperät ia a a n / jokainen valmiina torju luonnollisesti tule ainoastaan kv- si suotta voitetulle vapaa kaup kulun kanssa jäävät pitkiksi vahvistavat toinen toisensa. Kan maan toisen hyökkäyksen, yhä \ litähyvin voi rauhan lää . - -------- — ajoiksi kiusallisen tuntuviksi. Sii sallisuuksien valtiossa sattuvat enemmän pansaroituen. Yhä sic- s v i n \ kseen niltä , vaan “miten . . pa. Jos sodan kautta voitettu «on I (',l1nassa tulla päätökseksi sellai- tä osalliset kansat vain vaikeasti ne vastakkain, ilmenevät valti tämättiimämmäksi kävi tämä ti- . . . . . . . pakotettu riisumaan aseet, voi i n.e1!’ etta ,®e tekee mahdollisek- tai eivät ollenkaan tule rauhaan. ossa olevien kansallisuuksien anncL_ J° s ta löytyi vain kaksy tämä saada növrvvttävän muo- S1 suos” eri valtioitten liiton Mutta mikä rauha on edulli Historiallisen kehityksen suun- katkeroittumisena toinen toisi Karl Kautskyn mielipiteitä» ulospääsyä: ase.tten riisuminen don Mutta itse päämäärää t«,i-j Im,,,ik» stai’ii^ a tulliliitoksi. Mi- nen? Mikä toisen mielestä on Jakulussa on nyt kaikkien näh aan vastaan, 'vaikuttavat lama molemminpuobsen liiton kautta votaan mitä hartaaniniill < )lisi käli sellainen hävittäisi nykyiset Otsakkeessa mainitusta ky Hyi} ¡'edullista, se on toisen mielestä uttavasti taloudelliseen ja valti tahi sota. Sosialidemokratia on itsenäisyys. ■myksestä kirjoittaa Karl Kauls- epäedullista. Yksi on joka ta tävänä kansojen kerrassaan järjetöntä, jos kil tullilait. nierkitscisi .se askeleen olliseen elämään sitä voimak aina vaatinut edellisen tien käyt pavarustelusta aiheutunut sota eteenpäin ja olisi tervetullut. Sen Mutta sen etevimniät edustajat kv m. m. seuraavaa: pauksessa varma: suurille jou Latinalainen sananlasku sa koille on rauha ainoastaan silloin vaihtuvat. Sata vuotta sitten oli kaammin mitä enemmän kehitys tämistä, saaden porvaripiireissä kaikkine hirmuisille hävityksi sijaan pitää sitä vastustaa, jos vain mitättömän kannatuksen. neen ei poistaisi sodan s vita, se tulisi keinoksi, muodostamaan noo, että täytyy valmistaa sotaa, edullinen, jos se osoittautuu kes vat porvaristo ja liberalismi sen edistyy. Olisi senvuoksi hirveä askel Ja niin pääsi jälkimäinen voi vaan edistäisi sen jatkoa, nini. ■vapaakaupan maat suojelustulli- edustajina. Nyt on sellaisena jos tahtoo rauhaa. Tämä pi täväksi eikä estä millään tavalla tolle. taaksepäin, jos joku suurista köyhälistö ja sosialidemokratia. tä ä erikoisessa merkitvkses ' saisi aikaan uuden vielä kaulie- alueiksi. eriKoisessa merhuvKses- kansainvälis5tä rauhallista viite- 7 " ’K,aua- kansallisista valtioista, jotka ot Hallitsevien luokkien mieles I amnian maailmansodan. Sosiali-' Kaikki nämä ovat kansainväli sä paikkan ikkansa. joskaan ei voi yttä. Neron lause: Oderini \lum i sota- jnetuant< s. o. vihatkoot kunhan * ' m A f k kasYava’ vahv,s- tavat osaa sotaan, käyttäisi mah tä kilpavarustautuminen ei ole l lemokratia varmasti rauhasta siä perusteita. Ne koskevat jo ajatella i. että jokainen dollista voittoaan yhdistääkseeft aiheuttanut sotaa. He näkevät 1 us takaisi rauhan. Pam- nPn,:,SvHt varustus pelkäävät, ,d ei nU ole osoittautunut tUva rustlK luokka; Ja sima on sen pe- itseensä vieraan kansallisuuden vain viimeisiä pieniä aiheita ia päätettäessä tulee kaikissa val kaista valtiota. Me voimme ke eikä aatteellisissa väit- vastoin juuri sotavalmistusten tepsiväksi edes Rooman hirmu- tioissa puoltamaan aseftten rii hittää niitä, ennenkuin vielä tie ' m - , m 1 • . ¡teissä, että historiallinen kehitys alueita ja siten kansallisesta ylistävät oman varustuksensa sumista. Se tulee pyrkimään dämme. niille puolelle vaaka kal kautta voi rauha tulla uhatuksi. valtiadun nähden. Nvkvisten • ! kuRtisi i--,.,--._ _ n • 1 i - i keskuudessa t i katisan\ällän ja kansojen = valtiosta muuttuisi kansallisuuk määrää, mikä tekee kyllin voi* j siihen tehdäkseen sen kaikinpuo- listuu. Alutta kyllä sen sijaan voi väit kansojen ci ole ai • A, sien valtioksi. Se olisi suuri on makkaaksi vihollista vastaan. I useksi. Mutta silloinkin, jos a- tää. että jo sodan aikana täytyy noatakaan, joka voisi näytellä; ° .. \ a’n yksi seikka voidaan edel valmistaa rauhaa. Sota voi aina Cesarin osaa, yhtä vähän k u in ; Täydellisemmin toteutuu tuo nettomuus ei vain voitetuille Siitä huolimatta voi asioitten i seitten riisuminen olisi yksipuo- täpäin sanoa: mikä maa voittaa- johdonmukaisuus pakottaa voit- j lista, vain voitettuihin nähden, muodostaa vain sivutapauksen, on ^ristettyjä kansoja. Jokainen' ainoastaan kansallisessa valtios- vaan itse voittajallekin. kin, sosialidemokratia tulee ole tajat, ketä he olisivatkaan, saa : tuottaisi se taloudellisesti Mutta tällaisessa menettelyssä rauha taasen on yhteiskunnan ny ky isistä sivistyskansoista on sa, valtiossa joka on kokoonpan rik- maan ensiniäinen sen puolueista, sodan kautta sen ini- luonnollinen tila. Sotaa ei käy tu h a n aikana mitä kiintennmäs- tu yhdestä ainoasta kansallisuu- voisi olla myöskin kansallisuuk vuttamaan i - ; , • , • , • kaan korvauksen kadotetusta so- joka vaatii rauhantekoa ja ve dä valloiuamistarkoituksessa, sä kanssakäymisessä kaikkien desta. missä vain puhutaan- yli sien itsenäisyyden loukkaamista, ka e, ,11«t henla,l saavutcttavis-' maallisesta vältetä. T u te in tulee aina toimimaan kJlituitlli- neuvottelujen puok.n ta„,a ta|o,„k.ninen S(.,„ vaan saavuttaakseen edullisen töisten kansojen kanssa asetet- j tä kieltä, eikä kansallisuuksien jotka ovat vedetyt sotaan p u o sa ra,liiallista, kautta: aseitten riisumisen, aluk raus yhdessä naapurin vähenne suuden hengessä. lustamaan jokaista suurta sivis Tätihän. Myöskin se, joka pitää tuna yhdenvertaisuuden kanna!-¡valtiossa. Nykyinen tuotantota- sotaa kansanelämän tarkotuksen le. se ei voi toisia ylenkatsoa I pa tekee ihmisten välisen kanssa- tysvaltiota. Jokainen uskottelisi, si ehkä voitetuilta, mutta sen i tv n vaarallisuuden kanssa antai- Mitä seurauksia se tulee saa voittajan pakko uu-K; „ o- • .. vuttamaan, riij>i,uu voimasuh mukaisena keinöna. voi nimit eikä myöskään kohota heidän käymisen yhä kiinteän! maksi. että hän talitix» vain#puolustaa kautta mvös ■ , .. , . .. . ,• si voittoi&ten valtioitten sosiali smi varustuksiin katoaisi. Voisi , omaa itsenäisyy tään. tää sellaista onnelliseksi ainoas haltijakseen. (lemokrateulc lujan perustuksen teista» joita ei nyt voi edeltäpäin \ aition eri osat joutuvat talou- pelätä, että hallitsevien luokkien Tällä ei kuitenkaan tarkoiteta, taan silloin, kun se osoittautuu .ata- . lautoin kitin ei »odasta , • ... .. . dellisecn ja valtiolliseen sopu- varustuskapitalistit menestykselliseen varustuskiih- arv vahingollinen olisi o että jokainen kartan muutos so’* mahtavat keinoksi saavuttamaan parem . Suorastaan pääseminen, niin ei myöskään kon vastustamiseen omassa , - , ... . ¡sointuun keskenään, Mitä euetn- vastustaisivat tällaista asian maassa. häviävät, tisi tätä periaatetta vastaan. man rauhantilan kuin mitä oli ra rl,a. joka oh« pelkkä aselepo. män sjsä||isel rauhasta päättäminen 'kuulu n v t kääntymistä. Mutta sodan jäl va|(in| sitä ennen. Ei kukaan epäile, jota pAa.uen kaytta.s, knreelh- ,„ itä e,lcnfmän vielä kansalle. Mutta kaikissa Tärkeintä on kaikille kansoil keen tulee niin paljon uutta ra \ ielä kolmas seikka on o te t kin valtioissa täytyy ottaa huo- huva, w että sotaa, joka aiheuttaa keh seen varustamiseen. Jokainen ta- kansalaisct le, jos rauha tulee pysyväiseksi, kennettavaksi, niin paljon kor tava huomioon raulianlaadinnas- parantuminen sodan tl . nomman tilan, on katsottava on- loudelhnen i . d • a , • ta. sitä voimakkaammin voi ta- että se {loistaisi sodan syyt. Että vausta kulutettujen tuatantokei- su: _ kaiipjiasojiiiuukse,. V u im as- 1 H aH te v « • • , • aujrjiasopimukset. Voinias- _____ tftttomuudeksi. Toisin täytyy haavoista olisi sen k au tta m a h -, loudelhnen, i, henkinen ja valtiolli paikallinen riita Itävallan ja nojen sijaan hankittavaksi, niin saolevat . a»- doton. sopimukset ovat sodan ¡haa la7ditta“essa myös niiden, jotka ehdottomasti nen elämä edistyä. Alutta tässä Serbian välillä oi\sytyttänyt tu että raskaat teollisuudet sen Ä — ... rÌ1Ì ^ Z outt ‘" ' ^ ! A “ SÌÌ,.’y t5'yi I v!n^ '0 ," a ’Ù !,kan"U n 'Ì.Ì,,ha'" vastustavat sotaa, päätellä sil Rauha lupaa olla kestävä sil kohoo myös alimman luokan o- leen koko maailman, johtuu sii kautta saavat riittävästi toimit Sodan painon alla loin, kuin sota jo on puhjennut, loin, kun sen tapaukset ovat his sanotto henkiseen ja valtiolliseen — voi ehdoista. Horjuvaan uäätökseen että se päättyisi edulliseen rau toriallisen kehityksen kulussa. elämään, mikä merkitsee jokai tä, että kilpavarustelun systee tamista. eivätkä tule niin paljon mi on jakanut koko EuroöpSn kiinnittämään huomiota varus haan. Sellaisista tapauksista toinnu- sen kansallisuuden lujittamista. kahteen vihollisleiriin, jotka ää- tuksiin. ta aX -ä V I J " l S;'a ! " ' MlU ei munia tenavissa. \ oisi olla mahdoihs- ole mitään sanottavaa. Linnan »uomalaisen tyävlen äänenkannattaja, ilmestyy Astoriässä, Oregon, Valtiososialismi ja sosialismi Rauhan valmistelut « ¡ ’el mikä ,ähä" 'Oi VailiU,,aa
