Sivu kaksi.
No. 29
TOVERI
TO V E R I
IHMISEN LUONNE JA
YHTEISKUNNAL-
SET SUHTEET
ien m itä sille m aksetaan.
Feo joko tarkoituksella tai tarkoituk-! arkoina sekä luonteensa että ole- taa taloudellisessa ja yhteiskun-
daaliherroille
sopi feodalinen setta siihen omat luokkaetunsa, uniksensa puolesta ollut samal- j (iällisessä suhteessa kuin muut-
ärjestehnä
varsin mainiosti, joka määrää heidän tahtomisensa lainen kuin se nytkin on, ja vasakaan vakiomuodot, olkoot ne sit-
Joka päivä, paitsi maanantaina.
mutta
nousevan
porvaristot ja pyrkimystensä luonteen, siis taisuudessa (s. o. niin kaavan te monarkistisia tai imperialis-
TOIMITUSKUNTA:
luonteen, kuin yksityisomistusoikeutta löv-’ tisia.
W. N. R IIV O , A. S A LM I, L. M O ILA N E N , J. M A LO, K. E. HEIKKINEN.
Porvaripiirien tavallinen väi ’luonnetta” se ei ollenkaan tyy koko porvariluokan
Tasavalta voi olla sellainen
te sosialismia vastaan on se, että dyttän.vt. Ja samoin kuin nyky K un-he puhuvat ihmisistä, tar- tyy) on se vain hallitsevan tali-
TOVERI
ajan
riistäjä
saattaa
“ihmisluon
koittavat he vain omaa luok- don väline, ja halutaanko tai ei, ■ vakiomuoto, joka eräissä sull
sosialismi on ihmisluonteen vas-
(The Comrade)
teen"
vaatimusten
kannalta
puo-
kaansa
ja totta on, että heidän ovat sen ilmenemismuodot luon-! teissä yksinkertaisempana hel-
The organ of the Finnish workers in the W estern States. The only I täinen
Ja monen moni työläi-
F in n ish daily in th e W est. P ublished daily, except M onday, a t A storia, ;
, .
x
.................
järjestelmää, luokkansa luonteen kanssa sopii nonvälttämättömyydellä luokka-> pottaa taistelua pääoman ja
Ore., by the W estern Workmen’s Publishing Company.
I nen*<in antaa p e ttä ä itse ä ä n sill i ustaa nykyistä
Se voi sisältää
Advertising rates in effect July i, 1912, 40c per incn. Special discount että lähtee kaivelemaan kysy- saattaa työläinen vaatia siihen sosialismi huononlaisesti yhteen, ‘ laitoksia, jotka palvelevat erästä I työn välillä.
allowed for larger and continuous advertisements.
•
-.
TOVERI, BOX 99, ASTORIA, OREGON.
mysta onko asia todellakin siten. Perinpohjaista muutosta saman inutta sehän on juuri todistus! yhteiskunnan ryhmää toista vas enemmän taistelu vapautta, mut-»
ta myöskin ainoastaan sitä.
AUGUST NIKULA, Manager.
Idealistisen historiankäsityksen syyn perusteella. Luonne ei siis kille väitteelle, että se työväen- taan.
kanssa sopii
Niin kaunan kuin omistava
Entered as second-class mail m atter July 18, 1912, a t the Post-Office a t mukaan selitetään ihmisluonteen ole mikään suhteita ratkaistaessa luokan luonteen
Eikä pidä yrittää puhua köy
kuten sitä paremmin.
▲»toria, Oregon, under the Act of March 3rd, 1879.
määräävän yhteiskunnalliset suh lukuunotettava tekijä,
hälistön vaikutuksesta valtioon luokka yleisen äänioikeuden a-
- * -
torvarit
selittävät.
Työläinen
Itse
asiassa
ei
ole
olemassa
teet, vaikka todellisuudessa on
__
SUBSCRIPTION RATES:
ennenkuin köyhälistö on valtion vu-ila tai ilman sitä jatk aa hal
saattaa
arvan
luonnettaan
muut
mitään
sellaista
kuin
yhtenäinen,
IN THE UNITED STATES ANO CANADA:
: vallan päinvastoin laita. Totta
saanut valtoihinsa, ja jota e n -. litsemistaan, laajentaa taloudel-
For 1 year >3.50; For 6 Months, >1.75; For 3 Months, >1.00; For 1 Month 40c.
tamatta
ottaa
vastaan
kaiken
luokkaetujen
yläpuolella
oleva
' kylläkin on, että määrätyissä
nen ei vähimmälläkään tavalla I lista mahtiaan ja käsiinsä kokoaa
mukaan ■ voida muuttaa ihmisten talon- ¡joukkojen työn tulokset, ei vai-
llmotushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman-ilmotukset >1.50 kerta ja I su h te iss a s a a tta a ulia ih n iislu o n - minkä tuottaakin, joskin kapita '‘ihmisluonne", jonka
muistovärsyillä >2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliitto-ilmotukset 50c "
,‘f
i • ,
n-
I tiososialismilla ole muuta teiitä-
kerta, ha]uta»ntieto- ja uimenmuutto-ilmotuKset 25c kerta, naima-iimotuksit ¡^ee ‘a,<in osansa yhteiskunnain- listin “luonteelle" saattaakin ol yhteiskunta olisi järjestettävä, dellisia sisäisiä suhteita.
>1.50 kerta, avioero-llmotukset >1.00 kerta, ¡seisovat ilmotukset seuraa van sessa kehityksessä, s. o. ihmis- la hiukan outoa tuottaa itse sen1 < Hemassa on vain luokkien luon-
Nauttikoon köyhälistö kaikkia ) vää kuin saattaa vakavammaksi,
hintaluettelon mukaan palstatuumalta: 1 v. 20c, % v. 20c, 3 kk. 25c, 1 kk. 30c. ,
i
,
minkä
se
saima
luonne
vaati’
teitä, jotka muodostuvat luokka-; valtiollisia vapauksia.
Olkoon lisätä ja vahvistaa, tehdä tehoi-
Satunnaisista ilmotuksista tulee rahan seurata mukana. Englannin- “ lo n n c sellaisen a m ik si y h te is
kulutettavaksi.
kielestä suomennetaan vapaasti.
kunnalliset suhteet ovat sen luo-
etujen mukaan ja niiden mukaan sillä. oikeus 'kirjoittaa, puhua ja ; sallimaksi kapitalistista tuotantj
Mutta
kun
porvarit
puhuvat
on työväestönkin suunnattava filosofoida niin paljori kuin hv« ¡ja riistotapaa.
TILAU8HINNAT YHDYSVALLOISSA JA CANADASSA:
neet ei ole vaikuttamatta takai-
1 vuosikerta $3.50; 6 kuukautta >1.75; 3 kuukautta >1.00; 1 kuukausi 40c. sin niihin suhteisiin, mutta mis ihmisluonteesta, sekottavat he toim ensa
väksi näkee, jos sanomalehdistö.; Jos yksityisen
nionppooli l
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE:
sään merkityksessä ei pidä paik-
puhujalava
ja
kirjat
ovat
sen
muuttaminen
valtiomonopooliksi
1 vuosikerta >5.50; 6 kuukautta >3.00.
_________ kaansa^selitvs, että ihmisluonne
käytettävissä. Olkoon heillä oi olisi sosialismia, jos joka kerta
*1
muodostaisi
yhteiskunnallisia
keus lähettää edustajia riveis kun verstas, rautatiepätkä, maa
suhteita.
*
tänsä s. o. luokkapuolueestansa, pala tehdään valtio-omaisuudek
haltuunsa
arvopapereita,
joilla
ei
Entisajan
utopistit
ja
porvarit
RAHAMAAILMAN
Tästä varsin mielenkiintoises tut määritelmät ovat jo aikoja kaikkiin neuvotteleviin kokouk si, osa meidän opeistamme siinä
todellisuudessa
olekaan
mitään
lisetkin
radikaalit
ja
filosofiset
SYDÄNTAUDIN
ta ja päivän polttavasta kysy sitte olleet lukemattomat, niin siin esittämään siellä työläisten samalla tulisi toteutetuksi — mi
vastiketta ja silloin se keikah-i materialistit kuluttivsit aikaansa myksestä. jonka nykyinen tila i lukuisat ne ovat. Ja jos olisi vaatimuksia, paljastamaan niitä tä pyhittäisi sitte pyrkiä valtaa
OIREITA
J
I
. . . . .
.
taa.
¡keksimällä ihmisen luonteelle lle on lähes kautta maailman pakko selostaa ne kaikki tai epäkohtia, joidenka uhrina he maan valtiollista valtaa ja käyt
Amerikalaisten pankkien hai- parhaiten soveltuvaa yhteiskun-
ovat ja ruoskimaan onnen etu tämään sitä sen luokkatafkoituk-
Viime päivien pankkikeikauk- lussa selitetään nykyisin olevan tajärjestelmää, voimatta kuiten- viskannut etualalle, kirjoittaa edes ne mitkä .selostamista an oikeutettuja sitä kirpeämmin mi
sen hävittämiseksi? 'Meidänhän
saitsevat, ei tila siihen riittäisi.
set ovat rahamaaihnan sydän noin kahden biljoonan dollarin i kaan päästä mihinkään 'murhin ranskalainen puoluetoveri, teo
tä
häpeämättömämmin
nämä
silloin
tarvitsisi vaan liittyä por
Kuitenkin voidaan näiden mää
taudin oireita. Nykyajan teolli arvosta ulkomaisia arvopaperei- tuloksiin, kuin haavekuviin, jot reetikko Conipere-Morel seuraa-
ritelmien laatijat jakaa kahteen riistävät työläisiä. Olkoon työ varillisiin valtiollisiin aineksiin,
v aan tapaan:
suusjärjestelmän
hermoverkos- ta, joiden todellisen arvon laita ka todellisten olojen edessä ku-
läisillä oikeus järjestyä taloudel-1 jotka ovat tehneet ohjelmakscen
Aivan liian usein sekoittavat ryhmään.
ton keskus, pankkilaitos, on näh on niin ja näin.
kistuivat. Mutta vaikka sosia- kapitalistisen järjestelmän puo Toiseen luemme kaikki ne jot lisella alalla
ammattiyhdis- ja opikseen antaa kansalle takai-,
tävästi saanut itseensä liian pal
Jos esim. sattuisi siten, ettäj listinen liike tieteeksi kehitytty- lustajat ja .ylittäjät valtiososia ka /väittävät, että valtio on ikui tyksiin puolustamaan vapaut- sin varsinaisen tuotanto- ja vaih-
jon "vieraita aineksia", joiden jossakin sotaakäyvässä 'maassa ään ei enää etsiskelemään mi
sesti pysyvä moraalinen aate, taan, kohottamaan palkkojaan ja tokoneiston, ja silloinhan meidän
vaikutuksesta pankkien toiminta tapahtuisi vallankumous ja siinä j tään "ikuisen oikeuden" tilannet- lismin (ivaltiokapitalismin) ja
sosialismin keskenänsä — joko joka ruumiillistuu ja elää omaa lyhentämään sitä työaikaa, johon tarvitsisi vain auttaa heidän työ
häiriintyy.
Kun
pankkilaitos kieltävdyttäisi
tunnustamasta j ta. ei työläisistä kuitenkaan ole
elämäänsä omien
laitostensa he ovat sidotut, ja kulutusyh- tään heidän ihanteensa toteutta
sitten tieten tai tietämättään.
horjahtaa, tekevät teollisuuslai vallasta kukistuneen halHttlksen ( vielä kadonnut se luulo, että ih
Mutta se joka käsit
Jo s heitä saisi uskoa, niin nier- i kautta.* ja jolla on valta ja voi distyksiin hankkiakseen itselleen miseksi.
tokset vararikkoja ja syntyy pa antamia vekseleitä, niin saatam -( niisen luonne se on joka tässä
aseen
siitä
ostovoitosta
mikä
tää niitä valtio todellakin on,
kitsisi se sosialismia joka kerta ma taivuttaa ihmiset tahtonsa
niikki. Mikä tällä kerralla on me kuvitella mielissämme, mikä yhteiskunnassa määräilee. Jokai-
meillä
on.
jne.
Mutta
kaikesta
ei hetkeäkään hairahdu tuollai
kun luokkavaltio lisää tulojansa alle, aate. joka on ollut, on ja on
aiheuttanut nämä keikaukset, ei siitä olisi seuraus täkäläisillä , sessa vaalitaistelussa ryhmittyy
siitä
huolimatta
tulee
valtio
jää
siin ajatuksiin.
laajentamalla mahtiansa jollekul ikuisesti oleva.
vielä ole tiedossamme, lukuunot rahamarkkinoilla.
1’ankkihuone luokkatiedoton työväestö “hy- le uudelle inhimillisen toiminnan
mään
siksi
mikä
se
on,
sillä
mi
Toiseen rvbmään
vietäköön
tamatta sitä yleistietoa, että ne toisensa jälkeen kukistuisi. F.dcl vänluontoisten" miesten ympä-
Menneekö vielä kauvan ennen
alalle — sosialismia käytännös kaikki ne, jotka ovat sitä miel tään muuta se ei voi olla kuin
sulettiin siksi, että pankit ovat leen saatamme kuvitella, mitä rille muka “pahanluontoisia” vas-
kuin Kautskyn kanssa olemin?
sä tai sosialismin toteuttamisal- tä, että valtio, se kuu on viral- 1 lli,taxan- sortavan ja hallitsevan
ottaneet arvottomia velkakirjoja seuraisi, jos Europan useammat taan, ottamatta ollenkaan lukuun
pakotetut sanomaan, että “yhtä
linen ^ '
'
on syntynyt kapitalisniin luokkavaltio.
keita. miten vain halutaan.
eli n. s. arvopapereita, joita esim. maat kieltäytyisivät tunnusta- j sitä, että jokainen hyvänluon-
\ minarrettäki»on minua oi- i kauvan kuin omistavat luokat
Ja ne puhuvat ja kirjoittavat ristiriitaisista taloudellisista e-
Europan vallat ovat sijoittaneet masta velkojaan sodan loputtua, toinen muuttuu luonteeltaan si-
(tulevat olemaan maan hallitsevi
siitä niin paljon, että suuri jouk duista, mutta ei ole aina ollut kein! Minä en millään muotoa
tänne takauksiksi lainoistaan.
na luokkina, ei valtion laitosten
Täkäläiset raharuhtinaat olisivat kali kuin vaalipäivä kuluu ja
ko kansaa alkaa jo Väittää, että eikä tule iankaikkisesti olemaan, väitä, että työläismaailmalle oli
Nykyinen pula nähtävästi saa valmiit syöksemään maan sotaan ääncstysaika loppuu. 'Mies joka
ja toimintojen
laajentaminen
jonkun rautatien lunastaminen syystä että sen täytyy luonnon si hyödytöntä järjestyä hukka-
daan hallituksen rescrvipankkien periäkseen velkojaan, sillä var- vaalipäivän.aamuna tervehtii mi
kadota alallaan — sehän olisi vastak koskaan tule menemään niin pit
vaiti»die on ollut' sosialistinen välttämättömyydellä
avulla vielä sovituksi; mahdolli .mimpana takeena Europan mail-j tä ystävällisimmin resusintakin
uudistus, ja että toinen joukko luokkien kadotessa, koska se on kaista sosialistiselle ajatukselle källe pääoman ja yksityisomai
sesti ei se ollutkaan niin vaka- le antamistaan lainoista pitävät äänestäjää, kylmenee hihoilleen
suuden aloille, että sen ntahtia
väkeä, joka on yhtä vähän ke käynytkin välttämättömäksi vas ja työläisten toiminnalle, joitten
vaa laatua kuin säikähtyneei j ne täkäläistä laivastoa, ja siksi päivän kuluessa, eikä seuraavain
ja
riistämistä rajotettaisi.”
hittynyt käsityskyvyltään kuin ta yhteiskunnan luokkiin ja tarkotuksena on vapauttaa riis
tallettajat olettivat. Pankki on • sitä niin 'kiireenkaupalla koete-1 aamuna tunne häntä enää ollen- cnsinmainittukiii. ei voi pulma kaantumisen kautta.
tetyt luokat tietämättömyydes
Sosialismia ei voida toteuttaa
erittäin herkkä laitos liike-elä taankin varustaa.
kaan.
tään
jotta
lie
voisivat
vallata
Historia
on
meille
opettanut,
— vaikkapa kaikki tuotanto-,
EuropaTainen työväestö ei ole
Se luonne kuminittelee mer- jostakin muusta valtion toimesta
män vaihteluille. Todelta näyt
millään
tavalla
!
kerran
valtiollisen
vallan
ja
teSi-
että
järjestys
ei
ilman että se joko pelolla tai
vaihto- ja kuljetusvälineet olisi
tävä huhu saattaa toisinaan saa tekemisissä sodan järkeen aino-} kihisen itsepintaisesti työläisten
ilolla — aina sen mukaan kuu- häiriinny niissä' vhteiskunnissa, i dä sen suhteen etujensa vaati vat yhdistetyt valtion haltuun
da aikaan hämmennyksen ja va astaan oman maansa kapitalisti- mielissä ‘ ja vain siksi että yli lutaanko työtekevään tai para- jotka perustuvat sukujärjestel-j musten mukaan — mutta minä
— ennenkuin köyhälistö on tul
rarikon, vaikka itse asiassa ei luokan kanssa, vaan on sillä tä- teiskunnan taloudellinen peruste siittiluokkaan — ajattelee tuo maän, emmekä tarvitse lainkaan ! tahdon tehdä käsitettäväksi, että
lut valtiollisen vallan herraksi.
siihen olisi svytäkääft. sillä jos käläinen suurpääoma
vastas-jon heille tuntematon. Ne poh- tanto-, yhdvs- ja kuljetusneuvo- epäillä, etteikö valtio tuohon a i-1 ci voida odottaa mitään sosia- > vallannut sen ankarassa luokka-
tallettajat yhtäkkiä vaativat saa- saan. ellei täkäläinen työväestö- javoimat. jotka määräävät vh- ien ottamista yhteiskunnan liuos kaan ole ollut aivan olematon listista sen keskusjärjestöin ta-J taistelussa omalla voiirrallaa 1,
tavansa pois pankista, niin niitä kin herää siihen mennessä, joka teiskunnalliset suhteet ja niiden taan.
Sitä ei ole ilmennet lainkaan Ilolta, jonka hallitseva porvaris-jja sen jälkeen lakkauttanut luok
ei voida maksaa, sillä pankki tuskin on mahdollista.
j mukana ihmisten luonteet, eivät
Täytyypä niin muodoin päästä eikä se ole ollut välttämätön! to on luonut itsellensä ja joka (kavastakohilat
lakkauttamalla
käyttää talletettavaksi ottamiaan
Rahamaailman suhteissa k u -, osoittaudu pinnalle niiksi mitä yksimielisyyteen — en uskalla ennenkuin taloudellisen kehitvk-! sen kanssa
on yhtä ruumista luokat, palauttanut sopusuhtai-
varoja tekemiinsä sijoituksiin, vastovat yhteiskunnalliset sub.-' ne todellisuudessa ovat.
ja
sielua,
sanoa kerta kaikkiaan vaan vielä sen aikaansaama työjako on ja
suuden yhdistyneitten ihmisten
lainaa niitä ulos korkeampaa teet varsin herkästi, ja vain nai-
Kapitalistinen riisto sopii por- kin kerran — siitä, mitä on ja kanut yhteiskunnan luokkiin,
'rämä on niin totta, että se keskuuteen ja antanut kaikille
korkoa vastaan kuin itse maksaa. den suhteiden yhteydessä voi- värin luonteelle varsin nrainios- mitä ei ole valtiososialismi.
s. o. sellaisiin ihmisryhmiin, joit- valtioniuoto. jonka alaisuudessa yhteiskunnan jäsenille oikeuden
Ja tässä sijoituksessa keinotel daankin suuremmat pankkikeika- ti, multa työläisen luonteelle ei
Ennenkaikkea: mitä on valtio? tenka. taloudelliset edut ja eri- ■ köyhälistö
voi
suurimmassa j nauttia samoja oikeuksia ilman
laan toisinaan, huikeasti. Mutta ukset käsittää, samoin kuin alhainen päiväpalkka sovi ollen- Vastatakseni tähän kysymyk »ikeudet ovat jyrkästi vastakkai-1 niäärässä liarjottaa toimintaansa
että kellään olisi mahdollisuutta
kun keinottelu on aina epävar- pankkiirien valtava "isänmaalli- kaan. vaikkakin työväestön on seen on minulla ainoastaan va set.
— kansanvaltainen tasavalta —- xetäytvä täyttämästä velvolli
maa, niin saattaa pankki saada suuskin."
tietämättömänä tyydyttävä sii- linnan vaikeus, sillä tästä anne-
Valtio on niin muodoin entis- ei anna heille sen enempää val- suuksiaan yhteiskuntaa kohtaan.
•
taan pian. Alutta tapaukset, jot
Kansallisessa valtiossa yhtv- rimäisyyteen asti epäilivät toisi
Kuten kaikessa, ei tässäkään ta. että voittajalle olisi hyödyk
ka ovat ristiriidassa kehityksen vät molemmat tarkoitusperät ia a a n / jokainen valmiina torju luonnollisesti tule ainoastaan kv- si suotta voitetulle vapaa kaup
kulun kanssa jäävät pitkiksi vahvistavat toinen toisensa. Kan maan toisen hyökkäyksen, yhä
\ litähyvin
voi rauhan
lää
.
-
-------- —
ajoiksi kiusallisen tuntuviksi. Sii sallisuuksien valtiossa sattuvat enemmän pansaroituen. Yhä sic- s v i n \ kseen niltä , vaan “miten . . pa.
Jos
sodan
kautta
voitettu
«on
I
(',l1nassa
tulla
päätökseksi
sellai-
tä osalliset kansat vain vaikeasti ne vastakkain, ilmenevät valti tämättiimämmäksi kävi tämä ti-
.
.
.
. . . . pakotettu riisumaan aseet, voi i n.e1!’ etta ,®e tekee mahdollisek-
tai eivät ollenkaan tule rauhaan. ossa olevien
kansallisuuksien anncL_ J° s ta löytyi vain kaksy tämä saada növrvvttävän muo- S1
suos” eri valtioitten liiton
Mutta mikä rauha on edulli Historiallisen kehityksen suun- katkeroittumisena toinen toisi
Karl Kautskyn mielipiteitä»
ulospääsyä:
ase.tten
riisuminen
don
Mutta
itse
päämäärää
t«,i-j
Im,,,ik»
stai’ii^ a tulliliitoksi. Mi-
nen? Mikä toisen mielestä on Jakulussa on nyt kaikkien näh aan vastaan, 'vaikuttavat lama molemminpuobsen liiton kautta votaan mitä hartaaniniill < )lisi käli sellainen
hävittäisi nykyiset
Otsakkeessa mainitusta ky
Hyi} ¡'edullista, se on toisen mielestä
uttavasti
taloudelliseen
ja
valti
tahi
sota.
Sosialidemokratia
on
itsenäisyys.
■myksestä kirjoittaa Karl Kauls- epäedullista. Yksi on joka ta tävänä kansojen
kerrassaan järjetöntä, jos kil tullilait. nierkitscisi .se askeleen
olliseen elämään sitä voimak aina vaatinut edellisen tien käyt pavarustelusta aiheutunut sota eteenpäin ja olisi tervetullut. Sen
Mutta
sen
etevimniät
edustajat
kv m. m. seuraavaa:
pauksessa varma: suurille jou
Latinalainen sananlasku sa koille on rauha ainoastaan silloin vaihtuvat. Sata vuotta sitten oli kaammin mitä enemmän kehitys tämistä, saaden porvaripiireissä kaikkine hirmuisille hävityksi sijaan pitää sitä vastustaa, jos
vain mitättömän kannatuksen. neen ei poistaisi sodan s vita, se tulisi keinoksi, muodostamaan
noo, että täytyy valmistaa sotaa, edullinen, jos se osoittautuu kes vat porvaristo ja liberalismi sen edistyy.
Olisi
senvuoksi
hirveä
askel
Ja
niin pääsi jälkimäinen voi vaan edistäisi sen jatkoa, nini. ■vapaakaupan maat suojelustulli-
edustajina.
Nyt
on
sellaisena
jos tahtoo rauhaa. Tämä pi täväksi eikä estä millään tavalla
tolle.
taaksepäin,
jos
joku
suurista
köyhälistö
ja
sosialidemokratia.
tä ä
erikoisessa
merkitvkses
' saisi aikaan uuden vielä kaulie- alueiksi.
eriKoisessa
merhuvKses- kansainvälis5tä rauhallista viite-
7
"
’K,aua- kansallisista valtioista, jotka ot
Hallitsevien luokkien mieles I amnian maailmansodan. Sosiali-' Kaikki nämä ovat kansainväli
sä paikkan
ikkansa. joskaan ei voi yttä. Neron lause: Oderini \lum i
sota- jnetuant< s. o. vihatkoot kunhan * ' m A f k kasYava’ vahv,s- tavat osaa sotaan, käyttäisi mah tä kilpavarustautuminen ei ole l lemokratia varmasti rauhasta siä perusteita. Ne koskevat jo
ajatella i. että jokainen
dollista voittoaan yhdistääkseeft aiheuttanut sotaa. He näkevät
1
us takaisi rauhan. Pam- nPn,:,SvHt
varustus
pelkäävät, ,d
ei nU
ole osoittautunut tUva
rustlK luokka; Ja sima on sen pe- itseensä vieraan kansallisuuden vain viimeisiä pieniä aiheita ia päätettäessä tulee kaikissa val kaista valtiota. Me voimme ke
eikä aatteellisissa väit-
vastoin juuri sotavalmistusten tepsiväksi edes Rooman hirmu-
tioissa puoltamaan aseftten rii hittää niitä, ennenkuin vielä tie
'
m -
,
m
1 • . ¡teissä, että historiallinen kehitys alueita ja siten kansallisesta ylistävät oman varustuksensa sumista. Se tulee pyrkimään dämme. niille puolelle vaaka kal
kautta voi rauha tulla uhatuksi. valtiadun
nähden.
Nvkvisten • ! kuRtisi i--,.,--._
_ n
• 1
i
- i keskuudessa
t i
katisan\ällän
ja kansojen = valtiosta muuttuisi kansallisuuk määrää, mikä tekee kyllin voi* j siihen tehdäkseen sen kaikinpuo- listuu.
Alutta kyllä sen sijaan voi väit kansojen
ci ole ai • A,
sien valtioksi. Se olisi suuri on makkaaksi vihollista vastaan. I useksi. Mutta silloinkin, jos a-
tää. että jo sodan aikana täytyy noatakaan, joka voisi näytellä;
°
.. \ a’n yksi seikka voidaan edel
valmistaa rauhaa. Sota voi aina Cesarin osaa, yhtä vähän k u in ; Täydellisemmin toteutuu tuo nettomuus ei vain voitetuille Siitä huolimatta voi asioitten i seitten riisuminen olisi yksipuo- täpäin sanoa: mikä maa voittaa-
johdonmukaisuus pakottaa voit- j lista, vain voitettuihin nähden,
muodostaa vain sivutapauksen, on ^ristettyjä kansoja. Jokainen' ainoastaan kansallisessa valtios- vaan itse voittajallekin.
kin, sosialidemokratia tulee ole
tajat,
ketä he olisivatkaan, saa : tuottaisi se taloudellisesti
Mutta tällaisessa menettelyssä
rauha taasen on yhteiskunnan ny ky isistä sivistyskansoista on sa, valtiossa joka on kokoonpan
rik-
maan ensiniäinen sen puolueista,
sodan kautta sen ini-
luonnollinen tila. Sotaa ei käy tu h a n aikana mitä kiintennmäs- tu yhdestä ainoasta kansallisuu- voisi olla myöskin kansallisuuk vuttamaan
i - ;
, • , •
,
• kaan korvauksen kadotetusta so- joka vaatii rauhantekoa ja ve
dä
valloiuamistarkoituksessa, sä kanssakäymisessä kaikkien desta. missä vain puhutaan- yli sien itsenäisyyden loukkaamista, ka e, ,11«t henla,l saavutcttavis-' maallisesta vältetä. T u te in tulee aina toimimaan kJlituitlli-
neuvottelujen puok.n ta„,a ta|o,„k.ninen S(.,„
vaan saavuttaakseen edullisen töisten kansojen kanssa asetet- j tä kieltä, eikä kansallisuuksien jotka ovat vedetyt sotaan p u o sa ra,liiallista,
kautta:
aseitten
riisumisen,
aluk raus yhdessä naapurin vähenne suuden hengessä.
lustamaan
jokaista
suurta
sivis
Tätihän. Myöskin se, joka pitää tuna yhdenvertaisuuden kanna!-¡valtiossa. Nykyinen tuotantota-
sotaa kansanelämän tarkotuksen le. se ei voi toisia ylenkatsoa I pa tekee ihmisten välisen kanssa- tysvaltiota. Jokainen uskottelisi, si ehkä voitetuilta, mutta sen i tv n vaarallisuuden kanssa antai-
Mitä seurauksia se tulee saa
voittajan
pakko
uu-K;
„
o-
• .. vuttamaan, riij>i,uu voimasuh
mukaisena keinöna. voi nimit eikä myöskään kohota heidän käymisen yhä kiinteän! maksi. että hän talitix» vain#puolustaa kautta mvös
■
,
..
,
.
..
.
,•
si
voittoi&ten
valtioitten
sosiali
smi varustuksiin katoaisi. Voisi
,
omaa itsenäisyy tään.
tää sellaista onnelliseksi ainoas haltijakseen.
(lemokrateulc lujan perustuksen teista» joita ei nyt voi edeltäpäin
\ aition eri osat joutuvat talou-
pelätä,
että
hallitsevien
luokkien
Tällä ei kuitenkaan tarkoiteta,
taan silloin, kun se osoittautuu
.ata- . lautoin kitin ei »odasta
, • ...
.. . dellisecn
ja valtiolliseen sopu-
varustuskapitalistit menestykselliseen varustuskiih- arv
vahingollinen
olisi
o
että
jokainen kartan muutos so’* mahtavat
keinoksi saavuttamaan parem . Suorastaan
pääseminen,
niin ei myöskään
kon
vastustamiseen
omassa
,
- ,
...
.
¡sointuun keskenään, Mitä euetn-
vastustaisivat
tällaista asian maassa.
häviävät, tisi tätä periaatetta vastaan.
man rauhantilan kuin mitä oli ra rl,a. joka oh« pelkkä aselepo. män sjsä||isel
rauhasta
päättäminen
'kuulu n v t
kääntymistä. Mutta sodan jäl
va|(in|
sitä ennen. Ei kukaan epäile, jota pAa.uen kaytta.s, knreelh- ,„ itä e,lcnfmän
vielä
kansalle.
Mutta
kaikissa
Tärkeintä on kaikille kansoil keen tulee niin paljon uutta ra
\ ielä kolmas seikka on o te t kin valtioissa täytyy ottaa huo-
huva,
w
että sotaa, joka aiheuttaa keh seen varustamiseen. Jokainen ta- kansalaisct
le, jos rauha tulee pysyväiseksi, kennettavaksi, niin paljon kor tava huomioon raulianlaadinnas-
parantuminen sodan
tl
.
nomman tilan, on katsottava on- loudelhnen
i
.
d •
a
, • ta. sitä voimakkaammin voi ta- että se {loistaisi sodan syyt. Että vausta kulutettujen tuatantokei- su: _ kaiipjiasojiiiuukse,. V u im as- 1 H aH te v
« •
•
, •
aujrjiasopimukset. Voinias- _____
tftttomuudeksi. Toisin täytyy haavoista olisi sen k au tta m a h -, loudelhnen, i, henkinen
ja valtiolli paikallinen riita Itävallan ja nojen sijaan hankittavaksi, niin saolevat
. a»-
doton.
sopimukset ovat sodan ¡haa la7ditta“essa
myös niiden, jotka ehdottomasti
nen elämä edistyä. Alutta tässä Serbian välillä oi\sytyttänyt tu että raskaat teollisuudet sen Ä
— ... rÌ1Ì
^ Z outt
‘" ' ^ ! A “ SÌÌ,.’y t5'yi I v!n^
'0 ," a ’Ù !,kan"U n 'Ì.Ì,,ha'"
vastustavat sotaa, päätellä sil
Rauha lupaa olla kestävä sil kohoo myös alimman luokan o- leen koko maailman, johtuu sii kautta saavat riittävästi toimit
Sodan painon alla
loin, kuin sota jo on puhjennut, loin, kun sen tapaukset ovat his sanotto henkiseen ja valtiolliseen
— voi ehdoista. Horjuvaan uäätökseen
että se päättyisi edulliseen rau toriallisen kehityksen kulussa. elämään, mikä merkitsee jokai tä, että kilpavarustelun systee tamista. eivätkä tule niin paljon
mi on jakanut koko EuroöpSn kiinnittämään huomiota varus
haan.
Sellaisista tapauksista toinnu- sen kansallisuuden lujittamista. kahteen vihollisleiriin, jotka ää- tuksiin.
ta aX -ä V I J
" l S;'a ! " '
MlU ei munia
tenavissa. \ oisi olla mahdoihs- ole mitään sanottavaa.
Linnan
»uomalaisen tyävlen äänenkannattaja, ilmestyy Astoriässä, Oregon,
Valtiososialismi ja sosialismi
Rauhan valmistelut
« ¡ ’el
mikä ,ähä" 'Oi VailiU,,aa