Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Feb. 1, 1917)
‘T r i p * * Bhm kakit No. 27 TOVERI T O V E R I kirjoihin, vaan kuuluu siihen lukuunotettuna ainoastaan — deksi rikkaimmista, niin täytyy te h tä v ä n ä on vissiä m aksua v a sta a n ta rp e ita kuin tu h an n ellak in , sam ojen myöskin niiden lakien noudatta- vietetään elatuksen ansaitsemi rikkauden olla muutamien har h in ata m aan ja taiv aan välille k a ik . hin to jen v a llite ssa ja vielä lisäksi Llnnen «uomalaisen työvien äänenkannattaja, ilmeetyy Aetoriassa, Oregon,, misen valvominen. T yöväestön sessa. Herra opetusministerin vojen käsissä, jotka sen avulla ki ne henkilöt, jo tk a korkea oikeus sa a sta a k in s iitä pah an päivän varaa. hänen h altu u n sa luovuttaa, on a in a niin siih en m inä en kykene. J a kuu joka päivä, paitsi maanantaina. , I , . ... ' ,, TO f MITU SKUNTA * i valtiollisten järjestöjen osalle tu- tehtäviin ei kuulu selittää, mik-i kahlehtivat toisia, pitävät niitä ollut selvillä siitä su u re sta m erkityk- en m inä siihen kykene, niiu en myös- w. M. RCIVO, A. SALMI, L. MOILANEN, J. MALO, K. E. HEIKKINEN. lee lakien laatiminen ja niiden lapset eivät käy koulussa, niiksi riistettävinään lisätäkseen e d e l- ^ s e s tä , joka h änellä on C anadan siv is -! kään k ä sitä kuin k a voisi olla tu h la a . virkailijain valitseminen, joiden ei jokainen nuoruk. voi, viettää leen rikkauksiaan. Ja siksi hän ty seläm ässä ja on toim inut siitä jo h - ; v äistä työläistä. TO VER I toimena on lakien täytäntöönpa koulussa ensimäisestä kahdesta- tvytyykin vain syyttämään van tuvalla erik o isella innolla “ja lo s s a ” E h k äp ä joku S uvannon “löylyytta- (The Comrade) h tä v ässä ä n . J a h y västi on te h tä v ä ja " p ä ä stä ä m in u tk in tä s tä pienestä The organ of th e F in n ish w orkers in th e W estern S ta te s. T he only no, mutta siltikin se tarvitsee kymmenestäyhdestä ikävuodes hempia siitä, että lapset eivät te suju n u tk in . • p u lm a sta : tu h a t pois v iid e stä sa d asta . Finnish daily in th e W est. P ublished daily, except M onday, a t A storia, voimakkaan järjestön työmaalla, taan ainakin kahtakolmattaosaa. käy kouluissa. Mies on n o rm a a lia ik o in a tu llu t jää p i — niin m itäs siih en jftäpikään? Ore., by th e W estern W orkmen’s Publishing Company. hän sellaiseen selitykseen A d v ertisin g ra te s in effect Ju ly l , 1912, 40c per inch. Special discount joka vatvoo että työnantajat ei Jos ju ttu u n perin vähällä ylityöllä — s e ' Ju h an -K u staa. Mutta jos jokaisen perheen eh k ä lienee o sa lta an jo h tu n u t siitä : allow ed fo r la rg e r an d continuous ad v ertisem en ts. vät riko lakeja. Valittujen vir ryhtyisi, täytyisi hänen tunnus ------ □ ------ TOVERI, BOX »9, A8TORIA, OREGON. ONHAN SITÄ TILAA, kailijaakaan on mahdoton olla taa. että heillä ei ole siihen mah isällä olisi mahdollisuus elättää tu n tu v a sta av u stu k se sta , jo ta hän on ___________________ AUGUST NIKULA, Manager. perheensä ja pitää lapset kou saan u t teo llisu u sta p a tu rm ilta ja muil- A berdeen, W ash, siksi. että heiltä E n te re d a s second-class m ail m a tte r Ju ly 18, 1912, a t th e Post-O ffice a t kaikkialla läsnä,. ja ellei lyövä dollisuutta ta ennenaikaisilta- kuoleuxantapauk- josko sin ä nikula su o stu isit luiuuu A sto ria, O regon, u n d er the A ct of M arch 3rd, 1879. j esto itse ole alituisesti valveil- puuttuu varoja. Mutta kun tä luissa, niin he sen varmaan te silta. e h ro tu k se en i e ttä lä h e ttä isit sen mi ~ ~ SUBSCRIPTION RATES: laan, niin lakeja rikotaan kaik- mä maa tunnetaan yleisesti vh- kisivät. K aikista n ä istä ap u la isista huoli- uun tila u s ra h a n i jolla olen tow eria "■ " IN TH E UNITED STATES a n o CANADA: kialla. Mutta elleivät lakeja se- m a tta riitti ä ijä lle ty ö tä kylliksi niin tllan n u työiniehellen e ttä saisin wai- F o r 1 y e a r $3.50; l o r 6 M onths, $1.75; F o r 3 M onths, $1.00; F o r 1 M onth 40c. ¡liitävät ja niiden noudattamista kauan kuin m aa ssa v allitsi “r a u h a " ,. h e tta a leh tiä sam alla ra h a lla syy m u tta n y t sodan tu ltu a vielä lisäksi m iksi tä tä näin ta h to isin to w eri on llznotushinta 40c p a lsta tu u m alta. K uolem an-llm ot u k se t *$1.50 k e rta ja valvovat virkailijatkin ole työvä- kilpailem aan su rm aam isessa, a lk a v a t i nyt a u tta m a tto m a s ti huonoissa kä- m u latovärsyillä $2.00 k erta. Kihlaus-, syntym ä- ja avloliitto-ilm otukset 50c enluokän puolella, niin saa työ kerta, h a ju ta an tieto - Ja niiuenm uutto-ilm otukset 25c k erta, naim a-iim otuks Jt kilpailun se u ra u k se t tu n tu a surm aa- ris s ä n iinkuin sen jo k ain e n tovvemi monessa tapauksessa $1.50 kerta, avloero-ilm otukset $1.00 kerta. S eisovat ilm o tu k set seu ra a v a n väestö nassa varsin hyvin. T eollisuuslaitok jäin keskuudessa, ja ihm e k y llä ,' tila a ja tie tä ä e ttä siin ä ei ele m itään P A TA SO IM A A K A T T IL A A . b in ta lu e tte lo n m ukaan p a lsta tu u m a lta : 1 v. 20c, M v. 20c, 3 kk. 25c, 1 kk. 30c. taistella äärimmäisyyteen saak set, kauppaliikkeet, kaikki k u koista n ä y ttä ä siltä kuin täm ä k ek seliäs lu k em ista E u siin ä k in to m erissa on P ohjan T ä h ti”, joka “a a tte e llise l S a tu n n a isista iim o tu k sista tulee rah a n se u ra ta m ukana. E n g lan n in ka, voimatta pakottaa sittekään ta " k an n altaan kuuluu A m erikan v at kuin lepäisi n iitte n päällä h e r pyöveli olisi v etän y t lyhem m än k o r-! k ak sik y m m en tä p a ls ta a Ilm oituksia k ie le stä su o m ennetaan vapaasti. vaatimuksiaan huomioonotetuksi. suom alaisten vanhoillisim paan sii ran siunaava käsi. Ja osakkeet tie ren ja jo u tu u n u t huonom m alle pu o . kaiken karwai&ia s a ta ja lk a a lapam oa * TILA U SH IN N A T YHDYSVALLOISSA JA CANADASSA: Vasta sitte kun työväenliik peen. ja joka elä m än te h tä v ä k see n on ty sti nousevat kilvassa. S itte len tää lelle kilpailussa. Siihen v iitta a se, * ru ssellin p a te n tti lääk e ilm oituksia 1 vuosikerta $350; 6 kuukautta $1.75; 3 kuukautta $1.00; 1 kuukausi 40c. r.aua pitkin m aita m a n te re ita : rauha, kun h erru on ta rjo n n u t ap u aan Yh- ja m itä m uuta k a ik k ia o u kaau e ttä SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE: keen valtiollinen ja taloudellinen sa an u t rouvasväen syllrakin ' tavoin rauha! — P ö rssissä rom ahdus ja dysvaitain viranom aisille. H än on ni jo s joku yksilö h a lu a isi k irjo ittaa haukkua kaikkia ty öläisten vapaus 1 vuosikerta $6.50; 6 kuukautta $3.00. haara toimivat * käsikädessä, pyrkim yksiä, on nyt ollut huom aavi paniikki! Yhdellä iskulla 40 pro m ittäin lä h e ttä n y t Illinoisin valtion tow eriin siin ä a ja tu k s e s s a e ttä onhan Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katujen kulmassa. voimme olla jossakin määrässä naan, e ttä se ei olekaan yksin sillä s e n ttia teo llisu u so sak k eet alem m aksi lakim iehelle kirjeen, jo ssa hän tar- tovveri om a le h ti sitä k u n tilaam m e Telefoeni: konttori 365, tolm. 832. turvattuja riistäjien mielivaltai- uralla, vaan on sielläkin kova kil huippukurssia. P ellava 11 tuhqjjnesta joo k ristillistä ap uaan hirttotuoinioit- ja k an n atam m e m u tta a sia e i olek- pailu saavutuksien päältä. H uom at 8 tuhanteen. Sokeri 3.900:sta 2,200: ten täy tän tö ö n panossa, vieläpä teh- kaan sillä tavvalla pap eri korin täyt- sinipia lainrikkomisia vastaan. SIELTÄ j a TÄÄLTÄ Hallitus ja korkeat elinkustannukset Kun lakia ei ole pakko noudattaa Entäs tehtaissa? ---------- tuaan täm än a n ta a se yhdelle työ toverilleen seuraavan isällisen huo m autuksen: “ T apansa m ukaan on P äiv äleh ti a-' se ttu n u t kom ppanioiden puolelle. Tuo aina nenänsä tunkem inen lakko- kysym yksissä työväestölle epäedulli sessa valossa väliin a n ta a a in a vah vem m an tuen ajatu k selle, e ttä P äiv ä leh ti on jä rje ste lm ä llise sti kaikkia työväenliikkeen taloudellisia ja hen kisiä pyrinnöttä vastaan." M uistelem m e joskus kuullem m e, e ttä F itchburg on ä ä n e ste tty "kui v ak si”. K uiukasta onkaan sen asian laita ? “ Pohjan T äh d en ” viim eaikai nen sisältö ei v iitta a oikein siihen, e ttä niin olisi käynyt. ------□ ------ ( Opetusministeri Claxtonin ra- Puheet siitä, että hallitus ei \ aikka täällä onkin useassa porttien mukaan kuluttaa jokai olisi tehnyt mitään korkeitten valtiossa olemassa jonkinlaisia ' nen atnerikalainen ensimäisestä elinkustannusten suhteen, ovat työläisten suojeluslakeja, niin kahdestakymmenestä ikäyuodes- perättömiä. Aivan näinä päivi niiden noudattamisen laita on taan vähemmän kuin 7000 tuntia nä ilmoitettiin kongressin luo kuitenkin niin ja uitin, koska | koulussa. Se on säälittävän vä- vuttaneen 200,000 dollaria palk työläisillä ei itsellään ole voimaa hän, mutta herra opetusministeri kojen korottamiseksi Amerikan panna niitä täytäntöön. R auta-! tunnustaakin, että Amerikassa konsuleille ja lähettiläille kautta tieläisillä esim. on olemassa laki. käydään koulua suhteellisesti vä- maailman. Niin tekee kongressi joka kieltää yhtä miestä pitä- i hemmäu kuin muissa maissa, niille joita se on asettanut sen mästä työssä enempää kuin kuu- Vain noin kymmenen prosenttia ^luokan etuja valvomaan,* jota se sitoista tuntia yhtämittaa, mut- lapsista voi käydä edes lasten itsekin edustaa. Joitakin aikoja ta valtioiden välisen kauppako- tarhassa, jonka pitäisi tulla kui- HÄN “ H A R J O IT T E L I” sitte kongressimiehet niinikään missiouin raporteista selviää, et- ‘ tenkin jokaisen osaksi. Opetus ‘ R ovasti Pönäkkä m ittaili salonkin- luovuttelivat sievoisen summan tä vasta päättyneen vuoden ku- minkä kahdenkymmenenviiden sa park ettip erm an to a. H änellä oli määrärahoja omien “tilapäism?« luessa rikottiin tätä lakia 73,731 vuotias henkilö keskimäärin saa liperit kolm annen leuan alla. kauh nojensa" korvaamiseksi. — Niitä "tapauksessa. Edelleen selviää osakseen, rajoittuu noin yhteen tan a käsivarrella ja k ädessä saarna- rulla. näet aina sattuu kaikenlaisia tila-1 samoista raporteista, että samaa I päivään 'kuukaudessa, — T jaali. ilje tti hän. P itääp ä la a s poismenoja siellä \\ ashingtonis- lakia rikottiin edellisenä vuonna Nämä seikat ovat painettavat läh teä niille vähän ju ttelem aan . O- sa. sellaisiakin, joita eivät trus- ¡59,894 kertaa, ja mahdotonta oli- mieliin silloin kun puhutaan ienpa jo taas vuoden tarin o in u t ja tiruhtinaat suoranaisesti maksi, si että jokaisesta tapauksesta, amerikalaisen työväestön säälit- nyt lop ettajaisik si aijon k e rto a sen Konsulit ja lähettiläät valvo- jossa lakia on rikottu, olisi tehty tävän alhaisesta tietoisuudesta, suuren jutun. V äkisinkin pakkaa tu n tum aan vähän ju h la llise lta , kun ajat- vat kussakin maassa oman edes valitusta ja komissioni saa- kaikkiin vleisiin asioihin nähden, telen kynttilöillä valaistu a kirkkoa, maansa kauppiasten etuja ja sik-j nut sitä tietoonsa. ¡Heillä ei ole tuskin mitään muu urkujen huum aavaa pauhua ja väen si heidät on saippuoitava sillä ta- Edelläolevista numeroista sei- ta kuin mitä tympein uskon »oi paljoutta. Siinä on sitten k in jotain valla, että se riittää. Mutta mi- viää, että mitä vilkkaampi tcol- lisuus ja orjamaineu isänmaalli- joulussa, oli rovasti p ak o tettu m yön käli työläisten elintarpeet ja pal-! lisuusaika on, sitä häikäilemät- suus, joiden kahleista työväen- täm ään, jotakin erikoista, jo ta ei konkorot ukset ovat kysymykses- tömämmin rikotaan lakia. J o s ' liikkeen on heidät ensin vapan ole m uissa pyhäpäivissä. T untuu m el kein kuin vanhan papin p aatu n u t sa. ei'kongressi tee mitään muu- olisi saatavissa tilastoja kaikilta | tettava, ennen kuin edes heidän sydänkin v äräh täisi ja kuin alkaisi ta. kuin estää työläiset saamasta aloilta, niin niistä kävisi ilmi, järjestämisensä voi tulla 'kunnol- 1 vanhoilla päivillään käydä hiem an vaatimuksiaan läpitse. Eikä sil- i miten lukemattomat kerrat eri leen kysymykseen. uskonnolliseksi. tä oikeastaan ole oikeutta m uu-; teollisuuslaitoksissa on rikottu Mutta ci täällä sentään kaikil — Raulia, niin, rauha m aassa, ajat- ta odottaakaan, eihän se edusta- niitä lakeja, joita on laadittu la aloilla olla niin jälessä kuin teli rovasti, pehm eästi kävellä hii- viskellessään ed estakaisin suuren kaan työväestöä. työläisten sitkeitten taistelujen ; opetusalalla. Kyllä me tuotan- kukkarvhm än ja sikaaripöydän vä * * pakotuksesta. Tuskin yhdellä-¡non palveluksessa pidämme tar- lillä. — Ei uskoisi, m in k ä la iset taik a - ‘‘Historiallisia tapauksia ei va- kään työmaalla noudatetaan la-i koin nekin lapset, joita ei lasketa liteta, vaan koetetaan ymmärtää kia. ellei työläisillä ole sellainen ; lastentarhaan, ja totta onkin etjä v aik u tu k set ovat tuolla sanalla. A ja niiden syitä ja samalla myös seu-; järjestö joka pakottaa työnanta- suurin osa siitä ajasta, joka en- tella nyt vain arvopaperipörssiä! Mikä katastro o fim ain en ilmiö! K u rs rauksia, jotka eivät pitkään af-l iat siihen. Työväenliikkeen teli nen kahtakyimnentäyhtä ikä sit nousevat ja nousevat k au niisti kään vielä ole päättyneet.” Itävä ei rajoitukaan siihen, että vuotta vietetään ulkopuolella kuin jum alattom an kylvö suotuisalla Engels. se taistelee joitakin lakeja laki-¡koulun tavallinen päiväaika säällä. A fäärit onn istu v at seurakun- KUN YHTEISKUNNAN POHJAKERROS ÄÄNNÄHTELEE ¡salle punavalopiirille, saavuttaen siten laajan huomion, joskaan ei niin loisteliasta kuin hän mah dollisesti toivoi. l äänlaista keinoa niiden e p ä k o h - ■ * 4’unavalomaailma una' aiomaatlma olisi o lis i u ollut liin .- no;stamiseksi ioiti v-.sinn v:i,nns muuttamaan mielensä jt lK n P i s t ä m i s e k s i , J o ita vastaan i jä lle e n n m t o r i n n e n “ Kim Viikkopalkka viikkopalkka on vain viisi dollaria ja k enkäpari saa kym m enen, silloin m aksaa ium alaan- alaan- ‘> 'a t lä h te n e e t y k sity isiin k,»h- p e ttä ää ä luottam luottam us us jum uistettuine parannussaarnoilleen kiu.” Yhteiskunnan kehityksen so keat voimat kiertävät ratojaan kiihkeitnpienkin yksityisten vas- tustuspvrinnöistä huolimatta; so keat reformistimme murskaan tuvat hurskaimpinekin toiveineen niiden radalla, jättäen jälkeensä vain traagillisen muiston huk kaan kaiutetusta energiasta. Yksilöllisen parannuksen saar naajat* ovat surullisimpia ilmiöi tä, mitä tapaamme siinä refor mistien laajassa joukossa, joka tavalla ja toisella pyrkii paranta maan yhteiskunnallisia epäkoh tia. Ja miten muuten voisikaan olla laita, eiväthän edes yksityi sen ihmisenkään paheet ole pois tettavissa siten, puhumattakaan yhteiskunnallisista paheista, joi den juuret ovat syvällä yhteis kunnallisen kehityksen vuosisa taisessa maaperässä. Mutta siitäkin huolimatta pyr kii jokainen kapitalistista järjes telmää puoltava vhteiskuntapuos- Itari parantamaan vain ihmisiä ja koskematta ollenkaan niihin oloihin, joiden vallitessa ihmisten on mahdoton elää muulla taval la kuin miten he joukkona elä vät. Pa ' a a ™a an Ja ^ n a s to r.n m u x<>nia V valle tielle jos herra taistelemaan. Mielenkiintoisen, l,astor,^a vain olisi ollut voimaa joskin traagillisen kuvan sellai- asyttaa •*’en s,"c tielle edes alku- sesta vksityisparannuksen saar-1 askelc‘.laka?n ottamaan, mutta naajasta tarjoaa se san-francisco pastorin täytyi jo heti alussa lainen prelaatti. joka aikansa tunnustaa, että hän on kaikkine saarnattuaan sikäläistä siveettö parannussaarnoilleen liian heikko kysymystä, sekä myyttä vastaan, sai eräänä aa- lätkäisemään .. , miina kysymyksen kaikessa alas- samalla pakotettu tunnustamaan tomuudessaan vastattavakseen ja tark<-»duksensak:n olleen vain -ratkaistavakseen. i »aytclla suurta osaa. tutustumat Kuteu muistetaah, oli pastori,, ta ollenkaan ... . . . voimiin, . . . . joiden . . pitänyt vallan sopimattomana si- kanssahan tuli tekemisiin, ja joi tä, että yhteiskunnallinen loka ' ‘ cn o^enias^a< dosta ei hänellä alkoi räiskyä aina yläluokan por- hionnolhsesti voinut olla aavis- raspäihin saakka, joskaan ei hän *usta aan- Epätoivossaan on tunnustanut siitä svystä aika-1 ,an Pakolctoi vastaamaan niille neensa Eriscoa puhdistamaan. ^ ’’Hiettömille, joilta kapitalistinen Pastorin tarkoitus, kuten kaikki- i.u?Aanto1taVa ,?n riistänyt .nall en reformistien, oli kuitenkin jo aol1iJsulK,e" claa pastorin tol\ ° ’ alunpitäen selvä: se pyrki vain;’nal,a tava,la : *Teidan kysymyk- peittämään yhteiskunnalliset mä-i snnnc ,en m,na X°i ' astata, mina täpaiseet siinä määrässä, että tn lltt a nnta td,si tehtävä. Turhaa kuitenkin olisi ajatella, tieto niiden olemassaolosta ei että herra "pastori ottaa tarkas loukkaisi kauppamaailman mai- netta. Niiden kohtalo jotka yh-i taakseen suhdettaan syytiämiiu- teiskunuallinen likakerros pett-pä langenneisiin . enempää kuin tää kokonaan näkymättömiin, ei yhteiskunnan suhdettakaan hei ole koskaan vaivannut reformis hin. Ikäänkuin hämmästyneenä tien tunteita, eikä johtanut hei- ia neuvottomana antaa hän seu- dän toimiaan, eikä se vaivannut >aava« paljon merkitsevän lau- hurskasta pastoriakaan: vain se sille kaksisatalukuiselle että hänen kirkkonsa porstuakin >>ai\i°ukollc, joka.eräänä aamuna alkoi olla prostitutsiouilaitosten; teki punayalopiiristä matkan ha- etehinen. sai hänen tilkokultai-; ,lcn pyhään kirkkoonsa: suutensa liikkeelle. j “ M inä en halua tu lla väärin y m m är Kuten uutisissa on jo ennen retyksi, koko p a h e tta (pros’titutsio- ia) v astaan taiste lev a n a sellaise kerrottu, alkoi pastori kaikessa n naan. Silloin kun täm ä ta iste lu al- Toisinaan sentään sattuu si tenkin, että puoskarien esille m a naamat voimat näyttäytyvät niin saurina, että he ovat itsekin hämmästyneinä pakotetut tun- hurskaudessaan saarnata paran koi. ei m inulta ollut aa v istu sta k aa n uustamaau ei «tiu- nusta Friscou maailmankuulu:' siitä että o I m kehittvu.vt jakiji m iksi se on k e h itty n y t. M inä en koeta p uhdistaa B artlett-k u jaa ja C om m ercial-katua ta i m uita alakau- pungin paikkoja, eikä m inulla suin kaan ole aikom usta sy y ttä ä k etään n iistä naisista, jo tk a ovat sen jä r jestelm än uhreja. Minä olen suo s itta n u t kym m enen keinoa, joiden luulen korjaavan olot yläkaupungin piirissä ja siinä on kaikki m itä minä haluan.” Kun pastori vain saisi oman luokkansa porraspään puhtaaksi, oman kirkkonsa tahrattomaksi, niiu saattaisi hän kyllä selittää, että koko l iisco on vapaa pros- titueeratuista. Tälle hengenmiehen hurskaal le touhuilulle on räikeänä vasta kohtana yhden niistä kirkkoon tulleista naisista antama selitys, jonka edessä herra pastorin täy tyikin tunnustaa neuvottomuu tensa. Nainen selitti setiraavaa: “ Me n aiset olem m e n äh n eet m ah dottom aksi tulla toim een niillä kuu den ja seitsem än dollarin viikkopal- koilla, jo ita San F ranciscossa m ak setaan . U seim m at tää llä olevista n a isista ovat köyhistä kodeista, m ut ta teidän piirititte (ta rk o itta a n p as to ria) on hyvinvoivien jo u k o ss a N äi den n aisten eläm ä haureuslaitoksis- sakin on parem pi kuin m itä se voisi olla yksityiseläm ässä, sillä heillä on tää llä edes “ talo n ” an tam a suoja. “ M elkein jokainen m eistä on äiti, tai on jokaisella joku e lä te ttä v ä llään. ja ovat he pakotetut tähän eläm ään taloudellisten seikkojen vai ku tu k sesta, jota suuri yleisö ei ta vallisesti o.leukaan tiedä. E räsk in ty ttö k ertoi m inulle, m iten hänen veljensä ot: m ethodistiseura kunnan pastori. i.iLttB k t-i hän turva ttui h ä neen sa-idskreen apua, eli ainoa vas ta u s k e h -/? is turv au tu m aan jum a laan. “Mutta kun viikkopalkka on vain viisi dollaria ja kenkäpari maksaa kymmenen, silloin pettää luottamus jumalaankin. “Te haluatte puhdistaa kaupungin ki: kkonne ympäriltä, mutta nuhin aan. R auta 4,900:sta 2.900:taan j.n.e. Huu, rovastiam m e p u ista tta a sitä a ja tellessa a n . M itenkä m oni kunnon seu rak u n talaisen ! onkaan tuossa ro m ahduksessa m en e ttä n y t uskotun lei viskänsä. — Sinä paha palvelija, tu l laan heille varm aan sanom aan, kun "isä n tä p a la a ”, a ja tte li rovasti ja naurut itsek seen h u v ite ttu n a tuosta m ielijohteesta. — Itse olen taitavam m in hoidellut leiviskääni. Vaikka kylläpä rom ahdus koski m inuunkin. P a n k k io sa k k e e t, jotka ovat m inun alaani, putosivat nekin, m u tta ei aivan m ahdottom ia. K ansallispankki S54:stä 725:teen, Y hdyspankki 340:stä 29O:een, Vaa san pankki l,442:sta l,250:een j.n.e. — K yllähän se nousu vahvasti hou- ku tteli o stam aan ja olinpa jo vä hällä k e rra n a n ta a m ek larilleni o s. tom ääräyksen, kuu ei uoususta n ä y t tä n y t loppua tulevankaan. M utta hil- litsiu p ä itseni. Ja oikein tein, sillä nyt olisin sa an u t tak k iin i niin saa k e listi. . . . R ovasti h y k erteli käsiään. — P e rh an a ! sanoi hän m ielissään oikein ään een sä, niin e ttä ru u stin n a joka ovelta oli h a rta a n a ja huolek kaana seu ran n u t hänen pyhiä a sk e leitaan, säikähti. — Mi-niinä vain h a rjo ittele n s a a r naani. Betty pulm useui, riensi rovasti rau h o ittam aan . — T jaah. tunnelipa, e ttä h e rra kutsuu m inua jo joulu kirkkoon. Tuopa turkkini. kultaseni. ------□------ “ U H U U , K U N El O LE K E TÄ Ä N , JO N K A SA ISI H IR T T Ä Ä !” nyt tarjo u k se n sa a le n n e ttu u n hin taan , teek si ovat m enneet a n a k iu m itä m i. siis ta rjo u tu n u t sk ääp p ääiu ään auie- nä tieratt on käy n y t m oueileu sa- rik alaisia h irttä jiä , laikliniehen lau- j m aila taivalla suntion m ukaan on siellä tupana m itä sinä nikula m eiu a at m inun Esi- m aksaa h irttä m ise stä 100 dollaria Ja ty k se stä n i onko se ollrait hirtto h alu in en C anadan pyöveli t a r A ndrew äjöluud joutuu teh tä v ää n 75 do llarista k a p (olisko siua to w erissa n ä illä sanoilla) pale, siis tu n tu v a alennus. j ------ — Työn puute nähkääs. M ikäli m uistam m e, on veli Sjolund U utisessa san o taan tarjo u k se n tul- todellakin k e rra n k irjo itta n u t p a p e il leen hylätyksi, vieläpä sillä huom au- koriin, m u tta se jo h tu i silta meille tuksella, e ttä h e rru y rittä ä p o lk e a ' tu n te m a tto m a sta syystä, e ttä k irjo i palkkoja v ieraassa m aassa. tu k se s ta ei s a a n u t m in k ä ä n la ista sei T ässä olisi ihm isystäville hyvä ti vää. Ja olem m e m elkein v a rm a t sii laisuus n ä y ttä ä m ihin he kelpaavat. tä, e ttä jos em m e me löydä k irjo i Jos he halu av at a n ta a tälle työnha- tu k se sta edes jo ta k in a ja tu s ta , niin luiselle h irttä jä lle työtä, voisivat he I su u rin osa lu k ija k u n n a sta k a a n ei sii sen teh d ä k erä ä m ä llä 75 dollaria ja nä o nnistu, jo te n ta v a llise sti sä äs suorittam alla sen siitä hyvästä, kun täm m e h eid ät se lla ise lta vaivalta. pyöveli rip u staisi köyden om aan kau S u ostuneeko uikuta eh d o tu k seen , em laansa. Silloin hän pääsisi tä s tä s u me ole tu lle e t kysyneeksi. — Toini. ------------------ □ ------------------- run laaksosta a m m attin sa “ k u n n iaa ” vastaavalla tavalla ja saisi vielä o- m an tak sa n sa m ukaisen korvauksen — luultavasti hän m yöskin v a p a u tu i si enenuuistä h irttu h a lu istaa n . ------□ ------ ¡ENGLANNIN SUFFRAGET OLISIN HALUKAS TIETÄMÄÄN. TEJA SYYTETÄÄN MINIS Yleisiä uutisia TERIEN MURHAAMISYRI- Te. jo tk a olette puhuneet niin p it ' TYKSESTÄ kälti työläisille sä ästä v äisy y d estä ja p itä n e et su u rta huolta ty öläisten tu h (Jatkoa ensim äiseltä sivulta) laavaisuudesta, o su tta k a a ’ m inulle sellainen ihm eolio kuin tu h laav a työ-1 sekseen kilin väittivät olcvansa Iäinen. O so ttak aa se oikein mate-1 viattinnia, 'käsittäen, että m aattisen ta rk a s ti, e ttä m inäkin tu -i kaikki vetoamiset olisivat tur- lisin k ä sittä m ää n kuinka tä rk e ä tä on Itiä. Mrs. \\ lieehlon o l i 5 0 - v n o - t.völäisille “o p e tta a ” sä ästä v äisy y ttä , tias ja hänen tyttärensä Harriet Kun o so ta tte kuinka viidensadan 27-vuotias konlunopettajatar. Al- aollarin vuosituloista voipi tu lliala Bert Mason on 24-vuotias ja on silloin kun tav alliseen toim eentuloon hän asunut So#thamptonissa. ------- ta rv ita a n v äh in täin tu h annen d o lla -1 ria vuodessa, niin kai m inä sen ym- ■ Lontoo, 31 p. taniniik. — l )ai- m ärrän. Se voipi olla hyvinkin yksin-i h Sketch samalla kun kertoo, et- k e rta in e n ju ttu , m u tta ym m ällä m inä . tä kolme naista ja yksi mies o n vain olen. Jo s suhde olisi siten, e ttä v a n g i t t u syytettynä salaliitosta palkka olisi tu h an n en ja ulosm enot pääministerin ja Arthur Hen- viisisataa, niin silloin olisin a sia sta dersonin murhaamiseksi tietää selvillä om in apuineni, m utta kun n e . mainita, että hallitus väittää sa- ru m e ro t, ku v atu k set, ovat to ista tie- laliittolaisteu aikoneen minisie- tä, niin ne se k o tta v a t m inut a iv a n ; rien hengiltä ottamiseen kävttäa pilalle. Jos m inun p itäisi k ir jo itta a , myrkkyä . selostus kuinka viidellä sadalla dol- K a t u y le i s ö n o n j u t t u s a a n u t Jarilla voi o staa sam an m äärän elin- k i ih k o o n , e te n k i n s ik s i, e t t ä s u f f - K irjailija K aarlo H alm e a n ta a näy telm ässään "P urim ossa" piiskuri Vir velin se littä ä kuinka tarp eellinen olio piiskuri on sivistyneessä y h teisk u n nassa. m utta vaikka V irvelillä onkin perin valoisa käsitys asem ansa tä r keydestä yh teisk u n n assa, niin ei hän läh esk ään p ä rjä ä e räälle toiselle sa m aan “ virkam iesluokkaan” kuuluval le “siv isty k se n ” vartijalle, pyövelille — v arsin k aan canadalaiselle valtion pyövelille. Täm ä “ v irk a ilija ”, jonka erikois- XXXXzCOOCCOCOOOCOCCCCOOCOOCC j te tahdotte näiden ihmisten mene dessä. Samaan tapaan «jatkoi teiskunnallisia olosuhteita? Jät mään? Oletteko te huolehtineet sii tä, että he voivat ansaita toimeen hurskas pastori, kunnes eräs nai täkää meidät rauhaan, on liian sista huudahti: myöhäistä tehdä meille enää mi tulonsa muualla? “ Näiden naisten eläm ä ei ole on “Miksi ei jätetä naisia koko tään, mutta kohdistakaa huomi nellista eikä hauskaa. U seat heis onne kouluissa oleviin poikiin ja tä n äk ev ät tuskin koskaan au rin g o n naan kotiin ja makseta miehille ,niihin yhteiskunnal- paistetta. U lostulom m e tän ä aam u sellaista palkkaa, että voisivat ,t y!tÖihir? elättää perheensä? Opettakaa ls,in.suEteisiin, jotka aiheuttavat na, kun tulim m e tän n e kirkkoon, oli aivan tav allisu u d esta poikkeavaa. naisille kotitaloutta.” prostitutsionia. “N äissä n aisissa ei ole yh tään jo ‘■Minkä te katsotte kunnolli- haiset poistuivat ivaten- pa.-ö ka ei olisi valm is luopum aan on n et ^,,r’n ulkokultaisuutta ja pastori tom asta tautien, kipujen ja te e s seksi palkaksi?’’ kysvi jiastori. kentelyjen k irja v o itta m asta eläm äs “ Kaksikymmentä dollaria vii-‘ veta- ' * lämpimän lieden ääreen tään. jos heille vain tarjo u tu isi sii k o ssa k u u lu i vastaus. ¡asuntonsa yläkerrassa. lien tilaisu u s? M utta kun heillä ei Kaikessa traagillisuudessaan o- ole m itään, niin m iten voisivat kaan "^"Mutta tilastothan osuttavat. he elää to ise n la ista eläm ää? että suurin osa perheen isistä e i: soittaa tämä koko juttu sen toi “ Miksi e tte te m ene suuriin liike- koko maassa saa sellaista palk- vottom uuden, joka nykyisissä huoneisiin.' Miksi e tte m ene laln- kaa", selitti pastori hämmästyk- olosuhteissa esiintyy. Yhteiskun laa tija k u n ta a n ja m uuta n ä itä olo sissaan. lian pohjaliejuuu vajonneet on- su h te ita ; San Franciscon m iehet se littä v ä t haluavansa poistaa prostitut- “Ja juuri siksi onkin olemassa net‘ >niat ovat paljon tietoisiin sionin, m utta jo s he todellakin sitä niin paljon prostitueerattuja”, P’a kohtalonsa syistä kuin ne ui haluavat, silloin on u seitten h eistä vastattiin naisj<»ukosta. kokullatut lurjukset, jotka tees luovuttava voitto-osingoistaan ja m ak paran settav a naisille parem paa palkkaa, Kun pastori näki olcvansa te Lentelevät . . . saarnaavansa . . jo tta hekin voivat elää. Lemisissä voimien kanssa, joihin !lU:' ta ihmisille ja petollisilla pe “Te e tte ollenkaan vaikuta pros- typeryys ei vaikuta, kun h än ) lastUskvinoil,aan aiheuttavat e titu tsio n in p oistam iseksi p a k o ttam al häpeävänsä! ,lemman kurjuutta kuin paran- la m eidät poistum aan tä ä ltä johon huomasi ikäänkuin ... .. . ‘ liilat •» ____ li? • yhteiskunnallisissa siili i kin toiseen kaupunkiin, Jo s te to >maa typeryyttään näiden tuo- mista ne . vksitvi- della tah d o tte poistaa prostitu tsio n in , mitsemieitsa tietoisuuden rinnal- teissä, selittämällä . niiu e stä k ä ä ty tö t m uualta tu lem asta la, koetti hän jouduttaa kokouk- le’.’ paheista johtuviksi ja kieltä- tä n n e ; niitä tulee tän n e joka päivä, sen loppumista, mutta hänen oli ,niada ta’OUtleHisten tekijäin vai- ja n iitä *lulee ain a niin kauan kuin p alk at ja kasvatus ovat sellaisia vielä kerran kuultava toimiensa kutukscn’ ( ) ,n ijn h u td < iii|l!.a jitd tv n a kuin ne nykyisin ovat. H yökkää ¡ a j . v r k i m v s t e r n » ,» a s c - n ta v a m ällä m eitä vastaan e tte te saa mi mio, jo n k a a n to i se v h te isk im - v,■leivo . tään aikaan. M iksi e tte te su u n ^,aa taa nau pohialokaau tallata: joukko, i jestää v l-eiX im rm tU,K,n ' taiste lu an n e olosuhteita v astaan ? • i • * i jesm a ? iueiä»Kuun«in paremmin mielit» itä , e iv ä t uviiac h e rra t , Kuin ne ,, i hurskaat » . 1 t onka t i l te koskaan lienuenmie het <uv a its e ! i.,»L , •• . »»vub v»iune»ui. 1 ässä sekaantui pastori selit kirkonmiehet kuunnella »illoin kuu In- pu...ka- , a t n r . - " i u ,7 'l, tämään miten hyvät ja rehelliset - .iva, >1,tuiskun,nUi»,en kysy-, “ ¡ T X Ä a ä n » ± ,* , : ,!;iH hänen tarkoituksensa todella oli vat ja miten hän tulee tekemään in ste n kanssa. Ktrkon ovym -:,¡„voinnin perustuksena on it- kaikkensa kerätäkseen varoja .essa koitos, valju uautett. esti- leiskuunalli, en kurin,,- iokä k ,v ( r*HUU*, joka k ». voidakseen antaa tilaisuuden pa laen seuraahan tutkan kysvmvk- ;< ’ ’ S c ||a ts e k s i, e ta se uhkaa ntel- rempaan elämään niille naisille sen. josta teek pastori L. n a koko p elo llä^n sip y y n pelastui n ö llä ja kö.n- se- ] -^ a n k i i v a ä \ n " i i an jotka sellaista haluavat? Mutta samalla hän kuitenkin muisti -K a tu k aa m m e — — - 'a , mainita, että hänellä ei ole olleti- kaan aikomusta kiihoillaa naisia j keskinäiseen ymmärrykseen A i- , k-hvi'^en**!*11 ‘’’V-1 kaluamaan korkeita viikko,«lk-1 jotuko ,e p a in u a m e itT ta i on ni, ' i , , , -' ' " ' A ; ' " " ; ' " , ? . ' " koja. tom akseen e.aa ykll.syy- ko teil,a Jikom u* ‘ ' a l t a ^ U X " "
