Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Jan. 25, 1917)
Sivu kakat toveri T O V E R I etelä-A m erikalle y h teise n ) ty ö v äen liikkeen a u tta m is ta ja k eh ittä m istä . “T äm än jä rje s tö n ta rk o tu k se n a on Lännen suomalaisen työväen äänenkannattaja, ilmestyy Astoriassa, Oregon, e d istä ä A m erikan työväenliikkeen joka päivä, paitsi maanantaina. ju lk isen sa n an jä rje ste lm ä llise k si te TOIMITUSKUNTA: kem istä, niin e ttä kaikki tied onannot W . N. REIVO, A. SALMI, L. MOILANEN, J. MALO, K. E. H EIK K IN EN . tu lisiv a t olem aan enem m än y h te n ä i TOVERI ~ siä, todenm ukaisia ja v irallisia ja (The Comrade) r.iin e ttä y h teisto im in n an k a u tta voi T h e organ of th e F in n ish w orkers in th e W estern S tates. T he only taisiin o tta a työväen leh distön pal F in n ish daily in th e W est. P ublished daily, except M onday, a t A storia, i velukseen p a rh a a t s a a ta v issa olevat O re., by th e W estern W o rk m e n s P ublishing Company. kyvyt ja site n tu o te tta isiin p a rh a ita A dv ertisin g ra te s in effect July l, 1912, 40c p er inch. S pecial d isc o u n t' tuloksia jä rje sty n e e lle työväelle. allow ed fo r la rg e r and continuous ad v ertisem en ts. TOVERI, BOX 99, ASTORIA, OREGON. “ Täm än jä rje stö n ta rk o tu k se n a on __ __________ _______ _____________ AUGUST NIKULA, Manager. jä r je s tä ä ja a u tta a sauom alehti-pro- k a n salliste n ja k a n sa in E n te re d as second-class m ail m a tte r Ju ly IS, 1912, a t th e Post-O ffice a t pagandaa A storia, O regon, under th e A ct of M arch 3rd, 1879. välisten uuioitten hyväksi, ta a ta k se e n niille m ahdollisim m an hy v ät tu lok SUBSCRIPTION RATES: set. IN TH E UNITED STATES AND CANADA: “ T äm än jä rje s tö n ta rk o tu k se n a on F o r 1 y e a r $3.50; F o r 6 M onths, $1.75; For 3 M onths, $1.00; F o r 1 M onth 40c. k ieltä ä tu n n u stu k se n sa ja k a n n a tu k Ilm o tu sh in ta 40c p a lsta tu u m alta. K uolem an-ilm otukset $1.50 k e rta ja sen sa lu o p io järjestö iltä ja kilpailevil m u isto v ärsy iilä $2.00 k erta. Kihlaus-, syntym ä- ja avloliitto-llm otukset 5oc ta jä rje stö iltä . k e rta , h aju taan tieto - ja nim enm uutto-ilm otuK set 25c k e rta , naim a-ilm otuks it $1.50 k e rta , avioero-ilinotukset $1.00 kerta. S eisovat ilm otukset se u ra a v a n “ T äm än jä rje s tö n ta rk o tu k se n a on h in ta lu e tte lo n m ukaan p a lsta tu u m a lta : 1 v. 20c, & v. 20c, 3 kk. 25c, 1 kk. 30c. k ieltä ä tu n n u stu k se n sa sanom alehdil- S a tu n n aisista ilm otuksista tulee rah a n se u ra ta m ukana. E n g la n n in tä, jo tk a k ieltäy ty v ät huom ioonotta k iele stä suom ennetaan vapaasti. m asta ja p a in a tta m a sta virallisia uni- TILA U SH IN N A T YHDYSVALLOISSA JA CANADASSA: o itten uutisia. “T äm än jä rje s tö n ta rk o tu k se n a on 1 vuosikerta $3.50; 6 kuukautta $1.75; 3 kuukautta $1.00; 1 kuukausi 40c SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE: teh d ä kaiken voitavansa todellisen 1 vuosikerta $5.50; 6 kuukautta $3.00. työväenliikkeen ja todellisen työväen- leh distön rak e n tam ise k si niin e ttä Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katujen kulmassa. Telefooni: konttori 365, toini. 832. A m erikan työväenliike olisi m ahdol lisim m an voim akas tu k em aan ty ö läis ten ta iste lu a oikeuksiensa ja vapau ten sa pu o lu stam isessa ja ed istäm i sessä ja työ- sekä e lin eh to jen sa pa- I ra a ta m ise s s a .’’ Yleisäänestys- ja alóte-, oikeus Wyomingiinkin? ASKEL OIKEAAN SUUNTAAN Joskin säännöissä on kohtia. Työväen sanomalehdistöin tner- -iu’s^a pintapuolisesti voi saada \\ vomingin lainlaatijakunnas- sa on parsillaan käsiteltävänä kitystä luokkataistelussa ei voi- scMaisen käsityksen, että kysy- kysymys yleisäänestys- ja aloi da arvioida liian suureksi. Ilman ni>ksessa 011 vain American teoikeuden myöntämisestä kan sitä on työväestö ikäänkuin ha- i’e'ieration of Laborin vanhoilli- salle. Lainlaatijakunta ei kui jallaan oleva armeija, tietämättä sen kannan hyväksyvän lehdis- tenkaan voi suoranaisesti sel ollenkaan miten olisi meneteltä- ^<jn tukeminen, niin sittekäan ei laista lakia laatia, koska se edel vä, miten yhteinen taistelu jär- as'an^a’ta ole siten. Kysymys lyttää perustuslain muutosta, jestettävä. Ja jos missään, niin 1,11 ' a’n siitä, että lehdet joille mutta se voi alistaa kysymyk Amerikassa on työväestö vailla kannatus annetaan, eivät saa tu- sen yleisäänestyksellä päätettä sanomalehdistöä. Vaikkakin työ-(^ea epäileviä järjestöjä, siis väksi ja siitä siellä oikeastaan väestö täällä yleisesti lukee j a ' ovat Pakotettuja pysymään eril- onkin kysymys. tilaa sanomalehtiä, käyttää se läa" Majoittavista pyrkimyksistä, Sikäläiset pata vanhoilliset lain- porvarillisia lehtiä, siten nautti-: l>rkim_\stä on tervehdittävä on inerkk’ siitä, että laatijakunnan jäsenet tietävät, en myrkkyä, jonka vaikutukses- ’IoIla’. että kun se pääsee äänestykselle, ta sen luokkaliike on sellaista itsenaisen sanomalehtitarpeen jä- niin sen laiksi tuleminen on ku selkärangatonta ja hajanaista. ^e^ta ln'ee itsenäisen poliittisen takuinkin varma. Ja siksi siitä vailla todellista luokkahenkeätoiminnankin tarve, loivokaam- nie etta unionistit järkiintyvät onkin niin paljon puhumista. kuin se on. Mikään liike ei menestyä • siihen mennessa siinäkin suh- Laiplaatijakunnassa on joitakin pqrvarillis-vapaamielisiä ja nii ja tuottaa tuloksia muutan kuin teessa niin PalJon’ että Mittyvät den taholta asiaa ajetaan. Kysy voimakkaan sanomalehdistön aA kannattamaan sosialistipuoluetta. mys on nyt siitä, tulevatko sikä vulla. Se on yhtä totta kuin se. : O tta m a tta perustaa omaa jon porvarillis-liberaalista läiset demokraatit täyttämään kin, että olipa’ liike työväestölle kinlaista lupauksensa, jonka tekivät vaa kujnka vaarallinen tahansa, sen ! työväenpuoluetta, josta kuitenkin lien edellä. voitto — ainakin tilapäisesti - lo??ujen ,oPuksi joutuvat liitty- \ leisäänestys- ja aloiteoikeus , on varma jos se vain saa sano- ni^‘an itsenäiseen luökkapolitiik- voittaa hiljoilleen alaa läqsival malehdiston yksimielisen kanna- i kaai1. tioissa. mutta väärin olisi selit tää kansanvaltaisuuden täällä " u n n a amcrikalainen työväes. | Y L Ä LUOKKA KÖY- vastaavassa määrässä kasvavan. tökin näyttää hiljoilleen herää- HÄLISTÖN HYVÄN- Näiden oikeuksien myöntämiften vän siitä horrostilastaan, jossa TEKIJÄNÄ kansalle ei sellaisenaan merkitse se on vuosia uinunut ja raata- ------------- - — kansan vai tai »tumista lain laadin nut, se alkaa käsittää sanoma-' Kehitti mättomimmissä työ- nassa, ellei kansa, s. o. työväestö lehdistön suuren merkityksen läispiireissäkin ollaan jossain valveudu myöskin käyttämään luokkaliikkeen palveluksessa. Sii- i määrin epäselvillä sosialidemok- omaksi hyväkseen niitä oikeuk tä on todistuksena m. m. äsket-, ratien suhtautumisesta yläluok siaan. Alutta vaikka niitä ei a n New \ orkissa pidetty si-f kalaisten hyväntekeväisyystou- osatakaan käyttää läheskään sil kaläisten uuioitten holhonnan ai huihin. Monet yksinkertaiset lä tavalla kuin niitä voitaisi la toimivan n. s. Labor Publicity porvaiisielut ovat jopa täydelleen käyttää, 'niin on niiden olemas järjestön perustava kokous, jossa j ymmalläkin saman asian suh- saolo siltikin tärkeä, sillä ilman puhui m. m. Gompers, antaen teen. Ei ollenkaan käsitetä, niitä ei kansanvaltainen lainlaa- sen lausuntonsa, josta jo ennen miksikä työläiset itse asettuvat dinta voi olla mahdollista. Pal olemme kirjoittaneet. Niin vas- poikkiteloin parempiosaisten y- jon riippuu luonnollisesti siitä, tenmielistä kuin se onkin, täy- rittäessä ojentaa h/ille itselleen minkälaiset nämä oikeudet ovat. tyy Gompersinkin myöntää, että tai heidän osatovereilleen autta- s. o. mitä kaikkea niihin sisäl työväestön on kontrolleerattava' vaa kättään. Ihmettelijäin mie- tyy. Niihin pitäisi sisältyä laki sanomalehdistö jtis se mielii saa- Iestä, joiden joukossa on sen- esitysten aloteoikeus mahdolli da siltä kunnollista palvelusta. J tään sangen usein asian todelli- simman yksinkertaisessa ja käy Ja samalla täytyi hänenkin j sesta laidasta selvilläoleviakin. tännöllisessä muodossa, lainlaati- myöntää, joskin kautta rantain, 1 pitäisi olla yhdentekevää mitä jakunnan laatimien lakien tar etta hauen niin katkerasti vihaa- tietä ja missä tarkoituksessa kastus- ja peruutusoikeus ilman mansa sosialistinen sanomaleh-1 apua annetaan kunhan sitä vain mitään kohtuuttomia ehtoja ja disto on ainoa joka kaikella voi- tulee. Un kuitenkin arvelutta- kaikkien virkailijain takasinkut- mallaan on jokaisessa tyTitaistfe-j vaa kun todellisuudessa tässä- suoikens. siihen luettuna tuoma lussa asettunut tukemaan työläi- kin tapauksessa on siten, että ritkin. Ja kaiken tämän olisi siä. Kokouksessa suunniteltiin syvemmältä asiaan tunkiess t tapahduttava vain yksinkertai uutistoimiston perustamista ja paljastuu, ettei yläluokan hyvän sella äänten enemmistöllä. Min tyovaenlehd.ston tukemista, o i-' tekeväisyystoiminnalla olekaan kälaista lakia \\ yomingissä Ien kysymyksessä erikoisemmin epäitsekkäät tarkoitusperät, vaa;’ suunnitellaan, ei saamistamme } ork CalMn, sikäläisen so- se päinvastoin on lähtöisin pvrki- tiedonannoista käy selville, mut sialistisen päivälehden, jota muu-| myksestä säilyttää nykyisin vai ta ellemme pahasti käsitä väärin ta-mat umot ovatkin jo tukeneet. Uassaolevain luokkaedut edellee « sikäläistä lainlaatijakuntaa, niin Kannattaminen. Liitto hyväksyi kin voimassa parsimalla kaikista liian suuria oikeuksia ei siltä toimintansa ohjeeksi seuraavat pahimpia epäkohtia seka hämäi- liene syytä toivoa. Sikäläinen säännöt: semällä suurten joukkojen su- , työläisten vaara nalaisutis vakuu “ T äm an jä rje stö n pääasiallin en tar- Lntn.. i >«i i. . keinoilla • •„ inia tajuamasta asemansa kar kotus on kaikilla laillisilla . tuslaki on yhtenä esimerkkinä d istä ä A m erikan ty ö v äe n liik e ttä jul ¡juuden perussyitä, sillä niin pian siitä; joskin se xvyomingiläisessä e kisen sanan kau tta. ! kuin nämä saavat silmänsä ke- elämässä oli suuri edistysaskel, "T äm än jä rje stö n ta rk o tu s on pe- konaan auki, on silloin myös niin omalla alallaan on se mitä ru sta a u u tistoim isto tä rk e ä n ä o s a n a | yläluokan valtakauden loppu. puutteellisin ja samaa saattaa e d e lläm a in itu sta työstä. i i -• , , ........................ K aik ella h y v ä n te k e v ä is y y d e n . Täm än jä rje s tö n ta rk o tu s on ke-l . ... . pelätä nytkin kysynnyksessäole- liittää A m erikan työväenlehdiatö U y . : Siten rikolliset tarkoitusperät, vasta laista. teen vaik u tu k seen ja tehokkuuteen. loinen ihminen ei voi toiselle W vomingin työläisten tulisi “ T äm än jä rje s tö n tark o tu k se n a on tehdä hyvää, vaan ainoastaan oi- unioittensa kautta painostaa tä pysyä uskollisena A. F. L :lle ja edis- keutta. Tätä viimemainittua män lain äänestykselle alistamis tä ä jä rje sty n e e n työväen uskollisaut- vaativat sosialidemokratit mu* ta. Se on kaikissa tapauksissa .. ... . ... x ta sitapa ei . yläluokka, eivät edes Täm än jä rje s tö n ta rk o tu k se n a on c saavuttamisen arvoinen. sillä niin pian kuin m ahdollista u lo ttaa i 11 K a u n o s ie ‘ ilt , suostu myöntä- voidaanhan sitte järjestyneenä to im in tan sa k a n sain v ä liste n tieto jen n*ään, vaan sensijaan yrittää joukkona sitä käyttää sikäli kuin levittäm iseen, erik o ise sti silm ällä pi- syytää lokaa ‘‘kansanvillitsijäin'’ osataan. täen yleisam erik alaisen (pohjois- ja I päälle ja herättää työtätekevän No. 21 luokan keskuudessa eripuraisuut kin vain välillisesti ja ne ovat den suojeleminen ei vähin pon kuvia ja h ä ä rä iliv ä t k u ten olisiv at ta ja epäluuloja. < vain tarkkanäköisimpien havait nistuksin onnistu, jollei vain al v a lm ista u tu n e e t am pum aan. M utta jälleen osa e te lä e u ro p a la isia lähti Kaikista harkituinta rikolli tavissa. Un hyvin kuvaava seu- kusyihin käydä käsiksi. Tans suutta on yläluokan puolelta sen raava lausunto, jopa niin ettei kassa on laskettu olevan noi i liikkeelle. P ä ä s tiv ä t villin kiljunnan K ulkueen pääjo u k o t ry h ty iv ä t tek e hyväntekeväisyys työväenluokan se selityksiä kaipaa, joka on an 25,000 kokonaan koditonta ja m ään s a a rro sliik e ttä ja silloin pyssy- erään köyhälistölasteu hoidotonta tai pahatapaista lasta, h u rtilla läh d e ttiin . A ja tte le v a kuu lapsia kohtaan. Silla sen todel nettu päämääristä joilta tuskin viidesosa on erilais lija jä i a ja tte le m a a n , e ttä olivatpa linen tarkoitus on kätketty hurs- huoltoyhdistyksen kaimman ja tekopyhiniman naa sen johtavien ainesten taholta: ten yhdistysten hoidossa. Noin ne te rä s tru s tin p y s s y h u rta t kovin marin taakse, sen uhrit ovat yh ‘Un suuri ja kaunis päämäärä, riittämätöntä yläluokan voimape- k iltte jä ja leik k isä ä joukkoa, kun p ä ä stä v ä t e te lä e u ro p a la ise t ta r ttu teiskunnan heikompia jäseniä ja ¡hana pienokaisille ja edullinen räisinkin hyväntekeväisyystoi- m aan k iv ä ä rie n sä piippuihin, jopa lo jos voitaisiin minta on. sen salatut seuraukset lopullises yhteiskunnalle, p u lta lä h tiv ä t k äp äläm äk een k in . An- ti turmiollisinnnat. Siksi se m}’os saavuttaa se, etteivät nämä tu Nvkvinen t il a n n e o n h i o n u t ’ toihan puh u ja kyllä v ih jauksen, e ttä herättää syvmtä inhoa ja anka hannet kodittomat ja pahantapai erittäin kiitollisen maaperän y lä c te läe u ro p a la iste n ta sk u issa oli puuk- rinta vastustusta köyhälistön va s e t lapset, kun ne tulevat täysi luokan hy väntekeväisvystoimin- koja ja revolvereja. M utta kuularuis- kun kuvakin on so d assa m elkein p a paustaistelijani riveissä. Kun ka kasvuisiksi, tällöin lisäisi isän nalle, koska kunnallinen valta on rem pi ase kuin puukko ja revolveri. pitalismin alkuaikoina koneet te maamme tyytymättömien suurta kokonaisuudessaan yläluokan kä J a olihan h u rtilla k iv ää rejä . P u h u ja kivät mahdolliseksi köyhälistön joukkoa.” sissä ja kunnat ovat senvuoksi ei a in a k a a n sanonut, e ttä ne oliv at Missä määrin toimintatarinoi- kokonaan tai ainakin suurim p u u sta v e is te tty jä p e lä ttim iä , k u ten työn riiston yhä suuremmassa mittakaavassa ei yläluokka saa- sia tuollaiset yksityisestä aloit maksi osaksi laiminlyöneet vel- k u u la ru isk u t p ap erille m a a la ttu ja . V iidentenä jä rje sty n e isy y d e n to d is listamisinnossaan säälinyt edes teesta syntyneet hy väntekeväi- vollisuutLisa huolehtia koettele tu k se n a e s itti puhuja, e ttä kun “Stiil- kaikista nuorimpiakaan lapsia. syysyritykset ovat, sitä osoittaa muksiin joutuneiden jäsentensä t i u s t i ” a n to i m ää räy k se n riis u a la k \ asta kun tuo häikäilemätön m. m. seikka, että kun v. 189; avustamista. Monet sellaisetkin k o laisilta a se e t ja kun en sk n äiseen riisto uhkasi käydä tuhoisaksi Tanskassa astqi voimaan laki, työläiset, jotka ovat tunteneet taloon m entiin riisu m a a n a se ita , siel koko köyhälistön olemassaololle joka määräsi kasvatuslasten hol alennuksen kirouksen joutues lä tuli h e ti p aik alla yksi ruum is, silla ja siten myös kapitalistien tulo honnan kunnille, niin Tanskan saan yläluokan hyväntekeväisyy e te lä e u ro p a la ise t olivat niin hyvin tarjosivat den armosta nauttimaan, ovat jä rje s ty n e itä . jen ehtyminen vastaisuudessa kasvatusyhditykset K uudes jä rje sty n e isy y d e n osotus yhä ilmeisemmäksi, täytyi val- kohta näille apuaan ja useimmat olleet pakoitetut siihen turvau oli lakon siirtä m in e n työm aalle. M en lanömaajain ryhtyä rajoitta kunnat siirsivätkin mielihyvällä tumaan. Tämä erittäinkin sil tiin työhön, m u tta ja tk e ta a n lakkoa. maan lasten työssäkäyttöä vie niille tuon velvollisuutensa. Köö loin, kun kunnat ovat osan omis K ielletään to v erilu o tto k a ik ilta , jo t läpä huolehtimaan jossain mää penhaminassa, jossa sosialide ta velvollisuuksistaan siirtäneet ka e iv ä t liity “su u reen unioon” ja rin muutoinkin työväen suojele mokratit omaavat suuren vaiku yksityisen hyväntekeväisyyden n o u d ata union m ääräy k siä. T eräs- tusvallan kunnalliseen hallin mista. Pyrittiin suunnilleen kannettavaksi, ei niinkään paljon tru s ti k o ro tti p a lk a t 60 p ro se n tilla ja m iehet ovat jä rje s ty n e itä . U nion k o n t samoista syistä ja samoihin tu toon, ei näin menetelty, vaan aineellisten etujen takia, vaan yl to rit ovat auki k a ik issa re n ssin k ai loksiin kuin metsäeläinten rau on kunta itse käynyt käsiksi hoi- läpitääkseen avustusta saavissa voskaupungeissa. S k ä ä p p ie n on tä y oikeuskäsitteeu ty n y t läh te ä m uille m arkkinoille. hoituksella naiden ollessa suku dottomien kövhälistölasten suo- armokäsit teitä jelustyöhön. Yksityisen hyvän asemesta. Mutta nykyisen ti T äm än viim eisen kohdan k u u lle s puuttoon kuolemisen vaarassa. tekeväisyyden avulla, vaikka se lanteen paino on kuitenkin ollut saan a ja tte li täm än k irjo itta ja , e ttä Myöhemmin on tuo suojelustyö valtiolta ja kunnilta saakin huo niin suuri, että hy väntekeväi- m ah tan eek o h an J a a k k o la olla “Stiil- saanut suurempaa kantavuutta mattavaa avustusta ei olekaan syystoiminta ei ole sitä voinut tru s tin ” m a tk u sta v a asiam ies, värvä- lakkaamatta voimistuvan työvä saatu kodittomien, hoidottomien osapuillekaan heikentää, ja sen täk se e n työvoim aa M inensotan rau ta- enliikkeen käydessä siihen tar kaivoksille, vai m uutoinko h än vaan ja pahantapaisten lasten huolto- vuoksi ei tyytymättömyys kun läm pim iä la s k e tte le e , k u ten v a lh e ita molla käsiksi. Mutta vielä mei kysymystä järjestymään edes nallisen vallan omaajia kohtaan sy ö ttä v ä t p a ik a n v ä lity sto im isto je n pi dän päi vinäinniekin harjoitetaan sen tarkoittamaan suuntaan. Ka ole lainkaan pienentynyt. Päin tä jä t ta p a a v a t tehdä. M uistuipa m ie koyhälistölasten työn riistoa val pitalismi sysää nimittäin lak vastoin tuntuu kuin lähenisi leen, kuinka L aw rencen lakon a ik a n a lan kammottavassa mittakaavas kaamatta yhä suurempia lapsi- lakkaamatta näiden tilinteon te rä s tru s tin te h d a sk a u p u n k e ih in P itts- sa. M utta siitä huolimatta eivät Lurgin p iirissä v ä rv ä ttiin I .w .w : Iäi joukkoja kadulle, niin että nii hetki. — O. S. siä lak k o laisia, jo tta teo llisu u d en va yläluokan hvväntekeväisyysliik- ra-arm eijan riv it o lisiv at tä y tty n e e t keet pyri siihen sanallakaan ja e ttä valikoim isen v a ra a olisi ol puuttumaan. Päinvastoin san-i lut te h ta itte n p o rttie n ta k a n a , pelo- gen usein niiden ohjelmassa on , tu k se n a ja todellisen ta rp e e n k in tä y t ’’työtaidon ja työharrastuksen tä jä n ä su u n n a tto m a sti. BUTTEN JAAKKOLA ITÄÄ neen esiliò^ ja astu u jala lla an sen juurruttaminen köyhälistön lap Y lläsan o tu ssap a jo tu lik in k e rro VALLOTTAMASSA. päälle. S am alla tav alla työväenluo tu k si “idän v a llo tta ja n ” puheen si siin. Ne siis pyrkivät rakka- ustyötä tehdessään tuloksiin, jo i L ä n teläisiä to v ere ita h u v ittan ee kankin tulee o tta a h e rra t kiinni. Jos sältö, p a itsi sitä, e ttä p u h u ja e re h ty i m illoin ei p ä ä stä käsiksi suuriin h e r ta voidaan pitää täysin aineelli kuulla, m iten m eidän en tin en J a a k roihin, o tettakoon pienem m ätkin h e r yhdessä k o h d assa m ain itse m a a n , e ttä lakko h ä v ittiin ja häviön a ih e u tti sina, aivan rahassa arvioitavina. kolam m e valloittelee nykyisin itää. rat, heidän vaim onsa ja lapsensa ja lak k o k assan p ienuus ja ulkopuolelta R aivaaja kertoo tä s tä ris tire tk e s tä Ja jos eivät tuossa muodossa seu raav an kohtauksen: tap ettak o o n n e.” tulevan a v u stu k se n niu k k u u s, kun s. luokkaetuja valvovia jotkut hy- Em m e kai ennem m in ole sa ttu n e e t P uhuja sanoi, e ttä täm ä puhe ei s. jä rje s tö an to i e p ä lu o tta m u sla u see n vänte' eväisyysyritykset ole, niin m ainitsem aan, e ttä B utteu Jaak k o la ollut pitkä, m u tta suurenm oinen se lak kokom itealle ja sen le h d e t koh- on niillä jokti muu yhtä itse “ vallottaa itä ä ” nykyään. H än k ie r oli, sillä siin ä uhkui “ valtava luokka teliv at tä tä ta is te lu a korpilakkona. käs tarkoitus. Lseiinmiten siten telee itä v a ltio issa ja p itä ä puheita. viha”, m ikä saatto i itse lakon jo h ta M utta m itäp ä sillä v aik k a lakko in olivat jaakkolalai- ja tk in ym m älle ja häm m ästym ään. h ä v ittiin k in s. s. jä rje s tö n k u n n o tto harjoitetaan uskonnollista propa s W e t orcesterissak ju lista n e et, e ttä kaksi ku u k au tta Ju u ri sillä tavalla el se n tä ä n käy m an m en ettely n vuoksi kun se s itä gandaa ja erittäinkin lahkolaiset siitä p äiv ästä lähtien kun heidän tännössä pitäisi tehdä, h uom autti pu vastoin lo ista v a sti v o ite ttiin i. w. w.- ovat tässä työssä innostuneita. p ro fe e tta n sa a ste lee “vallankum ouk huja, sillä tä ssä y h teisk u n n a ssa ei läise llä k u n n o sta u tu m isella! Suurimman huomion alaisiksi se llisilla '’ kotvillaan kaupungin k a tu se oikein käy päinsä. joutuvat lapset, sillä näitä on ja, h äviää paik k ak u n n an s. s. osasto Toinen tapaus, m ikä o so ttaa lakon “HELLÄÄ HUOLENPITOA” helpoin vastaanottavaisuutensa olem attom iin. Eilen illalla oli ensi- jä rje sty n e isy y ttä , oli se, kun puhuja m äinen puhetilaisuus. P u h etilaisu u S an o taan , e ttä a ja t v a ih tu v a t ja takia muokata erilaisia tarkoitus dessa oli 42 henkeä, jo ista kolm annes itse m eni Ironw oodiin k erä ä m ä ä n e ttä ihm iset m u u ttu v a t niiden m u periä palvelemaan. Tämä työs noin vaan huvin vuoksi, m u tta ei lakkokassaa. S. s. osasto n talo a ei k an a ja se käy täy d elleen to te e n a in a a n n e ttu kansankokouksen p itä m istä kentely on yleistä, mutta siinä a sia n h a rra stu k se sta , p u h e tta kuule varten ennekuin jo h to k u n ta a s ia s ta kin m ikäli “ T he C olorado Fuel and. eivät yläluokan jäsenet huomaa m aan tu lleita. J a tä s s ä p ienessä jou p ä ä ttää . M utta jo h to k u n taa ei sa atu Iron Co.” on kysym yksessä. Vain mitään rikollista. Ja toistaiseksi kossa oli v ieraita W orcesterin ulko koolle. M uutam at olivat m atkoilla ja kolm e-neljä v u o tta s itte n sen kaikki puoleltakin. W o rcesterin suom alaiset on todellisiin uudistuksiin täh työläiset a ja tte le v a t, e ttä ei k an n ata to ise t sa ira ita. P u h u ja sanoi k u tsu p o n n istu k se t k e sk itty iv ä t työläisten- sä a la s polkem iseksi ja siin ä puu täävien liikkeidenkin ollut vai edes u telia isu u tta an ty y d y ttää m ene n een sa k an saa kokon Ironw oodin o- h assa k ä y te ttiin a p u k ein o in a k aik k ia saston talon e teen ja su u n n itelleen sa kea päästä tuohon saastaiseen m ällä sem m oista “ vallankum oukselli e ttä kun kansa kokoontuu, niin ta r a a ’an väkivallan suom ia a s e ita h a l peliin käsiksi, sillä kaikki uskon s u u tta ” kuulem aan, joka y rittä ä yk- lon lahot ovet kyllä pian rev itää n litu k sen u m m ista e ssa k aik elle sil nollisuuden varjossa tapahtuva, sm om aan h ä v ittä ä ja m u rsk ata sitä j paikoH taan pois. Sanoi tu lleen sa Ryt m änsä Silloin oli ty ö lä isiä yllin kyl olipa se todellisuudessa minkä- m itä ty ö läiset pitkien vuosien v a r - |k etyksi kahleisiin ja viedyksi pois lin ja te o liisu u sse isa u sta ei n ä y te tty rella vaivaloisella työllä ovat raken- paik k ak u n n alta, eik ä siis ollut tllai- m iten k ään voitavan läh im m ä ssä tu le luontoista tahansa, on yläluokan taneet, suudessa jo h tam aan tä tä ry n tä y s tä vaisuudessa v ä lttä ä . S ik sip ä työläi- yksimielisen suojeluksen alaise re llä k ä ä n ei ollut m itää n arvoa. Toi- No ja se Ja ak k o la sitten ! T äm än ja siitä ei tu llu t to tta. na ja siis koskematonta. s.n a an h ä n tä p id ettiin kyllä ty ö ssä, k irjo itta ja on kuunnellut hyviä jos K olm as jä rje s ty n e is y y ttä ja luok Un siis erittäin opettavaa tu huonojakin puhujia, m u tta huonoin kavihaa to d istav a tap a u s ilm eni sii m u tta p alk k a m a k se ttiin esim . yl Jaakkola. P ienellä kirkuvalla ää-1 aä( kun e rä s e teläeu ro p alain en lakko- läm ainitun yhtiön p a lv e lu k sessa sil tustua niihin vaikutuksiin, mitä oli n ellään p a a p a tti puhua. Ilm eet m uis-j lainen p id ä tti revolverilla m uutam ia loin kun s a tu ttiin m u istam a an ja nämä laitokset ovat saaneet a i tu ttiv a t am m attip elu rin ilm eitä. N iis kohtelu oli kaikin puolin huonom pi p y ssy h u rttia ja sk ääp p ääm ään m e kaan. Adolf von Bondorff on sä ei näkynyt h a rta u d e sta , vakuutta- nossa olleita suom alaisia ja pak o tti kuin e n tisin ä aik o in a e te lä n pum puli- istu tu k silla h en k io rju u d en reh o ttais- julkaissut erikoisen kirjasen m. ’ aisu u d esta ja in n o stu k se sta jä lk e ä ne peräytym ään. sa. m. tanskalhisisla lastenkodeista kään. N eljäs järjesty n eisy y d e n esim erkki M utta sy tty ip ä s itte n E uropan so ja kasvatusyhdistyksistä ja pal Puineen aiheena oli M innesotan vii- oli se, kun 2,000 k ä s ittä v ä lakkolais- ta ja Y hdysvalloille a u k e n i ra jo tta - jastuu siinäkin olevista tiedois m ekesäinen lakkokaiiakka. P uhuja oli joukkue m arssi H ibbingistä V irgini m aton m ahdollisuus k au p a n k äy n tiin ilm eisesti fonografeeraunut tä tä pu ta yhteiskunnallisiin kysymyk itetta illan to isen sa p erästä. Levy oli aan kuum im pana k esäp äiv än ä m itä sotivien v alto jen k an ssa. N opeasti alka'“ V"‘ «eo.Hsuu.Xi," siin perehtyneelle lukijalle min- rik k in ä in e n ja särisevä. K uulijoita ^ ”e olla V irginiassa olivat p y ssy h u rta t lä y te e n k äy n tiin ja uusia a le ttiin ra käarvoisia mainiiunlaisetkin hy- se n u k u tti ja haukotutti. H a rv a t vastassa, m u tta ne ty y ty iv ät a n ta väutekeväisyy »yritykset ovat. sitä viitsiv ät loppuun saak k a kuun m aan vain m ääräyksen, e ttä e te e n k e u n u tta a y h ten ään . E nnen idästi lännelle v irra n n u t ty ö läistu lv a eh ty Tanskassa ne ovat peräisin nella. A siaan inno stu n eetk in p istä y päin ei en ää saa m arssia. S eu raav an a ja lopulta k a tk e si m iltei ty k k än ä ä n ty iv ä t eteiseen im astak seen tu p a k a s p äivänä jä rje s te ttiin riv it ja lä h d e t 1850-luvulta ja epäilemättä nii ta “hengen n a u tin to a ”. t L a k k o re tte lö itte n a ik a n a oli paikalli den perustajia on kannustanut Se M innesotan lakkokaiiakka, v a tiin siv u k atu ja pitkin valtakadulle. ssa ty öläisiä k a rk o te ttu pois ja toi V altakadulla oli v a sta ssa barrik aad i, työssään ympärillään näkemänsä k u u tti puhuja vähän p äästä, oli jä r teh ty au to ista. N iid en ta k a u a pyssy- s e t oli eläim ellisillä raa k u u k silla sy pohjattoman kurjuuden synnyt je sty n y t lakko. E telä-europalaiset h u rttia. S uom alaisen so itto k u n n an d ä n ju u ria m yöten s u u tu te ttu ja im i k e sta tä s tä oli y h te istu lo k se n a se tämä sääli ja ihmisrakkaus, mut liitty iv ät unioon, kun lakko alkoi. jo h ta ja , joka jo h ti p araadm so itto e ttä m yöskin C oloradon hlilikentillä ta olosuhteiden perussyitä käsit V alittiin iakkokom itea, k u tsu ttiin pu kuntaa, puikki tieh en sä. E hd o tettiin , alkoi olla ty ö lä isistä puute. tämättöminä sekä niiden kahleh- hujia ja v a a tim u k se t e site ttiin kai- e ttä m ennään haulille p itäm ään ko M utta kun ra u ta on kuum a, on vosherroille K uka voisi sanoa, e tte i kousta ja p ro te ste e ra a m aa n . M utta timina, eivät he ole voineet pääs lakko, jo ta ed u staa oikein lakko- e te läe u ro p a la ise t tu liv at esille ja tart- s itä ta o tta v a , ja sik sip ä kun liike tä pintasilitvstä syvemmälle. Si kom itea ja lakkolaisten v aa tim u k se t ruivat p y ssy h u rttie n pyssynpiipuista a ik a m uuttui hyväksi, oli Coloradon h iiliparoonienkin h in n alla m illä ta ten. vaikka tarkoitus olisi ollut kin e s ite tä ä n isäunistölle, ole jä r je s kiinni ja vetivät h u rttia p e rässään . liansa sa a ta v a k aiv o k seu sa k ä y n tiin kin toinen, ovatkin m. m. kaikki ty n y t lakko? J a itse lak k o taistelu T oiset p u h d istiv at kadun kulkuva- L a k o n rik k u reilla se ei ku iten k aan Tanskan lukuisat köyhälistölas- sitten , se se v asta oli jä rje s ty n y ttä paaksi ja niin sitä m entiin eteen p äin . käynyt p ä in sä ja sik sip ä oli a le tta v a taiste lu a! E rään k in k erran , kertoi pu ten huoltoyhdistykset ennemmin huja, m uuan etelä-europalainen työ P y ssy h u rta t a jo iv at au to illaan kul höynälllä e n tisiä ty ö läisiä, jo ita nä kueen ohitse. O livat m atk a lla sa- tu lella, m iekalla ja kidutuk tai myöhemmin joutuneet palve läinen kiipesi H ibbiugin työväentalon m aan p ääm äärään m inne iakkolais- Iällä, silla h ä rk ä k a rsin o lssa o i piinat“ lemaan yhteiskunnallisessa tais ulkoparvekkeelle ja piti sieltä m ur .enkm ma.k, „1, mairi,«,. P ,ss,. Tämä pltle’ ,‘n “ Ì" teellisella en g lan n in k ielellä näin kuu telussa yläluokan etuja valvovia h u rta t h u u teliv at m enuessään, e ttä parooneille, m u tta kun k u lta k a sat luvan puheen: siellä se u ra a v a ssa kaupungissa he tarkoitusperiä. Ne ovat itse to is a a lta olivat erik o ise n h o u k u tte asiassa vallassaolevan järjestel “Kun ro tta m enee työläisen a rk o tta v a t lakkolaisia v astaan kuula- leviä, niin to ista ise k si oli työläisten kuun ja tek ee p esän sä sinne ja ta h S a a v u ttiin kulkueen ta v o i nisk aan isk e ty t k y n n e t irro te tta v a ja män suoranaisia aktiivisia tais- rii arkun ja h aask aa m itä siellä on, ruiskuilla. telem an kaupungin edustalle. Pyssy- ne k ä tk e ttä v ä huolellisesti tassu jen telujärjestöjä, vaikka niiden teos niin työläinen, kun huom aa täm än, h u rta t olivat kokoontuneet e rä ä lle kentelyn seuraukset ilmenevät- ottaa hän rotau pesineen ja poiki- mäelle ja maalailleet kuularuiskujen sisään. T u n n etu im m at y h tiö itte n pal veluksessa olleet ro isto t sekä valtlou
