No. 3
TO V ER I
Ip ö v lM i * I n sa kannattaja, Ilmestyy Aatorlaaas» Oregon,
joka päivä, paita! Maanantaina.
TOIMITUSKUNTA:
. N. REIVÖ— A. SALM I—-L. M O ILA N EN —J. M A LO— K. E. H E IK K IN E N
TOVERI
(Tiia Dally Comrade)
—-
Orgia of the Finnish Workers in the Western States. The Only
Daily in me Wesu Published Daily, Except Munday, at Aatuna,
hy the Weatern Workmen’» Publishing Company.
Advertising Ratea in etlect July 1, lv 12, eue per inch, special discount
for larger and continuous advertisements.
TOVERI, BOX M, AS TU HIK, OREGON.
_______________________ AUGUST NIKULA, Manager.
aa aecond class matter July 18, 1913, at the Post-Office at
Oregon, Under me Act oi March ira, lòia.
SUBSCRIPTION RATES:
IN U N IT E D STATES ANO CANADA:
» .5 0 ; For « Month*, <L75; For 8 Month», «LUO; For 1 Month «uc.
limoitushinta 40c paiatatuumalta. Kuoieman-umoitukaet »1.6U Merta ja
äaulatovärsyillä |1UU Merta. Kihiaua-, syntymä- ja avioliitto-ilmoitukset 5Uo
kerta* halataaatieto- ja nimenmuutto-iimoitusset 25c Merta, naimaiimoitukset
SL50 kerta, avioero-ilmoitukset <1.00 Merta, seisovat ilmoitukset seuraavan
hlntaiuetteion mahaan paiatatuumalta: 1 v. 20e,
v. 20c, 3 kk. z&e, l in» «un
> H a llin n e isi stä ilmoituksista tulee rahan seurata mukun^, Bnglannln-
auomennetaau vapaasti.
T IL A U S H IN N A T YHDYSVALLOISSA JA CANADA8SA:
SUO; S kuukautta <1.76; S kuukautta <1.00; 1 kuukausi 40c.
SUOMEEN JA M UUALLE
U LK O M A ILLE;
1 vuosikerta » .5 0 ; 6 kuukautta <3.00.
sijaitsee Winnen Ja Duane katujen kulmassa.
Telefooni: konttori 3 » , toi m. 832.
Kun vaihdemiehet sai
vat kahdeksan-tun-
nin työpäivän
centers) ja oppilaitoksille on lä
hetetty kehoitus lähettää erikois-
ednstajiaan tähän konferenssiin
ja ottaa osaa tämän pulman tut
kimiseen ja edelleen ohjelman
luomiseen joka voidaan ottaa a-
jettavaksi ja ajaa tehokkaasti
kaikissa näissä valtioissa.”
Kuten näkyy, on. tarkoitus si
vuuttaa sosialistijärjestön kon
trollin ja luokkarajat ja perustaa
uusi järjestö, jonka yhteydessä
porvareillakin on vapaa toimin
tamahdollisuus. Kaikki ilman
eroituksetta voivat työskenneHä
yhdessä täydellisen sopusoinnun
vallitessa ja koko länsi vallataan
kaikkine edistysmielisyyksiineen
porvareille.
'Meistä on tuntunut jo pitem
män aikaa siltä, että eräät Cali
fornian
sosialistipuolueeseen
kuuluvat ajavat asioita, joita ei
pitäisi ajaa. Ja nyt se näyttää
käyvän vallan selväksi. Jos lä n
nen valtioissa aiotaan ajaa työ
läisten etuja luokkarajojen pe
rusteella, niin mitään kokoo-
muskonferenssia ei ole pidettävä
suunnitelmien ja ohjelmien luo
miseksi. Onhan täällä sosialis-
tipuolue jokaisessa
valtiossa;
siinä se järjestö jonka puitteis
sa vain voidaan ajaa niitä asi-
oita, joita työväestön etujen ta
kia on ajettava. M utta tarkoi
tuksena on muodostaa jonkinlai
nen puolueeton järjestö, johon
nähtävästi sulautettaisi niin so-
sialistiosastot, kuin muutkin jär
jestöt. Sellaisista kökomushal-
linnoista on kaikin mokomin
kieltäydyttävä. Californian to
verien tulisi pitää silmänsä auki
näiden hommien suhteen, eikä!
haittaisi vaikka niistä ilm oittaisi!
toisinaan tännekin.
mämme tuli»! oikeudenmukaisesti ja
järkevästi järjestetyksi" Ja että me
voisimme välttää muiden “valeystä-
vien”, “kavaluuden ja kavalluksen ,
sekä ainiaaksi selviytyä kaikista
kennuttaa "Charliemme" ampuma- ja suuntariidoista, entisistä ja tulevista.
Jaa-ah, emmekö hellykin ja avaa
tykkitehtaansa—!!
SIELTÄ j a TÄÄLTÄ
Edellämainittu
International TERÄS-TRUSTIN PRESIDENTTI
School of Social Economy on
SUVAINNUT PUHUA.
S am alla kun te rä s p re s id e n ttim m e a u liis ti p o rtte ja m m e ?
tietääksemme W alter Thomas
A m erikan p orhojen “L o tu s” nim i m aan
Kenties sen tekisimmekin. ellei
tu le v a isu u d e n m aa laa m itä
Millsin omistama ja* ylläpitämä, nen se u ra p iti to rs ta in a , jouluk. 21
k auneim m illa v ä re illä
ja
sam alla jokainen lapsi huutaisi säikähiynee-
joten hänellä siis täytyy olla p. te r ä s tr u s tin p resid e n tin , C h arles
kun h än v a k u u tta a , e ttä tä m ä n «so
johtajan asema tätä uutta jär M. Schw abin k u n n iak si ju h la p ä iv ä l dan .lu o m a a h y v in v o in tia tu le e s e u n ä:— S illä on k ä ä rm e h ih a s s a !
jestöäkin suunnitellessa, ellei ko lisen ja noilla p ä iv ä llisillä tie te n k in ra a m a a n to d ellin en rau h a n to irn ie u ku
Juhan-Kustaa.
oli
saap
u
v
illa
k
a
ik
k
ia
A
m
erik
an
su
u
r
ko juttu ole sanomalehtiankka,
koistus, h än to k i n ä k e e yhden m us
teollisuuden
e
ri
h
a
a
ro
ja
e
d
u
sta
v
ia
ta n pilkun m u u te n v a lo isa ssa tu le PELLON JA KODIN TOIMITTAJA
jota emme kuitenkaan usko. T u n
henkilöitä. L u o n n o llisestik a a n sie ltä v a isu u d e n k u v a ssa a n ,
jo k a
s a a tta a
tuu käsittämättömälle että joku e iv ä t m iten k ä ä n voineet olla poissa
MUUTTAA FARMILLEEN.
tu rm e lla koko m a a la u k se n so p u so in
Jo
u
lu k . 24 p. p itä m ä s s ä ä n k o k o u k
niinkin tunnettu jäsen puoluees ne h en kilöt, jo itte n h a rra s tu k s e t ta
nun. T äm ä m u sta tä p lä on ty ö lä iste n s e ssa p ä ä tti T y ö m ie h e n jo h to k u n ta
samme kuin Mills on, olisi sel valla ta i to isella k e s k itty v ä t teräs- jä rje s ty m in e n . “ Get rid of th e labor
laisen homman etunenässä, jonka tru s tiin ja jo tk a siin ä täm ä n vuosi a g ita to rs ” (V a p a u ttak a a m m e itse m y k sim ie lise sti su o stu a P e lto ja Koti-
leh d en to im itta ja n W m . M a rttila n
tarkoituksena on edistää sitä sad an voitoja tu o v an ih m elap sen n ä m e n o ista työväen k iih o tta jis ta ), h u u pyyntöön, e ttä h ä n s a is i m u u tta a
“vapaamielisyyttä”, joka on val kevät. N äissä p iire issä su u re lla k u n ta a “C h a rlie ” p u h e e ssa a n k u u lijo il lä n n ille e n (R ock, M ich.) s ie ltä p ä in
n io itu k sella m ain ita a n “ pennsylvania-
lalla lännellä. Mikäli täkäläinen laisen B eth le h e m in ” nim i, e ik ä ih leen, jo is s a se ta p a a m y rsk y isä n to im itta m a a n le h te ä . K un p ä ä ta rk o -
työväestö on kysymyksessä, ei m ekään, sillä onhan sen o sa k k e itte n v a sta k a iju n . “A las k iih o tta ja t! Ne tu k se n a y h tiö n jo h to k u n n a lla , s a
1 ov at n iitä, jo tk a s a a tta v a t ty ö lä ise t
se ollenkaan kaipaa sellaista "va arv o k o h o n n u t — 26: s ta läh e s 600 ty y ty m ättö m ik si, ja jo tk a n ä ille y h m oin kuin to im itta ja lla k in , on sa n o
paamielisyyttä” eikä lainlaadin- nykyisen tila n te e n a ik a n a . — Jum a- d isty m istä s a a rn a a v a t j a n ä m ä la k tu n leh d en tila a jie n m a h d o llisim
m an ta r k k a p a lv e lem in en ja kun
taa jota sille täällä tyrkytetään loiden Juhiittiin slta miestä> j°ka oli koihin ja m u ihinkin ta is te lu ih in k ii M a rttila “ m a a h e u k is e n ä ” ja m aaelä-
_
..- ,
■ ,
B etlehem in
te rä sy h tiö n
s a a tta n u t h o tta v a t. A las a g ita a tto rit! Ne eiv ät
porvariston • ja « i i yhteishyvän
har- ' ry
....
...
.............
.
h ty m ä än
“ siu n a u sta
tu o ttav ie n h alu a m itä ä n s o ta v a iu stu k s ia , ei so m ään y le e n sä h a rja a n tu n e e n a h a lu si
p ä ä s tä h ilja is e e n e lä m ä ä n , jo ss a voi
rastajien taholta. 'Me olemme • ty k k ien v a lm istu k see n ja site n väl
dan eik ä ra u h a n a ik a n a . Ne e iv ä t
kyllä joskus lukeneet eräästä a lis tu tta n u t laito k se t, jo itte n rinnal- h a lu a m in k ä ä n n äk ö istä uusia k a n u u si k a ik e n e n e rg ia n s a u h r a ta tila a
Los Angelesissa toimivasta yh la k u u lu isu u tta s a a v u tta n e e t Krup- noita, ei k u u sito ista tu u m a isia , e ik ä jie n h y v ä k si ja sa m a lla its e k ä y tä n
distyksestä, joka ottaa urakalla pin te h ta a t jä ä v ä t aiv an varjoon. V. m u u n k aan laisia. Ne e iv ä t m yöskään n ö llise sti k o keilla, .s ik ä li k u in se on
m ah d o llista , sa m o ja a s io ita n iis tä k ir
vallatakseen esim. kunnallishalli- 1915 — niin e rik o ise sti p a in o ste ttiin h a lu a s o ta ta rp e ita ei k o tim a ista eik ä jo itta a , h y v ä k s y ttiin m u u to s y k sim ie
— oli täm ä n yhtiön p alv elu k sessa
tukset sosialistipuolueen valtaan 23,000 ty ö lä istä , m u tta v. 1916 .yli u lk o m a ista k aa n ta r v e tta v a rte n . Ne lisesti.
ja muistaaksemme siinäkin ilme 70,000, ja tä llä a ik a a on o sa k k e itte n tu rm e le v a t hyvinvoinnin! Ne s a a tta P ello n - j a K odin to im itta ja n h a r
v at o sa k k e itte n h in n an lask e m aa n
ni Millsin nimi. Eiköhän sikä- arvo, k u ten jo ä sk en h u o m a u te tu in 600: s ta 26 :een ta k a isin . A las työ ra s tu k s e n a o n k in to im itta a le h te ä
m ah d o llisim m an k a n s a n ta ju is e s ti ja
laisc,lä valtiojärjestolla olisi jo kin, n o u ssu t pilviin saak k a. Ä lkääm väen k iih o tta ja t! ”
syytä tarttua asiaan ja osoittaa me siis m illään m uotoa v äittäk ö , Jo k a vain haluaa, s a a tta a tä s tä lä h e llä tila a jie n tä rk e im p iä k y sy m y k
mitä varten puolue on olemassa, e tte i sodalla ja so ta ta rv e te o llisu u - Schw abin p u h e e sta p a ljo n k in oppia siä, ja p ä ä sty ä ä n ta a s e n m aalleen ,
della olisi m issä än su h te e ssa ollut
— m yöskin ty ö lä ise t, sillä se jos tu le e tila a jie n ja to im itu k s e n k e s k i
vai saako sen keskuudossa 'me “siu n a u k se llisia ” s e u ra u k s ia — !
m ikään puhuu su o ra a k ie ltä siitä, n äin en y h te is h e n k i e n tis tä tiiviiiu-
netellä siten kuitt yksityisten
Niin, “C h arlielle" p id ettiin ju h la
e ttä se m ik ä ty ö läisille on eduksi, m äksi. — Työni.
------------------- □ -------------------
päähänpistot ja edut kulloinkin p äiv älliset ja tie te n k ä ä n ei “C h a rlie " se on k a p ita liste ille vah in g o k si ja
sellaisella
ju
h
la
h
e
tk
e
llu
voinut
olla
edellyttävät?
päin v asto in . K a p ita lis tit o v at tä s tä
vintotuomioistuinta vastaan, olisi
suurin tyhmyys mitä työväetö
saattaa tehdä. Se olisi sama
kuin jos taistelija antaisi sitoa
kätensä taisteluun lähtiessään ja
Muutamia päiviä sitte kerrot
jättäisi vastustajastaan riippu
tiin, miten useilla itävaltioitten
vaksi milloin siteet päästetään.
rautateillä on myönnetty vaihde-
miehille kahdeksan tunnin työ
MIHIN MENOSSA?
päivä. Porvarilehdet pitivät asi
an johdosta suurta melua, kuten
p u h u m atta, sillä silioln kun sydän to sia s ia s ta jo p ä ä ss e e t tä y te e n se l
Huomiotamme on herättänyt
Antakaapa friTcolaiset kuulua en täy si, täy ty y suun v ä lttä m ä ttä vyyteen, p iu tta s itä pahem pi, su u ri
tavallisesti silloin kun työläisil eräs useassa lehdessä ilmestynyt
mitä niillä "kursseilla ’ homma sa ad a teh d ä p u rk au k se n ja niinpä ty ö lä iste n en em m istö vielä n u k k u u
le jotakin “annetaan.’’ M utta uutinen, . jonka tarkoituksesta
ja o d o ttaa v a p a u tu sta ik e e s tä ä n p o r
taan siellä, jos niitä siellä ensin h än s itte n puhui.
nyt kun tiedot asianomaisista vi saattaa olla monenlaisia arvelut
H än puhui k a ik e sta k a u n iista , m i varien “h y v iltä m ie h iltä ” k ä s ittä m ä t
näkään saadaan aikaan.
rastoista alkavat ehtiä, käykin ta, mutta joka kaikesta päättä
kä ih m issy d ä n tä s a a tta a liik u tta a ja tä ollen k aan sitä , e ttä vain y h tee n s. S. JÄRJ. LUENNOITSIJAN
selville, että mistään kahdeksan en tähtää jonkinlaiseen “itsenäi
M. HAHLTN
e rito te n h y v in v o in n ista, sillä eihän liitty m ä llä ty ö lä ise t itse" itse lle en
tunnin työpäivän antamisesta ei syyteen” eräitten "toverien” ta
matkaohjelman Wyomingissä
ih m istä m ikään n iin su u re sti mu- v a lta a ja v a p a u tta s a a v a t, m u tta
tammik. 1917
k
a
a
n
sa
tein
p
aa
kuin
hyvinvointi,
se
voi olla puhettakaan. Vaihde- holta täällä lännellä. 'Se kuuluu :
ei m illo in k aan m illään m uulla ta-
tin
a
k
in
s
a
a
tta
a
m
ielen
hehkum
aan,
va.lla.
miesten edustajat asettivat heti
"Tyyneenmeren rannikon ra-
on Wyoniingin s. s. osastojen
! olletik in k u n siitä itse saa n a u ttia .
vastalauseensa sovintotuomiois- dikaaiiset ainekset suunnittelevat
keskuskomitea järjestänyt seu
Paul Lafargue.
J a n y t kun sota on m eidän am erika-
E N T IS T Ä JA N Y K Y IS T Ä .
raavasti :
tuimen päätöstä vastaan, jolli järjestön perustamista joka tu
. . . .
1 laisille ra h a p o r lioilleni m e
av a n n u t
K a tse lle ssa jo itte n k in h arm aa-v el
Jotkut
kirjailijat
ovat
sitä
miel
miu lapoihin, vaan myöskin per- uuden “ammatin”, niin. sotatarpeit- je sk u n n a n k e n ra a lie n n y k y istä suh- Rock Springs 11—12—16 p.
tuo kahdeksantuutinen työpäivä lisi vastustamaan suurkapitalis
Superior 13—14—15 p.
muka annettiin.
tien yrityksiä eri valtioiden hal tä. että yhteiskuntamme kehitys h een ja v altio n jä rje s tä m is e e n ja ten v alm istam isen, niin on h an aivan ta a n tu m is ta so sialistip u o lu eeseen ja Reliance 17—18 p.
lituksien
kontrolleeraamiseksi. tulee päättymään tiivistettyyn vieläpä niihin filosofisiin ja ns- ’u on n o llistak in , e ttä S chw ab sitä ti-1 y h tee n sen ä ä n e n k a n n a tta ja a n , J o - Diamondville 19—20—21 p.
Mistä oikeastaan on kysymys,
la n n e tta y listeli m itä kauneim m illa veriin, sek ä m u istelle ssa h eid än en
The International 'School of So individualismin, yksilöllisyyden konnollisiin ajatuksiin, jotka ih ja
Frontier 22—23 p.
m itä p arh aim m in sydäm een k ä y tisiä u h k au k siaan ja “o m ille e n ” a n
on se, että vaihdemiehet estet
cial Economy on järjestänyt muotoon, kun me marxilaiset si misten päissä asustavat. Seuraa- villä v e rta u k silla ja kiitoksilla. K or tam ia neuvoja T overin ja to iste n Cumberland 24-—26—27 p.
tiin saamasta kahdeksan tunnin
tävastoin uskomme, että talou vassa on minun mielestäni rat
Glencoe 25 p.
kjTnmenviikkoiset tutkimus- ja
k eassa ä ä n ila jiss a hän e s itti ra k k a jä rje s tö n leh tie n ja la ito s te n ta p p a
työpäivää sillä viekkaalla tempul
Osastoja ja yksityisiä toverei
kokoontumisknrssit pidettäväksi dellinen kehitys johtaa välttä kaiseva esimerkki. Eräällä kehi u tta a n B ethlehem in terä sv litiö ö n ja m isesta, m u istu u m ieleeni v an h a t a
la, että asia ja e ttiin sovintötuo-
ta
niillä paikkakunnilla niissä ei
San Franciscossa tämän vuoden mättömyyden pakosta kommu tysasteella,’ jolloin tuotannonvä- sen v o itto k u lk u u n : kiito s ku u sito ista- rin a p ie n e stä p e rh e k u n n a s ta , jy k a osastoja ole, pyydetään valmis
mioistuimen ratkaistavaksi ja se
alussa. Näiden istuntojen tar nismin jälleen käytäntöönottami- lineet ovat epätäydelliset, täytyy t u ranaisille ty k eille, jo tk a ’•m eille” asui v ä h ä ise ssä ta lo ssa salolla. Sillä tamaan tov. H ahl’in luentotilai
menetteli kongressilta oppiman
e v ä t k äy n eet v ä lttä m ä ttö m ik si, ja oli v ih am ieh en ä n o ita, jo k i hyökkäsi
koituksena on koota koille suu seen, se o n : tuotantovälineiden kaikkien kansojen pitää keskuu jo ita B ethleliem en n en k aik k ea vai-S jo sk u s k a rh u n a k a rja a n , jo sk u s ta a s suudet ja ilmoittamaan niistä
sa reseptin mukaan myönsi ni
yhteisomistukseen, joka on ‘o dessaan orjia. Jokaisen, roh-
m istaa. R iem uiten puh u ja m yöskin [ y ritti ry ö v ä rin ä sisä ä n m u rta u tu a . Se paikkakunnallaan sekä ym päris
mellisesti kahdeksan tunnin työ ri joukko miehiä ja naisia, sopi osaksi toteutunutkin, ja yhteis
kaimpain ajattelijainkin mielestä m ain itsi “te rä k s e llä p a n tsa ro id u t lai- salk in paljon p a h a a a ik a a n n ä illä tössään mahdollisimman hyvin.
päivän, mutta ei asettanut m i maan yhtenäisistä toimenpiteis omistukseen myöskin huvitusten
1 ov. M. H ahfin luentoaineiksi
on orjuus aikanaan oikea ja luon v a h irv iö t”, jo ista Y hdysvaltain lai- raiv o isilla ry n tä y k sillä ä n . P ik k u talo
tään pakollista määräystä siitä, tä.
valitsi
piirikomitea seuraavat:
v asto kohdakkoin tu llaa n m u o d o sta -; a su ja m in e e n jak so i k u ite n k in jo te n
“Californian, Oregonin, ¡Was- ja nautintojen alalla, jotka ovat nollinen asia, ja uskonnollisten m
että miehiä ei saa pitää työssä
1) Sosialismi teoriassa ja käy
aan.
k u ten pysyä p y sty ssä , siellä te h tiin
Nevadan. nykyään pienen luokan yksityis ihmisten mielestä se on jumalan
tännössä.
pitempää aikaa. Mitä vaihde hingtonin, Utahin,
oikeutena, luokan, joka päivä säätämä. Aristoteles, yksi maa “S illä elleiv ät kaik k i m e rk it petä, ty ö tä tu le v a is u u tta v arten , v aik k a
2) Sosialismin suhde imperia
miehet saivat, oli pieni palkan Idahon ja Arizonan valtioissa on
niin kulkee sota, jo k a m eidän v a ra l sitä h ä iritsik in a litu in e n pak k o olla
päivältä
harvenee
yhteiskunnalli
lismiin.
ilman
suurimmista
ajattelijoista,
lisuutem m e on luonut Ja jo k a m eidän varu illaan k iu k k u ista v ih a m ie stä v as
korotus, koska palkka lasketaan enemmän kuin neljäsosa Yhdys sen kehityksen pakosta.
3) Ktinnallissosialismi ja työ-
oli
joutunut
uskomaan,
että
o sa k ek itte m m e h in n an on 26: s ta — taa n . T alonväki oli hyvin to ttu n u t
kahdeksan tunnin työajan mu valtain luonnonrikkauksista mut
väenlainsäädäntö.
Ne
vastustajistamme,
jotka
luonto oli muodostanut ihmisro 600:aan k o h o tta n u t, v äh itellen lop- ; näih in v ih an p u rk a u k siin ja se a u tto i
ta vain yksi kahdeskymmenes
kaan.
4) Teollisuuden kehitys Yh
yrittävät
olla
meille
kohteliaita,
dun, joka oli erikoisesti luotu pu aan kohden ja siksi on m eidän p u o lu sta u tu m ista . M utta k e rra n p ä ä t
sekä sosialistien
“Miehet tulevat eteenkin päin osa asujamista, selitti W alter pitävät meitä utopisteina, haa
a ja te lta v a rau h a n to im ia , eli oikeam ti n o ita m u u tta a m e n e tte ly ta p a a . Se dysvalloissa,
orjuutta varten. Tämä hänen
1
homas
Mills,
puhuessaan
kon-
suhde
taloudellisiin
järjestöihin.
m in toim iam m e rau h a n aik an a. Mei o tti y stä v ä n hahm on, läh e sty i talo a
työskentelemään kymmenen tun
veilijoina;
he
sanovat
meille:
uskonsa
oli
ensimäisen
Moosek
5)
Käytännöllinen
toiminta o-
dän on n ä e t p id että v ä huoli siitä, polkua p itk in ja k o lk u tti p o rttiin
tia päivässä”, selitetään sovinto- ferensin tarkoituksesta.
I
otta
kyllä,
teidän
ihanneyh
sastoissa.
sen kirjan opetuksen mukainen, e ttä o sa k k eitte m m e h in n a t p ysyvät niinkuin a in a k in ra u h a llin e n p y rk ijä.
"Kaikissa näissä valtioissa on
tuomarien kirjelmässä.
Ainoa
teiskuntanne
on
ihailtava;
se
oli
V nmeinen aine päiväkursseil
jossa
sanottiin, että Haiuin jäi h u im aav assa k o rk eu d e ssa an ja e tte i P e rh e e n isä a s tu i ulos p irtis tä ja
paikka missä vaihdemiehet siis voimassa kansan aloiteoikeus, si erinomaista jos ihmisten kes
le
missä niitä osastot järjes
keläisten oli määrä olla orjina v ät ne jälle e n putoo a la s 26 m e rk la p se t se u ra s iv a t h ä n tä p iham aalle.
tävät.
saavuttivat
kahdeksan tunnin yleisäänestys ja peruutusoikeus, ken voisi vallita tasa-arvoisuus;
J a s a a tta a k o a ja te lla k a a n \ iera s po rtin ta k a n a hym yili y s tä
muille Noakista polveutuneille, kiin.
työpäivän, oli niiden porvarileh- sekä naisten äänioikeus. Ja näis mutta te ette ymmärrä ihmis heimoille.
itse lle en
parem p aa rau h a n to in ta v ällise sti ja p yrki taloon k e rto a k
Länsipiirikomitea.
sä
valtioissa
on
suurempi
pro
K
:tta
ryyni
Hyrskyniurto,
kirj.
kuin v alm istaa ty k k ejä , taistelu lai- seen uutisia s u u re s ta m a a ilm a sta ja
tien palstoilla, jotka asiasta niin
luonnetta. joka on pohjaltaan
sentti kansasta ehdottomasti va
Mlitta tällä kreikkalaisella ii- voja ->a a m p u m a ta rp e ita ! J a “Char- lev ä h tää k se e n h e tk ise n h y v ä n ta h to is
suuriäänisesti puhuivat.
huono. Alkakaa työnne siten,
paana kaikista puoluekoneistois
losoofilla oli kuitenkin jonkin lien isän m aallin en kaukonäköisyys ten ih m isten luona. Sen o h e ssa h ä Emme kannata singli
Kahdeksan tunnin työpäivän
että ryhdytte ensin parantamaan
s a a tta a h än et a ja tte le m a a n uusien nellä m uka olisi ollut a n ta a oivalli-
ta. kuin missään muualla Ameri
lainen
ajatuksen
välkästvs,
jota
taxia
voimaansaattaminen olisi edel
laito k sie n ja k o neistojen hankkim is- ia neuvoja, m iten k ä p a rh a ite n tor-
ihmistä
ja
sitteti
vasta
yhteis
kassa.’ ”
ci juutalaisten ja kristittyjen ju ta, joilla s a a te ta a n v a lm ista a “kuusi- Hitaan vanha vihollinen,
P o rt B raggin suora. sos. o s a sto 1
lyttänyt sitä, että ylityö olisi
kuntaa.”
malalla ollut, nimittäin, -Tltä eri to ista-tu u m a isia ” ja to isiak in laitok-j P e rh ee n m ie s n ä y tti m ielty v än vie- k o u k se ssa a n jo u lu k . 17 p. p ä ä tti
Sitte
selitetänä
kirjoituksessa,
joko kokonaan kielletty, tai siitä
Meidän mielipiteemme eroavat näiset muutokset tuotantoväli-
miten suurkapitalistit ovat pyr
sia, jo tk a ky k en ev ät k u u k a u sitta in ’ raa se e n ja aikoi a u k a ista p o rttia , s o i t t a a ju lk is e s ti T o v erin p aisto i!
«h.
määrätty maksettavaksi kaksin
kimässä valtaan täällä, koski niin täydellisesti haaveilijoittcn neissä tuovat mukanaan orjuu m iljoonan dollarin e d e stä am p u m a m u tta kuuli sa m a ssa la s te n s a h ä m e ttä B erk eley » to v e rit o su iv a t In
kertainen palkka. Silloin sitä ci
liaan siin ä kun he T o v erin toim ite
lännen
valtioiden
poliittinen mielipiteistä, että me emme usko den poistamisen. Tämä merkil ta rp e ita v alm istam aan . J a pantakoon m ä s ty k s e s tä k irk a ise v a n :
«ellen
a n ta m a s s a a n p ah ek su m isia
olisi teetetty muulloin kuin niis
m erkille se, e ttä “ C h arliem m e” ei
mahti on jo kyllin.suuri ratkai niinkuin politikoitsijat ja hyvän- linen ajatus on kätkettynä erää n ä itä laito k sia tee om aksi edukseen, — Isä, sillä on k ä ä rm e h ih assa! se e s s a sin g le-tax-kysym yksen su
sä tapauksissa joissa se on eh
P e rh e e n isä sä p sä h ti ja pysähtyi.
semaan m. in. presidentin vaa tekeväisyydenharjottajat, että ih seen lauseeseen hänen "Politiik e ik ä edes B ethlehem in terä sy h tiö n
H än tu n si sa m a ssa v iera an , k a t teen a n to iv a t y m m ä rtä ä , e ttä v
dottom asti välttämätöntä, m utta
leissa huolimatta ollenkaan idän mistä voidaan muuttaa siveys- ka -nimisessä teoksessaan:
e tu a silm ällä pitäen. Pois se! H än soi ta rk a s ti hänen k ä siin sä ja huo tinnirne jä r je s tö k o k o n a isu u d e ssa
jotka ovat varsin harvinaisia, ja
muutamista ennen niin tärkeinä, saarnojen avulla, olkoot ne sit
"Jos jokainen työkalu ilman tek ee kaiken täm än vain p u h ta a sti m asi velhon to ise sta h ih a s ta to d ella oli a s e ttu n u t k a n n a tta m a a n s a n o it
joissa eivät miehet ole koskaan
melkeinpä ratkaisevina pidetyistä ten uskonnollisia tai maallisia. pakotusta, omasta voimastaan, isä n m a a llis is ta ” v a ik u tte ista ja sik kin p istä v ä n näkyviin sih ise v än kyy e s ity s tä . V altiom m e so sia listip u o
kieltäytyneetkään sitä tekemästä.
< en jä s e n is tö k o k o n a isu u d e ssa
si, e ttä kun k e rra n ta a se n viholli k äärm een pään.
valtioista. Riistäjät ovat järjes Voidaksemme parantaa hänet, toimittaisi tehtävänsä,
aivan
m
eidä n tie tä ä k s e m m e ole koskin
nen
seisoo
ovem
m
e
edessä,
niin
sil
Sellaisesta määräyksestä olisi ol tämässä länttä saman mädänneen täytyy meidän muuttaa hänen
— L ap set p irttiin !
huusi siiloin
niinkuin Daedaluksen mestarite loin voi B ethlehem isän m aan k ä y te t isä ja ta v o tti vah v aa k a n k e a p irtin p ä ä ttä n y t m ilei k a n n a lle se a s e tti
lu t vielä sekin hyöty, että rauta systeemin mukaan, joka idässä ympäristönsä, jonka keskellä hän
okset liikkuivat itsestään, tai tä v ä k si ta rjo ta ty k e jä ja am p u m a se in u sta lta .
s a n o ttu u n k y sy m y k seen n ä h d en ,
tieyhtiöt olisivat olleet pakotet kin vallitsee, selitetään kirjoituk kehittyy. Sillä vaikkakin ihmi
ta
rp
e
ita
!
N
iinpä
puh
u
ja
uskonlahko-
niinkuin Yulkanuksen kolmijalat
M uukalainen viskasi k ä ä rm ee n hi a in a k a a n m eille ole a n n e ttu tili
tuja järjestämään työt siten, että
sessa. Progressiivinen länsi kuu nen on yhteiskunnallisen ympä ryhtyivät itsestään pyhään toi laisiileen k ertoi s ijo itta n e e n s a te h h a s ta a n p o rtin yli pihaaff ja poistu: su u tta san o a s a n o tta v a a m m e ; .emm
yliajan
välttämättömyys olisi luu olevan vaarassa ja sen tor ristönsä kehittäjä ja muodostaja,
ta isiin sa yk sin o m aan tä tä ta rk o tu sta su u ttu n e e n a.
Isä tappoi k ä ä rm ee n kä ole v a ltu u tta n e e t B e rk e le y n 1
meensa, jos esimerkiksi kutojien
v
arten
n
e
ljä
puolen
m
iljoonan
dol
alennut mahdollisimman vähään. jumiseksi tämä konferenssi. Näin on hän myöskin itse sen kas
k a n g e llaa u ja s ilitti p irttiin m en ty v e re ita p u h u m aan m eid än puolt
»
sukkulat kutoisivat itsestään, ei larin ko n etta, sekä vain a m p u m a ta r ä ä n m ielissään la s te n sa p ä itä : oli tam m e, jo te n he n ä h tä v ä s ti puhuiv
Mutta sillä tavalla menettelee selittää Mills edelleen:*
vatti.
työpajan isäntä tarvitsisi enää p e in e n v a lm ista m ista v a rte n ra k e n h an p ien o k a iste n ta rk k a silm ä huo vain o m a sta p u o lesta an , e ik ä koi
“puolueeton” ¿ovintolautakunta
Muodostakaamme ihmisen ym apulaisia, eikä isäntä orjia,
“Sen estämiseksi ovat lännen
n u tta n e e n s a uuden teh d a slaito k se n . m annut vaaran , johon p e rh e oli jou- valtio n jä s e n is tö n nim essä.
•kaikissa tapauksissa. Se toimii valtiot järjestettävät ja valloitet päristö toisenlaiseksi, niin me
T overin
to im itu k se lle
annam n
Täten oli Aristoteleella, sen i ^ota el m issaä n ta p a u k se ssa tulla lu m aisiilaan .
aina ja kaikkialla työnantajien tavat ja niiden voima käytettävä muodostamme yhdellä iskulla jälkeen kun hän oli vakuuttanut, m ih in k ään
m uuhun
ta rk o tu k se e n
T ällain en on e rä s jo sk u s lu k em a tu n n u stu k s e n s iitä k a n n a s ta , jo lle
etuja silmällä pitäen, sillä mah sen edistysmielisen hengen ja myöskin hänen tapansa, toimen että orjuus oli luonnon laatima, k ä y ttä m ä ä n . J a s itte n hän ja tk a a ni tai kuulem ani sadun sisällys. Se • ii a s e tu n u singlet-ax-kysym yksi
dotonhan siihen on saada muita lainlaadinnan alueen laajentami sa. pyrkimyksensä ja tunteensa kylliksi neroutta nähdä edeltäkä se u ra a v a sti: “ L a iv asto d ep a rte m en tll- kohosi ta a s m uiston sä iliö s tä ta ju n su h te e n n iis s ä m ie lip ite issä , jo ita
ta em m e ole sa a n e e t m in k ä ä n la ista
on e s ittä n y t nyt v aalien jä lk e e n . <
kuin puolelle tai toiselle asettu seksi yli kaikkien valtioiden, ja Me haaveilijat tutkimme yhteis sin, että tuotantotavan muuttu v ak u u tu sta siitä, e ttä siltä tulem m e taan i, kun A ugust W es!eyn manöö- ikävä, e ttä n ä in k in tä r k e ä vaalik y s
veri, jo n k a hän P o rtla n d in s. s. o sa s
via henkilöitä. Tavallisesti me kun se koneisto on täydellinen, kunnallista ym päristöä; lue lerit- essa senkin loppu on lähennyt. m itään sellaisia tila u k sia saam aan , ton leim un a v u lla s u o ritti T overin m ys tuli k e sk u ste lu n a la is e k s i vas
pääom alle viim e num eron tä s s ä o sa sto ssa val vaalien jä lk e e n , m u tta siih e n t
netellään “puolueettomien” ta vallata sen avulla tämä uusi telemm^ taloudellisia ilmiöitä,
Ja juuri siksi, että tämä talou jo tk a tälle sijo ite tu lle
k o rv au sta tu o tta isiv a t. M utta siltä m isti sille oiv allisen m ielteiden y h c a iifo rn ia la is te u om a syy. T o v er
holta siten, että ollaan antavi määräävä tekijä amerikalaisessa seuraamme niitä aina alkujuu dellinen muutos on tapahtunut, n,piK
tÄ
....
.
1
,
i m eistä tu n tu i, e ttä m eidän sitte n k in tym än, k u ten s ie lu tie te iiijä t san o v at. to im itu k se n
k a n ta sopii k u ite n k
naan työläisille jotakin, mutta politiikassa sen sijaan että antaa reensa saakka, samaten kuin nii juuri siksi että suurteollisuuden nämä u h ra u k se t oli te h tä v ä e sittä ä k -
n a m erkile! v a s ta isu u d e n v a ra li
samalla kuitenkin estetään se vanhojen poliittisten johtaji? i den vaikutuksista perheeseen jr koneet toimivat itsestään, auto sem iue loppuun m eille kuuluvan o- E ikö tu n n u to d ella k in s iltä kuin p W an ILLIAM
SALM I,
MANDI MÄ*
eläisim m e tuon sadun v a ih e e t, kuu
saamasta vaatimuksiaan täytän saada valta käsiinsä.
politiikkaan ja uskallamme ve maattisesti, suorittavat koneelli- sam m e k a n sallise n puolustussuunni- huom aam m e p iin ty n eim m ä u viha- j D r g a n i s e e r a a j a .
K ,r ju r i
töön.
“Ammattiunioille kaikissa val tää omat johtopäätöksemme il sesti pyhää työtään, juuri siksi teltnan to te u tta m ise ssa . Se on jota- m iehem m e ja häviöm m e h a rr a s ta ja n
LE! MASI MIA (RubUr Stamps)
__ ■ v ...
i
h tä e ssä nn “to d ellisen y s tä v ä n ” k a a p u ssa lä h e s
Lakkovapauden luovuttaminen tioissa, sosialistiosastoille, single- man pelkoa tai ennakkoluuloja. me sosialistit
vakuutamme,
että .. l.in, jo k a m aan e d e stä te
vcaiaessa
on
^
T u p a s i “8*
tIlaU T° Ver,Q
vaivansa arv o in en ."
pakollista' tai vapaaehtoista — taxareille, yhteishyvän harrasta-
Taloudelliset ilmiöt eivät vai palkkatyö, viimeinen ja pahin o r Siis — isä n m a allisu u d e sta ja vailla tyvän p o rtte ja m m e ja p y rk iv än “ m ie
joka itse asiassa on sama — so- ille (civic leagues and sivic kuta ainoastaan yhteiskunnalH- juuden muoto, tulee häviämään. minkäänlaista toivetta voitosta ra- lin kielin " a n ta m a a n m eille ra k k a ita Kannattakaa niitä liikkeitä, jot-
Järjestömme asioita
TaZoudeZZinen kehitys
¡P V
ueuvoja,
e ttä
" v a s ta in e n
yh teiselä-
ka ilmoittavat Toverissa.