Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Aug. 16, 1921)
No 33 Tiistaina Elokuun 16 p — Tuesday Aug 16th 13 mat tunteet Miten verrata noita teräviä kun metsämiehen Heidän työmiehiint kirouksensa oli olla metsästäjä ja saa- Hän kuunteli kylmäverisenä puhe- lis samalla kertaa Istuivat lähim- tulvaani Sitten ryypättyään pari män pöydän ääreen ja tilasivat kah- kertaa kahvia hän mietti hetken via kahvia ja sitten jatkoi: Kolina herätti Marin ja hän katseli — tn nae sana eroitusta IVlo- tulokkaita Katsoi pitkään erästä lemmat ryhmät muodostuvat ihmisis- heistä ja sitten huudahti: tä jotka eivät tee työtä aenvuoksi — Jumalani! Katsokaa kuka että he rakastaisivat yleensä työtä Saima! eivaiKa semanaen etta neula olisi joi- Man juoksi eraan ELÄMÄN NAURU tornien miesten juna eteenpäin kuin vimmattu Se lensi kuin hurjin myrs kyvihuri sivu peltojen niittyjen jo kien halki laaksojen metsien kau punkien Se kiisi pysähtymättä Sillä oli hirveä kiire pyörät vaunujen alla vaan kolisivat ja kop lingit äänekkäästi nykivät Mut ta sotilaat istuivat vaieten He tunsivat kummallista tunnetta sydä messään Se oli tuskaista värinää He tiesivät että heidät viedään hel vettiin jossa kuoleman virsi ylinnä soi He vertasivat itseänsä teuras-eläimiksi joita viedään teurastus paikalle He tunsivat ruumiissaan (Kirj Revolutio) (Jatk) Asemalla seisoi sotilasjuna Tu hansia sotilaita marssi sen vaunuihin Mutta tuossa suuressa joukossa ei i i i i i ituuiunui nusKanaustakaan Ainoas tunarukkain aan kiväärit kalahtivat ja saappaat takin erikoisia taipumuksia työhön tytön luo joka istui seinän vieressä KO""lvat' mutta sotilaat vaikenivat jota he tekevät vaan yksinkertaisesti kiersi kätensä hänen ympärilleen ja Kuo°nl"lpeina he seisoivat vaunuia- senvuoksi että heidän täytyy tehdä huusi: !a ia odottivat tuskaisin tuntein ju- työtä Tässä on joukko miehiä voi- — Saima! Tytöt Saimat Saima nan lan'öä Junan edessä oleva veturi makkaine lihaksineen ja terveine jär- on täällä ettekö kuule se on Saima! Pu"kui ja heitteli sankkoja savuoil- kineen — jotka nousevat aamulla Kaikki nousivat ylös ja tulivat sen Vla P"Puslaan- f nälän ajamina mennäkseen työhön pöydän luo jonka ääressä istui pu- Sotilaat kuuntelivat veturin puhku- ei senvuoksi että he rakastaisivat työ- natukkainen tyttö Hän vedettiin pois mista- Herkimmät heistä vavahtivat tä mennäkseen syömään kun heitä paikaltaan ja riemukkaasti syleiltiin ' - " Veturi P"hkui niin selvään kam- käsketään palatakseen takaisin työ- ja sitten vietiin sen pöydän luo jonka mottavan elvään hön merkin saatuaan ja niin edes- hallitsijana oli Mari Jokainen koetti — Kuoleman omat! — — Kuo- päin jok'ikinen päivä ja aina pakosta tehdä parhaansa osoittaakseen ystä- 'eman omat! aadakseen ruokaa ja suojaa Si- vyyttään Samalla hetkellä kuului vihellys ten he vain myyvät ruumiitaan — Milloin pääsit Dois? kvsvi Veturi nykäsi ja kohta soljui äänet- 1 uoua on toinen joukko neula muuan ei ole voimakkaita lihaksia myydä — Eilen neljän aikaan Heillä on hieno hipiä ja he myy- — Sinä paha tyttö! Miksi et tullut vät sitä heti tänne meidän luoksemme? Mutta vastustin minä nämä mie- — Miksi et tullut meidän Iuok- het tekevät hyödyllistä työtä vaan semme Saima utelivat he jokainen nuo toiset-— he eivät ainoastaan le- totisena vitä kurjuutta keskuuteemme mutta — Katsokaa minua! huudahti Sai- he turmelevat myös tulevat sukupol- ma silmäten pukuaan Olen hyväs- vet - sä kunnossa enkä olekin? Kuinka Hän nauroi kuivasti ja taas ryyp- olisin voinut tulla?! Ensin odotin päsi kahviaan hienosti hymyillen Sit- pimeää ja sitten odotin että sade ten hän veti tuolin lähemmäksi mi- lakkaisi Nyt olen tääilä Näet- nua ja alkoi puhua nopeasti ja ponte- te nyt miten on minun laitani tytöt vasti: — Kyllä! vastattiin -r- Hyödyllistä tvötä! Kuka tietää — Sinä olit tvnerä sanoi Mari mikä on hyödylistä työtä? Ja kuka Sait lukea tiilenpäitä kun olit niin no- vihollisen huulien poltetta pistimien sitä välittää tietää? Työskentelemme lo että annoit saman nimen Miksi lav'sty8tai kranaattien repimistä nyt hajoittamassa erästä rakennusta niin teit? Ja ne vapisivat kauhusta Mutta Kuinka' paljon työtä me hävitämme? — Olitkin aika hupsu sanoivat toi- juna porhalsi eteenpäin Säremme ikkunoita ovia ja kaikkia set perätysten Seuraavana aamuna makasi taistelu pirstaleiksi Kuka siitä välittää? Meil- — Jussi minut taas kiinni aiheut- kentällä neljätuhatta miestä kuol le maksetaan siitä Nykyisessä yh- ti Tämä oli jo kolmas kerta ia Ieena Eilen tuodut pataljoonat oli teiskunnassa ei kukaan välitä tuot- minä pelkäsin selitti Saima taako hän jotain vai hävittääkö tois- — Sinä olet surkean näköinen ten tehtyä työtä Puolet työläisistä säälittelivät tytöt hellästi elävät juuri tällaisesta hävittämisestä — Herranen aika kuusi kuu- Iaruiskuit olivat pyyhkineet hetkisessä jota - me tänä yönä teemme Jollei kautta kuusi kuukautta! Sellai- heidät olemattomiin sitä olisi saisi monet olla nälissään nen kirottu paikka Toivon että Mutta taistelukentän yllä leijaili Työmiehet elävät työn haaskaamisesta ne — sieltä Saratogasta — saisi- mustia korppeja jotka kirkuen tap aivan kuin tuollaiset naiset elävät rak- vat minut ulos pelivat saaliista Satalukuisina kauden haaskaamisesta Mitä tulee Mutta he eivät yrittäneetkään! Vii- parvina ne syöksyivät ruumisläjiin Ja vielä riemujuhlassa lois tautien levittämiseen on mailmassa sikymmentä dollaria olisi vain tarvin- ja iskivät terävät raatelukyntensä tojuhlassa paljon enemmän työmiehiä kuin tuol- nut Olla kuusi kuukautta tuossa vainajiin Kuului myöskin susien Mutta ukko jatkoi: laisia naisia ja työmiehet alistumalla kirotussa paikassa eikä edes yri- ulvontaa Nekin saapuivat suunnat- — Menkää tällä hetkellä sotarinta- kurjiin olosuhteisiin levittävät aina- tetä pois- ei yritetä Tytöt! Se tornissa laumoissa viettämään riemu- malle jossa taistellaan elämästä ja kin yhta paljon sairautta kuin nuo on kamalaa kamalaa valitti hän naiset Totuus on: molemmat myö- Tytöt! puhkesi hän lopuksi sanomaan vät itsensä leivästä! Mutta meidät se on oikea helvetti on opetettu halveksimaan siskojamme Tytöt kuuntelivat nähtävällä kau- f orvarilliset moraausankarit ovat o- hulla hänen kertomustaan Kaikki veti synkän suruharsonsa pimeyden elämä saatanallista nauruaan Men- pettaneet toisen orjan vihaamaan tois- huokasivat ja jotkut oikein nyyhkyt- hirveän ruusmisläjän ylle Mutta kää! r — Täällä te juhlitte ta orjaa Meidän velvollisuutemme tivät yön pimeydessä kuului korppien ver- Teillä ei ole huolta huomisesta ei -1! 1 -J--T- 1 A 1 I r l 1 I i _ oiisi nosiaa nciaaijtin yios -ma kui- -vjaueun useKseni: varmaanKin ia nyyravaa nuucoa ja susien vant- murnetta mennehistä leiliä viini tuo heitä peloittaa joksikin aikaa tavaa ulvontaa Nämä huudot virtana vuotaa samppanja yli mal Ainakin lakkaavat vähäksi aikaa tur- olivat eläimen naurua Kamalinta jojen kuohuu hekuma kukkaansa miota tuottavasta ammatistaan' elämän naurua Ne eivät olleet enää puhkee musiikki veren kuohuttaa Hetken kuluttua nousi Rosa ylös tuskallista vaitioloa vaan ne olivat Mutta tiedättekö teidän tähtenne kai suki tukkansa asetti hattunsa suoraan veristä elämän naurua kuu elämän nauru kaikkialla niin ja teki lähtöä Samaan aikaan seisoi vaeltava hirvein soinnuin Teidän tähten- — Sataa niin kauheasti sanoi Ma- kirkasotsainen vanhus suuren kaupun- ne tuhannet miljoonat ihmiset mää ri gin valtakadun varrella olevan lasi- han tallataan lokaan syöstään — Älä perusta sateesta vastasi Ro- palatsin edustalla katsellen sen huo- Teidän tähtenne ihmiskunnan onni sa Minä menen työhön Tulen var- neissa olevaa hyörinää Hän näki helvetiksi muutetaan Tämä kaikki masti pitämään viisikymmenisen sääs- että siellä juhlitaan juhlitaan remu- sen vuoksi että te valtijaat saisitte tössä kiinni joutumisen varalta ten ylitsevuotavan riemun juhlaa hekumassa elää riettaudessa rypeä — Tosiaankin! Hän on varsin oi- Avarat salit olivat tulviltansa hienos- Teidän elämänne on nyt ainoas keassa On paras katsoa eteensä toa joka kahisi silkissä sametissa taan juhlaa Teillä riemu ei kon myönsi Saima ja välkkyi kullassa ja timanteissa sanaan lopu Mutta muistakaa Hiljaa he kaikki nousivat maksoi- Hän näki että siellä kallistellaan mal- tuolla alhaalla pimeydessä kytee vi- den katkaisi pian uusi joukko joka vai kahvinsa ja menivät ulos joja ja pidetään puheita Hän näki ha joka myrskylauluksi kerran yltyy tuli ovesta Naisia kadulta — Aika' on lähteä! sanoi nuori ir- että juhlijat juopuivat onnesta mal- ja silloin nauraa teille elämä tuhon He näyttivät väsyneiltä ja kurjilta lanttlainen Uninen miesjoukko nou- joista Nainet etsivät miehensä daa- ja häpeän naurua kehnoissa märissä pukimissaan Hei- si maksoi tarjoilijalle ja ' marssi ulos mit kavaleerinsä kohta kaikui karke- Samassa kajahti väkijoukossa lau dan silmissään oli vainotun eläimen sadattelivat sadetta ja yötyötä lo Musiikin sävelet kaikuivat kaus Se oli kimakka terävä pis- katse Kun he katsoivat nukkuvia ValkoesMiinainen tarjoilija nojautui yön hiljaisuudessa ja vanhus vaipui toolin laukaus Vanhus horjahti maa työmiehiä oli heidän silmäyksensä taas seinää vasten ja nukkui syviin mietteisiinsä Siinä hän sei- han Siinä hän hetkisen kiemur- komennettu hyökkäämään He oli vat hyökänneet mutta yksikään heis tä ei päässyt hengissä Tykit ja kuu- soi sauvaansa nojaten Kirkas otsa oli syvissä rypyissä ja silmät tuijot tivat jonnekin kaukaiseen salaperäi seen Yht'äkkiä hän havahtui mietteis tään ja ikäänkuin vakavan päätök sen tehden hän astui loistavaa palat sia kohden Hän astui ovesta sisälle Sen kynnyksellä pilaria vas ten nuokkuen seisoi vartiosotilas Mut ta hän ei huomannut ohitse hiipivää Vanhusta Vanhus astui edelleen Hän kulki pitkin hienoa käytävää jonka seinustoilla olevissa maljoissa kasvoi palmuja ja sypressejä Hän kulki hiljaisin varmoin askelin Kirk kaat kattokruunut kimaltelivat ja nii den valo huikasi vanhuksen silmiä Hän kulki edelleen kunnes tuli suu ren loistosalin ovelle Siinä hän hetkeksi pysähtyi ja loi katseensa sa liin jossa riemu oli ylimmillään Siinä hän hetken seisoi ja odotti Sa malla hetkellä kun orkesterin kaiut tama musiikki vaikeni astui hän si sälle Kuikkien katseet suuntautuivat re paleiseen ukkoon joka sauva kädes sä astui keskelle salia He olivat hu vitettuja — Hoit Täällä on hauskannäköi nen ukkol Tulkaa katsomaan kuu lui huutoja Ukko seisoi ja katseli hetkisen ym pärilleen Sitten hän lausui sointu valla voimakkaalla äänellä: — Saanko 'minä kertoa teille ju tun elämän naurusta? — Kertokaa kertokaa! kuului in nostuneita ääniä Se on varmaankin hauska juttu Vanhus nousi tuolille seisomaan ja 'lausui: — Elämän nauru on teille tunte maton mutta tekin tulette sen tunte maan Menkään vankiloihin hullu jenhuoneisiin porttoloihin kapakoi hin menkää laitakaupungin köyhäin kortteleihin niin tulette sen tunte maan Siellä seuraa elämä pirul lista elämän rtaurua Joukko säpsähti He eivät halun neet kuulla puhuttavan sellaisesta Heidän mielestään on niin rumaa niin alhaista puhua sellaisista asiois- juhlaa Ne saapuivat syömään kuolemasta Menkää I Siellä ma- ihmislihaa ja juomaan sen punaista kaavat sadattuhannet kuolleina sil- hyytymässä olevaa verta voituina Siellä kirkuvat korpit Päivä painui mailleen Luonto ja ulvovat sudet Siellä nauraa lusta johon kurja yhteiskuntajärjes telmä on heidät syössyt Hän lopetti sytytti piippunsa ja alkoi lähetellä savurenkaita kattoa kohti Ulkona satoi yhä Työmiehet väsy neinä venyivät' pöytiensä ääressä Tytöt istuivat silmät kiinni puoli nukuksissa Valkoesiliinainen tarjoi lija nukkui taaskin nojaten seinää vastaan Hänen kasvoillaan oli kal man leima — Voi veljet -— siskot—- Viimein näytti siltä että kaikki nukkui toverinikin Mutta tämän tavattoman hiljaisuu-
