Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Oct. 4, 1921)
Amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja Organ of the Finnish Workmg Women in America Thlo luu of tho Toveritar contalni no artlcle auch at raqulre an aff Irmcd tranalatlo accordlng U Aa el Oet ISth" iti No 40 PAINOS 10179 Tiistaina Lokakuun 4 p— fuesday Öctober 4th 192 l—Yhdestoista Vuosik — — Naisen Aseina Kapitalistisessa a Sosialislistisessa Yhteiskunnassa — ______________________ ___ Jos historian valossa silmällemme naisen asemaa eri kehityskausien ai kana ja eri kansojen keskuudessa huomaamme siinä miltei poikkeukset ta yleisenä piirteenä sen seikan että nainen on aina ollut joko enemmän tai vähemmän miehen orjana Perhe ja koti siinä naisen maailma Tämä on ollut yleinen mielipide näihin päi viin asti myöskin naisten keskuudes sa Kodin ulkopuolelta el nainen tiennyt eikä halunnutkaan tietää ker rassaan mitään Kun nuori tyttö meni naimisiin jou tui hän täydellisesti miehensä hol houkseen ja alamaisuuteen Hänellä ei saanut olla omaa tahtoa ei omia rahoja ja voidaan sanoa ei omaa kä sityskantaakaan vaan täytyi hänen tottua olemaan kuten hänen valtiaan sa häntä tahtoi pitää Tästä alennustilasta huolimatta Buoritti nainen joskin tiedottomasti sangen suurta osaa perhettänsä ja yh teiskuntaa kohtaan Hänellä oli mitä erilaisemmat teh tävät ja velvollisuudet Paitsi taval lisia taloustoimia kuten ruuanlaittoa leipomista ja vaatteiden ompelemista perheellensä valmisti hän' tuotteita myöskin myyntiä varten Hän kehrä si kutoi neuloi sukkia virkkasi pit sejä valmisti voita savusti lihaa jne joita sitten voitiin viedä torille myy Mitä ahkerammin nainen perheen äiti työskenteli sitä paremmin eli talonpoikais- ja käsityöläisperhe Täs tä perheenäitien työstä voitti koko yh teiskuntatalous Mutta kapitalismin kehittyessä te ollisuustuotteiden tultua käytäntöön " oli siitä seurauksena että kotiteolli suus kävi kannattamattomaksi Sen mikä ennen valmistettiin perheissä ko titarpeeksi ja osittain myytäväksi voi tehdasteollisuus tarjota melkoisesti halvemmalla Perheestä näin ollen tuli vain kuluttaja eikä tuottaja Kaikissa maissa missä hallitsee ka pitaali missä nopeasti lisääntyvät palkkatyövoimaa käyttävät tehtaat siellä ovat myöskin työläisen elinta vat ja elinehdot suuresti muuttuneet Myöskin naisen on täytynyt astua an siotyöhön kodin ulkopuolelle Teolli suuskapitalismi jo alkuäikoinansa syn nytti sen nurinkurisen tilanteen että äiti ja lapset kävivät tehtaissa isän hohtaessa kotona taloutta Nykypäi vien kapitalismi on niellyt tehtaisiin sa koko perheen Yhä säännöllisem pi on se ilmiö kaikkialla että miehen ansio ei yksin riitä perheen elättämi seen myöskin äidin on astuttava teh taan portista sisälle Vuosi vuodelta kasvaa niiden työväenluokan naisten luku jotka joutuvat työskentelemään kodin ulkopuolella tehtaissa pesula! taksissa leipomoissa ja kaikenlaisissa päivätöissä Jo ennen maailmansotaa Europan ja Amerikan valtioista suo ritetut laskelmat osoittivat itsenäises ti työskentelevien naisten lukumää rän 60 miljoonaksi ja puolet näistä naisista olivat naimisissa olevia Ny kyisin maailmansodan jälkeen ovat nämä numerot suuresti lisääntyneet Kapitalismi on tehnyt siis naisen aseman entisestäänkin huonommaksi suorastaan sietämättömäksi Astuessaan palkkatyöhön on naisen asema mieheen nähden jonkun verran itsenäistynyt tullut riippumattomam maksi kapitalismi sen sijaan on hä net puristanut kuten miehenkin rau takaiteisiinsa Surkeata on perhe-elämä kun nai nen perheen äiti joutuu olemaan 8 — 10 tuntia päivässä poissa kotoa Kotitalous jää ilman hoitoa Lap set kasvavat ilman äidin valvovaa silmää enimmäkseen kaduilla alttiina kaikille vaaroille ja huonoille taipu muksille Kuinka moni työläisäiti onkaan saavuttanut ennenaikaisen haudan yrittäessään ylivoimaisesti suorittaa kolmea eri tehtävää ansio lyötä miehen rinnalla kotitalouden hoitoa ja lasten kasvatusta Kapi talismi ei ole häntä armahtanut ja suojellut silloinkaan kun hän on suo rittanut suurinta Ja pyhintä tehtä väänsä valmistanut uuden ihmisen maailmaantuloa Kapitalistinen järjestelmä on saat tanut naisen hartioile raskaimman taakan se on muuttanut hänet palk katyöläiseksi keventämättä hänen työtään taloudessa ja äidin tehtävis sät Hänen elämänsä täyttää synk kyys ja harmaus toivoton huokaus kohoaa hänen rinnastaan Hänen kyyneleensäkään eivät enää vuoda häntä keventääkseen Naisen osa on aina ollut karvaa mutta niin valoton ja raskas ei nai sen elämä koskaan ole ollut kuin ny kyisin miljoonien työläisnaisten ol lessa kapitalismin ikeen alla tehdas teollisuuden tuotannon päästessä ku koistamaan Kommunistisessa yhteiskunnassa tu lee jokaisella kansulaisella olemaan samat oikeudet ja velvollisuudet Myöskin nainen vapautettuna erikois hulista saa astua tasa-iarvoisana miehen rinnalla suorittamaan yhteis kunnallista velvollisuuttansa taipu muksiensa mukaisesti Tulevassa yhteiskunnassa kotitaja us häviää Se väistyy syrjään yhteis kunnallisen talouden tieltä Sen si jaan että työläisäiti itse siistisi a suntonsa tulevat sitävarten asetetut työläiset sen tekemään joka kodissa Työläisnainenkin tulee täten saamaan nauttia kaikista elämän tarjoomista mukavuuksista ja eduista jotka en nen ovat olleet ainoastaan yhteiskun nan lolseläjien herrasnaisten nautit tavina Myöskin rasittavasta alituisesta ruuanlaitosta vapautetaan perheen äi ti Laajassa mittakaavassa tullaan järjestämään yhteiskunnallisia kes kuskeittiöitä ja ruokaloita joissa am mattitaitoiset ruoanlaittajat valmista vat kaiken Vanhan järjestelmän ai kana joutui jokainen työläisäiti val mistamaan ruokaa huolimatta siilä onko hänellä siihen halua ja edelly- iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiirii JEANNE LABOURBE Kirj Mikael Rutanen Sukusi helmi kirkkahin sä olit ja myös suloisin älyä silmäs säteili ja otsas tyynnä väreili oi' tahto uljaan sankarin suli' tytär kommunin! Ja kommunaardein henki tuon loi sieluhusi elon vuon Tietä isien viittomaa jot' urhoin veri kaunistaa sä kuljit rohkeest taistellen suur' tytär kommunin Sun lempeäsl Ranskan maa ei yksin saanut omistaa: myös Eurooppa ja Aasia mit' onkin kansaa heimoa heit' omanas sä lemmit ain' suur tytär kommunin Jaloa suurta työsi sun oi' ihmiskunnalle sä kun tiet' ohjaelit oikeaan min' kautta kansa onnen saa ja vapauden kultaisen suur' tytär kommunin Sun henkes' suurta hehkua janosi kansat maailma Ja äänes kutsuen kun soi sit' kuulematt' ken olla voi? — Oi lapsi parhain Ranskan maan sä tytär kommunin Mutt' uljuus jalous ei saa tok' maailmassa asustaa Ei tosi onnen eestä työ sen maahan riiston vitsa lyö ja kaataa urhon uljaimman suur tytär kommunin Ja valkosudet Ranskan maan sun tuomitsivat — kuolemaan Mutt' veres syyttäen nyt soi: —myös naisen murhata ne voi joit' johtaa vietit alhaiset ' Suur tytär kommunin Oi tytär suuri kommimln on liittynyt ja elää ath' sun nimes nimeen sankarin myös murhaajilles' muistuttain — suur tytär kommunin! tyksiä tahi ei Sitten järjestetään keskuspesulaitoksia koneellisille apu kejnpineen Näihin perheet voivat jättää vaatteensa -pestäviksi niisiä ne saadaan siistittynä ja korjattuina takaisin Tällä tavoin häviää kotita lous kommunistisen yhteiskunnan val litessa Työjäisnaisen ei suinkaan tarvitse surra sen häviötä sillä sen kautta vapautetaan nainen kotiorjiin desta hänen elämänsä tehdään sen kautta rikkaammaksi iloisemmaksi ja vapaaksi Hänellekin riittää aikaa ja tilaisuutta itsensä kehittämiseen kirjallisuuden avulla sekä nautti maan taiteesta ja muista elämän tar joomista 'huvituksista Mikä ennen sitoi työläisäidin kott orjuuteen oli myöskin pienten lasten hoito Työväen valtiossa on tämäkin haara järjestetty yhteiskunnallisesti Kapitalistisessa yhteiskunnassa van hemmat harvoin parhaimmilla pon nistuksillakaan kykenevät täyttämään vanhempien velvollisuudet Pienillä työpalkoilla he eivät saa heille riit tävästi ruokaa ja vaatteita Elämiin- huolien painostamina eivät he jaksa kiinnittää huomiota heidän kasvatuk seensa eikä heillä ole siihen allina kaan Yksi huone ahdas ja likainen joka 'tavallisesti edustaa kotia ja jos sa vielä useasti oloista johtunut eri puraisuus vallitsee ei suinkaan olo sopiva ilmanala lapsen siehieHiniän kasvattamiselle Kalkki nämä rasi tukset ja kuormat pyrkii kommunisti nen yhteiskunta tottamaan Ivanhem pien hartioilta yhteiskunnan haltuun N e u vosto-VeliäjiUlä ensimäifessä työväen vallassa on jo ryhdytty laa joihin toimenpiteisiin lasten kasva tustyön ja ylläpidon helpoittani lsnksi Lastenkodit seimet lastentarhat sllr tolat huoltolat sairaltten lasten pa nntolat virkistyslaitokset ja' lasten ruoka'at ovat selvänä todisteena sii tä että lasten huolto vähitellen tu lee siirtymään vanhemmilta yhteis kunnan haltuun Kapitalistisessa valtiossa on myös kin jossain määrin havaittavissa lai toksia lasten huollon järjestämiseksi mutta kapitalistiselle järjestelmälle on edullisinta että sitä harjoitetaan jainoaptaaji määrättyyn pisteeseen Kapitalistille on edullisempaa se että vanhemmat ovat taltudellisesti uh taissa oloissa jolloin lie perheensä lasten tähden ovat pakoitetut työs kentelemään kapitalistin asettamilla ehdoilla ovatpa ne millaisia tahansa Senvuoksi sen harjoittama lastenhoi tokin rajoittuu] hyväntekeväisyytenä äärimmäisessä hädässä oleville Työ väen vallassa lasten huolto ja kasva tus tarkoittaa sekä vanhemmille eltii lapsille tosionnea ja hyvinvointia Monelle äidille tuntuu ehkä vieraal ta ajatus että häneltä otetiisiin pois hänen lapsensa Tässäkään ei ole ai hetta pelkoon Kommunistinen yh teiskunta ei suinkaan väkisin tahdo ottaa lasta äidiltä varsinkaan sen ple-