Amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja
Organ of the Finnish Workmg Women in America
Thlo luu of tho Toveritar contalni no artlcle auch at raqulre an aff Irmcd tranalatlo accordlng U Aa el Oet ISth" iti
No 40 PAINOS 10179 Tiistaina Lokakuun 4 p— fuesday Öctober 4th 192 l—Yhdestoista Vuosik
— —
Naisen Aseina Kapitalistisessa a Sosialislistisessa Yhteiskunnassa
— ______________________ ___
Jos historian valossa silmällemme
naisen asemaa eri kehityskausien ai
kana ja eri kansojen keskuudessa
huomaamme siinä miltei poikkeukset
ta yleisenä piirteenä sen seikan että
nainen on aina ollut joko enemmän
tai vähemmän miehen orjana Perhe
ja koti siinä naisen maailma Tämä
on ollut yleinen mielipide näihin päi
viin asti myöskin naisten keskuudes
sa Kodin ulkopuolelta el nainen
tiennyt eikä halunnutkaan tietää ker
rassaan mitään
Kun nuori tyttö meni naimisiin jou
tui hän täydellisesti miehensä hol
houkseen ja alamaisuuteen Hänellä
ei saanut olla omaa tahtoa ei omia
rahoja ja voidaan sanoa ei omaa kä
sityskantaakaan vaan täytyi hänen
tottua olemaan kuten hänen valtiaan
sa häntä tahtoi pitää
Tästä alennustilasta huolimatta
Buoritti nainen joskin tiedottomasti
sangen suurta osaa perhettänsä ja yh
teiskuntaa kohtaan
Hänellä oli mitä erilaisemmat teh
tävät ja velvollisuudet Paitsi taval
lisia taloustoimia kuten ruuanlaittoa
leipomista ja vaatteiden ompelemista
perheellensä valmisti hän' tuotteita
myöskin myyntiä varten Hän kehrä
si kutoi neuloi sukkia virkkasi pit
sejä valmisti voita savusti lihaa jne
joita sitten voitiin viedä torille myy
Mitä ahkerammin nainen perheen
äiti työskenteli sitä paremmin eli
talonpoikais- ja käsityöläisperhe Täs
tä perheenäitien työstä voitti koko yh
teiskuntatalous Mutta kapitalismin kehittyessä te
ollisuustuotteiden tultua käytäntöön
" oli siitä seurauksena että kotiteolli
suus kävi kannattamattomaksi Sen
mikä ennen valmistettiin perheissä ko
titarpeeksi ja osittain myytäväksi voi
tehdasteollisuus tarjota melkoisesti
halvemmalla Perheestä näin ollen
tuli vain kuluttaja eikä tuottaja
Kaikissa maissa missä hallitsee ka
pitaali missä nopeasti lisääntyvät
palkkatyövoimaa käyttävät tehtaat
siellä ovat myöskin työläisen elinta
vat ja elinehdot suuresti muuttuneet
Myöskin naisen on täytynyt astua an
siotyöhön kodin ulkopuolelle Teolli
suuskapitalismi jo alkuäikoinansa syn
nytti sen nurinkurisen tilanteen että
äiti ja lapset kävivät tehtaissa isän
hohtaessa kotona taloutta Nykypäi
vien kapitalismi on niellyt tehtaisiin
sa koko perheen Yhä säännöllisem
pi on se ilmiö kaikkialla että miehen
ansio ei yksin riitä perheen elättämi
seen myöskin äidin on astuttava teh
taan portista sisälle Vuosi vuodelta
kasvaa niiden työväenluokan naisten
luku jotka joutuvat työskentelemään
kodin ulkopuolella tehtaissa pesula!
taksissa leipomoissa ja kaikenlaisissa
päivätöissä Jo ennen maailmansotaa
Europan ja Amerikan valtioista suo
ritetut laskelmat osoittivat itsenäises
ti työskentelevien naisten lukumää
rän 60 miljoonaksi ja puolet näistä
naisista olivat naimisissa olevia Ny
kyisin maailmansodan jälkeen ovat
nämä numerot suuresti lisääntyneet
Kapitalismi on tehnyt siis naisen
aseman entisestäänkin huonommaksi
suorastaan sietämättömäksi
Astuessaan palkkatyöhön on naisen
asema mieheen nähden jonkun verran
itsenäistynyt tullut riippumattomam
maksi kapitalismi sen sijaan on hä
net puristanut kuten miehenkin rau
takaiteisiinsa Surkeata on perhe-elämä kun nai
nen perheen äiti joutuu olemaan 8 —
10 tuntia päivässä poissa kotoa
Kotitalous jää ilman hoitoa Lap
set kasvavat ilman äidin valvovaa
silmää enimmäkseen kaduilla alttiina
kaikille vaaroille ja huonoille taipu
muksille Kuinka moni työläisäiti
onkaan saavuttanut ennenaikaisen
haudan yrittäessään ylivoimaisesti
suorittaa kolmea eri tehtävää ansio
lyötä miehen rinnalla kotitalouden
hoitoa ja lasten kasvatusta Kapi
talismi ei ole häntä armahtanut ja
suojellut silloinkaan kun hän on suo
rittanut suurinta Ja pyhintä tehtä
väänsä valmistanut uuden ihmisen
maailmaantuloa
Kapitalistinen järjestelmä on saat
tanut naisen hartioile raskaimman
taakan se on muuttanut hänet palk
katyöläiseksi keventämättä hänen
työtään taloudessa ja äidin tehtävis
sät Hänen elämänsä täyttää synk
kyys ja harmaus toivoton huokaus
kohoaa hänen rinnastaan Hänen
kyyneleensäkään eivät enää vuoda
häntä keventääkseen
Naisen osa on aina ollut karvaa
mutta niin valoton ja raskas ei nai
sen elämä koskaan ole ollut kuin ny
kyisin miljoonien työläisnaisten ol
lessa kapitalismin ikeen alla tehdas
teollisuuden tuotannon päästessä ku
koistamaan Kommunistisessa yhteiskunnassa tu
lee jokaisella kansulaisella olemaan
samat oikeudet ja velvollisuudet
Myöskin nainen vapautettuna erikois
hulista saa astua tasa-iarvoisana
miehen rinnalla suorittamaan yhteis
kunnallista velvollisuuttansa taipu
muksiensa mukaisesti
Tulevassa yhteiskunnassa kotitaja
us häviää Se väistyy syrjään yhteis
kunnallisen talouden tieltä Sen si
jaan että työläisäiti itse siistisi a
suntonsa tulevat sitävarten asetetut
työläiset sen tekemään joka kodissa
Työläisnainenkin tulee täten saamaan
nauttia kaikista elämän tarjoomista
mukavuuksista ja eduista jotka en
nen ovat olleet ainoastaan yhteiskun
nan lolseläjien herrasnaisten nautit
tavina Myöskin rasittavasta alituisesta
ruuanlaitosta vapautetaan perheen äi
ti Laajassa mittakaavassa tullaan
järjestämään yhteiskunnallisia kes
kuskeittiöitä ja ruokaloita joissa am
mattitaitoiset ruoanlaittajat valmista
vat kaiken Vanhan järjestelmän ai
kana joutui jokainen työläisäiti val
mistamaan ruokaa huolimatta siilä
onko hänellä siihen halua ja edelly-
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiirii
JEANNE LABOURBE
Kirj Mikael Rutanen
Sukusi helmi kirkkahin
sä olit ja myös suloisin
älyä silmäs säteili
ja otsas tyynnä väreili
oi' tahto uljaan sankarin
suli' tytär kommunin!
Ja kommunaardein henki tuon
loi sieluhusi elon vuon
Tietä isien viittomaa
jot' urhoin veri kaunistaa
sä kuljit rohkeest taistellen
suur' tytär kommunin
Sun lempeäsl Ranskan maa
ei yksin saanut omistaa:
myös Eurooppa ja Aasia
mit' onkin kansaa heimoa
heit' omanas sä lemmit ain'
suur tytär kommunin
Jaloa suurta työsi sun
oi' ihmiskunnalle sä kun
tiet' ohjaelit oikeaan
min' kautta kansa onnen saa
ja vapauden kultaisen
suur' tytär kommunin
Sun henkes' suurta hehkua
janosi kansat maailma
Ja äänes kutsuen kun soi
sit' kuulematt' ken olla voi?
— Oi lapsi parhain Ranskan maan
sä tytär kommunin
Mutt' uljuus jalous ei saa
tok' maailmassa asustaa
Ei tosi onnen eestä työ
sen maahan riiston vitsa lyö
ja kaataa urhon uljaimman
suur tytär kommunin
Ja valkosudet Ranskan maan
sun tuomitsivat — kuolemaan
Mutt' veres syyttäen nyt soi:
—myös naisen murhata ne voi
joit' johtaa vietit alhaiset '
Suur tytär kommunin
Oi tytär suuri kommimln
on liittynyt ja elää ath'
sun nimes nimeen sankarin
myös murhaajilles' muistuttain
— suur tytär kommunin!
tyksiä tahi ei Sitten järjestetään
keskuspesulaitoksia koneellisille apu
kejnpineen Näihin perheet voivat
jättää vaatteensa -pestäviksi niisiä
ne saadaan siistittynä ja korjattuina
takaisin Tällä tavoin häviää kotita
lous kommunistisen yhteiskunnan val
litessa Työjäisnaisen ei suinkaan
tarvitse surra sen häviötä sillä sen
kautta vapautetaan nainen kotiorjiin
desta hänen elämänsä tehdään sen
kautta rikkaammaksi iloisemmaksi
ja vapaaksi Hänellekin riittää aikaa
ja tilaisuutta itsensä kehittämiseen
kirjallisuuden avulla sekä nautti
maan taiteesta ja muista elämän tar
joomista 'huvituksista
Mikä ennen sitoi työläisäidin kott
orjuuteen oli myöskin pienten lasten
hoito Työväen valtiossa on tämäkin
haara järjestetty yhteiskunnallisesti
Kapitalistisessa yhteiskunnassa van
hemmat harvoin parhaimmilla pon
nistuksillakaan kykenevät täyttämään
vanhempien velvollisuudet Pienillä
työpalkoilla he eivät saa heille riit
tävästi ruokaa ja vaatteita Elämiin-
huolien painostamina eivät he jaksa
kiinnittää huomiota heidän kasvatuk
seensa eikä heillä ole siihen allina
kaan Yksi huone ahdas ja likainen
joka 'tavallisesti edustaa kotia ja jos
sa vielä useasti oloista johtunut eri
puraisuus vallitsee ei suinkaan olo
sopiva ilmanala lapsen siehieHiniän
kasvattamiselle Kalkki nämä rasi
tukset ja kuormat pyrkii kommunisti
nen yhteiskunta tottamaan Ivanhem
pien hartioilta yhteiskunnan haltuun
N e u vosto-VeliäjiUlä ensimäifessä
työväen vallassa on jo ryhdytty laa
joihin toimenpiteisiin lasten kasva
tustyön ja ylläpidon helpoittani lsnksi
Lastenkodit seimet lastentarhat sllr
tolat huoltolat sairaltten lasten pa
nntolat virkistyslaitokset ja' lasten
ruoka'at ovat selvänä todisteena sii
tä että lasten huolto vähitellen tu
lee siirtymään vanhemmilta yhteis
kunnan haltuun
Kapitalistisessa valtiossa on myös
kin jossain määrin havaittavissa lai
toksia lasten huollon järjestämiseksi
mutta kapitalistiselle järjestelmälle
on edullisinta että sitä harjoitetaan
jainoaptaaji määrättyyn pisteeseen
Kapitalistille on edullisempaa se että
vanhemmat ovat taltudellisesti uh
taissa oloissa jolloin lie perheensä
lasten tähden ovat pakoitetut työs
kentelemään kapitalistin asettamilla
ehdoilla ovatpa ne millaisia tahansa
Senvuoksi sen harjoittama lastenhoi
tokin rajoittuu] hyväntekeväisyytenä
äärimmäisessä hädässä oleville Työ
väen vallassa lasten huolto ja kasva
tus tarkoittaa sekä vanhemmille eltii
lapsille tosionnea ja hyvinvointia
Monelle äidille tuntuu ehkä vieraal
ta ajatus että häneltä otetiisiin pois
hänen lapsensa Tässäkään ei ole ai
hetta pelkoon Kommunistinen yh
teiskunta ei suinkaan väkisin tahdo
ottaa lasta äidiltä varsinkaan sen ple-