Sivu kakat
toveri
T O V E R I
etelä-A m erikalle y h teise n )
ty ö v äen
liikkeen a u tta m is ta ja k eh ittä m istä .
“T äm än jä rje s tö n ta rk o tu k se n a on
Lännen suomalaisen työväen äänenkannattaja, ilmestyy Astoriassa, Oregon,
e d istä ä
A m erikan
työväenliikkeen
joka päivä, paitsi maanantaina.
ju
lk
isen
sa
n
an
jä
rje
ste
lm ä llise k si te
TOIMITUSKUNTA:
kem
istä,
niin
e
ttä
kaikki
tied onannot
W . N. REIVO, A. SALMI, L. MOILANEN, J. MALO, K. E. H EIK K IN EN .
tu lisiv a t olem aan enem m än y h te n ä i
TOVERI
~ siä, todenm ukaisia ja v irallisia ja
(The Comrade)
r.iin e ttä y h teisto im in n an k a u tta voi
T h e organ of th e F in n ish w orkers in th e W estern S tates. T he only taisiin o tta a työväen leh distön pal
F in n ish daily in th e W est. P ublished daily, except M onday, a t A storia, i
velukseen p a rh a a t s a a ta v issa olevat
O re., by th e W estern W o rk m e n s P ublishing Company.
kyvyt
ja site n tu o te tta isiin p a rh a ita
A dv ertisin g ra te s in effect July l, 1912, 40c p er inch. S pecial d isc o u n t'
tuloksia jä rje sty n e e lle työväelle.
allow ed fo r la rg e r and continuous ad v ertisem en ts.
TOVERI, BOX 99, ASTORIA, OREGON.
“ Täm än jä rje stö n ta rk o tu k se n a on
__ __________ _______
_____________ AUGUST NIKULA, Manager.
jä r je s tä ä ja a u tta a sauom alehti-pro-
k a n salliste n ja k a n sa in
E n te re d as second-class m ail m a tte r Ju ly IS, 1912, a t th e Post-O ffice a t pagandaa
A storia, O regon, under th e A ct of M arch 3rd, 1879.
välisten uuioitten hyväksi, ta a ta k se e n
niille m ahdollisim m an hy v ät tu lok
SUBSCRIPTION RATES:
set.
IN TH E UNITED STATES AND CANADA:
“ T äm än jä rje s tö n ta rk o tu k se n a on
F o r 1 y e a r $3.50; F o r 6 M onths, $1.75; For 3 M onths, $1.00; F o r 1 M onth 40c.
k ieltä ä tu n n u stu k se n sa ja k a n n a tu k
Ilm o tu sh in ta 40c p a lsta tu u m alta. K uolem an-ilm otukset $1.50 k e rta ja
sen
sa lu o p io järjestö iltä ja kilpailevil
m u isto v ärsy iilä $2.00 k erta. Kihlaus-, syntym ä- ja avloliitto-llm otukset 5oc
ta
jä rje stö iltä .
k e rta , h aju taan tieto - ja nim enm uutto-ilm otuK set 25c k e rta , naim a-ilm otuks it
$1.50 k e rta , avioero-ilinotukset $1.00 kerta. S eisovat ilm otukset se u ra a v a n
“ T äm än jä rje s tö n ta rk o tu k se n a on
h in ta lu e tte lo n m ukaan p a lsta tu u m a lta : 1 v. 20c, & v. 20c, 3 kk. 25c, 1 kk. 30c. k ieltä ä tu n n u stu k se n sa sanom alehdil-
S a tu n n aisista ilm otuksista tulee rah a n se u ra ta m ukana.
E n g la n n in tä, jo tk a k ieltäy ty v ät huom ioonotta
k iele stä suom ennetaan vapaasti.
m asta ja p a in a tta m a sta virallisia uni-
TILA U SH IN N A T YHDYSVALLOISSA JA CANADASSA:
o itten uutisia.
“T äm än jä rje s tö n ta rk o tu k se n a on
1 vuosikerta $3.50; 6 kuukautta $1.75; 3 kuukautta $1.00; 1 kuukausi 40c
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE:
teh d ä kaiken voitavansa todellisen
1 vuosikerta $5.50; 6 kuukautta $3.00.
työväenliikkeen ja todellisen työväen-
leh distön
rak e n tam ise k si niin e ttä
Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katujen kulmassa.
Telefooni: konttori 365, toini. 832.
A m erikan työväenliike olisi m ahdol
lisim m an voim akas tu k em aan ty ö läis
ten ta iste lu a oikeuksiensa ja vapau
ten sa pu o lu stam isessa ja ed istäm i
sessä ja työ- sekä e lin eh to jen sa pa-
I ra a ta m ise s s a .’’
Yleisäänestys- ja alóte-,
oikeus Wyomingiinkin?
ASKEL OIKEAAN
SUUNTAAN
Joskin säännöissä on kohtia.
Työväen sanomalehdistöin tner- -iu’s^a pintapuolisesti voi saada
\\ vomingin lainlaatijakunnas-
sa on parsillaan käsiteltävänä kitystä luokkataistelussa ei voi- scMaisen käsityksen, että kysy-
kysymys yleisäänestys- ja aloi da arvioida liian suureksi. Ilman ni>ksessa 011 vain American
teoikeuden myöntämisestä kan sitä on työväestö ikäänkuin ha- i’e'ieration of Laborin vanhoilli-
salle. Lainlaatijakunta ei kui jallaan oleva armeija, tietämättä sen kannan hyväksyvän lehdis-
tenkaan voi suoranaisesti sel ollenkaan miten olisi meneteltä- ^<jn tukeminen, niin sittekäan ei
laista lakia laatia, koska se edel vä, miten yhteinen taistelu jär- as'an^a’ta ole siten. Kysymys
lyttää perustuslain muutosta, jestettävä. Ja jos missään, niin 1,11 ' a’n siitä, että lehdet joille
mutta se voi alistaa kysymyk Amerikassa on työväestö vailla kannatus annetaan, eivät saa tu-
sen yleisäänestyksellä päätettä sanomalehdistöä. Vaikkakin työ-(^ea epäileviä järjestöjä, siis
väksi ja siitä siellä oikeastaan väestö täällä yleisesti lukee j a ' ovat Pakotettuja pysymään eril-
onkin kysymys.
tilaa sanomalehtiä, käyttää se läa" Majoittavista pyrkimyksistä,
Sikäläiset pata vanhoilliset lain- porvarillisia lehtiä, siten nautti-: l>rkim_\stä on tervehdittävä
on inerkk’ siitä, että
laatijakunnan jäsenet tietävät, en myrkkyä, jonka vaikutukses- ’IoIla’.
että kun se pääsee äänestykselle, ta sen luokkaliike on sellaista itsenaisen sanomalehtitarpeen jä-
niin sen laiksi tuleminen on ku selkärangatonta ja hajanaista. ^e^ta ln'ee itsenäisen poliittisen
takuinkin varma. Ja siksi siitä vailla todellista luokkahenkeätoiminnankin tarve, loivokaam-
nie etta unionistit järkiintyvät
onkin niin paljon puhumista. kuin se on.
Mikään
liike
ei
menestyä
•
siihen mennessa siinäkin suh-
Laiplaatijakunnassa on joitakin
pqrvarillis-vapaamielisiä ja nii ja tuottaa tuloksia muutan kuin teessa niin PalJon’ että Mittyvät
den taholta asiaa ajetaan. Kysy voimakkaan sanomalehdistön aA kannattamaan sosialistipuoluetta.
mys on nyt siitä, tulevatko sikä vulla. Se on yhtä totta kuin se. : O tta m a tta perustaa omaa jon
porvarillis-liberaalista
läiset demokraatit täyttämään kin, että olipa’ liike työväestölle kinlaista
lupauksensa, jonka tekivät vaa kujnka vaarallinen tahansa, sen ! työväenpuoluetta, josta kuitenkin
lien edellä.
voitto — ainakin tilapäisesti - lo??ujen ,oPuksi joutuvat liitty-
\ leisäänestys- ja aloiteoikeus , on varma jos se vain saa sano- ni^‘an itsenäiseen luökkapolitiik-
voittaa hiljoilleen alaa läqsival malehdiston yksimielisen kanna- i kaai1.
tioissa. mutta väärin olisi selit
tää kansanvaltaisuuden täällä " u n n a amcrikalainen työväes. | Y L Ä LUOKKA KÖY-
vastaavassa määrässä kasvavan. tökin näyttää hiljoilleen herää- HÄLISTÖN HYVÄN-
Näiden oikeuksien myöntämiften vän siitä horrostilastaan, jossa
TEKIJÄNÄ
kansalle ei sellaisenaan merkitse se on vuosia uinunut ja raata-
------------- - —
kansan vai tai »tumista lain laadin nut, se alkaa käsittää sanoma-' Kehitti mättomimmissä
työ-
nassa, ellei kansa, s. o. työväestö lehdistön suuren merkityksen läispiireissäkin ollaan jossain
valveudu myöskin käyttämään luokkaliikkeen palveluksessa. Sii- i määrin epäselvillä sosialidemok-
omaksi hyväkseen niitä oikeuk tä on todistuksena m. m. äsket-, ratien suhtautumisesta yläluok
siaan. Alutta vaikka niitä ei a n New \ orkissa pidetty si-f kalaisten
hyväntekeväisyystou-
osatakaan käyttää läheskään sil kaläisten uuioitten holhonnan ai huihin.
Monet yksinkertaiset
lä tavalla kuin niitä voitaisi la toimivan n. s. Labor Publicity porvaiisielut ovat jopa täydelleen
käyttää, 'niin on niiden olemas järjestön perustava kokous, jossa j ymmalläkin saman asian suh-
saolo siltikin tärkeä, sillä ilman puhui m. m. Gompers, antaen teen. Ei ollenkaan käsitetä,
niitä ei kansanvaltainen lainlaa- sen lausuntonsa, josta jo ennen miksikä työläiset itse asettuvat
dinta voi olla mahdollista. Pal olemme kirjoittaneet. Niin vas- poikkiteloin parempiosaisten y-
jon riippuu luonnollisesti siitä, tenmielistä kuin se onkin, täy- rittäessä ojentaa h/ille itselleen
minkälaiset nämä oikeudet ovat. tyy Gompersinkin myöntää, että tai heidän osatovereilleen autta-
s. o. mitä kaikkea niihin sisäl työväestön on kontrolleerattava' vaa kättään. Ihmettelijäin mie-
tyy. Niihin pitäisi sisältyä laki sanomalehdistö jtis se mielii saa- Iestä, joiden joukossa on sen-
esitysten aloteoikeus mahdolli da siltä kunnollista palvelusta. J tään sangen usein asian todelli-
simman yksinkertaisessa ja käy Ja samalla täytyi
hänenkin j sesta laidasta selvilläoleviakin.
tännöllisessä muodossa, lainlaati- myöntää, joskin kautta rantain, 1 pitäisi olla yhdentekevää mitä
jakunnan laatimien lakien tar etta hauen niin katkerasti vihaa- tietä ja missä tarkoituksessa
kastus- ja peruutusoikeus ilman mansa sosialistinen sanomaleh-1 apua annetaan kunhan sitä vain
mitään kohtuuttomia ehtoja ja disto on ainoa joka kaikella voi- tulee. Un kuitenkin arvelutta-
kaikkien virkailijain takasinkut- mallaan on jokaisessa tyTitaistfe-j vaa kun todellisuudessa tässä-
suoikens. siihen luettuna tuoma lussa asettunut tukemaan työläi- kin tapauksessa on siten, että
ritkin. Ja kaiken tämän olisi siä. Kokouksessa suunniteltiin syvemmältä
asiaan tunkiess t
tapahduttava vain yksinkertai uutistoimiston perustamista ja paljastuu, ettei yläluokan hyvän
sella äänten enemmistöllä. Min tyovaenlehd.ston tukemista, o i-' tekeväisyystoiminnalla
olekaan
kälaista
lakia
\\ yomingissä Ien kysymyksessä erikoisemmin epäitsekkäät tarkoitusperät, vaa;’
suunnitellaan, ei saamistamme
} ork CalMn, sikäläisen so- se päinvastoin on lähtöisin pvrki-
tiedonannoista käy selville, mut sialistisen päivälehden, jota muu-| myksestä säilyttää nykyisin vai
ta ellemme pahasti käsitä väärin ta-mat umot ovatkin jo tukeneet. Uassaolevain luokkaedut edellee «
sikäläistä lainlaatijakuntaa, niin Kannattaminen. Liitto hyväksyi kin voimassa parsimalla kaikista
liian suuria oikeuksia ei siltä toimintansa ohjeeksi seuraavat pahimpia epäkohtia seka hämäi-
liene syytä toivoa. Sikäläinen säännöt:
semällä suurten joukkojen su-
,
työläisten vaara nalaisutis vakuu “ T äm an jä rje stö n pääasiallin en tar-
Lntn..
i >«i i. . keinoilla
• •„ inia
tajuamasta asemansa kar
kotus
on
kaikilla
laillisilla
.
tuslaki on yhtenä esimerkkinä
d istä ä A m erikan ty ö v äe n liik e ttä jul ¡juuden perussyitä, sillä niin pian
siitä; joskin se xvyomingiläisessä e kisen
sanan kau tta.
! kuin nämä saavat silmänsä ke-
elämässä oli suuri edistysaskel, "T äm än jä rje stö n ta rk o tu s on pe- konaan auki, on silloin myös
niin omalla alallaan on se mitä ru sta a u u tistoim isto tä rk e ä n ä o s a n a | yläluokan
valtakauden loppu.
puutteellisin ja samaa saattaa e d e lläm
a in itu sta työstä.
i
i
-•
, ,
........................
K aik ella
h y v ä n te k e v ä is y y d e n .
Täm än jä rje s tö n ta rk o tu s on ke-l
.
...
.
pelätä nytkin kysynnyksessäole-
liittää A m erikan työväenlehdiatö U y . :
Siten rikolliset tarkoitusperät,
vasta laista.
teen vaik u tu k seen ja tehokkuuteen. loinen ihminen ei voi toiselle
W vomingin työläisten tulisi “ T äm än jä rje s tö n tark o tu k se n a on tehdä hyvää, vaan ainoastaan oi-
unioittensa kautta painostaa tä pysyä uskollisena A. F. L :lle ja edis- keutta.
Tätä viimemainittua
män lain äänestykselle alistamis tä ä jä rje sty n e e n työväen uskollisaut- vaativat sosialidemokratit mu*
ta. Se on kaikissa tapauksissa
.. ... . ... x
ta sitapa ei . yläluokka, eivät edes
Täm än jä rje s tö n ta rk o tu k se n a on
c
saavuttamisen arvoinen.
sillä
niin pian kuin m ahdollista u lo ttaa i 11 K a u n o s ie ‘ ilt , suostu myöntä-
voidaanhan sitte järjestyneenä
to im in tan sa k a n sain v ä liste n tieto jen n*ään,
vaan sensijaan yrittää
joukkona sitä käyttää sikäli kuin levittäm iseen, erik o ise sti silm ällä pi- syytää lokaa ‘‘kansanvillitsijäin'’
osataan.
täen yleisam erik alaisen (pohjois- ja I päälle ja herättää työtätekevän
No. 21
luokan keskuudessa eripuraisuut kin vain välillisesti ja ne ovat den suojeleminen ei vähin pon kuvia ja h ä ä rä iliv ä t k u ten olisiv at
ta ja epäluuloja.
<
vain tarkkanäköisimpien havait nistuksin onnistu, jollei vain al v a lm ista u tu n e e t am pum aan.
M utta
jälleen
osa
e
te
lä
e
u
ro
p
a
la
isia
lähti
Kaikista harkituinta rikolli tavissa. Un hyvin kuvaava seu- kusyihin käydä käsiksi. Tans
suutta on yläluokan puolelta sen raava lausunto, jopa niin ettei kassa on laskettu olevan noi i liikkeelle. P ä ä s tiv ä t villin kiljunnan
K ulkueen pääjo u k o t ry h ty iv ä t tek e
hyväntekeväisyys työväenluokan se selityksiä kaipaa, joka on an 25,000 kokonaan koditonta ja m ään s a a rro sliik e ttä ja silloin pyssy-
erään
köyhälistölasteu hoidotonta tai pahatapaista lasta, h u rtilla läh d e ttiin . A ja tte le v a kuu
lapsia kohtaan. Silla sen todel nettu
päämääristä joilta tuskin viidesosa on erilais lija jä i a ja tte le m a a n , e ttä olivatpa
linen tarkoitus on kätketty hurs- huoltoyhdistyksen
kaimman ja tekopyhiniman naa sen johtavien ainesten taholta: ten yhdistysten hoidossa. Noin ne te rä s tru s tin p y s s y h u rta t kovin
marin taakse, sen uhrit ovat yh ‘Un suuri ja kaunis päämäärä, riittämätöntä yläluokan voimape- k iltte jä ja leik k isä ä joukkoa, kun
p ä ä stä v ä t
e te lä e u ro p a la ise t
ta r ttu
teiskunnan heikompia jäseniä ja ¡hana pienokaisille ja edullinen räisinkin
hyväntekeväisyystoi- m aan k iv ä ä rie n sä piippuihin, jopa lo
jos voitaisiin minta on.
sen salatut seuraukset lopullises yhteiskunnalle,
p u lta lä h tiv ä t k äp äläm äk een k in . An-
ti turmiollisinnnat. Siksi se m}’os saavuttaa se, etteivät nämä tu
Nvkvinen t il a n n e o n h i o n u t ’ toihan puh u ja kyllä v ih jauksen, e ttä
herättää syvmtä inhoa ja anka hannet kodittomat ja pahantapai erittäin kiitollisen maaperän y lä c te läe u ro p a la iste n ta sk u issa oli puuk-
rinta vastustusta köyhälistön va s e t lapset, kun ne tulevat täysi luokan hy väntekeväisvystoimin- koja ja revolvereja. M utta kuularuis-
kun kuvakin on so d assa m elkein p a
paustaistelijani riveissä. Kun ka kasvuisiksi, tällöin lisäisi isän nalle, koska kunnallinen valta on
rem pi ase kuin puukko ja revolveri.
pitalismin alkuaikoina koneet te maamme tyytymättömien suurta kokonaisuudessaan yläluokan kä J a olihan h u rtilla k iv ää rejä . P u h u ja
kivät mahdolliseksi köyhälistön joukkoa.”
sissä ja kunnat ovat senvuoksi ei a in a k a a n sanonut, e ttä ne oliv at
Missä määrin toimintatarinoi- kokonaan tai ainakin suurim p u u sta v e is te tty jä p e lä ttim iä , k u ten
työn riiston yhä suuremmassa
mittakaavassa ei yläluokka saa- sia tuollaiset yksityisestä aloit maksi osaksi laiminlyöneet vel- k u u la ru isk u t p ap erille m a a la ttu ja .
V iidentenä jä rje sty n e isy y d e n to d is
listamisinnossaan säälinyt edes teesta syntyneet hy väntekeväi- vollisuutLisa huolehtia koettele tu k se n a e s itti puhuja, e ttä kun “Stiil-
kaikista nuorimpiakaan lapsia. syysyritykset ovat, sitä osoittaa muksiin joutuneiden jäsentensä t i u s t i ” a n to i m ää räy k se n riis u a la k
\ asta kun tuo häikäilemätön m. m. seikka, että kun v. 189; avustamista. Monet sellaisetkin k o laisilta a se e t ja kun en sk n äiseen
riisto uhkasi käydä tuhoisaksi Tanskassa astqi voimaan laki, työläiset, jotka ovat tunteneet taloon m entiin riisu m a a n a se ita , siel
koko köyhälistön olemassaololle joka määräsi kasvatuslasten hol alennuksen kirouksen joutues lä tuli h e ti p aik alla yksi ruum is, silla
ja siten myös kapitalistien tulo honnan kunnille, niin Tanskan saan yläluokan hyväntekeväisyy e te lä e u ro p a la ise t olivat niin hyvin
tarjosivat den armosta nauttimaan, ovat jä rje s ty n e itä .
jen ehtyminen vastaisuudessa kasvatusyhditykset
K uudes jä rje sty n e isy y d e n osotus
yhä ilmeisemmäksi, täytyi val- kohta näille apuaan ja useimmat olleet pakoitetut siihen turvau
oli
lakon siirtä m in e n työm aalle. M en
lanömaajain ryhtyä
rajoitta kunnat siirsivätkin mielihyvällä tumaan. Tämä erittäinkin sil tiin työhön, m u tta ja tk e ta a n lakkoa.
maan lasten työssäkäyttöä vie niille tuon velvollisuutensa. Köö loin, kun kunnat ovat osan omis K ielletään to v erilu o tto k a ik ilta , jo t
läpä huolehtimaan jossain mää penhaminassa, jossa sosialide ta velvollisuuksistaan siirtäneet ka e iv ä t liity “su u reen unioon” ja
rin muutoinkin työväen suojele mokratit omaavat suuren vaiku yksityisen
hyväntekeväisyyden n o u d ata union m ääräy k siä. T eräs-
tusvallan
kunnalliseen
hallin
mista.
Pyrittiin
suunnilleen
kannettavaksi, ei niinkään paljon tru s ti k o ro tti p a lk a t 60 p ro se n tilla ja
m iehet ovat jä rje s ty n e itä . U nion k o n t
samoista syistä ja samoihin tu toon, ei näin menetelty, vaan aineellisten etujen takia, vaan yl to rit ovat auki k a ik issa re n ssin k ai
loksiin kuin metsäeläinten rau on kunta itse käynyt käsiksi hoi- läpitääkseen avustusta saavissa voskaupungeissa. S k ä ä p p ie n on tä y
oikeuskäsitteeu ty n y t läh te ä m uille m arkkinoille.
hoituksella naiden ollessa suku dottomien kövhälistölasten suo- armokäsit teitä
jelustyöhön.
Yksityisen
hyvän
asemesta. Mutta nykyisen ti T äm än viim eisen kohdan k u u lle s
puuttoon kuolemisen vaarassa.
tekeväisyyden
avulla,
vaikka
se
lanteen paino on kuitenkin ollut saan a ja tte li täm än k irjo itta ja , e ttä
Myöhemmin on tuo suojelustyö
valtiolta ja kunnilta saakin huo niin suuri, että hy väntekeväi- m ah tan eek o h an J a a k k o la olla “Stiil-
saanut suurempaa kantavuutta
mattavaa avustusta ei olekaan syystoiminta ei ole sitä voinut tru s tin ” m a tk u sta v a asiam ies, värvä-
lakkaamatta voimistuvan työvä
saatu kodittomien, hoidottomien osapuillekaan heikentää, ja sen täk se e n työvoim aa M inensotan rau ta-
enliikkeen käydessä siihen tar
kaivoksille, vai m uutoinko h än vaan
ja pahantapaisten lasten huolto- vuoksi ei tyytymättömyys kun läm pim iä la s k e tte le e , k u ten v a lh e ita
molla käsiksi. Mutta vielä mei
kysymystä
järjestymään edes nallisen vallan omaajia kohtaan sy ö ttä v ä t p a ik a n v ä lity sto im isto je n pi
dän päi vinäinniekin harjoitetaan
sen tarkoittamaan suuntaan. Ka ole lainkaan pienentynyt. Päin tä jä t ta p a a v a t tehdä. M uistuipa m ie
koyhälistölasten työn riistoa val
pitalismi sysää nimittäin lak vastoin tuntuu kuin lähenisi leen, kuinka L aw rencen lakon a ik a n a
lan kammottavassa mittakaavas
kaamatta yhä suurempia lapsi- lakkaamatta
näiden tilinteon te rä s tru s tin te h d a sk a u p u n k e ih in P itts-
sa. M utta siitä huolimatta eivät
Lurgin p iirissä v ä rv ä ttiin I .w .w : Iäi
joukkoja kadulle, niin että nii hetki. — O. S.
siä lak k o laisia, jo tta teo llisu u d en va
yläluokan hvväntekeväisyysliik-
ra-arm eijan riv it o lisiv at tä y tty n e e t
keet pyri siihen sanallakaan
ja e ttä valikoim isen v a ra a olisi ol
puuttumaan. Päinvastoin san-i
lut te h ta itte n p o rttie n ta k a n a , pelo-
gen usein niiden ohjelmassa on
, tu k se n a ja todellisen ta rp e e n k in tä y t
’’työtaidon ja työharrastuksen
tä jä n ä su u n n a tto m a sti.
BUTTEN JAAKKOLA ITÄÄ
neen esiliò^ ja astu u jala lla an sen
juurruttaminen köyhälistön lap
Y lläsan o tu ssap a jo tu lik in k e rro
VALLOTTAMASSA.
päälle. S am alla tav alla työväenluo tu k si “idän v a llo tta ja n ” puheen si
siin.
Ne siis pyrkivät rakka-
ustyötä tehdessään tuloksiin, jo i L ä n teläisiä to v ere ita h u v ittan ee kankin tulee o tta a h e rra t kiinni. Jos sältö, p a itsi sitä, e ttä p u h u ja e re h ty i
m illoin ei p ä ä stä käsiksi suuriin h e r
ta voidaan pitää täysin aineelli kuulla, m iten m eidän en tin en J a a k roihin, o tettakoon pienem m ätkin h e r yhdessä k o h d assa m ain itse m a a n , e ttä
lakko h ä v ittiin ja häviön a ih e u tti
sina, aivan rahassa arvioitavina. kolam m e valloittelee nykyisin itää. rat, heidän vaim onsa ja lapsensa ja lak
k o k assan p ienuus ja ulkopuolelta
R aivaaja kertoo tä s tä ris tire tk e s tä
Ja jos eivät tuossa muodossa seu raav an kohtauksen:
tap ettak o o n n e.”
tulevan a v u stu k se n niu k k u u s, kun s.
luokkaetuja valvovia jotkut hy- Em m e kai ennem m in ole sa ttu n e e t
P uhuja sanoi, e ttä täm ä puhe ei s. jä rje s tö an to i e p ä lu o tta m u sla u see n
vänte' eväisyysyritykset ole, niin m ainitsem aan, e ttä B utteu Jaak k o la ollut pitkä, m u tta suurenm oinen se lak kokom itealle ja sen le h d e t koh-
on niillä jokti muu yhtä itse “ vallottaa itä ä ” nykyään. H än k ie r oli, sillä siin ä uhkui “ valtava luokka teliv at tä tä ta is te lu a korpilakkona.
käs tarkoitus. Lseiinmiten siten telee itä v a ltio issa ja p itä ä puheita. viha”, m ikä saatto i itse lakon jo h ta M utta m itäp ä sillä v aik k a lakko
in olivat jaakkolalai- ja tk in ym m älle ja häm m ästym ään. h ä v ittiin k in s. s. jä rje s tö n k u n n o tto
harjoitetaan uskonnollista propa s W e t orcesterissak
ju lista n e et, e ttä kaksi ku u k au tta Ju u ri sillä tavalla el se n tä ä n käy m an m en ettely n vuoksi kun se s itä
gandaa ja erittäinkin lahkolaiset siitä p äiv ästä lähtien kun heidän tännössä pitäisi tehdä, h uom autti pu vastoin lo ista v a sti v o ite ttiin i. w. w.-
ovat tässä työssä innostuneita. p ro fe e tta n sa a ste lee “vallankum ouk huja, sillä tä ssä y h teisk u n n a ssa ei läise llä k u n n o sta u tu m isella!
Suurimman huomion alaisiksi se llisilla '’ kotvillaan kaupungin k a tu se oikein käy päinsä.
joutuvat lapset, sillä näitä on ja, h äviää paik k ak u n n an s. s. osasto
Toinen tapaus, m ikä o so ttaa lakon
“HELLÄÄ HUOLENPITOA”
helpoin
vastaanottavaisuutensa olem attom iin. Eilen illalla oli ensi- jä rje sty n e isy y ttä , oli se, kun puhuja
m äinen puhetilaisuus.
P u h etilaisu u
S an o taan , e ttä a ja t v a ih tu v a t ja
takia muokata erilaisia tarkoitus dessa oli 42 henkeä, jo ista kolm annes itse m eni Ironw oodiin k erä ä m ä ä n e ttä ihm iset m u u ttu v a t niiden m u
periä palvelemaan. Tämä työs noin vaan huvin vuoksi, m u tta ei lakkokassaa. S. s. osasto n talo a ei k an a ja se käy täy d elleen to te e n a in a
a n n e ttu kansankokouksen p itä m istä
kentely on yleistä, mutta siinä a sia n h a rra stu k se sta , p u h e tta kuule varten ennekuin jo h to k u n ta a s ia s ta kin m ikäli “ T he C olorado Fuel and.
eivät yläluokan jäsenet huomaa m aan tu lleita. J a tä s s ä p ienessä jou p ä ä ttää . M utta jo h to k u n taa ei sa atu Iron Co.” on kysym yksessä. Vain
mitään rikollista. Ja toistaiseksi kossa oli v ieraita W orcesterin ulko koolle. M uutam at olivat m atkoilla ja kolm e-neljä v u o tta s itte n sen kaikki
puoleltakin. W o rcesterin suom alaiset
on todellisiin uudistuksiin täh työläiset a ja tte le v a t, e ttä ei k an n ata to ise t sa ira ita. P u h u ja sanoi k u tsu p o n n istu k se t k e sk itty iv ä t työläisten-
sä a la s polkem iseksi ja siin ä puu
täävien liikkeidenkin ollut vai edes u telia isu u tta an ty y d y ttää m ene n een sa k an saa kokon Ironw oodin o- h assa k ä y te ttiin a p u k ein o in a k aik k ia
saston talon e teen ja su u n n itelleen sa
kea päästä tuohon saastaiseen m ällä sem m oista “ vallankum oukselli e ttä kun kansa kokoontuu, niin ta r a a ’an väkivallan suom ia a s e ita h a l
peliin käsiksi, sillä kaikki uskon s u u tta ” kuulem aan, joka y rittä ä yk- lon lahot ovet kyllä pian rev itää n litu k sen u m m ista e ssa k aik elle sil
nollisuuden varjossa tapahtuva, sm om aan h ä v ittä ä ja m u rsk ata sitä j paikoH taan pois. Sanoi tu lleen sa Ryt m änsä Silloin oli ty ö lä isiä yllin kyl
olipa se todellisuudessa minkä- m itä ty ö läiset pitkien vuosien v a r - |k etyksi kahleisiin ja viedyksi pois lin ja te o liisu u sse isa u sta ei n ä y te tty
rella vaivaloisella työllä ovat raken- paik k ak u n n alta, eik ä siis ollut tllai- m iten k ään voitavan läh im m ä ssä tu le
luontoista tahansa, on yläluokan taneet,
suudessa jo h tam aan tä tä ry n tä y s tä vaisuudessa v ä lttä ä . S ik sip ä työläi-
yksimielisen suojeluksen alaise
re llä k ä ä n ei ollut m itää n arvoa. Toi-
No ja se Ja ak k o la sitten ! T äm än ja siitä ei tu llu t to tta.
na ja siis koskematonta.
s.n a an h ä n tä p id ettiin kyllä ty ö ssä,
k irjo itta ja on kuunnellut hyviä jos
K olm as jä rje s ty n e is y y ttä ja luok
Un siis erittäin opettavaa tu huonojakin puhujia, m u tta huonoin kavihaa to d istav a tap a u s ilm eni sii m u tta p alk k a m a k se ttiin esim . yl
Jaakkola. P ienellä kirkuvalla ää-1 aä( kun e rä s e teläeu ro p alain en lakko- läm ainitun yhtiön p a lv e lu k sessa sil
tustua niihin vaikutuksiin, mitä oli
n ellään p a a p a tti puhua. Ilm eet m uis-j lainen p id ä tti revolverilla m uutam ia loin kun s a tu ttiin m u istam a an ja
nämä laitokset ovat saaneet a i tu ttiv a t am m attip elu rin ilm eitä. N iis
kohtelu oli kaikin puolin huonom pi
p y ssy h u rttia ja sk ääp p ääm ään m e
kaan. Adolf von Bondorff on sä ei näkynyt h a rta u d e sta , vakuutta- nossa olleita suom alaisia ja pak o tti kuin e n tisin ä aik o in a e te lä n pum puli-
istu tu k silla h en k io rju u d en reh o ttais-
julkaissut erikoisen kirjasen m. ’ aisu u d esta ja in n o stu k se sta jä lk e ä ne peräytym ään.
sa.
m. tanskalhisisla lastenkodeista kään.
N eljäs järjesty n eisy y d e n esim erkki
M utta sy tty ip ä s itte n E uropan so
ja kasvatusyhdistyksistä ja pal Puineen aiheena oli M innesotan vii- oli se, kun 2,000 k ä s ittä v ä lakkolais- ta ja Y hdysvalloille a u k e n i ra jo tta -
jastuu siinäkin olevista tiedois m ekesäinen lakkokaiiakka. P uhuja oli joukkue m arssi H ibbingistä V irgini m aton m ahdollisuus k au p a n k äy n tiin
ilm eisesti fonografeeraunut tä tä pu
ta yhteiskunnallisiin kysymyk itetta illan to isen sa p erästä. Levy oli aan kuum im pana k esäp äiv än ä m itä sotivien v alto jen k an ssa. N opeasti
alka'“ V"‘
«eo.Hsuu.Xi,"
siin perehtyneelle lukijalle min- rik k in ä in e n ja särisevä. K uulijoita ^ ”e
olla
V irginiassa olivat p y ssy h u rta t lä y te e n k äy n tiin ja uusia a le ttiin ra
käarvoisia mainiiunlaisetkin hy- se n u k u tti ja haukotutti. H a rv a t vastassa, m u tta ne ty y ty iv ät a n ta
väutekeväisyy »yritykset
ovat. sitä viitsiv ät loppuun saak k a kuun m aan vain m ääräyksen, e ttä e te e n k e u n u tta a y h ten ään . E nnen idästi
lännelle v irra n n u t ty ö läistu lv a eh ty
Tanskassa ne ovat peräisin nella. A siaan inno stu n eetk in p istä y päin ei en ää saa m arssia. S eu raav an a ja lopulta k a tk e si m iltei ty k k än ä ä n
ty iv ä t eteiseen im astak seen tu p a k a s p äivänä jä rje s te ttiin riv it ja lä h d e t
1850-luvulta ja epäilemättä nii ta “hengen n a u tin to a ”. t
L a k k o re tte lö itte n a ik a n a oli paikalli
den perustajia on kannustanut Se M innesotan lakkokaiiakka, v a tiin siv u k atu ja pitkin valtakadulle. ssa ty öläisiä k a rk o te ttu pois ja toi
V altakadulla oli v a sta ssa barrik aad i,
työssään ympärillään näkemänsä k u u tti puhuja vähän p äästä, oli jä r teh ty au to ista. N iid en ta k a u a pyssy- s e t oli eläim ellisillä raa k u u k silla sy
pohjattoman kurjuuden synnyt je sty n y t lakko. E telä-europalaiset h u rttia. S uom alaisen so itto k u n n an d ä n ju u ria m yöten s u u tu te ttu ja im i
k e sta tä s tä oli y h te istu lo k se n a se
tämä sääli ja ihmisrakkaus, mut liitty iv ät unioon, kun lakko alkoi. jo h ta ja , joka jo h ti p araadm so itto e ttä m yöskin C oloradon hlilikentillä
ta olosuhteiden perussyitä käsit V alittiin iakkokom itea, k u tsu ttiin pu kuntaa, puikki tieh en sä. E hd o tettiin , alkoi olla ty ö lä isistä puute.
tämättöminä sekä niiden kahleh- hujia ja v a a tim u k se t e site ttiin kai- e ttä m ennään haulille p itäm ään ko M utta kun ra u ta on kuum a, on
vosherroille K uka voisi sanoa, e tte i kousta ja p ro te ste e ra a m aa n . M utta
timina, eivät he ole voineet pääs lakko, jo ta ed u staa oikein lakko- e te läe u ro p a la ise t tu liv at esille ja tart- s itä ta o tta v a , ja sik sip ä kun liike
tä pintasilitvstä syvemmälle. Si kom itea ja lakkolaisten v aa tim u k se t ruivat p y ssy h u rttie n pyssynpiipuista a ik a m uuttui hyväksi, oli Coloradon
h iiliparoonienkin h in n alla m illä ta
ten. vaikka tarkoitus olisi ollut kin e s ite tä ä n isäunistölle, ole jä r je s kiinni ja vetivät h u rttia p e rässään . liansa
sa a ta v a k aiv o k seu sa k ä y n tiin
kin toinen, ovatkin m. m. kaikki ty n y t lakko? J a itse lak k o taistelu T oiset p u h d istiv at kadun kulkuva- L a k o n rik k u reilla se ei ku iten k aan
Tanskan lukuisat köyhälistölas- sitten , se se v asta oli jä rje s ty n y ttä paaksi ja niin sitä m entiin eteen p äin . käynyt p ä in sä ja sik sip ä oli a le tta v a
taiste lu a! E rään k in k erran , kertoi pu
ten huoltoyhdistykset ennemmin huja, m uuan etelä-europalainen työ P y ssy h u rta t a jo iv at au to illaan kul höynälllä e n tisiä ty ö läisiä, jo ita nä
kueen ohitse.
O livat m atk a lla sa-
tu lella, m iekalla ja kidutuk
tai myöhemmin joutuneet palve läinen kiipesi H ibbiugin työväentalon m aan p ääm äärään m inne iakkolais- Iällä,
silla h ä rk ä k a rsin o lssa o i piinat“
lemaan yhteiskunnallisessa tais ulkoparvekkeelle ja piti sieltä m ur .enkm ma.k, „1, mairi,«,. P ,ss,. Tämä
pltle’ ,‘n “ Ì"
teellisella
en
g
lan
n
in
k
ielellä
näin
kuu
telussa yläluokan etuja valvovia
h u rta t h u u teliv at m enuessään, e ttä
parooneille, m u tta kun k u lta k a sat
luvan
puheen:
siellä
se u ra a v a ssa kaupungissa he
tarkoitusperiä. Ne ovat itse
to is a a lta olivat erik o ise n h o u k u tte
asiassa vallassaolevan järjestel “Kun ro tta m enee työläisen a rk o tta v a t lakkolaisia v astaan kuula- leviä, niin to ista ise k si oli työläisten
kuun ja tek ee p esän sä sinne ja ta h
S a a v u ttiin kulkueen ta v o i
nisk aan isk e ty t k y n n e t irro te tta v a ja
män suoranaisia aktiivisia tais- rii arkun ja h aask aa m itä siellä on, ruiskuilla.
telem an kaupungin edustalle. Pyssy-
ne
k ä tk e ttä v ä huolellisesti tassu jen
telujärjestöjä, vaikka niiden teos niin työläinen, kun huom aa täm än, h u rta t olivat kokoontuneet e rä ä lle
kentelyn seuraukset
ilmenevät- ottaa hän rotau pesineen ja poiki- mäelle ja maalailleet kuularuiskujen
sisään. T u n n etu im m at y h tiö itte n pal
veluksessa olleet ro isto t sekä valtlou