Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Jan. 2, 1917)
X* • T O V E R I •uem aialatn työväen äänenkannattaja, ilmestyy Astoriassa, Oregon, i Joka päivä, paitsi maanantaina. . T O IM IT U 3K U N T A . r. N. REIVO— A. S A L M I— L. M O IL A N E N — J. MALO— K. E. H E IK K IN E N TO V E R I (The Dally Comrade) The Organ of the Finnish W o rk e rs in th e W e ste rn S la te s The Only Daily In the W esL P u b lish ed D aily, E x c e p t iiu n d a y , a t A storia, by the Western Workmen's Publishing Company. Advertising Rates in etfect July 1, 1912, 4bc p er inch, s p e c ia l discount tilow ed for larger and continuous advertisements T O V E R I, bO X 88, A STO RIA, OREGON. ' ■ _ _ _ _ _ _ AUG UST N IK O LA , M anager. Entered as second class m atter July 18, 1812, at the Post-Oiiice at Oregon, Under the Act of iia rc n 3rd, lfe.9. S U B S C R IP TIO N RATES: IN U N IT E D STA TE S ANO CANADA: rear $3.50; F o r 6 M onths, $1.75; F o r 3 M onths, $1.00; F o r 1 M outh 40c. Ilm o itu s h in ta 40c p a lä ta tu u a ia ita . K u o lem an-ilm oitukset »1.60 k e rta Ja ‘•to v ä rs y illä $2 00 k e rta . K ihlaus-, syntym ä- ja a v io liitto -ilm o itu k set 60c a, h a lu ta a n tie to - ja n im e n m u u tto -ilm o ltu a set 25c k e rta , u a im a ilm o itu k se t $L50 kerta, a v io e ro ilm o itu k e t $1.00 k e rta . S eisovat ilm o itu k set se u ra a v a u ftln ta lu e tte lo n m u k aan p a lsta tu u m a sta : 1 v. 20c, v. 20c, 3 kk. 25c, 1 kk. 30c. S a tu n n a is is ta ilm o itu k sista tu le e ra h a n s e u ra ta m ukana. E ng lan n in k ielestä su o m e n n e ta a n \a p a a s u . T IL A U S H IN N A T Y H D Y S V A LLO IS S A JA CANADA8SA: ’ vuosikerta $3.50; 6 k u u k a u tta $1.75; 3 k u u k a u tta $1.00; 1 kuukausi 40c 8U O M E E N JA M UUALLE U L K O M A IL L E : 1 v u o sik e rta $5.50; 6 k u u k a u tta $3.00. H u on eisto «ijaiU ee 1d:nnen ja Duane katujen kulmassa. T el«(eonl: konttori 365, tolm. 832. iV ■ U' * — Osastoille ja asia miehille pyydämme to verillisesti huomauttaa, että nyt ei saa jättää yhtään tilausta ,uudistamatta. Kilpailun aika na kohosi tilaajamäärä usealla sadalla, mutta elleivät osastot valvo että uudistukset tulevat aikoinaan sisälle, niin seuraa siitä, että tilaa jam äärä taas laskee. Tammikuun ajalla me nee ulos suuri joukko tilauksia ja ne ovat uu distettavat sekä uusia o t e t t a v a niin paljon kuin mahdollista. Toimitus. Nyt kun vaalit ovat ohitse Pakollisen asevelvoilisuude i k äv tän tö ö n ottam inen tapahtui täällä kavalam m in ja helooni min kuin olisi sa attan u t a ja te l lakaan. Vain joittenkin politi- koitsijain täytyi hiukan paljastel la karvaansa. K un \ \ ilsonilt i vaadittiin selvää esiintym istä pa koili sen asevelvollisuuslain suu teen vaalien edellä, niin hän ker FK naasti m yönsi, että laki todella kin oli olem assa ja e ttä hän on pahoillaan että siihen oli sattu n u t sellainen sopim aton lause, m u tta sillä ei nyt muka niin suurta m erk ity stä ole. X vt ovat vaalii ohitse ja valtaherrat ju listavat m ahtipontisesti. eitä pakollinen asevelvollisuuskin on voimassa siinä m äärässä, että jokainen m ies kahdeksantoista ja neljä-.i- kym m enenviiden ikävuosien vä lillä on pakotettu astum aan a r m eijaan, milloin YVall-kadun ra h a ru h tin a a t siten vaativat. N y t kun vaalit ovat ohitse voidaan esiintyä naam iottakin, sillä työväestön käsissä ei ole tällä kertaa sellaista voimaa, jo k a voisi saada h errat tilille toi m istaan. E nnen vaaleja sillä olio o llu t m ahdollisuus jä ttä ä m o lem m at porvaripuolueet huom i o o n o ttam atta, nyt ne sitävastoin ovat vallassa ja' pysyvät val lassa. V ärväys ci tu o tta n u t tuloksia, - ■ siksi pakollinen asevelvollisuus. “'Sisäinen vihollinen" on k u k is tettav a ja pakollinen asevelvolli suuslaki tekeekin m ahdottom ak si jokaisen tuntuvam m an työla kon, sillä sotalain alaisena se kyllä pian tökahutetaan. S aate taan kylläkin selittää, että kun ty ö v äestö lakkaa tekem ästä a se i ta ja kuularuiskuja, niin porva ristolla ei ole m istä se niitä k ä rt- *■ tää, m u tta sellaisen selittäjät jä t ta v a t tahallaan o tta m a tta .huomi- ooii, e ttä om an m aan työväestön v aralta on niitä olem assa mies polvien ajaksi, vaikka työväestö* lakkaisi jo huom enna tu o ttam as ta. Eikä sekään väite, e ttä ty ö väestö lakkaa niitä tuottam asta, ole m ikään muu kuin haaveelli nen verho, ei m issään tapaukses sa vt* edes tavallisen rottapyssyn nilaa estävä. puhum attakaan nykyaikaisista konetykeistä. jo t ka repivät palasiksi melkein vaikka m inkälaiset katusulut. P arlam en tissa ladottu asevel- lisuuslaki tullaan kum oam aan >immin m yöskin parlanten- R ellei työväestö, siihen siellä ie, ei se kykene siihen bar- idillakaan. a KUOLEVAT PUO LUEET” rw uinuu i -- Näimme että etajen käsittäm ät- • RANSKAN SOSIALIS- ; esim- E s ittä is iv ä t osien luovut- - ¡toverit s iittä is iv ä t luonnollisesti o- m l.,,ip,teensä tilanteesta. P e l töm yydelläkin saattaa olla siinä TIT J V SAKSAN tainista Belgiasta, R anskasta, toivoa m uuta, kuin e ttä niyos- kin E nglannissa sosialistit j i soonal jätettäisi sivuun — 3a minVt Serhiasta jneA keskusvalloille, tai valtava vaikutus, ja m istä johtuu RAUHANTAR ¡jos niissä ei olisi m itenkään koe työväenm iehet asettu isiv at sa- j p uolueeseen, to is ta is e k s i a in a k in etujen käsittäm inen, ellei tietoi ja ta r tu tta is i its e a s ia a sa rv iin . a JOUS t e t t u sovitella 'Puolan ja Elsass malle kannalle. suudesta. Jokainen luonnollisesti m ä olisi lu k ija k u n n a n k in edun k a n J.onguct on R anskan edustaja- L othringin kysym yksiä, niin toimii etujensa ja luokkaetujen- n a lta v ä lttä m ä tö n tä . kam arissa ulkom aisten asioitten ...r , c ” x’ x- voitaisihan sittenkin vielä vetäy- sa mukaan, m utta kysym ys on T o im itu s voisi tä m ä n v ä itte ly n jä r T ne >un , New Yorkissa H- . . siitä, kuka käsittää nämä edut neuvostossa ja siksi olisi toivot je s tä ä m ikäli tila le h d e ssä s e lla is ta , itv ä neuvotteluista pois ja sen - 1 J oikein,>ja täm ä käsitvs m uodos m erstvva porvarillinen lehti, on . l jälkeen selostaa kansalle kenessä tavaa, että hänen onnistuisi s a a jä rje s te ly ä kaipaisi. N yt r iittä is i a- P a a sista kirjeenvaihtajaltaan p tuu vasta agitatsionin kautta. da toisetkin ja toisiin puolueisiin !uksi, e ttä to im itu s lau su isi m itä se , uksen ,' i h aasta tte n«,- saanut , kertom lu » -; |o n * - 'v - siihen, että teurastusta Jos sen tähden, että puolueen kuuluvat neuvoston jäsenet ase S id o tu k s e s ta n i a rv elee. ... a - oh tunnetulta ! vhä edelleenkin J jatketaan, ta, jossa tam -- M itä tä h ä n s a n o tte , to v e rit T o v e äänim äärä laski, alettaisi etsiä man ym m ärtäm ään sam alla ta , , • t „ i L onguetin kanta tässä kysv- rin to im itu k s e s s a ? * ranskalaisvlta sosialistitta, Eon- . syytä siihen puolueen olem assa- valla kuin hän itse sen tekee, ,.ta • , r» ,__ m vksessä n äv ttää asiain nykvi- ♦ * • t guet ilta, tiedustellut Ranskan - - - olosta, niin tultaisi varm aan vää- ~ ; . . . Suk- secn alanteeseen katsoen olevan niin siitä saattaisi olla jota.n > «..i t. .., v t - r puoluees- i sosialistien ••• su h tau Sak „ seurauksia K uten s e u ra a v a s ta o tte e s ta , jo s ta raan tulokseen. .Mikäli , tn . n ■ sta ... ; sinänsä hyvin järkevä, ja jos ko- vaikuttavam piakin 1 san teki maan rauhantarjoukseen rauhankvsvm vksen ratkaisussa, alkuperäisesti on kysym ys, n a x y y e i sa on syytä, on se siinä, että se T äm än Vilukaan on Parisin sosia ' ko Ranskan sosialistipuolue on - • - - - " _______________ j W esley o lle n k a an ta r k o itta n u t puo- ei voinut tehdä kvllin voimak- listien fiitto tehnyt päätöksen, ' luccssa olevia e p ä k o h tia, k u te n hän • * kaasti agitatsionityötä. se lity k s e s s ä ä n jo k ie ro sti ta a s väit- jossa ei ainoastaan puhuta kan- ! tää . vaan so sialism i s in ä n s ä oli s il M utta yhtä väärin olisi luulla, sainvälisyytden uudelleen raken loin k esk ilu o k an k a p in a o p p i; jokai- että republikaaninen puolue on tam isesta. vaan myöskin lausu j u en h an puolueen jä s e n tu n n u s ta a , kuolem assa nyt jo. Ei sinnepäin- taan toivom uksena, että liittou- CSASTON LEIM O JEN A IK A K A U -, se ssa a n 21 pv. Jouluk. 1916 keskus- e ttä pu o lu eessa on p a ljo n k in epäkoh- DESSA JÄ LL EEN . te li sille tu o d u n kysym yksen j o h d o s - sU u ou sosiiliis m i a iv a n kään. T äm än m aan p o rv a risto n ; tuneitten hallituksien ei pitäisi J o ita k in vuosia s itte n v allitsi tääl- ta, jo k a koskee A. W esleyn ja To- - - - . = -u sn . edut eivät ole niin yhtenäisiä, i iInian ™uuta hyljätä Saksan te- lii län n ellä j» ja uum ta isi mu» sitä vallita verin v ä listä uoma. asiaa. K okouksessa kes- ___ kemää rauhantarjousta, vaate 1 ,1 vainu» muu- >cnu että siellä ei enää olisi tilaa k a h kiinnittää siihen huom iota ja sen a lla k in sellain en o sasto n leim ojen a i - ; k u s te ln in kysym yksen jo h d o sta ja na. T ä lla ise k si W esely sen^ e n s ik e r delle puolueelle. Ne ovat y h te . . . . kakausi, jolloin leh te en p a k o te ttiin lau su i kokous T overin o sa k k ee n o- v ä itti: näisiä vain työväestöä vastaan, b'.n i».a l k . u.-ti .Ia a n » .m e n» erVo ste lu je n n im essä k a ik e n laise t m istu ja n a to iv o m u k sen sa, e itä Tove- ralla “ S o sia listit s e lo s tiv a t o p p e ja a n ; m utta mikäli työväestö osoittau taiien mielipidettä. puo lu een p a rja u s k irjo itu k s e t, toisin ri ju lk a isisi A. W esleyn sille lä h e t so sia listit o s o tta u tu iv a t v aan ta v a lli tuu om ista eduistaan tietäm ättö L onguet edelleen selvästi esit- sanoen sanoen leh d e stä m u o d ostettiin puo- täm än selv ity k se n sä k irjo itu k se n sa sik si k u o lev aisik si ih m isik si, jo tk a i • i , lu e tta v astaan ta iste le v a ja jäseu is- jo h d o sta, jo k a oli ju la is tu n a “ Viikon om aav at ih m iste n h y v e e t ja ih m is mäksi. saattavat kapitalistien i --. o r .. . . . . j to a k y llä sty ttä v ä , se n sijaa n , e ttä se v a rre lta n im isessa k irjo itu k se ssa ten p a h e e t; s o sia listit s a iv a t e d u s ta eri ryhm ät an tau tu a taisteluun van ra tin aa ja s e u ttä a , e ttä J° oijgi s a a n u t olla puolueen e te e n agi- joku aik a ta k a p e rin . K okouksen jia a n virkoihin ja n ä m ä o s o ttiv a t e t riistosaaliista keskenään, ja siitä viim eisen v iid e n to ista k u ttk atl- ta tsio n ia tek e v ä ; so sia lism ia selos- toivom us on, e ttä A. W esley saisi tä he eiv ät o lek a a n n iin p e rin v a a syntyvät siellä erilaiset puolueet. den aikana on Ranskan sosialis- ; tu k se n sijaan a le ttiin sitä “arvos- s e littä ä ta rk o itu k se n sa 'ja e ttä kir- ra llisia h en k een ja o m a isu u te e n n ä h Republikaaninen puolue ei oh* tipuoluetta sodan takia katkeras- te Ma” Ja a rv o s te lija t tu liv at poikke- jo itu s tu lta is iin ju lk a ise m a a n , koska d en ; so sia listeih in liitty i h u o m a ttu ja j edes keskiluokan etujen ajaja, pi- ti renaloitu. T o sin -o n R anskan ’wksetta 8iihen tulokseen- etta se ei kysym ys e i ole su u n n ista , v aan ar- h e n k ilö itä ja so sia lism ista tu li s i . , k elp aa m ihinkään elleiv ät he saa \o ste lu is ta . v isty n een k e sk ilu o k a n kapina-oppi I kemmin on sitä demokraatipuo- snsialistipuoliie sodan anista ai- ; m ie . lin .......... ... . , ., ... ,, ,, , 1 m aa rin peukaloida sen ohje:- A lm a K orvola s u u rk a p ita a lin riisto a v a s ta a n ; so- lue. joka ehdottom asti saa tällä k äen o llu t sitä m ie ltä , e ttä m aa- n;aa j a p e ria a tte ita . V aikkakin su u (k irju ri) la sialistip u o lu een jä s e n m ä ä rä _ sk i kertaa k ittä ä vallastaan ta a n tu ta on puolustettava, idutta sil- tiu osa e n tis is tä “a rv o s te lijo is ta ” on (O saston leim a.) 135,000—80.000: te e n ja puolueen j ä van keskiluokan ja työläisvli- ten heinäk. 1915 ja vieläkin pa- lö y tän y t tie n sä ta k a isin porvarien se n m ä ä rä la s k i ja lask e e m ah d o lli W esleyn “s e lity s ” ja “ väittely- s e sti n ä issä k in v a a le issa ; ja puolue m ystön, vieläpä varsinaisen paik rentr/iin s itte n v iim eisen k a n sa l- ,e*ri’n> 011 jälelle jäänyt vielä joita- Wesle . . . . . .. km . jo tk a n ä k y v ä t ta a s o le ta n liik- h a a s te ” : katyöväestönkin lään iä, jotk.i lisen , k o n g re ssin on m u k aan liitty n e e n t p o rv a risto n , jo k a p id e ttn l , . . . _ j k naitua eeila o ulvotun sa sto n leim tciii'aa aa hyväkseen u.i ia» » ccu I Mitä tä h ä n s a n o ta a n ? v a ik u tu k se sta tu llu t v ä h e m m än v a a m enivät demok raati puolueelle, j O i i l l i k U t . » » .t iarisi»»a \. O11 i k ä y ttä e n p y rk ie ssä ä n sam aan “arvos- Viim e su n n u n ta ise e n “ Viikon v a r koska sen kautta luultiin sääs soihin jo h d o s ta , m ik äli y k s i t y t - ' te iu u n ” ja “n e u v o n ta a n ”, jo ta sii i re ità ” ja siin ä olevaan k irjo ite lm a a n ra llis e k s i. . . . “ K irk k o jen s a a rn a s tu o litk in o v a t ty ttäv än sodasta. “ E nnen oli t o i s i n . . . ” , oli to im itu s set k esi m ik set sen y h te y d e s s ä j loinkin h a rjo te ttiin . jo u seissa ta p a u k s iss a tu lle e t so sia ovat astuneet etualalle, aih eu tta-j L ukijam m e ovat tu tu s tu n e e t A. n ä h n y t h yväksi p istä ä p e rä k a u e etin . listik si p u h u ja la v o ik s i.. . . ! ” Sosia li s t i pu oi u een ään i m ää rä nut puolueen keskuudessa k ä tk e -! Wesley’hin ja P outtu P o h ja v aa raa n . M inulla ei p e rä k a n e e tte ja v a sta a n T ä tä kun v e rta a ed elliseen , niin heijastaa vain täkäläisen työvä , ...... joiden ta h o lta joku a ik a s itte n soli ole m itää n silloin, kuu ne ovat a si näkee, e ttä niiden y h d istä m in e n oli n a yhteentörm äyksiä. , .... . , enluokan tietoisuutta. • eikä m i SIELTÄ Ja TÄÄLTÄ "O him enevästä ilm iöstä," joksi sosialism ia seliteltiin porvarileh tään m uilta. Sosialistipuolueen tien taholta tässä takavuosina, taakse saattaa kylläkin rvhmR- on puolueem m e nyt muka m uut ; tyä kaikenlaisia reform aattoreita, tu n u t "kuolevaksi puolueeksi.” jotka äänestelevät puoluetta sil M itäpä m uuta saattoi odottaa loin kun eletään n. s. normaali kaan kuin "kuolem an” en n u sta oloissa, m utta suurten k an sallis m ista kun äänim äärä laski. ten kysym ysten, sellaisten kni-i Porvarien taholta ei nähdä s o- sialistipuolueessa m uuta kuin aäntenkalastuskone, kuten porva ripuolueetkin työväestöön n ä h den ovat. ja milloin hyvänsä puo lueen äänim äärä syystä tai t to: »estä laskee, silloin on muka k ivi • ko liike kuolem assa. Sosialis*’- pti due ja venul: likaaninen p r j - lue leim ataan dem okraatisen sa nom alehdistön taholta nyt “k u o leviksi.” oli nytkin sotakysyinvs, tulles sa esille, luikkivat nämä ainekset takasin porvariston leiriin, sillä lie eivät äänestäneet sosialisti- puoluetta ensinnäkään ..taistellak seen asem ansa parantam iseksi yndessä tyiitätekevän köyhälis tön kanssa, kohottam alla se val taan, \a a n jos m ahdollista, sa a dakseen etuja sen taistelun kus tannuksella. . K a ik ista t ä istä ¡to tu in sosialism in olevan vain pikku- aa selo oviuoiavia stav ia ja siiloin, om um , am kun i u n u iitä m V ei si v a a tin u t p itk ä n s a rja n u u sia “ s e lity k s iä ” ja v a sta se lity k siä ja n iitä ' tain riisto a v astaan. K ielsim m e sil- teluoikeuden ra jo tta m ise e n tai tap- kun em m e h a lu n n e e t v a rs in k a a n toin se lla iste n “a rv o s te lu je n ” ja nii-S pam iseen p u o lu ejä sen te n keskuudes- m ak su a v astaan , niin ■ siv u u tim m e deu “ se litte le m ise n " jatk a m isen , m u t- ; sa, ei m yöskään silloin, kun p e ra koko “h a a s te e n ” ja tu le m m e e d e l ta siitä se u ra a n y t o sa sto n leim alla k a n e ettia ei ele laa d ittu tark o itu k - leen k in pysym ään p ä ä tö k se ssä m m e . 'a r u s t e t t u ukaasi, jo ssa p an n aan o- te lia nilviä ja polkea jo ta in toimi- P e lo ttelu siitä, e ttä tä s s ä n y t olisi sakepääom a vaak alau d alle ja vaadi- tu k se ile v a a ra llista tai v a ste n m ie listä kysym ys jo sta k in to im itu k se lle vaa ta a n p a isto je n a u k a ise m ista Wes- persoonaa. ra llise sta h e n g e n jä ttilä is e s ta , jo k a leyn “se lity k sille ” s iitä m itä hän M inkä k ä sity - k se n to v erit uiko tu lee ja vie leipiipaikan jo s vain , , .... .................. . „ v a s ta k o h d is ta p o rv aristo n kapinaopin su u rk ap italis- k ä y te tä asioiden ja ilm iöiden a rv o s huolim atta on kuitenkin pantava merkille, ett i viinte päivinä ovat kaikki eri ryhm ät Ranskan so- siali st ¡puolueessa pääasiallisesti samalla tavalla suhtautuneet Saksan tekem ään rauhantarjoiik- seen. "Me olem m e", sanoo ,„,ralulBta saltat sa„olusUlj pää8ee täy(lessä ialossaan 1(j|sia. Eonguet. "yksim ielisiä siitä, että | .»rt««., vautaessaa,, » » » tam m | p e rä k a n e e tista , s iitä en välitä. Mi- ,,laa n „ „ tu rh a a M (ta eM mikä tahansa lieneekään Saksan ¡p ““„ ö a ,“ kB‘ “ luo^a “ e n e m m än se o rtla n d in o sa sto et ole su vainnut : n u lla on siih en n äh d en o m at ntieli- rauhantarjotiksen todellisena tar- k a n ta loistaa, jo ta W’esley e d u sta a , I i teh d ä järjestö ö n p ää se m is-a n o m u sta a n | piteeni. sen kau em m ak si se a ja a h ä n e t pii- e ttä sitä olisi Olin ta h to n u t k u v a ta tuolla ky- rim m e jä s e n is tö s tä , g s itä p a its i to im i tv ¡teräni pää ja ilpeäm pää, kui r voitu hyväksyä, sitä on “s e lite tty ” se essä o le v a ila k irjo ite lm a lla n i sitä tus ei ole p y rk in y t le ip ä p a ik k a a n , vihollisen koetteeksi meille tar- s e littä m ä s tä p ä ä sty ä k in ja niin o- om itu ista tila n n e tta , jo ssa ollahn, ni kuten W esley v a a tie ssa a n lu en n o itsi- jootnän rauhan , harkitsem aton sa sto on ed elleenkin ulkona jä r je s m ittäin , e ttä sos. puol. n ä y ttä ä ka- ja lu p a a piiri k o m itealta. Se ou v al töstä, eik ä liene ereh d y s se littä ä, hylkääm inen." ui itä n e e n a se m a n sa p o rv aristo n pai-1 nijs po istu m aan m illoin h y v ä n sä tap- e ttä ju u ri niiden sam ojen e tu je n vai n a ja ise n a ja m u u ttu n ee n siv isty n een J p e le m a tta o lelu k a an a s e m a n s a - p u o - "G ustave II erven ja toisten k u tu k se sta, jo tk a ta rv its e v a t leim aa p o rv aristo n y hdeksi s iv is ty s e ä d o k s i' lesta> m u tta se seisoo k an n a !laa n hänenlaistensa harhaan joutu- tuekseen, m u ita se on valm is a n ta (p o rv a rile h tie n m u k aan ) ja e ttä niin WesleyIäisiä “a rv o s te lijo ita ” neitten m ielestä, oli Saksan teke m aan leim ansa jo ta a s y k sity iste n tuon p a in a jais-a se m a n on o tta n u t 1 .1 kuin m uitakin puolueen riv e iss ä il- mä rauhantarjous "loukku", m ut p y rkim yksien tueksi, j Vv. W.-intto (päättäen siitä u l in a s ta !.m eneviä so sialism in h a rh a tu lk in n o i- Me ju lk aisem m e tä s s ä sen “ seli- I m inkä k a p ita listin e n san o m aleh d istö ta jos se todellakin on saksa tä v a sta a n , siitä k a i on r iittä v ä n ä lainen loukku, niin Saksan hal ty k se n ’ , jo n k a W esley an to i kan on ilm oille p ä ä stä n y t). to d istu k se n a se, e ttä s itä s y y te tä ä n n a sta a n , ei siksi e ttä sillä tu n n u s T o v erit to im itu k se ssa ov at “ n ä h se k ä niiden tah o lta , jo tk a a s e ttu v a t litukselle ei m itenkään voida taisim m e taip u v am m e jä rje s tö n ul n e e t toisen puolen”. En ep äile h ei k a n n a tta m a a n p o rv aristo n pyrkim yk- valm istaa mieluisam paa tehtävää kopuolella olevan osaston määräyK- kuin että suodaan sille tilaisuus siin. vaan u aotU akaem m e V esleyu ,k S „ S u r , k o tu k s e n a , niin efi m ik ä ä n olisi Leeiiaisesa m uodossa Sosialistipuolueen äänim äärä i on siis pakko vaihdella aina s i M utta m istä itse asiassa on käli kuin sisäiset kvsvm ykset » kysyyiys, on vain äänim äärän kärjistyvät. Mitä suurem pi näyt lask em in en ; puolueet, enem pää tää olevan se vaara,, että jo u d u sosialistipuolue kuin republikaa taan selkkauksiin ulkovaltojen nipa»-luekaan eivät voi kilolla, el kanssa, sitä edullisem m assa ase Saksan kansalle vakuuttaa, 'e ttä Î Z ’" .... ? Ö Ö ' ± ! " k.a “1o'>i.r.U". ia. jvarlutoa i. w. . itatkyyd?,'V ah.m ' leivät ne talo u d elliset etujen ris m assa ovat porvaripuolueet sil kaikki sen tekem ät penniätukset M les “ > a«aa. o tta a tä n ä ä n i lian P o u ttu P o liia v aa ra n v iem ä ssä ! Jo3 so sialistip u o lu e W esley n mie- tiriidat. joille ne perustuvat tule loin. Samoin saattav at ne käyt täm än kauhean tilanteen p o ista -’ Jo k a ! puoluetta klssankaulalle. se minusta b e eta -näyttää- ladattaneen ase- I . i t ä n e , ta oh etten. Me em m e epa.le, | on hiem an liikaa. Eikö ta ssu esit- n,a „ sa p „r l, r *l0 „ p e s u n a . n « „ poistetuksi ja niin ei suinkaan tää hyväkseen sellaistakin n a rr i- iinsoKSi ovat Olleet turaia. ja et ¡e tte ik ö län sip iirin jä se n istö n enem - ole nyt käynyt. Republikaani- peliä, kuin esim. elintarpeitten tä sen on pakko vihollisten ta ;- m isto ole sam aa m ie ltä kanssam m e tä m ä ssä n i ilm iössä olisi a sia a k in , siitä oli ai ran tu rh a vaiva e n ä ä pu puolueen laita saattaa olla niin m istä k irjo itta a ? hua, «e on k u u ltu n iis s ä analyysi- hintojen laskem ista, jonka ne lu- te m a ti'-ntuuden tähden siinä, e tä m oisen v a sik k a ta n ssin , jo jatka M ielestäni olisi. ja näin. riippuen siitä, miten työ lu ennoissa kym m eniä k e rto ja , se n paavat. voim atta kuitenkaan sitä taistelua, koska nämä ovat t kiel M inulla olisi tä s tä k y sy m y k se stä to ista m iu e n h a n tä s s ä on vain o so tu s kiei ta W esleyu k an ssa “ v ä itte le m in e n ” väenliike voim istuu ja pakotta i itsisi, ulo ttam in en olisi m itä i- i vielä p aljonkin sanottavnaA M a en S i i l k » n a vv^ci,.., täyttää. L uokkatietoisuuden la a , keskustele- i k m .. a erk ttä kai W esley n y k i y ^ isin porvarit yhteen puolueeseen, juus. jos siten saa sanoa, ei sel- täytyneet rauhasta v y sty ttä v in tä lu k ijakunnallem m e, epäile, e tte ik ö to im itu k sella olisi sa- p siitä, u o lu e e tta k h 111 on sa m a m utta sosialistipuolueeseen näh ’aisenaan os uta sen syvyyttä, s. m asta. ¡K u n jokin a sia tu lee v äittely n alai- moln. O nhan k y sy m y k se ssä p u o lu e e n ' k.v jo k a h än OH H T se k si e d e lly ttä ä v äittelem in en en- nykyinen asem a v e rra ttu n a en tise en , J e 'r a L na o U e s ^ n k ® ° rgaD1' "M yöskin Ranskan kansaan tu den on aseina kokonaan toinen. o. se miten laajoissa piireissä bsi 'Saksan tekemän rauhantar- kaik k ea sitä, e ttä v ä itte lijö illä I en em m än k in : puolueen k a tt a m i n e n u a e t A l , » ? JW ta P ,ti I vöväestön ja porvariston etujen ¡työväestö alkaa vaistom aise-li jo ttk se n hylkääm inen tekem ään 011 varina kanta, jonka p u o lesta väit- ta iste lu k u n to ise k si. E llei olla tyvty- O nhan ? .InibCn peil(Jhta- ristiriita on kärjistym ässä, ja .......................... ~ ’ O nhan n n s ta su u n ta riid o is , h .................. tölevät. ’ m utta m tstään selIai8esta ei käsittää asem ansa, ei sellaisenaan huonon vaikutuksen, sillä täm än !Ulevi* mutta mistään väistä ,ulok»it„. Jolta on s a a tu ja o n ' ö l 7 l , ; ' r t siksi ei sosialistipuolueen ‘‘kuole vielä m erkitse sitä, miten syväl i kuu ollaan l5h , , ö _ . M 1'™ "“ ». Ja e tu p ä ä s s ä , tä s s ä ole voinut olla kvsvm vstä jo s n y , - kansan siveellistä vastustuskv- ¡vvesleyn ,v, q1„vn k annan a litu . . . . ise n ruuuttele- ' ' ö, «U ; ju u ri se, e ttä le h tie n to im itu k sie n m ista ’ vielä tarvitse enempää . . . . . . . - n c u u iu u a l i t u i s e n m uuttele- teen v a a lita iste lu u n — e n ä i l l - i i n in .......... ........... lisesti se omaksuu itselleen omi i kya tultaisi sanom attom asti tu..l-! vaisuuden takia. Siksi kieltäydymme I ta in olevan vinossa, niin ‘ eiköhän ¡ X o v T nHQ P alj° “ ° m in ta ’ pelätä kuin odottaakaan. Se että . n i •’ ».......... •••, vioitu »niubbd, imu niin eiKonan eiköhän ktJktQ k^ t a k i a n ta a , e ttä e iv ä t j hiokkaetujaan vastaavan m aail 1 .a 4 teolla heikentäm ään, sen j a l - v ä itte ly stä ", em m ekä tule aukaise- olisi e d u llista R ikkeellem m e katsoa X e n , L « p ä ä s tä is i sen äänim äärä laski, ei todista m ankatsom uksen. joka edellyttää keen kuin se rauhan p a lu u tta -:maan h än en “selostein»-1 onko se te rv e ja m issä paikoin rin- K v sv m v k t •• a ,r v o ste lu Ja '’ Y h te e n , m itään m uuta kuin sitä, että /yhteiskunnan perinpohjaista tun- e n . Wesiey W esley ei ole ttä . tietäi- " 7 n ei 7 / 0,6 \ ? V arvostelun rW S ie *Un tap- 1&P" miseksi on kaikin voimin pon- i le leen" ole ^ sy y y t ttä t ä n n y y t To- lam am m e on heikoin, heikoin e etoi u « , . ' Pa m i n ‘ e 7 ®SSa am erikalainen työ väestö ei vielä tem ista ja siinä ovat meillä ta- i uistellut ia hirvittävästi k ä r s i - m istäiin " ’-P ä so sia listisu u d esta ” sim m e sitä siitä, ta i n iis iä kohden olem m ehan i s d n “ ra ts a s te le e , tunne omia etujaan, ei tajua sitä vattom at vaikeudet edessämme. <— - ’ • - K ansaa- |Slksi ei häu o!e ollut E’l- v s h v lstsa . E päk o h d x at k e iv a X k s - " “ t h nyt sodan ' seurauksista. llsta. elta se aIlt, viatil niaIl< väitt°e: X ä t X korjaudu T T ,‘ ^lu” T " alaisek a n t, e s .i^ ü ___ ,, ............. K-iun si, 'esitimme* eroa mikä työtätekevän köyhälis A m erikalainen työväestö on joukot, sotilaat valhllatldoissa. I.vyn, m mutta jo h haasteessaan, su u u rilla r i l l a eikä e i k ä p e rä k ...... W ille, ;a. lyyn, u tta s selittää e littä ä jo a a ste e ssa a n , ipeta J p e tä s se e n n su a n dlsllle e e te illa '» » -„e m ° joiden VerPi Ie’ huomasin* jo id e n buom asim - tön ja porvariston etujen välillä tietopuolisesti yhtä köyhää, kuin äidit ja vaim ot kotona tulisi\ a t e t u ei silta e ttä hän sanoi sosia-i J o s a rv o ste lija h irte tä ä n ei a rv o ste lu Liiti m u tta joiden on. Se an tau tu i porvariston am erikalainen sivistys on o n t ............... .......... ..a .., .u u a . „ » . . a M i- l,Sm,.n o!evan P ikkup o rv aristo n kapi-1 sillä lakkaa. Eikö s u u n ta ju tu t jo „een Cm^ . a tta toim i- kaikki uskom aan, että rauha oli - ,isrni.n olevan p ik k u p o rv aristo n kapi-j sillä lakkaa narrattavaksi, antautui ajam aan toa. se saattaa innostuksen h e t st m ahdollinen saavuttaa, m u tn ! I>aUikk®en’ k° ska hän jo p e ru u tta a m eille o p e tta n e e t m ihin arvostelun- Ja h e a n ta u tu iv a t vaaleissa harhakuvia, ju o k sen te kenä kohota korkeallekin, m utta e ttä m e id ä n ’v » 1 1 i t n k - n ' Sen v :!lle e n s *'i> vaan siitä m itä por- lappam inen vie? . a >>t.vivät tu lo k siin kuin sanomalehdistä san,»! No ,„nlö asia on sil3 ole “ k i e l : » ““ « « •«<*. « t a sieltä ei lem aan varjon jälessä, sa am a t vastavirta painaa sen voiman e t u ntetdan halhtuksennne o-t varl„ lnen »en hv jjn n y t kunniaunnnoisten . si sta ltsm ista. T u rh a a k ierä ily ä . t i e - ! m assa. S iitä e i. p ä ä s tä 's e lv ille o«-«, « • “ Ka» kuulunut, ja ta kuitenkaan sitäkään kiinni. melkein olem attom iin, ja siinä itnnpruihM-ie«-»».. ...... ♦..G**...... » .. i /(ö . » ... i >J Jos am erikalainen työväestö ei on syy puolueemm e äänim äärän käsitä etujaan erilaisiksi porva vaihteluun. rien kanssa, niin se ei ollenkaan M utta antakaam m e niiden iloi riitä todistukseksi siitä, e ttä ne eivät siltikin olisi Sellaisten ky ta. joilla on syytä iloita ty ö v ä vallassa ollessaan. T ällaisista I sen su o ra n a in en ilm itulem inen tällä to ise lta se lo stetta v a . M utta siitä ei tä p ä in ' 8 ,tte V aikuttaa • l i sym ysten edessä, kuin viim eisis enliikkeen näennäisestä taa n tu pyyteistä m ainittakoon esim erkin ' k e rta a oli vahinko te iltä ja siksi se sä isi m illään ehdolla teh d ä p e rs o o n a -! P ä iv ä le h ti" 1 " lvIm ne s itä “ ‘‘e itä e ttä { sä vaaleissa esiintyi, ei ole o lle n m uksesta. Ja onhan jiorvareilla vuoksi \ enäjän halu saada Kons h a rm itta a k in . polem iikkia e ik ä ra k itte le v a a s u u n ta - ' kann ,,,. ° n nilden sopivin äänen- N ä y tte e k si lukijoillem m e ju lk a i- ! v ä itte ly ä v äittelvä Piriattoioi ..............! aJa, tilaa siihen syytä. H eidän valtaansa- kaan kum m a, jos ei niin heikolla P id e ttä isi vaan silm ällä ' y h d e ltä k ää n siellä 2 ei ” kielletä KleIlet tantinopoli haltuunsa jne." sernnie ale m p an a uudelleen sen m itä I a sia a ja siinä ilm eneviä fak to ja i a n . : . tt°p lta , - Kiellä se on . \7 . zve» 1 , . 4 a - . a « j a h iiltä I l m e n e v i iä ä t f a a k k t t o o * j * la ri . io ------- .luokkatietoisuudella varustettu han se kasvattaa, kun työväestö I.onguet on sitä mieltä, että . V 1» . ktrjo.U i . »S . t ..S - S . so sia 1 - 1 lism . ista ............... * ’ toi- I P i o a l X Wesley- ja m i-j Nyt e h d o tan tä s s ä to v ereille •’ M k ä s i v ä t se k ä “ radi- joukko kuin am erikalainen työ antaji heidän pettää itseään, m u t Rh nskan l,aili,„k-cn on Saksan Un tanskan hän sen sen s altto se, littä « tä ä ä , sam s k n oin a . | K , o 7 “« « , S d , .... X X ™ ! te n hän itte se e ttä s o s ia lis tit ja s ie llä se väestö on. voinut olla asem asta ta hekin iloitsevat aiheettom asti. hali alli,ukselta tiedusteltava, rjti-.i, i kuin P o rtlu n d ln osasto n vaalimuk-(maan n y k y istä tila n n e tta T o .e r h , i „ , W e*‘*’>'n k l” P aikka, kun k e rra n p uoluuus«, e , 6 o p lv a i tUa;i selvillä. Se on m uuten oivalli• Aika heidän ilolleen saataa olla kalaisia yksityiskohtia sen teke |^enkln p alsto illa ja o te ta a n läh tö k o h d ak si Me e u i n s „ ,e W e Ia nyt, m utta se m akeim m in n au raa mä rauhantarjous käsittää. Tosi p o rtlandi:i osasto n v aatim u s: nen todistus sitä historian m a vaikkapa se m inun viim e s u n n u n ta i k n X “k T “ “ »»s, „ „ .t s L nen “ E nnen oli to isin . . . ’’-k irjo ite lm a terialism in harhatulkintaa v a s joka viimeksi nauraa. sitten näyttäisi silta, että n a m a tä k irja s ta 1 JOll° “ ellä " ° llsl »"f ni. M inä tie ty s ti se lo staisin n iistä dofävä ta a t, että edut m ääräisivät ih T overin T oim itus, A storia, Ore. K an n attak aa n iitä liikkeitä, jo t «.hdot Ovat epäoikeutettuja ja tu u tu m s huomaa,mme. st- olen sa an u t j» m ihin n o ja u tu v a t ne m isten toim innan ilman m uuta? ka ilm oittavat Toverissa. m ahdottom ia hyväksyä, jos ne P o rtla n d ’in S. S. o sa sto kokouk- täsitykset. jotka puolue«, asem usu ' - v a i t i , I r t a L e X “ “ “’ Z ! t a ja a -y - . /.A m eid ät
