Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Jan. 4, 1917)
No. 3 TO V ER I Ip ö v lM i * I n sa kannattaja, Ilmestyy Aatorlaaas» Oregon, joka päivä, paita! Maanantaina. TOIMITUSKUNTA: . N. REIVÖ— A. SALM I—-L. M O ILA N EN —J. M A LO— K. E. H E IK K IN E N TOVERI (Tiia Dally Comrade) —- Orgia of the Finnish Workers in the Western States. The Only Daily in me Wesu Published Daily, Except Munday, at Aatuna, hy the Weatern Workmen’» Publishing Company. Advertising Ratea in etlect July 1, lv 12, eue per inch, special discount for larger and continuous advertisements. TOVERI, BOX M, AS TU HIK, OREGON. _______________________ AUGUST NIKULA, Manager. aa aecond class matter July 18, 1913, at the Post-Office at Oregon, Under me Act oi March ira, lòia. SUBSCRIPTION RATES: IN U N IT E D STATES ANO CANADA: » .5 0 ; For « Month*, <L75; For 8 Month», «LUO; For 1 Month «uc. limoitushinta 40c paiatatuumalta. Kuoieman-umoitukaet »1.6U Merta ja äaulatovärsyillä |1UU Merta. Kihiaua-, syntymä- ja avioliitto-ilmoitukset 5Uo kerta* halataaatieto- ja nimenmuutto-iimoitusset 25c Merta, naimaiimoitukset SL50 kerta, avioero-ilmoitukset <1.00 Merta, seisovat ilmoitukset seuraavan hlntaiuetteion mahaan paiatatuumalta: 1 v. 20e, v. 20c, 3 kk. z&e, l in» «un > H a llin n e isi stä ilmoituksista tulee rahan seurata mukun^, Bnglannln- auomennetaau vapaasti. T IL A U S H IN N A T YHDYSVALLOISSA JA CANADA8SA: SUO; S kuukautta <1.76; S kuukautta <1.00; 1 kuukausi 40c. SUOMEEN JA M UUALLE U LK O M A ILLE; 1 vuosikerta » .5 0 ; 6 kuukautta <3.00. sijaitsee Winnen Ja Duane katujen kulmassa. Telefooni: konttori 3 » , toi m. 832. Kun vaihdemiehet sai vat kahdeksan-tun- nin työpäivän centers) ja oppilaitoksille on lä hetetty kehoitus lähettää erikois- ednstajiaan tähän konferenssiin ja ottaa osaa tämän pulman tut kimiseen ja edelleen ohjelman luomiseen joka voidaan ottaa a- jettavaksi ja ajaa tehokkaasti kaikissa näissä valtioissa.” Kuten näkyy, on. tarkoitus si vuuttaa sosialistijärjestön kon trollin ja luokkarajat ja perustaa uusi järjestö, jonka yhteydessä porvareillakin on vapaa toimin tamahdollisuus. Kaikki ilman eroituksetta voivat työskenneHä yhdessä täydellisen sopusoinnun vallitessa ja koko länsi vallataan kaikkine edistysmielisyyksiineen porvareille. 'Meistä on tuntunut jo pitem män aikaa siltä, että eräät Cali fornian sosialistipuolueeseen kuuluvat ajavat asioita, joita ei pitäisi ajaa. Ja nyt se näyttää käyvän vallan selväksi. Jos lä n nen valtioissa aiotaan ajaa työ läisten etuja luokkarajojen pe rusteella, niin mitään kokoo- muskonferenssia ei ole pidettävä suunnitelmien ja ohjelmien luo miseksi. Onhan täällä sosialis- tipuolue jokaisessa valtiossa; siinä se järjestö jonka puitteis sa vain voidaan ajaa niitä asi- oita, joita työväestön etujen ta kia on ajettava. M utta tarkoi tuksena on muodostaa jonkinlai nen puolueeton järjestö, johon nähtävästi sulautettaisi niin so- sialistiosastot, kuin muutkin jär jestöt. Sellaisista kökomushal- linnoista on kaikin mokomin kieltäydyttävä. Californian to verien tulisi pitää silmänsä auki näiden hommien suhteen, eikä! haittaisi vaikka niistä ilm oittaisi! toisinaan tännekin. mämme tuli»! oikeudenmukaisesti ja järkevästi järjestetyksi" Ja että me voisimme välttää muiden “valeystä- vien”, “kavaluuden ja kavalluksen , sekä ainiaaksi selviytyä kaikista kennuttaa "Charliemme" ampuma- ja suuntariidoista, entisistä ja tulevista. Jaa-ah, emmekö hellykin ja avaa tykkitehtaansa—!! SIELTÄ j a TÄÄLTÄ Edellämainittu International TERÄS-TRUSTIN PRESIDENTTI School of Social Economy on SUVAINNUT PUHUA. S am alla kun te rä s p re s id e n ttim m e a u liis ti p o rtte ja m m e ? tietääksemme W alter Thomas A m erikan p orhojen “L o tu s” nim i m aan Kenties sen tekisimmekin. ellei tu le v a isu u d e n m aa laa m itä Millsin omistama ja* ylläpitämä, nen se u ra p iti to rs ta in a , jouluk. 21 k auneim m illa v ä re illä ja sam alla jokainen lapsi huutaisi säikähiynee- joten hänellä siis täytyy olla p. te r ä s tr u s tin p resid e n tin , C h arles kun h än v a k u u tta a , e ttä tä m ä n «so johtajan asema tätä uutta jär M. Schw abin k u n n iak si ju h la p ä iv ä l dan .lu o m a a h y v in v o in tia tu le e s e u n ä:— S illä on k ä ä rm e h ih a s s a ! jestöäkin suunnitellessa, ellei ko lisen ja noilla p ä iv ä llisillä tie te n k in ra a m a a n to d ellin en rau h a n to irn ie u ku Juhan-Kustaa. oli saap u v illa k a ik k ia A m erik an su u r ko juttu ole sanomalehtiankka, koistus, h än to k i n ä k e e yhden m us teollisuuden e ri h a a ro ja e d u sta v ia ta n pilkun m u u te n v a lo isa ssa tu le PELLON JA KODIN TOIMITTAJA jota emme kuitenkaan usko. T u n henkilöitä. L u o n n o llisestik a a n sie ltä v a isu u d e n k u v a ssa a n , jo k a s a a tta a tuu käsittämättömälle että joku e iv ä t m iten k ä ä n voineet olla poissa MUUTTAA FARMILLEEN. tu rm e lla koko m a a la u k se n so p u so in Jo u lu k . 24 p. p itä m ä s s ä ä n k o k o u k niinkin tunnettu jäsen puoluees ne h en kilöt, jo itte n h a rra s tu k s e t ta nun. T äm ä m u sta tä p lä on ty ö lä iste n s e ssa p ä ä tti T y ö m ie h e n jo h to k u n ta samme kuin Mills on, olisi sel valla ta i to isella k e s k itty v ä t teräs- jä rje s ty m in e n . “ Get rid of th e labor laisen homman etunenässä, jonka tru s tiin ja jo tk a siin ä täm ä n vuosi a g ita to rs ” (V a p a u ttak a a m m e itse m y k sim ie lise sti su o stu a P e lto ja Koti- leh d en to im itta ja n W m . M a rttila n tarkoituksena on edistää sitä sad an voitoja tu o v an ih m elap sen n ä m e n o ista työväen k iih o tta jis ta ), h u u pyyntöön, e ttä h ä n s a is i m u u tta a “vapaamielisyyttä”, joka on val kevät. N äissä p iire issä su u re lla k u n ta a “C h a rlie ” p u h e e ssa a n k u u lijo il lä n n ille e n (R ock, M ich.) s ie ltä p ä in n io itu k sella m ain ita a n “ pennsylvania- lalla lännellä. Mikäli täkäläinen laisen B eth le h e m in ” nim i, e ik ä ih leen, jo is s a se ta p a a m y rsk y isä n to im itta m a a n le h te ä . K un p ä ä ta rk o - työväestö on kysymyksessä, ei m ekään, sillä onhan sen o sa k k e itte n v a sta k a iju n . “A las k iih o tta ja t! Ne tu k se n a y h tiö n jo h to k u n n a lla , s a 1 ov at n iitä, jo tk a s a a tta v a t ty ö lä ise t se ollenkaan kaipaa sellaista "va arv o k o h o n n u t — 26: s ta läh e s 600 ty y ty m ättö m ik si, ja jo tk a n ä ille y h m oin kuin to im itta ja lla k in , on sa n o paamielisyyttä” eikä lainlaadin- nykyisen tila n te e n a ik a n a . — Jum a- d isty m istä s a a rn a a v a t j a n ä m ä la k tu n leh d en tila a jie n m a h d o llisim m an ta r k k a p a lv e lem in en ja kun taa jota sille täällä tyrkytetään loiden Juhiittiin slta miestä> j°ka oli koihin ja m u ihinkin ta is te lu ih in k ii M a rttila “ m a a h e u k is e n ä ” ja m aaelä- _ ..- , ■ , B etlehem in te rä sy h tiö n s a a tta n u t h o tta v a t. A las a g ita a tto rit! Ne eiv ät porvariston • ja « i i yhteishyvän har- ' ry .... ... ............. . h ty m ä än “ siu n a u sta tu o ttav ie n h alu a m itä ä n s o ta v a iu stu k s ia , ei so m ään y le e n sä h a rja a n tu n e e n a h a lu si p ä ä s tä h ilja is e e n e lä m ä ä n , jo ss a voi rastajien taholta. 'Me olemme • ty k k ien v a lm istu k see n ja site n väl dan eik ä ra u h a n a ik a n a . Ne e iv ä t kyllä joskus lukeneet eräästä a lis tu tta n u t laito k se t, jo itte n rinnal- h a lu a m in k ä ä n n äk ö istä uusia k a n u u si k a ik e n e n e rg ia n s a u h r a ta tila a Los Angelesissa toimivasta yh la k u u lu isu u tta s a a v u tta n e e t Krup- noita, ei k u u sito ista tu u m a isia , e ik ä jie n h y v ä k si ja sa m a lla its e k ä y tä n distyksestä, joka ottaa urakalla pin te h ta a t jä ä v ä t aiv an varjoon. V. m u u n k aan laisia. Ne e iv ä t m yöskään n ö llise sti k o keilla, .s ik ä li k u in se on m ah d o llista , sa m o ja a s io ita n iis tä k ir vallatakseen esim. kunnallishalli- 1915 — niin e rik o ise sti p a in o ste ttiin h a lu a s o ta ta rp e ita ei k o tim a ista eik ä jo itta a , h y v ä k s y ttiin m u u to s y k sim ie — oli täm ä n yhtiön p alv elu k sessa tukset sosialistipuolueen valtaan 23,000 ty ö lä istä , m u tta v. 1916 .yli u lk o m a ista k aa n ta r v e tta v a rte n . Ne lisesti. ja muistaaksemme siinäkin ilme 70,000, ja tä llä a ik a a on o sa k k e itte n tu rm e le v a t hyvinvoinnin! Ne s a a tta P ello n - j a K odin to im itta ja n h a r v at o sa k k e itte n h in n an lask e m aa n ni Millsin nimi. Eiköhän sikä- arvo, k u ten jo ä sk en h u o m a u te tu in 600: s ta 26 :een ta k a isin . A las työ ra s tu k s e n a o n k in to im itta a le h te ä m ah d o llisim m an k a n s a n ta ju is e s ti ja laisc,lä valtiojärjestolla olisi jo kin, n o u ssu t pilviin saak k a. Ä lkääm väen k iih o tta ja t! ” syytä tarttua asiaan ja osoittaa me siis m illään m uotoa v äittäk ö , Jo k a vain haluaa, s a a tta a tä s tä lä h e llä tila a jie n tä rk e im p iä k y sy m y k mitä varten puolue on olemassa, e tte i sodalla ja so ta ta rv e te o llisu u - Schw abin p u h e e sta p a ljo n k in oppia siä, ja p ä ä sty ä ä n ta a s e n m aalleen , della olisi m issä än su h te e ssa ollut — m yöskin ty ö lä ise t, sillä se jos tu le e tila a jie n ja to im itu k s e n k e s k i vai saako sen keskuudossa 'me “siu n a u k se llisia ” s e u ra u k s ia — ! m ikään puhuu su o ra a k ie ltä siitä, n äin en y h te is h e n k i e n tis tä tiiviiiu- netellä siten kuitt yksityisten Niin, “C h arlielle" p id ettiin ju h la e ttä se m ik ä ty ö läisille on eduksi, m äksi. — Työni. ------------------- □ ------------------- päähänpistot ja edut kulloinkin p äiv älliset ja tie te n k ä ä n ei “C h a rlie " se on k a p ita liste ille vah in g o k si ja sellaisella ju h la h e tk e llu voinut olla edellyttävät? päin v asto in . K a p ita lis tit o v at tä s tä vintotuomioistuinta vastaan, olisi suurin tyhmyys mitä työväetö saattaa tehdä. Se olisi sama kuin jos taistelija antaisi sitoa kätensä taisteluun lähtiessään ja Muutamia päiviä sitte kerrot jättäisi vastustajastaan riippu tiin, miten useilla itävaltioitten vaksi milloin siteet päästetään. rautateillä on myönnetty vaihde- miehille kahdeksan tunnin työ MIHIN MENOSSA? päivä. Porvarilehdet pitivät asi an johdosta suurta melua, kuten p u h u m atta, sillä silioln kun sydän to sia s ia s ta jo p ä ä ss e e t tä y te e n se l Huomiotamme on herättänyt Antakaapa friTcolaiset kuulua en täy si, täy ty y suun v ä lttä m ä ttä vyyteen, p iu tta s itä pahem pi, su u ri tavallisesti silloin kun työläisil eräs useassa lehdessä ilmestynyt mitä niillä "kursseilla ’ homma sa ad a teh d ä p u rk au k se n ja niinpä ty ö lä iste n en em m istö vielä n u k k u u le jotakin “annetaan.’’ M utta uutinen, . jonka tarkoituksesta ja o d o ttaa v a p a u tu sta ik e e s tä ä n p o r taan siellä, jos niitä siellä ensin h än s itte n puhui. nyt kun tiedot asianomaisista vi saattaa olla monenlaisia arvelut H än puhui k a ik e sta k a u n iista , m i varien “h y v iltä m ie h iltä ” k ä s ittä m ä t näkään saadaan aikaan. rastoista alkavat ehtiä, käykin ta, mutta joka kaikesta päättä kä ih m issy d ä n tä s a a tta a liik u tta a ja tä ollen k aan sitä , e ttä vain y h tee n s. S. JÄRJ. LUENNOITSIJAN selville, että mistään kahdeksan en tähtää jonkinlaiseen “itsenäi M. HAHLTN e rito te n h y v in v o in n ista, sillä eihän liitty m ä llä ty ö lä ise t itse" itse lle en tunnin työpäivän antamisesta ei syyteen” eräitten "toverien” ta matkaohjelman Wyomingissä ih m istä m ikään n iin su u re sti mu- v a lta a ja v a p a u tta s a a v a t, m u tta tammik. 1917 k a a n sa tein p aa kuin hyvinvointi, se voi olla puhettakaan. Vaihde- holta täällä lännellä. 'Se kuuluu : ei m illo in k aan m illään m uulla ta- tin a k in s a a tta a m ielen hehkum aan, va.lla. miesten edustajat asettivat heti "Tyyneenmeren rannikon ra- on Wyoniingin s. s. osastojen ! olletik in k u n siitä itse saa n a u ttia . vastalauseensa sovintotuomiois- dikaaiiset ainekset suunnittelevat keskuskomitea järjestänyt seu Paul Lafargue. J a n y t kun sota on m eidän am erika- E N T IS T Ä JA N Y K Y IS T Ä . raavasti : tuimen päätöstä vastaan, jolli järjestön perustamista joka tu . . . . 1 laisille ra h a p o r lioilleni m e av a n n u t K a tse lle ssa jo itte n k in h arm aa-v el Jotkut kirjailijat ovat sitä miel miu lapoihin, vaan myöskin per- uuden “ammatin”, niin. sotatarpeit- je sk u n n a n k e n ra a lie n n y k y istä suh- Rock Springs 11—12—16 p. tuo kahdeksantuutinen työpäivä lisi vastustamaan suurkapitalis Superior 13—14—15 p. muka annettiin. tien yrityksiä eri valtioiden hal tä. että yhteiskuntamme kehitys h een ja v altio n jä rje s tä m is e e n ja ten v alm istam isen, niin on h an aivan ta a n tu m is ta so sialistip u o lu eeseen ja Reliance 17—18 p. lituksien kontrolleeraamiseksi. tulee päättymään tiivistettyyn vieläpä niihin filosofisiin ja ns- ’u on n o llistak in , e ttä S chw ab sitä ti-1 y h tee n sen ä ä n e n k a n n a tta ja a n , J o - Diamondville 19—20—21 p. Mistä oikeastaan on kysymys, la n n e tta y listeli m itä kauneim m illa veriin, sek ä m u istelle ssa h eid än en The International 'School of So individualismin, yksilöllisyyden konnollisiin ajatuksiin, jotka ih ja Frontier 22—23 p. m itä p arh aim m in sydäm een k ä y tisiä u h k au k siaan ja “o m ille e n ” a n on se, että vaihdemiehet estet cial Economy on järjestänyt muotoon, kun me marxilaiset si misten päissä asustavat. Seuraa- villä v e rta u k silla ja kiitoksilla. K or tam ia neuvoja T overin ja to iste n Cumberland 24-—26—27 p. tiin saamasta kahdeksan tunnin tävastoin uskomme, että talou vassa on minun mielestäni rat Glencoe 25 p. kjTnmenviikkoiset tutkimus- ja k eassa ä ä n ila jiss a hän e s itti ra k k a jä rje s tö n leh tie n ja la ito s te n ta p p a työpäivää sillä viekkaalla tempul Osastoja ja yksityisiä toverei kokoontumisknrssit pidettäväksi dellinen kehitys johtaa välttä kaiseva esimerkki. Eräällä kehi u tta a n B ethlehem in terä sv litiö ö n ja m isesta, m u istu u m ieleeni v an h a t a la, että asia ja e ttiin sovintötuo- ta niillä paikkakunnilla niissä ei San Franciscossa tämän vuoden mättömyyden pakosta kommu tysasteella,’ jolloin tuotannonvä- sen v o itto k u lk u u n : kiito s ku u sito ista- rin a p ie n e stä p e rh e k u n n a s ta , jy k a osastoja ole, pyydetään valmis mioistuimen ratkaistavaksi ja se alussa. Näiden istuntojen tar nismin jälleen käytäntöönottami- lineet ovat epätäydelliset, täytyy t u ranaisille ty k eille, jo tk a ’•m eille” asui v ä h ä ise ssä ta lo ssa salolla. Sillä tamaan tov. H ahl’in luentotilai menetteli kongressilta oppiman e v ä t k äy n eet v ä lttä m ä ttö m ik si, ja oli v ih am ieh en ä n o ita, jo k i hyökkäsi koituksena on koota koille suu seen, se o n : tuotantovälineiden kaikkien kansojen pitää keskuu jo ita B ethleliem en n en k aik k ea vai-S jo sk u s k a rh u n a k a rja a n , jo sk u s ta a s suudet ja ilmoittamaan niistä sa reseptin mukaan myönsi ni yhteisomistukseen, joka on ‘o dessaan orjia. Jokaisen, roh- m istaa. R iem uiten puh u ja m yöskin [ y ritti ry ö v ä rin ä sisä ä n m u rta u tu a . Se paikkakunnallaan sekä ym päris mellisesti kahdeksan tunnin työ ri joukko miehiä ja naisia, sopi osaksi toteutunutkin, ja yhteis kaimpain ajattelijainkin mielestä m ain itsi “te rä k s e llä p a n tsa ro id u t lai- salk in paljon p a h a a a ik a a n n ä illä tössään mahdollisimman hyvin. päivän, mutta ei asettanut m i maan yhtenäisistä toimenpiteis omistukseen myöskin huvitusten 1 ov. M. H ahfin luentoaineiksi on orjuus aikanaan oikea ja luon v a h irv iö t”, jo ista Y hdysvaltain lai- raiv o isilla ry n tä y k sillä ä n . P ik k u talo tään pakollista määräystä siitä, tä. valitsi piirikomitea seuraavat: v asto kohdakkoin tu llaa n m u o d o sta -; a su ja m in e e n jak so i k u ite n k in jo te n “Californian, Oregonin, ¡Was- ja nautintojen alalla, jotka ovat nollinen asia, ja uskonnollisten m että miehiä ei saa pitää työssä 1) Sosialismi teoriassa ja käy aan. k u ten pysyä p y sty ssä , siellä te h tiin Nevadan. nykyään pienen luokan yksityis ihmisten mielestä se on jumalan tännössä. pitempää aikaa. Mitä vaihde hingtonin, Utahin, oikeutena, luokan, joka päivä säätämä. Aristoteles, yksi maa “S illä elleiv ät kaik k i m e rk it petä, ty ö tä tu le v a is u u tta v arten , v aik k a 2) Sosialismin suhde imperia miehet saivat, oli pieni palkan Idahon ja Arizonan valtioissa on niin kulkee sota, jo k a m eidän v a ra l sitä h ä iritsik in a litu in e n pak k o olla päivältä harvenee yhteiskunnalli lismiin. ilman suurimmista ajattelijoista, lisuutem m e on luonut Ja jo k a m eidän varu illaan k iu k k u ista v ih a m ie stä v as korotus, koska palkka lasketaan enemmän kuin neljäsosa Yhdys sen kehityksen pakosta. 3) Ktinnallissosialismi ja työ- oli joutunut uskomaan, että o sa k ek itte m m e h in n an on 26: s ta — taa n . T alonväki oli hyvin to ttu n u t kahdeksan tunnin työajan mu valtain luonnonrikkauksista mut väenlainsäädäntö. Ne vastustajistamme, jotka luonto oli muodostanut ihmisro 600:aan k o h o tta n u t, v äh itellen lop- ; näih in v ih an p u rk a u k siin ja se a u tto i ta vain yksi kahdeskymmenes kaan. 4) Teollisuuden kehitys Yh yrittävät olla meille kohteliaita, dun, joka oli erikoisesti luotu pu aan kohden ja siksi on m eidän p u o lu sta u tu m ista . M utta k e rra n p ä ä t sekä sosialistien “Miehet tulevat eteenkin päin osa asujamista, selitti W alter pitävät meitä utopisteina, haa a ja te lta v a rau h a n to im ia , eli oikeam ti n o ita m u u tta a m e n e tte ly ta p a a . Se dysvalloissa, orjuutta varten. Tämä hänen 1 homas Mills, puhuessaan kon- suhde taloudellisiin järjestöihin. m in toim iam m e rau h a n aik an a. Mei o tti y stä v ä n hahm on, läh e sty i talo a työskentelemään kymmenen tun veilijoina; he sanovat meille: uskonsa oli ensimäisen Moosek 5) Käytännöllinen toiminta o- dän on n ä e t p id että v ä huoli siitä, polkua p itk in ja k o lk u tti p o rttiin tia päivässä”, selitetään sovinto- ferensin tarkoituksesta. I otta kyllä, teidän ihanneyh sastoissa. sen kirjan opetuksen mukainen, e ttä o sa k k eitte m m e h in n a t p ysyvät niinkuin a in a k in ra u h a llin e n p y rk ijä. "Kaikissa näissä valtioissa on tuomarien kirjelmässä. Ainoa teiskuntanne on ihailtava; se oli V nmeinen aine päiväkursseil jossa sanottiin, että Haiuin jäi h u im aav assa k o rk eu d e ssa an ja e tte i P e rh e e n isä a s tu i ulos p irtis tä ja paikka missä vaihdemiehet siis voimassa kansan aloiteoikeus, si erinomaista jos ihmisten kes le missä niitä osastot järjes keläisten oli määrä olla orjina v ät ne jälle e n putoo a la s 26 m e rk la p se t se u ra s iv a t h ä n tä p iham aalle. tävät. saavuttivat kahdeksan tunnin yleisäänestys ja peruutusoikeus, ken voisi vallita tasa-arvoisuus; J a s a a tta a k o a ja te lla k a a n \ iera s po rtin ta k a n a hym yili y s tä muille Noakista polveutuneille, kiin. työpäivän, oli niiden porvarileh- sekä naisten äänioikeus. Ja näis mutta te ette ymmärrä ihmis heimoille. itse lle en parem p aa rau h a n to in ta v ällise sti ja p yrki taloon k e rto a k Länsipiirikomitea. sä valtioissa on suurempi pro K :tta ryyni Hyrskyniurto, kirj. kuin v alm istaa ty k k ejä , taistelu lai- seen uutisia s u u re s ta m a a ilm a sta ja tien palstoilla, jotka asiasta niin luonnetta. joka on pohjaltaan sentti kansasta ehdottomasti va Mlitta tällä kreikkalaisella ii- voja ->a a m p u m a ta rp e ita ! J a “Char- lev ä h tää k se e n h e tk ise n h y v ä n ta h to is suuriäänisesti puhuivat. huono. Alkakaa työnne siten, paana kaikista puoluekoneistois losoofilla oli kuitenkin jonkin lien isän m aallin en kaukonäköisyys ten ih m isten luona. Sen o h e ssa h ä Emme kannata singli Kahdeksan tunnin työpäivän että ryhdytte ensin parantamaan s a a tta a h än et a ja tte le m a a n uusien nellä m uka olisi ollut a n ta a oivalli- ta. kuin missään muualla Ameri lainen ajatuksen välkästvs, jota taxia voimaansaattaminen olisi edel laito k sie n ja k o neistojen hankkim is- ia neuvoja, m iten k ä p a rh a ite n tor- ihmistä ja sitteti vasta yhteis kassa.’ ” ci juutalaisten ja kristittyjen ju ta, joilla s a a te ta a n v a lm ista a “kuusi- Hitaan vanha vihollinen, P o rt B raggin suora. sos. o s a sto 1 lyttänyt sitä, että ylityö olisi kuntaa.” malalla ollut, nimittäin, -Tltä eri to ista-tu u m a isia ” ja to isiak in laitok-j P e rh ee n m ie s n ä y tti m ielty v än vie- k o u k se ssa a n jo u lu k . 17 p. p ä ä tti Sitte selitetänä kirjoituksessa, joko kokonaan kielletty, tai siitä Meidän mielipiteemme eroavat näiset muutokset tuotantoväli- miten suurkapitalistit ovat pyr sia, jo tk a ky k en ev ät k u u k a u sitta in ’ raa se e n ja aikoi a u k a ista p o rttia , s o i t t a a ju lk is e s ti T o v erin p aisto i! «h. määrätty maksettavaksi kaksin kimässä valtaan täällä, koski niin täydellisesti haaveilijoittcn neissä tuovat mukanaan orjuu m iljoonan dollarin e d e stä am p u m a m u tta kuuli sa m a ssa la s te n s a h ä m e ttä B erk eley » to v e rit o su iv a t In kertainen palkka. Silloin sitä ci liaan siin ä kun he T o v erin toim ite lännen valtioiden poliittinen mielipiteistä, että me emme usko den poistamisen. Tämä merkil ta rp e ita v alm istam aan . J a pantakoon m ä s ty k s e s tä k irk a ise v a n : «ellen a n ta m a s s a a n p ah ek su m isia olisi teetetty muulloin kuin niis m erkille se, e ttä “ C h arliem m e” ei mahti on jo kyllin.suuri ratkai niinkuin politikoitsijat ja hyvän- linen ajatus on kätkettynä erää n ä itä laito k sia tee om aksi edukseen, — Isä, sillä on k ä ä rm e h ih assa! se e s s a sin g le-tax-kysym yksen su sä tapauksissa joissa se on eh P e rh e e n isä sä p sä h ti ja pysähtyi. semaan m. in. presidentin vaa tekeväisyydenharjottajat, että ih seen lauseeseen hänen "Politiik e ik ä edes B ethlehem in terä sy h tiö n H än tu n si sa m a ssa v iera an , k a t teen a n to iv a t y m m ä rtä ä , e ttä v dottom asti välttämätöntä, m utta leissa huolimatta ollenkaan idän mistä voidaan muuttaa siveys- ka -nimisessä teoksessaan: e tu a silm ällä pitäen. Pois se! H än soi ta rk a s ti hänen k ä siin sä ja huo tinnirne jä r je s tö k o k o n a isu u d e ssa jotka ovat varsin harvinaisia, ja muutamista ennen niin tärkeinä, saarnojen avulla, olkoot ne sit "Jos jokainen työkalu ilman tek ee kaiken täm än vain p u h ta a sti m asi velhon to ise sta h ih a s ta to d ella oli a s e ttu n u t k a n n a tta m a a n s a n o it joissa eivät miehet ole koskaan melkeinpä ratkaisevina pidetyistä ten uskonnollisia tai maallisia. pakotusta, omasta voimastaan, isä n m a a llis is ta ” v a ik u tte ista ja sik kin p istä v ä n näkyviin sih ise v än kyy e s ity s tä . V altiom m e so sia listip u o kieltäytyneetkään sitä tekemästä. < en jä s e n is tö k o k o n a isu u d e ssa si, e ttä kun k e rra n ta a se n viholli k äärm een pään. valtioista. Riistäjät ovat järjes Voidaksemme parantaa hänet, toimittaisi tehtävänsä, aivan m eidä n tie tä ä k s e m m e ole koskin nen seisoo ovem m e edessä, niin sil Sellaisesta määräyksestä olisi ol tämässä länttä saman mädänneen täytyy meidän muuttaa hänen — L ap set p irttiin ! huusi siiloin niinkuin Daedaluksen mestarite loin voi B ethlehem isän m aan k ä y te t isä ja ta v o tti vah v aa k a n k e a p irtin p ä ä ttä n y t m ilei k a n n a lle se a s e tti lu t vielä sekin hyöty, että rauta systeemin mukaan, joka idässä ympäristönsä, jonka keskellä hän okset liikkuivat itsestään, tai tä v ä k si ta rjo ta ty k e jä ja am p u m a se in u sta lta . s a n o ttu u n k y sy m y k seen n ä h d en , tieyhtiöt olisivat olleet pakotet kin vallitsee, selitetään kirjoituk kehittyy. Sillä vaikkakin ihmi ta rp e ita ! N iinpä puh u ja uskonlahko- niinkuin Yulkanuksen kolmijalat M uukalainen viskasi k ä ä rm ee n hi a in a k a a n m eille ole a n n e ttu tili tuja järjestämään työt siten, että sessa. Progressiivinen länsi kuu nen on yhteiskunnallisen ympä ryhtyivät itsestään pyhään toi laisiileen k ertoi s ijo itta n e e n s a te h h a s ta a n p o rtin yli pihaaff ja poistu: su u tta san o a s a n o tta v a a m m e ; .emm yliajan välttämättömyys olisi luu olevan vaarassa ja sen tor ristönsä kehittäjä ja muodostaja, ta isiin sa yk sin o m aan tä tä ta rk o tu sta su u ttu n e e n a. Isä tappoi k ä ä rm ee n kä ole v a ltu u tta n e e t B e rk e le y n 1 meensa, jos esimerkiksi kutojien v arten n e ljä puolen m iljoonan dol alennut mahdollisimman vähään. jumiseksi tämä konferenssi. Näin on hän myöskin itse sen kas k a n g e llaa u ja s ilitti p irttiin m en ty v e re ita p u h u m aan m eid än puolt » sukkulat kutoisivat itsestään, ei larin ko n etta, sekä vain a m p u m a ta r ä ä n m ielissään la s te n sa p ä itä : oli tam m e, jo te n he n ä h tä v ä s ti puhuiv Mutta sillä tavalla menettelee selittää Mills edelleen:* vatti. työpajan isäntä tarvitsisi enää p e in e n v a lm ista m ista v a rte n ra k e n h an p ien o k a iste n ta rk k a silm ä huo vain o m a sta p u o lesta an , e ik ä koi “puolueeton” ¿ovintolautakunta Muodostakaamme ihmisen ym apulaisia, eikä isäntä orjia, “Sen estämiseksi ovat lännen n u tta n e e n s a uuden teh d a slaito k se n . m annut vaaran , johon p e rh e oli jou- valtio n jä s e n is tö n nim essä. •kaikissa tapauksissa. Se toimii valtiot järjestettävät ja valloitet päristö toisenlaiseksi, niin me T overin to im itu k se lle annam n Täten oli Aristoteleella, sen i ^ota el m issaä n ta p a u k se ssa tulla lu m aisiilaan . aina ja kaikkialla työnantajien tavat ja niiden voima käytettävä muodostamme yhdellä iskulla jälkeen kun hän oli vakuuttanut, m ih in k ään m uuhun ta rk o tu k se e n T ällain en on e rä s jo sk u s lu k em a tu n n u stu k s e n s iitä k a n n a s ta , jo lle etuja silmällä pitäen, sillä mah sen edistysmielisen hengen ja myöskin hänen tapansa, toimen että orjuus oli luonnon laatima, k ä y ttä m ä ä n . J a s itte n hän ja tk a a ni tai kuulem ani sadun sisällys. Se • ii a s e tu n u singlet-ax-kysym yksi dotonhan siihen on saada muita lainlaadinnan alueen laajentami sa. pyrkimyksensä ja tunteensa kylliksi neroutta nähdä edeltäkä se u ra a v a sti: “ L a iv asto d ep a rte m en tll- kohosi ta a s m uiston sä iliö s tä ta ju n su h te e n n iis s ä m ie lip ite issä , jo ita ta em m e ole sa a n e e t m in k ä ä n la ista on e s ittä n y t nyt v aalien jä lk e e n . < kuin puolelle tai toiselle asettu seksi yli kaikkien valtioiden, ja Me haaveilijat tutkimme yhteis sin, että tuotantotavan muuttu v ak u u tu sta siitä, e ttä siltä tulem m e taan i, kun A ugust W es!eyn manöö- ikävä, e ttä n ä in k in tä r k e ä vaalik y s veri, jo n k a hän P o rtla n d in s. s. o sa s via henkilöitä. Tavallisesti me kun se koneisto on täydellinen, kunnallista ym päristöä; lue lerit- essa senkin loppu on lähennyt. m itään sellaisia tila u k sia saam aan , ton leim un a v u lla s u o ritti T overin m ys tuli k e sk u ste lu n a la is e k s i vas pääom alle viim e num eron tä s s ä o sa sto ssa val vaalien jä lk e e n , m u tta siih e n t netellään “puolueettomien” ta vallata sen avulla tämä uusi telemm^ taloudellisia ilmiöitä, Ja juuri siksi, että tämä talou jo tk a tälle sijo ite tu lle k o rv au sta tu o tta isiv a t. M utta siltä m isti sille oiv allisen m ielteiden y h c a iifo rn ia la is te u om a syy. T o v er holta siten, että ollaan antavi määräävä tekijä amerikalaisessa seuraamme niitä aina alkujuu dellinen muutos on tapahtunut, n,piK tÄ .... . 1 , i m eistä tu n tu i, e ttä m eidän sitte n k in tym än, k u ten s ie lu tie te iiijä t san o v at. to im itu k se n k a n ta sopii k u ite n k naan työläisille jotakin, mutta politiikassa sen sijaan että antaa reensa saakka, samaten kuin nii juuri siksi että suurteollisuuden nämä u h ra u k se t oli te h tä v ä e sittä ä k - n a m erkile! v a s ta isu u d e n v a ra li samalla kuitenkin estetään se vanhojen poliittisten johtaji? i den vaikutuksista perheeseen jr koneet toimivat itsestään, auto sem iue loppuun m eille kuuluvan o- E ikö tu n n u to d ella k in s iltä kuin p W an ILLIAM SALM I, MANDI MÄ* eläisim m e tuon sadun v a ih e e t, kuu saamasta vaatimuksiaan täytän saada valta käsiinsä. politiikkaan ja uskallamme ve maattisesti, suorittavat koneelli- sam m e k a n sallise n puolustussuunni- huom aam m e p iin ty n eim m ä u viha- j D r g a n i s e e r a a j a . K ,r ju r i töön. “Ammattiunioille kaikissa val tää omat johtopäätöksemme il sesti pyhää työtään, juuri siksi teltnan to te u tta m ise ssa . Se on jota- m iehem m e ja häviöm m e h a rr a s ta ja n LE! MASI MIA (RubUr Stamps) __ ■ v ... i h tä e ssä nn “to d ellisen y s tä v ä n ” k a a p u ssa lä h e s Lakkovapauden luovuttaminen tioissa, sosialistiosastoille, single- man pelkoa tai ennakkoluuloja. me sosialistit vakuutamme, että .. l.in, jo k a m aan e d e stä te vcaiaessa on ^ T u p a s i “8* tIlaU T° Ver,Q vaivansa arv o in en ." pakollista' tai vapaaehtoista — taxareille, yhteishyvän harrasta- Taloudelliset ilmiöt eivät vai palkkatyö, viimeinen ja pahin o r Siis — isä n m a allisu u d e sta ja vailla tyvän p o rtte ja m m e ja p y rk iv än “ m ie joka itse asiassa on sama — so- ille (civic leagues and sivic kuta ainoastaan yhteiskunnalH- juuden muoto, tulee häviämään. minkäänlaista toivetta voitosta ra- lin kielin " a n ta m a a n m eille ra k k a ita Kannattakaa niitä liikkeitä, jot- Järjestömme asioita TaZoudeZZinen kehitys ¡P V ueuvoja, e ttä " v a s ta in e n yh teiselä- ka ilmoittavat Toverissa.
