X* •
T O V E R I
•uem aialatn työväen äänenkannattaja, ilmestyy Astoriassa, Oregon,
i
Joka päivä, paitsi maanantaina.
.
T O IM IT U 3K U N T A .
r. N. REIVO— A. S A L M I— L. M O IL A N E N — J. MALO— K. E. H E IK K IN E N
TO V E R I
(The Dally Comrade)
The Organ of the Finnish W o rk e rs in th e W e ste rn S la te s The Only
Daily In the W esL P u b lish ed D aily, E x c e p t iiu n d a y , a t A storia,
by the Western Workmen's Publishing Company.
Advertising Rates in etfect July 1, 1912, 4bc p er inch, s p e c ia l discount
tilow ed for larger and continuous advertisements
T O V E R I, bO X 88, A STO RIA, OREGON.
' ■
_ _ _ _ _ _
AUG UST N IK O LA , M anager.
Entered as second class m atter July 18, 1812, at the Post-Oiiice at
Oregon, Under the Act of iia rc n 3rd, lfe.9.
S U B S C R IP TIO N RATES:
IN U N IT E D STA TE S ANO CANADA:
rear $3.50; F o r 6 M onths, $1.75; F o r 3 M onths, $1.00; F o r 1 M outh 40c.
Ilm o itu s h in ta 40c p a lä ta tu u a ia ita . K u o lem an-ilm oitukset »1.60 k e rta Ja
‘•to v ä rs y illä $2 00 k e rta . K ihlaus-, syntym ä- ja a v io liitto -ilm o itu k set 60c
a, h a lu ta a n tie to - ja n im e n m u u tto -ilm o ltu a set 25c k e rta , u a im a ilm o itu k se t
$L50 kerta, a v io e ro ilm o itu k e t $1.00 k e rta . S eisovat ilm o itu k set se u ra a v a u
ftln ta lu e tte lo n m u k aan p a lsta tu u m a sta : 1 v. 20c,
v. 20c, 3 kk. 25c, 1 kk. 30c.
S a tu n n a is is ta ilm o itu k sista tu le e ra h a n s e u ra ta m ukana. E ng lan n in
k ielestä su o m e n n e ta a n \a p a a s u .
T IL A U S H IN N A T Y H D Y S V A LLO IS S A JA CANADA8SA:
’ vuosikerta $3.50; 6 k u u k a u tta $1.75; 3 k u u k a u tta $1.00; 1 kuukausi 40c
8U O M E E N
JA
M UUALLE
U L K O M A IL L E :
1 v u o sik e rta $5.50; 6 k u u k a u tta $3.00.
H u on eisto «ijaiU ee 1d:nnen ja Duane katujen kulmassa.
T el«(eonl: konttori 365, tolm. 832.
iV ■
U' *
— Osastoille ja asia miehille pyydämme to
verillisesti huomauttaa, että nyt ei saa jättää
yhtään tilausta ,uudistamatta. Kilpailun aika
na kohosi tilaajamäärä usealla sadalla, mutta
elleivät osastot valvo että uudistukset tulevat
aikoinaan sisälle, niin seuraa siitä, että tilaa
jam äärä taas laskee. Tammikuun ajalla me
nee ulos suuri joukko tilauksia ja ne ovat uu
distettavat sekä uusia o t e t t a v a niin paljon
kuin mahdollista.
Toimitus.
Nyt kun vaalit ovat
ohitse
Pakollisen
asevelvoilisuude i
k äv tän tö ö n ottam inen
tapahtui
täällä kavalam m in ja helooni
min kuin olisi sa attan u t a ja te l
lakaan.
Vain joittenkin politi-
koitsijain täytyi hiukan paljastel
la karvaansa.
K un \ \ ilsonilt i
vaadittiin selvää esiintym istä pa
koili sen asevelvollisuuslain suu
teen vaalien edellä, niin hän ker
FK
naasti m yönsi, että laki todella
kin oli olem assa ja e ttä hän on
pahoillaan että siihen oli sattu n u t
sellainen sopim aton lause, m u tta
sillä ei nyt muka niin suurta
m erk ity stä ole. X vt ovat vaalii
ohitse ja valtaherrat ju listavat
m ahtipontisesti. eitä pakollinen
asevelvollisuuskin on voimassa
siinä m äärässä, että jokainen
m ies kahdeksantoista ja neljä-.i-
kym m enenviiden ikävuosien vä
lillä on pakotettu astum aan a r
m eijaan, milloin YVall-kadun ra
h a ru h tin a a t siten vaativat.
N y t kun vaalit ovat ohitse
voidaan esiintyä naam iottakin,
sillä työväestön käsissä ei ole
tällä kertaa sellaista voimaa, jo
k a voisi saada h errat tilille toi
m istaan. E nnen vaaleja sillä olio
o llu t m ahdollisuus jä ttä ä m o
lem m at porvaripuolueet huom i
o o n o ttam atta, nyt ne sitävastoin
ovat vallassa ja' pysyvät val
lassa.
V ärväys ci tu o tta n u t tuloksia,
- ■ siksi pakollinen asevelvollisuus.
“'Sisäinen vihollinen" on k u k is
tettav a ja pakollinen asevelvolli
suuslaki tekeekin m ahdottom ak
si jokaisen tuntuvam m an työla
kon, sillä sotalain alaisena se
kyllä pian tökahutetaan. S aate
taan kylläkin selittää, että kun
ty ö v äestö lakkaa tekem ästä a se i
ta ja kuularuiskuja, niin porva
ristolla ei ole m istä se niitä k ä rt-
*■ tää, m u tta sellaisen selittäjät jä t
ta v a t tahallaan o tta m a tta .huomi-
ooii, e ttä om an m aan työväestön
v aralta on niitä olem assa mies
polvien ajaksi, vaikka työväestö*
lakkaisi jo huom enna tu o ttam as
ta. Eikä sekään väite, e ttä ty ö
väestö lakkaa niitä tuottam asta,
ole m ikään muu kuin haaveelli
nen verho, ei m issään tapaukses
sa vt* edes tavallisen rottapyssyn
nilaa estävä.
puhum attakaan
nykyaikaisista konetykeistä. jo t
ka repivät
palasiksi
melkein
vaikka m inkälaiset katusulut.
P arlam en tissa ladottu asevel-
lisuuslaki tullaan kum oam aan
>immin m yöskin parlanten-
R ellei työväestö, siihen siellä
ie, ei se kykene siihen bar-
idillakaan.
a
KUOLEVAT PUO
LUEET”
rw uinuu i
--
Näimme että etajen käsittäm ät- • RANSKAN SOSIALIS- ; esim- E s ittä is iv ä t osien luovut-
- ¡toverit s iittä is iv ä t luonnollisesti o-
m l.,,ip,teensä tilanteesta.
P e l
töm yydelläkin saattaa olla siinä
TIT J V SAKSAN
tainista
Belgiasta, R anskasta, toivoa m uuta, kuin e ttä niyos-
kin
E
nglannissa
sosialistit
j
i
soonal
jätettäisi
sivuun
—
3a
minVt
Serhiasta
jneA
keskusvalloille,
tai
valtava vaikutus, ja m istä johtuu
RAUHANTAR
¡jos niissä ei olisi m itenkään koe työväenm iehet asettu isiv at sa- j p uolueeseen, to is ta is e k s i a in a k in
etujen käsittäm inen, ellei tietoi
ja ta r tu tta is i its e a s ia a sa rv iin .
a
JOUS
t e t t u sovitella 'Puolan ja Elsass malle kannalle.
suudesta. Jokainen luonnollisesti
m ä olisi lu k ija k u n n a n k in edun k a n
J.onguct on R anskan edustaja-
L othringin
kysym yksiä,
niin
toimii etujensa ja luokkaetujen-
n a lta v ä lttä m ä tö n tä .
kam arissa ulkom aisten asioitten
...r
,
c
”
x’
x-
voitaisihan
sittenkin
vielä
vetäy-
sa mukaan, m utta kysym ys on
T o im itu s voisi tä m ä n v ä itte ly n jä r
T ne >un , New Yorkissa H-
.
.
siitä, kuka käsittää nämä edut
neuvostossa ja siksi olisi toivot je s tä ä m ikäli tila le h d e ssä s e lla is ta
,
itv
ä
neuvotteluista
pois
ja
sen
-
1
J
oikein,>ja täm ä käsitvs m uodos m erstvva porvarillinen lehti, on . l jälkeen
selostaa kansalle kenessä tavaa, että hänen onnistuisi s a a jä rje s te ly ä kaipaisi. N yt r iittä is i a-
P
a
a
sista
kirjeenvaihtajaltaan
p
tuu vasta agitatsionin kautta.
da toisetkin ja toisiin puolueisiin !uksi, e ttä to im itu s lau su isi m itä se
, uksen
,'
i h aasta tte n«,-
saanut , kertom
lu » -; |o n * - 'v - siihen, että teurastusta
Jos sen tähden, että puolueen
kuuluvat neuvoston jäsenet ase S id o tu k s e s ta n i a rv elee.
... a - oh tunnetulta ! vhä
edelleenkin J jatketaan,
ta, jossa tam
--
M itä tä h ä n s a n o tte , to v e rit T o v e
äänim äärä laski, alettaisi etsiä
man ym m ärtäm ään sam alla ta
, , •
t
„ i
L
onguetin
kanta
tässä
kysv-
rin to im itu k s e s s a ?
*
ranskalaisvlta sosialistitta, Eon-
.
syytä siihen puolueen olem assa-
valla kuin hän itse sen tekee,
,.ta
•
,
r»
,__
m
vksessä
n
äv
ttää
asiain
nykvi-
♦
*
•
t
guet ilta, tiedustellut Ranskan
-
- -
olosta, niin tultaisi varm aan vää- ~
;
. . . Suk- secn alanteeseen katsoen olevan niin siitä saattaisi olla jota.n >
«..i t. ..,
v t - r puoluees-
i
sosialistien ••• su h tau
Sak „
seurauksia
K uten s e u ra a v a s ta o tte e s ta , jo s ta
raan tulokseen.
.Mikäli
, tn . n ■ sta ...
; sinänsä hyvin järkevä, ja jos ko- vaikuttavam piakin
1
san teki maan
rauhantarjoukseen
rauhankvsvm vksen ratkaisussa, alkuperäisesti on kysym ys, n a x y y e i
sa on syytä, on se siinä, että se
T äm än Vilukaan on Parisin sosia ' ko Ranskan sosialistipuolue on - • - - - "
_______________ j W esley o lle n k a an ta r k o itta n u t puo-
ei voinut
tehdä kvllin
voimak- listien fiitto tehnyt päätöksen,
' luccssa olevia e p ä k o h tia, k u te n hän
•
*
kaasti agitatsionityötä.
se lity k s e s s ä ä n jo k ie ro sti ta a s väit-
jossa ei ainoastaan puhuta kan-
! tää . vaan so sialism i s in ä n s ä oli s il
M utta yhtä väärin olisi luulla, sainvälisyytden uudelleen raken
loin k esk ilu o k an k a p in a o p p i; jokai-
että republikaaninen puolue on tam isesta. vaan myöskin lausu
j u en h an puolueen jä s e n tu n n u s ta a ,
kuolem assa nyt jo. Ei sinnepäin- taan toivom uksena, että liittou- CSASTON LEIM O JEN A IK A K A U -, se ssa a n 21 pv. Jouluk. 1916 keskus- e ttä pu o lu eessa on p a ljo n k in epäkoh-
DESSA JÄ LL EEN .
te li sille tu o d u n kysym yksen j o h d o s - sU u ou sosiiliis m i a iv a n
kään. T äm än m aan p o rv a risto n ; tuneitten hallituksien ei pitäisi
J o ita k in vuosia s itte n v allitsi tääl- ta, jo k a koskee A. W esleyn ja To-
- - -
. = -u sn .
edut eivät ole niin yhtenäisiä, i iInian ™uuta hyljätä Saksan te-
lii
län n ellä j»
ja uum
ta isi mu»
sitä vallita
verin
v ä listä uoma.
asiaa. K okouksessa kes-
___
kemää
rauhantarjousta,
vaate
1
,1
vainu»
muu-
>cnu
että siellä ei enää olisi tilaa k a h
kiinnittää siihen huom iota ja sen a lla k in sellain en o sasto n leim ojen a i - ; k u s te ln in kysym yksen jo h d o sta ja na. T ä lla ise k si W esely sen^ e n s ik e r
delle puolueelle. Ne ovat y h te .
. .
.
kakausi, jolloin leh te en p a k o te ttiin lau su i kokous T overin o sa k k ee n o-
v ä itti:
näisiä vain työväestöä vastaan, b'.n i».a l k . u.-ti .Ia a n » .m e n» erVo ste lu je n n im essä k a ik e n laise t m istu ja n a to iv o m u k sen sa, e itä Tove- ralla
“ S o sia listit
s e lo s tiv a t
o p p e ja a n ;
m utta mikäli työväestö osoittau taiien mielipidettä.
puo lu een p a rja u s k irjo itu k s e t, toisin ri ju lk a isisi A. W esleyn sille lä h e t so sia listit o s o tta u tu iv a t v aan ta v a lli
tuu om ista eduistaan tietäm ättö
L onguet edelleen selvästi esit- sanoen
sanoen leh d e stä m u o d ostettiin puo- täm än selv ity k se n sä k irjo itu k se n sa sik si k u o lev aisik si ih m isik si, jo tk a
i
•
i ,
lu e tta v astaan ta iste le v a ja jäseu is- jo h d o sta, jo k a oli ju la is tu n a “ Viikon om aav at ih m iste n h y v e e t ja ih m is
mäksi.
saattavat kapitalistien i --. o
r .. .
. . . j to a k y llä sty ttä v ä , se n sijaa n , e ttä se v a rre lta
n im isessa
k irjo itu k se ssa ten p a h e e t; s o sia listit s a iv a t e d u s ta
eri ryhm ät an tau tu a taisteluun van ra tin aa ja s e u ttä a ,
e ttä J° oijgi s a a n u t olla puolueen e te e n agi- joku aik a ta k a p e rin .
K okouksen
jia a n virkoihin ja n ä m ä o s o ttiv a t e t
riistosaaliista keskenään, ja siitä viim eisen v iid e n to ista
k u ttk atl- ta tsio n ia tek e v ä ; so sia lism ia selos- toivom us on, e ttä A. W esley saisi tä he eiv ät o lek a a n n iin p e rin v a a
syntyvät siellä erilaiset puolueet. den aikana on Ranskan sosialis- ; tu k se n sijaan a le ttiin sitä “arvos- s e littä ä ta rk o itu k se n sa 'ja e ttä kir- ra llisia h en k een ja o m a isu u te e n n ä h
Republikaaninen puolue ei oh* tipuoluetta sodan takia katkeras- te Ma” Ja a rv o s te lija t tu liv at poikke- jo itu s tu lta is iin ju lk a ise m a a n , koska d en ; so sia listeih in liitty i h u o m a ttu ja
j edes keskiluokan etujen ajaja, pi- ti renaloitu. T o sin -o n R anskan ’wksetta 8iihen tulokseen- etta se ei kysym ys e i ole su u n n ista , v aan ar- h e n k ilö itä ja so sia lism ista tu li s i
.
, k elp aa m ihinkään elleiv ät he saa \o ste lu is ta .
v isty n een
k e sk ilu o k a n
kapina-oppi
I kemmin on sitä demokraatipuo- snsialistipuoliie
sodan anista ai- ; m ie
. lin
..........
...
. , .,
...
,,
,,
,
1
m aa rin peukaloida sen ohje:-
A lm a K orvola
s
u
u
rk
a
p
ita
a
lin
riisto
a
v
a
s ta a n ; so-
lue. joka ehdottom asti saa tällä k äen o llu t sitä m ie ltä , e ttä m aa- n;aa j a p e ria a tte ita . V aikkakin su u
(k irju ri)
la
sialistip u o lu een
jä s e n m ä ä rä
_ sk i
kertaa k ittä ä vallastaan ta a n tu ta on puolustettava, idutta sil- tiu osa e n tis is tä “a rv o s te lijo is ta ” on
(O saston leim a.)
135,000—80.000: te e n ja puolueen j ä
van keskiluokan ja työläisvli- ten heinäk. 1915 ja vieläkin pa- lö y tän y t tie n sä ta k a isin porvarien
se n m ä ä rä la s k i ja lask e e m ah d o lli
W
esleyn
“s e lity s ” ja
“ väittely- s e sti n ä issä k in v a a le issa ; ja puolue
m ystön, vieläpä varsinaisen paik rentr/iin s itte n v iim eisen k a n sa l- ,e*ri’n> 011 jälelle jäänyt vielä joita-
Wesle
. . .
. .
..
km . jo tk a n ä k y v ä t ta a s o le ta n liik- h a a s te ” :
katyöväestönkin lään iä,
jotk.i lisen , k o n g re ssin
on m u k aan liitty n e e n t p o rv a risto n
, jo k a p id e ttn l ,
.
. .
_
j k naitua
eeila o ulvotun
sa sto n leim
tciii'aa
aa
hyväkseen
u.i ia» » ccu
I Mitä tä h ä n s a n o ta a n ?
v a ik u tu k se sta tu llu t v ä h e m m än v a a
m enivät
demok raati puolueelle, j O i i l l i k U t . » » .t iarisi»»a \.
O11 i k ä y ttä e n p y rk ie ssä ä n sam aan “arvos-
Viim e su n n u n ta ise e n “ Viikon v a r
koska sen kautta luultiin sääs soihin jo h d o s ta , m ik äli y k s i t y t - ' te iu u n ” ja “n e u v o n ta a n ”, jo ta sii i re ità ” ja siin ä olevaan k irjo ite lm a a n ra llis e k s i. . . .
“ K irk k o jen
s a a rn a s tu o litk in o v a t
ty ttäv än sodasta.
“ E nnen oli t o i s i n . . . ” , oli to im itu s
set k esi m ik set sen y h te y d e s s ä j loinkin h a rjo te ttiin .
jo u seissa ta p a u k s iss a tu lle e t so sia
ovat astuneet etualalle, aih eu tta-j L ukijam m e ovat tu tu s tu n e e t A. n ä h n y t h yväksi p istä ä p e rä k a u e etin . listik si p u h u ja la v o ik s i.. . . ! ”
Sosia li s t i pu oi u een
ään i m ää rä
nut puolueen keskuudessa k ä tk e -! Wesley’hin ja P outtu P o h ja v aa raa n . M inulla ei p e rä k a n e e tte ja v a sta a n
T ä tä kun v e rta a ed elliseen , niin
heijastaa vain täkäläisen työvä
,
......
joiden ta h o lta joku a ik a s itte n soli ole m itää n silloin, kuu ne ovat a si
näkee, e ttä niiden y h d istä m in e n oli
n
a
yhteentörm
äyksiä.
,
....
.
,
enluokan tietoisuutta. • eikä m i
SIELTÄ Ja TÄÄLTÄ
"O him enevästä ilm iöstä," joksi
sosialism ia seliteltiin porvarileh tään m uilta. Sosialistipuolueen
tien taholta tässä takavuosina, taakse saattaa kylläkin rvhmR-
on puolueem m e nyt muka m uut ; tyä kaikenlaisia reform aattoreita,
tu n u t "kuolevaksi puolueeksi.” jotka äänestelevät puoluetta sil
M itäpä m uuta saattoi odottaa loin kun eletään n. s. normaali
kaan kuin "kuolem an” en n u sta oloissa, m utta suurten k an sallis
m ista kun äänim äärä laski.
ten kysym ysten, sellaisten kni-i
Porvarien taholta ei nähdä s o-
sialistipuolueessa
m uuta
kuin
aäntenkalastuskone, kuten porva
ripuolueetkin työväestöön n ä h
den ovat. ja milloin hyvänsä puo
lueen äänim äärä syystä tai t to:
»estä laskee, silloin on muka k ivi •
ko liike kuolem assa. Sosialis*’-
pti due ja venul: likaaninen p r j -
lue leim ataan dem okraatisen sa
nom alehdistön taholta nyt “k u o
leviksi.”
oli nytkin sotakysyinvs, tulles
sa esille, luikkivat nämä ainekset
takasin porvariston leiriin, sillä
lie eivät äänestäneet sosialisti-
puoluetta ensinnäkään ..taistellak
seen asem ansa parantam iseksi
yndessä tyiitätekevän köyhälis
tön kanssa, kohottam alla se val
taan, \a a n jos m ahdollista, sa a
dakseen etuja sen taistelun kus
tannuksella.
.
K a ik ista t ä istä
¡to tu in sosialism in olevan vain pikku- aa selo
oviuoiavia
stav ia ja siiloin,
om um , am
kun i u n u iitä
m V
ei
si v a a tin u t p itk ä n s a rja n u u sia “ s e
lity k s iä ” ja v a sta se lity k siä ja n iitä
' tain riisto a v astaan. K ielsim m e sil- teluoikeuden ra jo tta m ise e n tai tap-
kun em m e h a lu n n e e t
v a rs in k a a n
toin se lla iste n “a rv o s te lu je n ” ja nii-S pam iseen p u o lu ejä sen te n keskuudes-
m ak su a v astaan , niin ■ siv u u tim m e
deu “ se litte le m ise n " jatk a m isen , m u t- ; sa, ei m yöskään silloin, kun p e ra
koko “h a a s te e n ” ja tu le m m e e d e l
ta siitä se u ra a n y t o sa sto n leim alla k a n e ettia ei ele laa d ittu tark o itu k -
leen k in pysym ään p ä ä tö k se ssä m m e .
'a r u s t e t t u ukaasi, jo ssa p an n aan o- te lia nilviä ja polkea jo ta in toimi-
P e lo ttelu siitä, e ttä tä s s ä n y t olisi
sakepääom a vaak alau d alle ja vaadi- tu k se ile v a a ra llista tai v a ste n m ie listä
kysym ys jo sta k in to im itu k se lle vaa
ta a n p a isto je n a u k a ise m ista Wes- persoonaa.
ra llise sta
h e n g e n jä ttilä is e s ta , jo k a
leyn “se lity k sille ” s iitä m itä hän
M inkä k ä sity - k se n
to v erit uiko tu lee ja vie leipiipaikan jo s vain
, , .... ..................
. „
v a s ta k o h d is ta p o rv aristo n kapinaopin su u rk ap italis- k ä y te tä asioiden ja ilm iöiden a rv o s
huolim atta on kuitenkin pantava
merkille, ett i viinte päivinä ovat
kaikki eri ryhm ät Ranskan so-
siali st ¡puolueessa
pääasiallisesti
samalla
tavalla suhtautuneet
Saksan tekem ään rauhantarjoiik-
seen.
"Me
olem m e",
sanoo
,„,ralulBta saltat sa„olusUlj pää8ee täy(lessä ialossaan 1(j|sia.
Eonguet. "yksim ielisiä siitä, että | .»rt««., vautaessaa,, » » » tam m
| p e rä k a n e e tista , s iitä en välitä. Mi- ,,laa n „ „ tu rh a a M (ta eM
mikä tahansa lieneekään Saksan ¡p ““„ ö a ,“ kB‘ “ luo^a “
e n e m m än se
o rtla n d in o sa sto et ole su vainnut : n u lla on siih en n äh d en o m at ntieli-
rauhantarjotiksen todellisena tar-
k a n ta loistaa, jo ta W’esley e d u sta a ,
I
i teh d ä järjestö ö n p ää se m is-a n o m u sta a n | piteeni.
sen kau em m ak si se a ja a h ä n e t pii-
e ttä sitä olisi
Olin ta h to n u t k u v a ta tuolla ky- rim m e jä s e n is tö s tä , g s itä p a its i to im i
tv ¡teräni pää ja ilpeäm pää, kui r voitu hyväksyä, sitä on “s e lite tty ” se essä o le v a ila k irjo ite lm a lla n i sitä
tus ei ole p y rk in y t le ip ä p a ik k a a n ,
vihollisen koetteeksi meille tar- s e littä m ä s tä p ä ä sty ä k in ja niin o- om itu ista tila n n e tta , jo ssa ollahn, ni
kuten W esley v a a tie ssa a n lu en n o itsi-
jootnän rauhan , harkitsem aton sa sto on ed elleenkin ulkona jä r je s m ittäin , e ttä sos. puol. n ä y ttä ä ka- ja lu p a a piiri k o m itealta. Se ou v al
töstä, eik ä liene ereh d y s se littä ä,
hylkääm inen."
ui itä n e e n a se m a n sa p o rv aristo n pai-1 nijs po istu m aan m illoin h y v ä n sä tap-
e ttä ju u ri niiden sam ojen e tu je n vai n a ja ise n a ja m u u ttu n ee n siv isty n een J p e le m a tta o lelu k a an a s e m a n s a - p u o -
"G ustave II erven ja toisten k u tu k se sta, jo tk a ta rv its e v a t leim aa
p o rv aristo n y hdeksi s iv is ty s e ä d o k s i' lesta> m u tta se seisoo k an n a !laa n
hänenlaistensa harhaan joutu- tuekseen, m u ita se on valm is a n ta
(p o rv a rile h tie n
m u k aan ) ja e ttä niin
WesleyIäisiä
“a rv o s te lijo ita ”
neitten m ielestä, oli Saksan teke m aan leim ansa jo ta a s y k sity iste n tuon p a in a jais-a se m a n on o tta n u t 1 .1 kuin m uitakin puolueen riv e iss ä il-
mä rauhantarjous "loukku", m ut p y rkim yksien tueksi, j
Vv. W.-intto (päättäen siitä u l in a s ta !.m eneviä so sialism in h a rh a tu lk in n o i-
Me ju lk aisem m e tä s s ä sen “ seli- I m inkä k a p ita listin e n san o m aleh d istö
ta jos se todellakin on saksa
tä v a sta a n , siitä k a i on r iittä v ä n ä
lainen loukku, niin Saksan hal ty k se n ’ , jo n k a W esley an to i kan on ilm oille p ä ä stä n y t).
to d istu k se n a se, e ttä s itä s y y te tä ä n
n a sta a n , ei siksi e ttä sillä tu n n u s
T o v erit to im itu k se ssa ov at “ n ä h se k ä niiden tah o lta , jo tk a a s e ttu v a t
litukselle ei m itenkään
voida taisim m e taip u v am m e jä rje s tö n ul
n e e t toisen puolen”. En ep äile h ei
k a n n a tta m a a n p o rv aristo n pyrkim yk-
valm istaa mieluisam paa tehtävää kopuolella olevan osaston määräyK-
kuin että suodaan sille tilaisuus siin. vaan u aotU akaem m e V esleyu
,k S „
S
u r ,
k o tu k s e n a , niin
efi m ik ä ä n olisi Leeiiaisesa m uodossa
Sosialistipuolueen äänim äärä i
on siis pakko vaihdella aina s i
M utta
m istä itse asiassa on käli kuin sisäiset kvsvm ykset
»
kysyyiys, on vain äänim äärän
kärjistyvät. Mitä suurem pi näyt
lask em in en ; puolueet, enem pää
tää olevan se vaara,, että jo u d u
sosialistipuolue kuin republikaa
taan selkkauksiin
ulkovaltojen
nipa»-luekaan eivät voi kilolla, el
kanssa, sitä edullisem m assa ase Saksan kansalle vakuuttaa, 'e ttä Î Z ’"
.... ? Ö Ö ' ± ! " k.a “1o'>i.r.U".
ia.
jvarlutoa i. w. . itatkyyd?,'V ah.m '
leivät ne talo u d elliset etujen ris
m assa ovat porvaripuolueet sil kaikki sen tekem ät penniätukset
M les “ > a«aa. o tta a tä n ä ä n i lian P o u ttu P o liia v aa ra n v iem ä ssä ! Jo3 so sialistip u o lu e W esley n mie-
tiriidat. joille ne perustuvat tule
loin. Samoin saattav at ne käyt täm än kauhean tilanteen p o ista -’
Jo k a ! puoluetta klssankaulalle. se minusta b e eta -näyttää- ladattaneen ase-
I
. i t ä n e , ta oh etten. Me em m e epa.le, | on hiem an liikaa. Eikö ta ssu esit- n,a „ sa p „r l, r *l0 „ p e s u n a . n « „
poistetuksi ja niin ei suinkaan
tää hyväkseen sellaistakin n a rr i-
iinsoKSi ovat Olleet turaia. ja et ¡e tte ik ö län sip iirin jä se n istö n enem -
ole nyt käynyt.
Republikaani-
peliä, kuin esim. elintarpeitten tä sen on pakko vihollisten ta ;- m isto ole sam aa m ie ltä kanssam m e tä m ä ssä n i ilm iössä olisi a sia a k in , siitä oli ai ran tu rh a vaiva e n ä ä pu
puolueen laita saattaa olla niin
m istä k irjo itta a ?
hua, «e on k u u ltu n iis s ä analyysi-
hintojen laskem ista, jonka ne lu- te m a ti'-ntuuden tähden
siinä,
e
tä
m
oisen
v
a
sik
k
a
ta
n
ssin
,
jo
jatka
M ielestäni olisi.
ja näin. riippuen siitä, miten työ
lu ennoissa kym m eniä k e rto ja , se n
paavat. voim atta kuitenkaan sitä taistelua, koska nämä ovat t kiel
M inulla olisi tä s tä k y sy m y k se stä to ista m iu e n h a n tä s s ä on vain o so tu s
kiei ta W esleyu k an ssa “ v ä itte le m in e n ”
väenliike voim istuu ja pakotta i
itsisi, ulo ttam in en olisi m itä i- i vielä p aljonkin sanottavnaA M a en S i i l k » n a vv^ci,..,
täyttää. L uokkatietoisuuden la a
,
keskustele- i k m .. a erk
ttä kai
W esley
n y k i y ^ isin
porvarit
yhteen
puolueeseen, juus. jos siten saa sanoa, ei sel- täytyneet rauhasta
v y sty ttä v in tä
lu k ijakunnallem m e, epäile, e tte ik ö to im itu k sella olisi sa- p siitä,
u o lu e e tta
k h
111 on sa m a
m utta sosialistipuolueeseen näh ’aisenaan os uta sen syvyyttä, s. m asta.
¡K u n jokin a sia tu lee v äittely n alai- moln. O nhan k y sy m y k se ssä p u o lu e e n ' k.v jo k a h än OH
H
T
se
k
si
e
d
e
lly
ttä
ä
v
äittelem
in
en
en-
nykyinen
asem
a
v
e
rra
ttu
n
a
en
tise
en
,
J
e
'r
a
L
na
o
U
e
s
^
n
k
®
°
rgaD1'
"M
yöskin
Ranskan
kansaan
tu
den on aseina kokonaan toinen.
o. se miten laajoissa piireissä bsi 'Saksan tekemän rauhantar-
kaik k ea sitä, e ttä v ä itte lijö illä I en em m än k in : puolueen k a tt a m i n e n u a e t A l , »
?
JW ta P ,ti
I vöväestön ja porvariston etujen
¡työväestö alkaa vaistom aise-li jo ttk se n hylkääm inen tekem ään 011 varina kanta, jonka p u o lesta väit- ta iste lu k u n to ise k si. E llei olla tyvty-
O nhan ? .InibCn peil(Jhta-
ristiriita on kärjistym ässä, ja
..........................
~ ’
O nhan n n s ta su u n ta riid o is
,
h
..................
tölevät. ’ m
utta m
tstään selIai8esta ei
käsittää asem ansa, ei sellaisenaan huonon
vaikutuksen,
sillä
täm än !Ulevi*
mutta
mistään
väistä ,ulok»it„. Jolta on s a a tu ja o n ' ö l 7 l , ; ' r t
siksi ei sosialistipuolueen ‘‘kuole vielä m erkitse sitä, miten syväl i
kuu ollaan l5h , , ö _ .
M 1'™ "“ ». Ja e tu p ä ä s s ä
,
tä s s ä
ole voinut olla kvsvm vstä jo s n y , -
kansan siveellistä vastustuskv- ¡vvesleyn
,v, q1„vn k annan a litu
. . . . ise n ruuuttele-
' ' ö,
«U ; ju u ri se, e ttä le h tie n to im itu k sie n
m ista ’ vielä tarvitse enempää
. . . . . .
.
-
n c u u iu u a l i t u i s e n m uuttele- teen v a a lita iste lu u n — e n ä i l l - i i n in
..........
...........
lisesti se omaksuu itselleen omi i kya
tultaisi sanom attom asti tu..l-! vaisuuden takia. Siksi kieltäydymme I ta in olevan vinossa, niin ‘ eiköhän ¡ X o v T
nHQ P alj° “ ° m in ta ’
pelätä kuin odottaakaan. Se että
. n i •’ »..........
•••,
vioitu »niubbd, imu
niin eiKonan
eiköhän ktJktQ
k^ t a k i a n ta a , e ttä e iv ä t
j hiokkaetujaan vastaavan m aail 1 .a 4 teolla
heikentäm ään, sen j a l - v ä itte ly stä ", em m ekä tule aukaise- olisi e d u llista R ikkeellem m e katsoa X e n , L
«
p ä ä s tä is i
sen äänim äärä laski, ei todista
m ankatsom uksen. joka edellyttää keen kuin se rauhan p a lu u tta -:maan
h än en “selostein»-1 onko se te rv e ja m issä paikoin rin- K v sv m v k t
•• a ,r v o ste lu Ja '’ Y h te e n ,
m itään m uuta kuin sitä, että /yhteiskunnan perinpohjaista tun-
e n . Wesiey
W esley ei ole
ttä . tietäi-
" 7 n ei 7 / 0,6
\ ? V arvostelun
rW S ie *Un tap-
1&P"
miseksi on kaikin voimin pon- i le
leen"
ole ^ sy y y t ttä
t ä n n y y t To- lam am m e on heikoin,
heikoin e etoi
u « , . ' Pa m i n ‘ e 7 ®SSa
am erikalainen työ väestö ei vielä tem ista ja siinä ovat meillä ta- i uistellut ia hirvittävästi k ä r s i - m istäiin " ’-P ä so sia listisu u d esta ” sim m e sitä siitä, ta i n iis iä kohden olem m ehan i s d n “
ra ts a s te le e ,
tunne omia etujaan, ei tajua sitä vattom at vaikeudet edessämme. <— -
’ •
- K ansaa- |Slksi
ei häu
o!e ollut
E’l- v s h v lstsa . E päk o h d x at k e iv
a X k s - " “ t h
nyt sodan ' seurauksista.
llsta. elta se aIlt,
viatil niaIl<
väitt°e:
X ä t X korjaudu
T T ,‘ ^lu”
T " alaisek
a n t, e s .i^ ü
___ ,,
.............
K-iun
si, 'esitimme*
eroa mikä työtätekevän köyhälis
A m erikalainen työväestö on joukot,
sotilaat valhllatldoissa.
I.vyn, m
mutta
jo h haasteessaan,
su u
u rilla
r i l l a eikä
e i k ä p e rä k ......
W ille,
;a. lyyn,
u tta s selittää
e littä ä jo
a a ste e ssa a n , ipeta
J p e tä s se e n n su
a n dlsllle
e e te illa '» »
-„e
m ° joiden
VerPi Ie’ huomasin*
jo id e n buom asim -
tön ja porvariston etujen välillä tietopuolisesti yhtä köyhää, kuin
äidit
ja
vaim
ot
kotona
tulisi\
a t e t u ei silta e ttä hän sanoi sosia-i J o s a rv o ste lija h irte tä ä n ei a rv o ste lu Liiti
m u tta joiden
on. Se an tau tu i
porvariston am erikalainen sivistys on o n t
...............
..........
..a
..,
.u
u
a
.
„
»
.
.
a
M
i-
l,Sm,.n
o!evan
P
ikkup
o
rv
aristo
n
kapi-1
sillä
lakkaa.
Eikö
s
u
u
n
ta
ju
tu
t
jo
„een
Cm^
.
a
tta
toim i-
kaikki uskom aan, että rauha oli - ,isrni.n olevan p ik k u p o rv aristo n kapi-j sillä lakkaa
narrattavaksi, antautui ajam aan toa. se saattaa innostuksen h e t
st m ahdollinen saavuttaa, m u tn ! I>aUikk®en’ k° ska hän jo p e ru u tta a m eille o p e tta n e e t m ihin arvostelun-
Ja h e a n ta u tu iv a t
vaaleissa harhakuvia, ju o k sen te kenä kohota korkeallekin, m utta e ttä m e id ä n
’v » 1 1 i t n k - n
' Sen v :!lle e n s *'i> vaan siitä m itä por- lappam inen vie?
.
a
>>t.vivät tu lo k siin kuin
sanomalehdistä
san,»! No
,„nlö asia on sil3 ole “ k i e l : » ““ « « •«<*. « t a sieltä ei
lem aan varjon jälessä, sa am a t vastavirta painaa sen voiman e t u ntetdan halhtuksennne o-t varl„ lnen
»en hv jjn n y t kunniaunnnoisten . si sta ltsm ista. T u rh a a k ierä ily ä . t i e - ! m assa. S iitä e i. p ä ä s tä 's e lv ille o«-«,
« • “ Ka» kuulunut, ja
ta kuitenkaan sitäkään kiinni.
melkein olem attom iin, ja siinä itnnpruihM-ie«-»».. ...... ♦..G**......
» .. i /(ö
.
»
...
i
>J
Jos am erikalainen työväestö ei on syy puolueemm e äänim äärän
käsitä etujaan erilaisiksi porva vaihteluun.
rien kanssa, niin se ei ollenkaan
M utta antakaam m e niiden iloi
riitä todistukseksi siitä, e ttä ne
eivät siltikin olisi Sellaisten ky ta. joilla on syytä iloita ty ö v ä vallassa ollessaan.
T ällaisista I sen su o ra n a in en ilm itulem inen tällä to ise lta se lo stetta v a . M utta siitä ei tä p ä in '
8 ,tte V aikuttaa • l i
sym ysten edessä, kuin viim eisis enliikkeen näennäisestä taa n tu pyyteistä m ainittakoon esim erkin ' k e rta a oli vahinko te iltä ja siksi se sä isi m illään ehdolla teh d ä p e rs o o n a -! P ä iv ä le h ti" 1 " lvIm ne s itä “ ‘‘e itä e ttä
{
sä vaaleissa esiintyi, ei ole o lle n m uksesta. Ja onhan jiorvareilla vuoksi \ enäjän halu saada Kons h a rm itta a k in .
polem iikkia e ik ä ra k itte le v a a s u u n ta - ' kann ,,,.
° n nilden sopivin äänen-
N
ä
y
tte
e
k
si
lukijoillem
m
e
ju
lk
a
i-
!
v
ä
itte
ly
ä
v
äittelvä
Piriattoioi
..............!
aJa,
tilaa
siihen
syytä.
H
eidän
valtaansa-
kaan kum m a, jos ei niin heikolla
P id e ttä isi vaan silm ällä ' y h d e ltä k ää n siellä 2 ei
” kielletä
KleIlet
tantinopoli haltuunsa jne."
sernnie ale m p an a uudelleen sen m itä I a sia a ja siinä ilm eneviä
fak
to
ja
i a n .
:
.
tt°p
lta , - Kiellä se on
. \7
. zve» 1
,
. 4
a - . a « j a h iiltä I l m e n e v i iä
ä t f a a k k t t o o * j *
la ri
. io
-------
.luokkatietoisuudella
varustettu han se kasvattaa, kun työväestö
I.onguet on sitä mieltä, että . V
1» . ktrjo.U
i . »S . t ..S
- S . so sia
1 - 1 lism . ista ...............
* ’ toi- I P i o a l X
Wesley-
ja m i-j Nyt e h d o tan tä s s ä to v ereille
•’
M k ä s i v ä t se k ä “ radi-
joukko kuin am erikalainen työ antaji heidän pettää itseään, m u t Rh
nskan l,aili,„k-cn on Saksan Un
tanskan
hän sen
sen s altto
se, littä
« tä ä ä , sam
s k n oin
a . | K , o
7 “« « , S d , ....
X
X ™ !
te n hän
itte se
e ttä s o s ia lis tit ja s ie llä se
väestö on. voinut olla asem asta ta hekin iloitsevat aiheettom asti. hali
alli,ukselta tiedusteltava, rjti-.i, i kuin P o rtlu n d ln osasto n vaalimuk-(maan n y k y istä tila n n e tta T o .e r h , i „ , W e*‘*’>'n k l” P aikka, kun k e rra n
p uoluuus«, e ,
6 o p lv a i tUa;i
selvillä. Se on m uuten oivalli• Aika heidän ilolleen saataa olla kalaisia yksityiskohtia sen teke |^enkln
p alsto illa ja o te ta a n läh tö k o h d ak si
Me
e
u
i
n
s
„
,e
W e Ia
nyt,
m
utta
se
m
akeim
m
in
n
au
raa
mä rauhantarjous käsittää. Tosi p o rtlandi:i osasto n v aatim u s:
nen todistus sitä historian m a
vaikkapa se m inun viim e s u n n u n ta i k n X “k T “
“ »»s, „ „ .t s L
nen “ E nnen oli to isin . . . ’’-k irjo ite lm a
terialism in harhatulkintaa
v a s joka viimeksi nauraa.
sitten näyttäisi silta, että n a m a tä k irja s ta
1
JOll° “ ellä " ° llsl »"f
ni. M inä tie ty s ti se lo staisin n iistä dofävä
ta a t, että edut m ääräisivät ih
T overin T oim itus, A storia, Ore.
K an n attak aa n iitä liikkeitä, jo t «.hdot Ovat epäoikeutettuja ja
tu u tu m s huomaa,mme. st-
olen sa an u t j» m ihin n o ja u tu v a t ne
m isten toim innan ilman m uuta? ka ilm oittavat Toverissa.
m ahdottom ia hyväksyä, jos ne
P o rtla n d ’in S. S. o sa sto kokouk- täsitykset. jotka puolue«, asem usu ' - v a i t i , I r t a L e X “ “ “’
Z !
t
a ja a
-y -
. /.A
m eid ät