‘T
r i p * *
Bhm kakit
No. 27
TOVERI
T O V E R I
kirjoihin, vaan kuuluu siihen lukuunotettuna ainoastaan — deksi rikkaimmista, niin täytyy te h tä v ä n ä on vissiä m aksua v a sta a n ta rp e ita kuin tu h an n ellak in , sam ojen
myöskin niiden lakien noudatta- vietetään elatuksen ansaitsemi rikkauden olla muutamien har h in ata m aan ja taiv aan välille k a ik . hin to jen v a llite ssa ja vielä lisäksi
Llnnen «uomalaisen työvien äänenkannattaja, ilmeetyy Aetoriassa, Oregon,, misen valvominen.
T yöväestön sessa. Herra opetusministerin vojen käsissä, jotka sen avulla ki ne henkilöt, jo tk a korkea oikeus sa a sta a k in s iitä pah an päivän varaa.
hänen h altu u n sa luovuttaa, on a in a niin siih en m inä en kykene. J a kuu
joka päivä, paitsi maanantaina.
,
I
, . ...
'
,,
TO f MITU SKUNTA *
i valtiollisten järjestöjen osalle tu- tehtäviin ei kuulu selittää, mik-i kahlehtivat toisia, pitävät niitä ollut selvillä siitä su u re sta m erkityk- en m inä siihen kykene, niiu en myös-
w. M. RCIVO, A. SALMI, L. MOILANEN, J. MALO, K. E. HEIKKINEN. lee lakien laatiminen ja niiden lapset eivät käy koulussa, niiksi riistettävinään lisätäkseen e d e l- ^ s e s tä , joka h änellä on C anadan siv is -! kään k ä sitä kuin k a voisi olla tu h la a .
virkailijain valitseminen, joiden ei jokainen nuoruk. voi, viettää leen rikkauksiaan. Ja siksi hän ty seläm ässä ja on toim inut siitä jo h - ; v äistä työläistä.
TO VER I
toimena on lakien täytäntöönpa koulussa ensimäisestä kahdesta- tvytyykin vain syyttämään van tuvalla erik o isella innolla “ja lo s s a ” E h k äp ä joku S uvannon “löylyytta-
(The Comrade)
h tä v ässä ä n . J a h y västi on te h tä v ä ja " p ä ä stä ä m in u tk in tä s tä pienestä
The organ of th e F in n ish w orkers in th e W estern S ta te s. T he only no, mutta siltikin se tarvitsee kymmenestäyhdestä
ikävuodes hempia siitä, että lapset eivät te
suju
n u tk in .
•
p u lm a sta : tu h a t pois v iid e stä sa d asta .
Finnish daily in th e W est. P ublished daily, except M onday, a t A storia, voimakkaan järjestön työmaalla,
taan
ainakin
kahtakolmattaosaa.
käy
kouluissa.
Mies
on
n
o
rm
a
a
lia
ik
o
in
a
tu
llu
t
jää p i — niin m itäs siih en jftäpikään?
Ore., by th e W estern W orkmen’s Publishing Company.
hän sellaiseen selitykseen
A d v ertisin g ra te s in effect Ju ly l , 1912, 40c per inch. Special discount joka vatvoo että työnantajat ei Jos
ju ttu u n perin vähällä ylityöllä — s e '
Ju h an -K u staa.
Mutta jos jokaisen perheen eh k ä lienee o sa lta an jo h tu n u t siitä :
allow ed fo r la rg e r an d continuous ad v ertisem en ts.
vät riko lakeja. Valittujen vir ryhtyisi, täytyisi hänen tunnus
------ □ ------
TOVERI, BOX »9, A8TORIA, OREGON.
ONHAN SITÄ TILAA,
kailijaakaan on mahdoton olla taa. että heillä ei ole siihen mah isällä olisi mahdollisuus elättää tu n tu v a sta av u stu k se sta , jo ta hän on
___________________
AUGUST NIKULA, Manager.
perheensä
ja
pitää
lapset
kou
saan u t teo llisu u sta p a tu rm ilta ja muil-
A berdeen, W ash,
siksi. että heiltä
E n te re d a s second-class m ail m a tte r Ju ly 18, 1912, a t th e Post-O ffice a t kaikkialla läsnä,. ja ellei lyövä dollisuutta
ta ennenaikaisilta- kuoleuxantapauk-
josko sin ä nikula su o stu isit luiuuu
A sto ria, O regon, u n d er the A ct of M arch 3rd, 1879.
j esto itse ole alituisesti valveil- puuttuu varoja. Mutta kun tä luissa, niin he sen varmaan te silta.
e h ro tu k se en i e ttä lä h e ttä isit sen mi
~
~ SUBSCRIPTION RATES:
laan, niin lakeja rikotaan kaik- mä maa tunnetaan yleisesti vh- kisivät.
K aikista n ä istä ap u la isista huoli- uun tila u s ra h a n i jolla olen tow eria
"■ "
IN TH E UNITED STATES a n o CANADA:
kialla. Mutta elleivät lakeja se-
m a tta riitti ä ijä lle ty ö tä kylliksi niin tllan n u työiniehellen e ttä saisin wai-
F o r 1 y e a r $3.50; l o r 6 M onths, $1.75; F o r 3 M onths, $1.00; F o r 1 M onth 40c. ¡liitävät ja niiden noudattamista
kauan kuin m aa ssa v allitsi “r a u h a " ,. h e tta a leh tiä sam alla ra h a lla syy
m u tta n y t sodan tu ltu a vielä lisäksi m iksi tä tä näin ta h to isin to w eri on
llznotushinta 40c p a lsta tu u m alta. K uolem an-llm ot u k se t *$1.50 k e rta ja valvovat virkailijatkin ole työvä-
kilpailem aan su rm aam isessa, a lk a v a t i nyt a u tta m a tto m a s ti huonoissa kä-
m u latovärsyillä $2.00 k erta. Kihlaus-, syntym ä- ja avloliitto-ilm otukset 50c
enluokän puolella, niin saa työ
kerta, h a ju ta an tieto - Ja niiuenm uutto-ilm otukset 25c k erta, naim a-iim otuks Jt
kilpailun se u ra u k se t tu n tu a surm aa- ris s ä n iinkuin sen jo k ain e n tovvemi
monessa tapauksessa
$1.50 kerta, avloero-ilm otukset $1.00 kerta. S eisovat ilm o tu k set seu ra a v a n väestö
nassa varsin hyvin. T eollisuuslaitok jäin keskuudessa, ja ihm e k y llä ,' tila a ja tie tä ä e ttä siin ä ei ele m itään
P A TA SO IM A A K A T T IL A A .
b in ta lu e tte lo n m ukaan p a lsta tu u m a lta : 1 v. 20c, M v. 20c, 3 kk. 25c, 1 kk. 30c. taistella äärimmäisyyteen saak
set, kauppaliikkeet, kaikki k u koista n ä y ttä ä siltä kuin täm ä k ek seliäs lu k em ista E u siin ä k in to m erissa on
P
ohjan
T
ä
h
ti”,
joka
“a
a
tte
e
llise
l
S a tu n n a isista iim o tu k sista tulee rah a n se u ra ta m ukana. E n g lan n in
ka, voimatta pakottaa sittekään ta " k an n altaan kuuluu A m erikan v at kuin lepäisi n iitte n päällä h e r pyöveli olisi v etän y t lyhem m än k o r-! k ak sik y m m en tä p a ls ta a Ilm oituksia
k ie le stä su o m ennetaan vapaasti.
vaatimuksiaan huomioonotetuksi. suom alaisten vanhoillisim paan sii ran siunaava käsi. Ja osakkeet tie ren ja jo u tu u n u t huonom m alle pu o . kaiken karwai&ia s a ta ja lk a a lapam oa
* TILA U SH IN N A T YHDYSVALLOISSA JA CANADASSA:
Vasta sitte kun työväenliik peen. ja joka elä m än te h tä v ä k see n on ty sti nousevat kilvassa. S itte len tää lelle kilpailussa. Siihen v iitta a se, * ru ssellin p a te n tti lääk e ilm oituksia
1 vuosikerta $350; 6 kuukautta $1.75; 3 kuukautta $1.00; 1 kuukausi 40c.
r.aua pitkin m aita m a n te re ita : rauha, kun h erru on ta rjo n n u t ap u aan Yh- ja m itä m uuta k a ik k ia o u kaau e ttä
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE:
keen valtiollinen ja taloudellinen sa an u t rouvasväen syllrakin ' tavoin rauha! — P ö rssissä rom ahdus ja dysvaitain viranom aisille. H än on ni jo s joku yksilö h a lu a isi k irjo ittaa
haukkua kaikkia ty öläisten vapaus
1 vuosikerta $6.50; 6 kuukautta $3.00.
haara
toimivat *
käsikädessä, pyrkim yksiä, on nyt ollut huom aavi paniikki! Yhdellä iskulla 40 pro m ittäin lä h e ttä n y t Illinoisin valtion tow eriin siin ä a ja tu k s e s s a e ttä onhan
Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katujen kulmassa.
voimme olla jossakin määrässä naan, e ttä se ei olekaan yksin sillä s e n ttia teo llisu u so sak k eet alem m aksi lakim iehelle kirjeen, jo ssa hän tar- tovveri om a le h ti sitä k u n tilaam m e
Telefoeni: konttori 365, tolm. 832.
turvattuja riistäjien mielivaltai- uralla, vaan on sielläkin kova kil huippukurssia. P ellava 11 tuhqjjnesta joo k ristillistä ap uaan hirttotuoinioit- ja k an n atam m e m u tta a sia e i olek-
pailu saavutuksien päältä. H uom at 8 tuhanteen. Sokeri 3.900:sta 2,200: ten täy tän tö ö n panossa, vieläpä teh- kaan sillä tavvalla pap eri korin täyt-
sinipia lainrikkomisia vastaan.
SIELTÄ j a TÄÄLTÄ
Hallitus ja korkeat
elinkustannukset
Kun lakia ei ole pakko
noudattaa
Entäs tehtaissa?
----------
tuaan täm än a n ta a se yhdelle työ
toverilleen seuraavan isällisen huo
m autuksen:
“ T apansa m ukaan on P äiv äleh ti a-'
se ttu n u t kom ppanioiden puolelle. Tuo
aina
nenänsä
tunkem inen
lakko-
kysym yksissä työväestölle epäedulli
sessa valossa väliin a n ta a a in a vah
vem m an tuen ajatu k selle, e ttä P äiv ä
leh ti on jä rje ste lm ä llise sti kaikkia
työväenliikkeen taloudellisia ja hen
kisiä pyrinnöttä vastaan."
M uistelem m e
joskus kuullem m e,
e ttä F itchburg on ä ä n e ste tty "kui
v ak si”. K uiukasta onkaan sen asian
laita ? “ Pohjan T äh d en ” viim eaikai
nen sisältö ei v iitta a oikein siihen,
e ttä niin olisi käynyt.
------□ ------
( Opetusministeri Claxtonin ra-
Puheet siitä, että hallitus ei
\ aikka täällä onkin useassa porttien mukaan kuluttaa jokai
olisi tehnyt mitään korkeitten valtiossa olemassa jonkinlaisia ' nen atnerikalainen ensimäisestä
elinkustannusten suhteen, ovat työläisten suojeluslakeja, niin kahdestakymmenestä ikäyuodes-
perättömiä. Aivan näinä päivi niiden noudattamisen laita on taan vähemmän kuin 7000 tuntia
nä ilmoitettiin kongressin luo kuitenkin niin ja uitin, koska | koulussa. Se on säälittävän vä-
vuttaneen 200,000 dollaria palk työläisillä ei itsellään ole voimaa hän, mutta herra opetusministeri
kojen korottamiseksi Amerikan panna niitä täytäntöön. R auta-! tunnustaakin, että Amerikassa
konsuleille ja lähettiläille kautta tieläisillä esim. on olemassa laki. käydään koulua suhteellisesti vä-
maailman. Niin tekee kongressi joka kieltää yhtä miestä pitä- i hemmäu kuin muissa maissa,
niille joita se on asettanut sen mästä työssä enempää kuin kuu- Vain noin kymmenen prosenttia
^luokan etuja valvomaan,* jota se sitoista tuntia yhtämittaa, mut- lapsista voi käydä edes lasten
itsekin edustaa. Joitakin aikoja ta valtioiden välisen kauppako- tarhassa, jonka pitäisi tulla kui-
HÄN “ H A R J O IT T E L I”
sitte kongressimiehet niinikään missiouin raporteista selviää, et- ‘ tenkin jokaisen osaksi. Opetus ‘ R ovasti Pönäkkä m ittaili salonkin-
luovuttelivat sievoisen summan tä vasta päättyneen vuoden ku- minkä
kahdenkymmenenviiden sa park ettip erm an to a. H änellä oli
määrärahoja omien “tilapäism?« luessa rikottiin tätä lakia 73,731 vuotias henkilö keskimäärin saa liperit kolm annen leuan alla. kauh
nojensa" korvaamiseksi. — Niitä "tapauksessa. Edelleen selviää osakseen, rajoittuu noin yhteen tan a käsivarrella ja k ädessä saarna-
rulla.
näet aina sattuu kaikenlaisia tila-1 samoista raporteista, että samaa I päivään 'kuukaudessa,
— T jaali. ilje tti hän. P itääp ä la a s
poismenoja siellä \\ ashingtonis- lakia rikottiin edellisenä vuonna
Nämä seikat ovat painettavat läh teä niille vähän ju ttelem aan . O-
sa. sellaisiakin, joita eivät trus- ¡59,894 kertaa, ja mahdotonta oli- mieliin silloin kun puhutaan ienpa jo taas vuoden tarin o in u t ja
tiruhtinaat suoranaisesti maksi, si että jokaisesta tapauksesta, amerikalaisen työväestön säälit- nyt lop ettajaisik si aijon k e rto a sen
Konsulit ja lähettiläät valvo- jossa lakia on rikottu, olisi tehty tävän alhaisesta tietoisuudesta, suuren jutun. V äkisinkin pakkaa tu n
tum aan vähän ju h la llise lta , kun ajat-
vat kussakin maassa oman edes valitusta ja komissioni saa- kaikkiin vleisiin asioihin nähden, telen kynttilöillä valaistu a kirkkoa,
maansa kauppiasten etuja ja sik-j nut sitä tietoonsa.
¡Heillä ei ole tuskin mitään muu urkujen huum aavaa pauhua ja väen
si heidät on saippuoitava sillä ta-
Edelläolevista numeroista sei- ta kuin mitä tympein uskon »oi paljoutta. Siinä on sitten k in jotain
valla, että se riittää. Mutta mi- viää, että mitä vilkkaampi tcol- lisuus ja orjamaineu isänmaalli- joulussa, oli rovasti p ak o tettu m yön
käli työläisten elintarpeet ja pal-! lisuusaika on, sitä häikäilemät- suus, joiden kahleista työväen- täm ään, jotakin erikoista, jo ta ei
konkorot ukset ovat kysymykses- tömämmin rikotaan lakia. J o s ' liikkeen on heidät ensin vapan ole m uissa pyhäpäivissä. T untuu m el
kein kuin vanhan papin p aatu n u t
sa. ei'kongressi tee mitään muu- olisi saatavissa tilastoja kaikilta | tettava, ennen kuin edes heidän sydänkin v äräh täisi ja kuin alkaisi
ta. kuin estää työläiset saamasta aloilta, niin niistä kävisi ilmi, järjestämisensä voi tulla 'kunnol- 1 vanhoilla päivillään käydä hiem an
vaatimuksiaan läpitse. Eikä sil- i miten lukemattomat kerrat eri leen kysymykseen.
uskonnolliseksi.
tä oikeastaan ole oikeutta m uu-; teollisuuslaitoksissa on rikottu
Mutta ci täällä sentään kaikil — Raulia, niin, rauha m aassa, ajat-
ta odottaakaan, eihän se edusta- niitä lakeja, joita on laadittu la aloilla olla niin jälessä kuin teli rovasti, pehm eästi kävellä hii-
viskellessään
ed estakaisin
suuren
kaan työväestöä.
työläisten sitkeitten taistelujen ; opetusalalla. Kyllä me tuotan- kukkarvhm än ja sikaaripöydän vä
*
*
pakotuksesta. Tuskin yhdellä-¡non palveluksessa pidämme tar- lillä.
— Ei uskoisi, m in k ä la iset taik a -
‘‘Historiallisia tapauksia ei va- kään työmaalla noudatetaan la-i koin nekin lapset, joita ei lasketa
liteta, vaan koetetaan ymmärtää kia. ellei työläisillä ole sellainen ; lastentarhaan, ja totta onkin etjä v aik u tu k set ovat tuolla sanalla. A ja
niiden syitä ja samalla myös seu-; järjestö joka pakottaa työnanta- suurin osa siitä ajasta, joka en- tella nyt vain arvopaperipörssiä!
Mikä katastro o fim ain en ilmiö! K u rs
rauksia, jotka eivät pitkään af-l iat siihen. Työväenliikkeen teli nen
kahtakyimnentäyhtä ikä sit nousevat ja nousevat k au niisti
kään vielä ole päättyneet.”
Itävä ei rajoitukaan siihen, että vuotta
vietetään ulkopuolella kuin jum alattom an kylvö suotuisalla
Engels.
se taistelee joitakin lakeja laki-¡koulun
tavallinen päiväaika säällä. A fäärit onn istu v at seurakun-
KUN YHTEISKUNNAN POHJAKERROS
ÄÄNNÄHTELEE
¡salle punavalopiirille, saavuttaen
siten laajan huomion, joskaan ei
niin loisteliasta kuin hän mah
dollisesti toivoi.
l äänlaista keinoa niiden e p ä k o h - ■ * 4’unavalomaailma
una' aiomaatlma olisi
o lis i
u ollut
liin
.-
no;stamiseksi ioiti v-.sinn v:i,nns muuttamaan mielensä jt
lK n P i s t ä m i s e k s i , J o ita vastaan
i jä lle e n n m t o r i n n e n
“ Kim Viikkopalkka
viikkopalkka on vain
viisi dollaria ja k enkäpari
saa kym m enen, silloin
m aksaa
ium alaan-
alaan- ‘> 'a t lä h te n e e t y k sity isiin k,»h-
p e ttä ää ä luottam
luottam us
us jum
uistettuine parannussaarnoilleen
kiu.”
Yhteiskunnan kehityksen so
keat voimat kiertävät ratojaan
kiihkeitnpienkin yksityisten vas-
tustuspvrinnöistä huolimatta; so
keat reformistimme murskaan
tuvat hurskaimpinekin toiveineen
niiden radalla, jättäen jälkeensä
vain traagillisen muiston huk
kaan kaiutetusta energiasta.
Yksilöllisen parannuksen saar
naajat* ovat surullisimpia ilmiöi
tä, mitä tapaamme siinä refor
mistien laajassa joukossa, joka
tavalla ja toisella pyrkii paranta
maan yhteiskunnallisia epäkoh
tia. Ja miten muuten voisikaan
olla laita, eiväthän edes yksityi
sen ihmisenkään paheet ole pois
tettavissa siten, puhumattakaan
yhteiskunnallisista paheista, joi
den juuret ovat syvällä yhteis
kunnallisen kehityksen vuosisa
taisessa maaperässä.
Mutta siitäkin huolimatta pyr
kii jokainen kapitalistista järjes
telmää puoltava vhteiskuntapuos-
Itari parantamaan vain ihmisiä
ja koskematta ollenkaan niihin
oloihin, joiden vallitessa ihmisten
on mahdoton elää muulla taval
la kuin miten he joukkona elä
vät.
Pa ' a a ™a an Ja ^ n
a s to r.n m u
x<>nia
V valle tielle jos herra
taistelemaan.
Mielenkiintoisen, l,astor,^a vain olisi ollut voimaa
joskin traagillisen kuvan sellai- asyttaa •*’en s,"c tielle edes alku-
sesta vksityisparannuksen saar-1 askelc‘.laka?n ottamaan, mutta
naajasta tarjoaa se san-francisco pastorin täytyi jo heti alussa
lainen prelaatti. joka aikansa tunnustaa, että hän on kaikkine
saarnattuaan sikäläistä siveettö parannussaarnoilleen liian heikko
kysymystä, sekä
myyttä vastaan, sai eräänä aa- lätkäisemään
..
,
miina kysymyksen kaikessa alas- samalla pakotettu tunnustamaan
tomuudessaan vastattavakseen ja tark<-»duksensak:n
olleen vain
-ratkaistavakseen.
i »aytclla suurta osaa. tutustumat
Kuteu muistetaah, oli pastori,, ta ollenkaan
...
. . . voimiin,
. . . . joiden
. .
pitänyt vallan sopimattomana si- kanssahan tuli tekemisiin, ja joi
tä, että yhteiskunnallinen loka ' ‘ cn o^enias^a< dosta ei hänellä
alkoi räiskyä aina yläluokan por- hionnolhsesti voinut olla aavis-
raspäihin saakka, joskaan ei hän *usta aan- Epätoivossaan
on
tunnustanut siitä svystä aika-1 ,an Pakolctoi vastaamaan niille
neensa Eriscoa puhdistamaan. ^ ’’Hiettömille, joilta kapitalistinen
Pastorin tarkoitus, kuten kaikki- i.u?Aanto1taVa ,?n riistänyt .nall
en reformistien, oli kuitenkin jo aol1iJsulK,e" claa pastorin tol\ ° ’
alunpitäen selvä: se pyrki vain;’nal,a tava,la : *Teidan kysymyk-
peittämään yhteiskunnalliset mä-i snnnc ,en m,na X°i ' astata, mina
täpaiseet siinä määrässä, että tn lltt a nnta td,si tehtävä.
Turhaa kuitenkin olisi ajatella,
tieto niiden olemassaolosta ei
että
herra "pastori ottaa tarkas
loukkaisi kauppamaailman mai-
netta. Niiden kohtalo jotka yh-i taakseen suhdettaan syytiämiiu-
teiskunuallinen likakerros pett-pä langenneisiin . enempää kuin
tää kokonaan näkymättömiin, ei yhteiskunnan suhdettakaan hei
ole koskaan vaivannut reformis hin. Ikäänkuin hämmästyneenä
tien tunteita, eikä johtanut hei- ia neuvottomana antaa hän seu-
dän toimiaan, eikä se vaivannut >aava« paljon merkitsevän lau-
hurskasta pastoriakaan: vain se
sille kaksisatalukuiselle
että hänen kirkkonsa porstuakin >>ai\i°ukollc, joka.eräänä aamuna
alkoi olla prostitutsiouilaitosten; teki punayalopiiristä matkan ha-
etehinen. sai hänen tilkokultai-; ,lcn pyhään kirkkoonsa:
suutensa liikkeelle.
j “ M inä en halua tu lla väärin y m m är
Kuten uutisissa on jo ennen retyksi, koko p a h e tta (pros’titutsio-
ia) v astaan taiste lev a n a sellaise
kerrottu, alkoi pastori kaikessa n naan.
Silloin kun täm ä ta iste lu al-
Toisinaan sentään sattuu si
tenkin, että puoskarien esille m a
naamat voimat näyttäytyvät niin
saurina, että he ovat itsekin
hämmästyneinä pakotetut tun- hurskaudessaan saarnata paran koi. ei m inulta ollut aa v istu sta k aa n
uustamaau ei
«tiu- nusta Friscou maailmankuulu:' siitä että
o I m kehittvu.vt jakiji
m iksi se on k e h itty n y t.
M inä en
koeta
p uhdistaa B artlett-k u jaa ja
C om m ercial-katua ta i m uita alakau-
pungin paikkoja, eikä m inulla suin
kaan ole aikom usta sy y ttä ä k etään
n iistä naisista, jo tk a ovat sen jä r
jestelm än uhreja.
Minä olen suo
s itta n u t kym m enen keinoa, joiden
luulen korjaavan olot yläkaupungin
piirissä ja siinä on kaikki m itä minä
haluan.”
Kun pastori vain saisi oman
luokkansa porraspään puhtaaksi,
oman kirkkonsa tahrattomaksi,
niiu saattaisi hän kyllä selittää,
että koko l iisco on vapaa pros-
titueeratuista.
Tälle hengenmiehen hurskaal
le touhuilulle on räikeänä vasta
kohtana yhden niistä kirkkoon
tulleista naisista antama selitys,
jonka edessä herra pastorin täy
tyikin tunnustaa neuvottomuu
tensa. Nainen selitti setiraavaa:
“ Me n aiset olem m e n äh n eet m ah
dottom aksi tulla toim een niillä kuu
den ja seitsem än dollarin viikkopal-
koilla, jo ita San F ranciscossa m ak
setaan .
U seim m at tää llä olevista
n a isista ovat köyhistä kodeista, m ut
ta teidän piirititte (ta rk o itta a n p as
to ria) on hyvinvoivien jo u k o ss a N äi
den n aisten eläm ä haureuslaitoksis-
sakin on parem pi kuin m itä se voisi
olla yksityiseläm ässä, sillä heillä on
tää llä edes “ talo n ” an tam a suoja.
“ M elkein jokainen m eistä on äiti,
tai on jokaisella joku e lä te ttä v ä
llään. ja ovat he pakotetut tähän
eläm ään taloudellisten seikkojen vai
ku tu k sesta, jota suuri yleisö ei ta
vallisesti o.leukaan tiedä.
E räsk in
ty ttö k ertoi m inulle, m iten hänen
veljensä ot: m ethodistiseura kunnan
pastori. i.iLttB k t-i hän turva ttui h ä
neen sa-idskreen apua, eli ainoa vas
ta u s k e h -/? is turv au tu m aan jum a
laan.
“Mutta kun viikkopalkka on vain
viisi dollaria ja kenkäpari maksaa
kymmenen, silloin pettää luottamus
jumalaankin.
“Te haluatte puhdistaa kaupungin
ki: kkonne ympäriltä, mutta nuhin
aan. R auta 4,900:sta 2.900:taan j.n.e.
Huu, rovastiam m e p u ista tta a sitä
a ja tellessa a n . M itenkä m oni kunnon
seu rak u n talaisen ! onkaan tuossa ro
m ahduksessa m en e ttä n y t uskotun lei
viskänsä. — Sinä paha palvelija, tu l
laan heille varm aan sanom aan, kun
"isä n tä p a la a ”, a ja tte li rovasti ja
naurut itsek seen h u v ite ttu n a tuosta
m ielijohteesta.
— Itse olen taitavam m in hoidellut
leiviskääni. Vaikka kylläpä rom ahdus
koski m inuunkin.
P a n k k io sa k k e e t,
jotka ovat m inun alaani, putosivat
nekin, m u tta ei aivan m ahdottom ia.
K ansallispankki
S54:stä 725:teen,
Y hdyspankki 340:stä 29O:een, Vaa
san pankki l,442:sta l,250:een j.n.e.
— K yllähän se nousu vahvasti hou-
ku tteli o stam aan ja olinpa jo vä
hällä k e rra n a n ta a m ek larilleni o s.
tom ääräyksen, kuu ei uoususta n ä y t
tä n y t loppua tulevankaan. M utta hil-
litsiu p ä itseni. Ja oikein tein, sillä
nyt olisin sa an u t tak k iin i niin saa
k e listi. . . .
R ovasti h y k erteli käsiään.
— P e rh an a ! sanoi hän m ielissään
oikein ään een sä, niin e ttä ru u stin n a
joka ovelta oli h a rta a n a ja huolek
kaana seu ran n u t hänen pyhiä a sk e
leitaan, säikähti.
— Mi-niinä vain h a rjo ittele n s a a r
naani. Betty pulm useui, riensi rovasti
rau h o ittam aan . — T jaah. tunnelipa,
e ttä h e rra kutsuu m inua jo joulu
kirkkoon. Tuopa turkkini. kultaseni.
------□------
“ U H U U , K U N El O LE K E TÄ Ä N ,
JO N K A SA ISI H IR T T Ä Ä !”
nyt tarjo u k se n sa a le n n e ttu u n hin taan , teek si ovat m enneet a n a k iu m itä m i.
siis ta rjo u tu n u t sk ääp p ääiu ään auie- nä tieratt on käy n y t m oueileu sa-
rik alaisia h irttä jiä , laikliniehen lau- j m aila taivalla
suntion
m ukaan on siellä tupana m itä sinä nikula m eiu a at m inun Esi-
m aksaa h irttä m ise stä 100 dollaria Ja ty k se stä n i onko se ollrait
hirtto h alu in en C anadan pyöveli t a r
A ndrew äjöluud
joutuu teh tä v ää n 75 do llarista k a p (olisko siua to w erissa n ä illä sanoilla)
pale, siis tu n tu v a alennus.
j
------
— Työn puute nähkääs.
M ikäli m uistam m e, on veli Sjolund
U utisessa san o taan tarjo u k se n tul- todellakin k e rra n k irjo itta n u t p a p e il
leen hylätyksi, vieläpä sillä huom au- koriin, m u tta se jo h tu i silta meille
tuksella, e ttä h e rru y rittä ä p o lk e a ' tu n te m a tto m a sta syystä, e ttä k irjo i
palkkoja v ieraassa m aassa.
tu k se s ta ei s a a n u t m in k ä ä n la ista sei
T ässä olisi ihm isystäville hyvä ti vää. Ja olem m e m elkein v a rm a t sii
laisuus n ä y ttä ä m ihin he kelpaavat. tä, e ttä jos em m e me löydä k irjo i
Jos he halu av at a n ta a tälle työnha- tu k se sta edes jo ta k in a ja tu s ta , niin
luiselle h irttä jä lle työtä, voisivat he I su u rin osa lu k ija k u n n a sta k a a n ei sii
sen teh d ä k erä ä m ä llä 75 dollaria ja nä o nnistu, jo te n ta v a llise sti sä äs
suorittam alla sen siitä hyvästä, kun täm m e
h eid ät se lla ise lta vaivalta.
pyöveli rip u staisi köyden om aan kau S u ostuneeko uikuta eh d o tu k seen , em
laansa. Silloin hän pääsisi tä s tä s u me ole tu lle e t kysyneeksi. — Toini.
------------------ □ -------------------
run laaksosta a m m attin sa “ k u n n iaa ”
vastaavalla tavalla ja saisi vielä o-
m an tak sa n sa m ukaisen korvauksen
— luultavasti hän m yöskin v a p a u tu i
si enenuuistä h irttu h a lu istaa n .
------□ ------
¡ENGLANNIN SUFFRAGET
OLISIN HALUKAS TIETÄMÄÄN.
TEJA SYYTETÄÄN MINIS
Yleisiä uutisia
TERIEN MURHAAMISYRI-
Te. jo tk a olette puhuneet niin p it
'
TYKSESTÄ
kälti työläisille sä ästä v äisy y d estä ja
p itä n e et su u rta huolta ty öläisten tu h
(Jatkoa ensim äiseltä sivulta)
laavaisuudesta,
o su tta k a a ’ m inulle
sellainen ihm eolio kuin tu h laav a työ-1 sekseen kilin väittivät olcvansa
Iäinen. O so ttak aa se oikein mate-1 viattinnia,
'käsittäen,
että
m aattisen ta rk a s ti, e ttä m inäkin tu -i kaikki vetoamiset olisivat tur-
lisin k ä sittä m ää n kuinka tä rk e ä tä on Itiä. Mrs. \\ lieehlon o l i 5 0 - v n o -
t.völäisille “o p e tta a ” sä ästä v äisy y ttä , tias ja hänen tyttärensä Harriet
Kun o so ta tte kuinka viidensadan 27-vuotias konlunopettajatar. Al-
aollarin vuosituloista voipi tu lliala Bert Mason on 24-vuotias ja on
silloin kun tav alliseen toim eentuloon hän asunut So#thamptonissa.
-------
ta rv ita a n v äh in täin tu h annen d o lla -1
ria vuodessa, niin kai m inä sen ym- ■ Lontoo, 31 p. taniniik. — l )ai-
m ärrän. Se voipi olla hyvinkin yksin-i h Sketch samalla kun kertoo, et-
k e rta in e n ju ttu , m u tta ym m ällä m inä . tä kolme naista ja yksi mies o n
vain olen. Jo s suhde olisi siten, e ttä v a n g i t t u
syytettynä salaliitosta
palkka olisi tu h an n en ja ulosm enot pääministerin ja Arthur Hen-
viisisataa, niin silloin olisin a sia sta dersonin
murhaamiseksi tietää
selvillä om in apuineni, m utta kun n e . mainita, että hallitus väittää sa-
ru m e ro t, ku v atu k set, ovat to ista tie- laliittolaisteu aikoneen minisie-
tä, niin ne se k o tta v a t m inut a iv a n ; rien hengiltä ottamiseen kävttäa
pilalle. Jos m inun p itäisi k ir jo itta a , myrkkyä .
selostus kuinka viidellä sadalla dol-
K a t u y le i s ö n o n j u t t u s a a n u t
Jarilla voi o staa sam an m äärän elin- k i ih k o o n , e te n k i n s ik s i, e t t ä s u f f -
K irjailija K aarlo H alm e a n ta a näy
telm ässään "P urim ossa" piiskuri Vir
velin se littä ä kuinka tarp eellinen olio
piiskuri on sivistyneessä y h teisk u n
nassa. m utta vaikka V irvelillä onkin
perin valoisa käsitys asem ansa tä r
keydestä yh teisk u n n assa, niin ei hän
läh esk ään p ä rjä ä e räälle toiselle sa
m aan “ virkam iesluokkaan” kuuluval
le “siv isty k se n ” vartijalle, pyövelille
— v arsin k aan canadalaiselle valtion
pyövelille.
Täm ä “ v irk a ilija ”, jonka erikois-
XXXXzCOOCCOCOOOCOCCCCOOCOOCC j
te tahdotte näiden ihmisten mene dessä.
Samaan tapaan «jatkoi teiskunnallisia olosuhteita? Jät
mään? Oletteko te huolehtineet sii
tä, että he voivat ansaita toimeen hurskas pastori, kunnes eräs nai täkää meidät rauhaan, on liian
sista huudahti:
myöhäistä tehdä meille enää mi
tulonsa muualla?
“ Näiden naisten eläm ä ei ole on
“Miksi ei jätetä naisia koko tään, mutta kohdistakaa huomi
nellista eikä hauskaa.
U seat heis
onne kouluissa oleviin poikiin ja
tä n äk ev ät tuskin koskaan au rin g o n naan kotiin ja makseta miehille
,niihin yhteiskunnal-
paistetta.
U lostulom m e tän ä aam u sellaista palkkaa, että voisivat ,t y!tÖihir?
elättää
perheensä?
Opettakaa
ls,in.suEteisiin,
jotka aiheuttavat
na, kun tulim m e tän n e kirkkoon, oli
aivan tav allisu u d esta poikkeavaa.
naisille kotitaloutta.”
prostitutsionia.
“N äissä n aisissa ei ole yh tään jo
‘■Minkä te katsotte kunnolli-
haiset poistuivat ivaten- pa.-ö
ka ei olisi valm is luopum aan on n et
^,,r’n ulkokultaisuutta ja pastori
tom asta tautien, kipujen ja te e s seksi palkaksi?’’ kysvi jiastori.
kentelyjen k irja v o itta m asta eläm äs
“ Kaksikymmentä dollaria vii-‘ veta- ' * lämpimän lieden ääreen
tään. jos heille vain tarjo u tu isi sii k o ssa k u u lu i vastaus.
¡asuntonsa yläkerrassa.
lien tilaisu u s? M utta kun heillä ei
Kaikessa traagillisuudessaan o-
ole m itään, niin m iten voisivat kaan "^"Mutta tilastothan osuttavat.
he elää to ise n la ista eläm ää?
että suurin osa perheen isistä e i: soittaa tämä koko juttu sen toi
“ Miksi e tte te m ene suuriin liike- koko maassa saa sellaista palk- vottom uuden,
joka nykyisissä
huoneisiin.' Miksi e tte
m ene laln-
kaa",
selitti
pastori
hämmästyk-
olosuhteissa
esiintyy.
Yhteiskun
laa tija k u n ta a n ja m uuta n ä itä olo
sissaan.
lian
pohjaliejuuu
vajonneet
on-
su h te ita ; San Franciscon m iehet se
littä v ä t haluavansa poistaa prostitut-
“Ja juuri siksi onkin olemassa net‘ >niat ovat paljon tietoisiin
sionin, m utta jo s he todellakin sitä niin
paljon prostitueerattuja”, P’a kohtalonsa syistä kuin ne ui
haluavat, silloin on u seitten h eistä
vastattiin
naisj<»ukosta.
kokullatut lurjukset, jotka tees
luovuttava voitto-osingoistaan ja m ak
paran
settav a naisille parem paa palkkaa,
Kun pastori näki olcvansa te Lentelevät
. . . saarnaavansa
. .
jo tta hekin voivat elää.
Lemisissä voimien kanssa, joihin !lU:' ta ihmisille ja petollisilla pe
“Te e tte ollenkaan vaikuta pros- typeryys ei vaikuta, kun h än ) lastUskvinoil,aan aiheuttavat e
titu tsio n in p oistam iseksi p a k o ttam al
häpeävänsä!
,lemman kurjuutta
kuin paran-
la m eidät poistum aan tä ä ltä johon huomasi ikäänkuin
...
.. .
‘
liilat •»
____ li? •
yhteiskunnallisissa
siili i
kin toiseen kaupunkiin, Jo s te to >maa typeryyttään näiden tuo- mista
ne . vksitvi-
della tah d o tte poistaa prostitu tsio n in , mitsemieitsa tietoisuuden rinnal- teissä, selittämällä
.
niiu e stä k ä ä ty tö t m uualta tu lem asta la, koetti hän jouduttaa kokouk- le’.’ paheista johtuviksi ja kieltä-
tä n n e ; niitä tulee tän n e joka päivä, sen loppumista, mutta hänen oli ,niada ta’OUtleHisten tekijäin vai-
ja n iitä *lulee ain a niin kauan kuin
p alk at ja kasvatus ovat sellaisia vielä kerran kuultava toimiensa kutukscn’
( ) ,n ijn
h u td < iii|l!.a
jitd tv n a
kuin ne nykyisin ovat.
H yökkää ¡ a j . v r k i m v s t e r n » ,» a s c - n ta v a
m ällä m eitä vastaan e tte te saa mi mio, jo n k a a n to i se v h te isk im - v,■leivo
.
tään aikaan. M iksi e tte te su u n ^,aa
taa nau pohialokaau tallata: joukko, i jestää
v l-eiX im rm tU,K,n '
taiste lu an n e olosuhteita v astaan ? •
i
• * i
jesm a ? iueiä»Kuun«in paremmin
mielit»
itä , e iv ä t uviiac
h e rra t , Kuin ne
,, i hurskaat
»
.
1
t onka
t
i l te koskaan
lienuenmie
het
<uv a its e ! i.,»L ,
•• .
»»vub v»iune»ui.
1 ässä sekaantui pastori selit kirkonmiehet
kuunnella »illoin kuu In- pu...ka- , a t n r . - " i u ,7 'l,
tämään miten hyvät ja rehelliset
- .iva, >1,tuiskun,nUi»,en kysy-, “ ¡ T X Ä a ä n » ± ,* , : ,!;iH
hänen tarkoituksensa todella oli
vat ja miten hän tulee tekemään in ste n kanssa. Ktrkon ovym -:,¡„voinnin perustuksena on it-
kaikkensa
kerätäkseen varoja .essa koitos, valju uautett. esti- leiskuunalli, en kurin,,- iokä k ,v
(
r*HUU*, joka k ».
voidakseen antaa tilaisuuden pa laen seuraahan tutkan kysvmvk- ;<
’ ’ S c ||a ts e k s i, e ta se uhkaa ntel-
rempaan elämään niille naisille sen.
josta teek
pastori
L. n a koko
p elo llä^n
sip y y n pelastui
n ö llä ja kö.n-
se- ] -^
a n k i i v a ä \ n " i i an
jotka sellaista haluavat? Mutta
samalla hän kuitenkin muisti
-K a tu k aa m m e —
—
- 'a ,
mainita, että hänellä ei ole olleti-
kaan aikomusta kiihoillaa naisia j keskinäiseen ymmärrykseen A i- , k-hvi'^en**!*11
‘’’V-1
kaluamaan korkeita viikko,«lk-1 jotuko ,e p a in u a m e itT ta i on ni, ' i , , , -' ' " ' A ; ' " " ; ' " , ? . ' "
koja. tom akseen e.aa ykll.syy- ko teil,a Jikom u*
‘ ' a l t a ^
U X
"
"