Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (June 21, 1921)
Organ of the Finnish Working Women in America TOVERITAR --"LHHUt Thl Isiue of th Toveritar conUIn i fflrmed tranilatio ccordlno to Act of OeV tSth 1117 No 25 Painos 10147 Tiistaina Kesäkuun 21 p — Tuesday June 21st 1921— Yhdestoista Vuosik Amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja LUOKKATAISTELUN LUOPIOITA Kaikkina aikoina on ollut työvä enliikkeessä luopioita mutta tuskin koskaan on maailman kaikilla kolkilla niitä ollut niin runsaasti kun nykyi sin Nykyisin on olemassa sellaisia kokonaisia työväenjärjestöjä ja so sialisti puolueita mitkä virallisesti kan tavat entistä nimeään huolimatta sii tä että niistä on vallankumoukselli nen aines eronnut kokonaan Alka nut uudesti rakentavaan työhön ja jättänyt nämä järjestöt luopioiden jär jestöiksi Täällä Amerikassa on sellainen luopiojärjestö jossa on suo malaisiakin vielä mukana Kun muistelemme muutamia edes menneitä merkkiaikoja jolloin alet tiin puhumaan Suomalaisen järjestön keskuudessa Sosialistipuolueesta eroa misesta ensikertoja julkisesti ja vaka vasti niin sen muisteleminen palaut taa johdattaa mieleen ehkä tosiseik koihin perustuvia ajatuksia Johdat taa mieUen ajatuksen että vain luo piot voivat siten menetellä Siihen aikaan kun ensikerran tuli esille kysymys Sosialistipuolueesta e roamiaesta niin tuli vakavaksi kysy mykseksi vain niiden henkilöiden kan nattamana ja niiden edustamana jot ka vuotta myöhemmin olivat jyrkäs ti sosialistipuolueesta eroamista vas taan Iässä on kummallinen risti riita Tätä on joutunut miettimään: mistä sellainen perinpohjaisesti joh tuu ? Onko luopiomaisuudella tämän kanssa mitään yhteyttä? Silloin kuin ensikerran järjestömme keskusteli Sosialistipuolueesta eroa misesta oli Sosialistipuolueella St Lousin konventsioonin päätökset ja pennet joittenka mukaan se lupasi toimia Siihen aikaan esim "Toveri" puhui järjestöstä eroamisen puolesta ja kukas se olikaan silloin -''Toverin" vastaava ? Puolueen ohjelma oli sil loin selvällä luokkataistelupohjalla ja sen vaikutuksesta eivät järjestön jou kot äänestäneetkään järjestöämme e roon Ameriikan sosialistipuolueesta Kului ai&a ja joutui Sosialistipuolueen New Yorkin konventsiooni missä ku mottiin kaikki St Loussin päätökset ja puolue otti julkisen askeleen por variston läheisyyteen Vasta sen jäl keen alkoi järjestön joukot vaati maan järjestön eroon sosialistipuolu eesta Ero tapahtuikin ja niin koko naisena että vain pieni joukko Idäs sä Raivaajan herrojen ympärille jäi poliisivirastoon viestin viejiksi Näyttää siltä kuin olisi St Lous sin päätökset olemassaolonsa aikana pelpittanut näitä oikeistolaisia hankki maan järjestöämme eroon Sosialisti puolueesta ja niin pian kun New Yorkin konventsiooni muutti puolu een ohjelmaa sos puolue hyväksyi paitsi käytännölliset myöskin ohjel mallisesti opportunismin tuli näille entisille vastaaville työksi tapella luo piopuolueen puolesta Mahdollista on että monet muut seikat ovat vaikut taneet sellaiseen kannan muuttami seen silla jyrkän kannan omaaminen asettaa kestävyyden koetukselle Kui tenkin edellä esitetty on hyvin otak suttavaa Otsakirjoitukselle tueksi esitettä köön tässä muutamia puolueen Iuo piotekoja sillä se kuuluu meidän vel vollisuuteemme Puolueen suurimpia luopiotekoja lienevät seuraavat tunnetuiksi tulleet teot todistuksena siitä ettei se ole kumouksellisten proletariaatin luokka puolue „ New York'in valtion lain laatijakunnan jäsen Louis Waldman nin — — hän muuten lienee vieläkin jäsen sosialistipuolueessa — jotka to distuksessaan selvästi osoittaa että JUHLARUNO Lausuttu Newfield'in N Y sosialistien Vappu juhlasa toukok 1 Kirj William Lahtinen Nostaos pääsi kyntäjä! HeittäÖs hetkeksi orjan työsi hien nyt otsaltas kuivua suol Vaikka niin synkkä niin kolkko on yösi katseesi lävitse sumujen Iuol Mieti jo kulkua elämän kumman anna jo sulaa rintasi jääti Katso'os taakse varjon niin tumman katso'os näkyä minkä sä näät: Katso'os länteen katsoos itään minnekkä vaan nyt silmäät luot näetkö kuuletko ystävä mitään näetkö: paisuvat kurjuuden vuoti Näet elon ankarat myrskyjen viimat työläisten orjien toisillehen riehuvan heiluvan piiskojen siimat keskellä hurmetanterien Näit niiden riehuvan! riehuvan miksi? Riehuvan käskystä mahtien ain Näit maat värjääntyvän punaisiksi verestä orjien — orjien vain Näit omat poikasi vietävän suita miehuuden ikähän saavuttuaan Maaemon verellä tahrattu multa sulkevi heidät poveensa vaan Mutta jo näät kun nousevat joukot ei toistansa vastaan — konnia vaani Kaikuvat kuiskeita manalan loukot nousevat orjat jo povesta maan Nousevat keskeltä sorron ja sauhun nousevat — ken heitä estää nyt vois keskeltä grottenmyllyjen pauhun pyrkivät sorrosta yöstä jo pois Teihin oi kyntäjät katseensa siirtyy kyynel se silmissä kiiltävi oi varjo jo otsahan jalohon piirtyy teille kun värjyvät äänensä soi: — Veljet veljet teidätkö saavat vihollisten laumat riveihinsä? Eikö jo teitäkin kirveliä haavat? — Tunne jo joukkosi oi kyntäjäl Teitäkin antura rautainen painaa verinen mahti se sortajain painavi yhä ja on painanut aina raskaimmaks' kasvaen paino se ain Riistäjän halli vie viljamme maasta eessä on nälkä ja mierojen tie tyrannien juonet ja konnien saasta lapsemme kuiluihin kolkkoihin vie hän vastusti avoimesti neuvostohalli tuksen perustamista Yhdysvaltoihin ja asetti etualalle New Yorkin valtion hallituksen — joka on "kansanhalli tus" eikä "kapitalistinen hallitus" Samalla kun hän tekee tuon tunne tuksi kehoittaa hän työläisiä otta maan osaa puolustussotaan ja itse äänestelee sotarahojen myöntämisen puolesta Mutta olettakaamme että tuo olisi vain muutaman yksityisen jäsenen e pä proletaarinen teko ja siirtykäämme katselemaan puolueen virallisten lain- laatijakunnasta erotettujen jäsenten (Jatkoa toisella sivulla) p 1921 Kaikki niin synkältä kolkolta näyttää silmiss' jo köyhän kyntäjänkin Syytä hän etsii rintansa täyttää tunne niin vellova Epäilevin katsein hän liikkeitä kansojen seuraa ne miten hurjina ryntäilee kansojen meri kun myrskyten meuraa kaksi kun joukkoa kamppailee Vaan jopa kyntäjä hänkin jo herää osansa kurjan hän tajuaa jo varmana hänkin jö joukkoja kerää sinne miss pauhaa vi suur taistelo Vaan vielä paljon meitäkin nukkuu — herätkää kansa ja nostakaa maa ne jotka pimeyden keskellä hukkuu juhlahan valon nyt nostattakaa I Vietämme päivää orjien päivää lintujen laulaissa säveliään keväisten voimien murtaissa häivää pilvien poistuissa päältä jo pään Ylitse manteria sekä maita % juhlivat miljoonat sorretut nyt niiden joilla on kohtalo saita nousevat vartalot jäykistetyt Viel' vaikka näännymme sortohon vaivaan uhreja voima vaikk villitty vei pilvessä vaikk' näen elomme taivaan sepä vaan mieltämme masenna ei Viel on niin kolkkoa Synkässä yössä kuuluvi parku ja valitus oi kansat ne huokaavat orjuuden työssä konnien nauru ja pilkka vaan soi Vaan jopa rannalta idän mä aamun heittävän yöhön säteitä nään Näen myös sortajan verisen haamun kalveten painavan rintahan pään riemahtavan näen köyhien majan marssivan mahtavat armeijat työn loppua tietää se kurjinnua ajan loppua tuhansien vuosien yön Siksi me juhlimme kansa me valon siksipä neljänä laulumme soi siksipä juhlamme tunteen niin jalon rintaamme lietsoo ja nostaa sen voi sillä : jo siintävi ihanne maamme jossa myös kyntäjät köyhätkin me arvon ja kunnian osamme saamme siunaten työtämme kotiamme Äitien yhteiskun nallinen huolto ja pikkuparannuhset ( Eri lähteitten muk T H) (Jatk edell numeroon) Ne pikkuparannukset kapitalistien hallitsemissa maissa joihin erilisissä numeroissa olemme tutustuneet ovat kerrassaan riittämättömät — pelasta maan työläisäitejä ja heidän lapsiaan siitä yhteiskunnallisesta kurjuudesta mihin kapitalistinen järjestelmä on heidät sortanut Kuviteltakoon sitä sydämen tuskaa joka on valmisteltu ' suurimmalle osalle aviottomaan lasten äitejä — - vaikka otaksuukin että myöhemmin isät omaksuvat useita heistä — naisten itsemurhat ja lnpsen murhat ovat useimmin johtuneet yk sin jääneen kurjuudesta ja tuskasta Oikeuden pöytäkirjat antavat tästä synkeän ja samalla opettavaisen ku van Ei ole mikään harvinainen näky yh teiskunnassamme että hyväntekeväi syys laitoksista heitetään nuori äiti kadulle — kodittomana ja varatto mana — - muutaman vuorokauden vanha lapsi käsivarrellaan Siellä hän harhailee hapeänmerkki otsaltaan etsien paikkaa minne salli päänsä kallistaa paikkaa mihin pienokaisenpa suojaan saisi Sitä hän ei töyila Kaikki ovet ovat heiltä suljetut Näl kä ja vilu ovat seuralaisia Vielä pie nokainen heikolla äänellä tuakiaan valittaa Tuo pieni heikko ääni on nettoman äidin korvaan kuin tuomio päivän pasuuna Se tuntuu syyttävän häntä Äiti joutuu sanoin kuvaamat toman tuskan ja epätoivon valtaan tappaa kohtunsa hedelmän hän jou tuu syytettäväksi ja tuomitaan joko kuritushuoneeseen tai kuolemaan Äi ti saa sovittaa rikoksensa armotta Mutta samalla tunnoton todellinen muihaaja — kapitalistinen järjestel mä ja oen luoma siveellisyyskäsite — jää rankaisematta Se vaanii uu sia uhreja Siellä missä yhteiskunnan toimes ta on olemassa joitain löytölasten ko teja lyö omistava luokka rintoihinsa ja uskoo tehneensä suuren Intipeu dentyön onnettomien äitien ja las ten hyväksi Samalla sulkevat til mänsä sillä tosiseikalta etlä ncisaa kodeissa huonon huolimattoman hoi don tukia tapetaan lapsia suurin jou koin Ja eloon jääneet kostavat ta vallisesti yhteiskunnalle tulemalla u aeinkin kaikellaisiksi pahantekijöiksi Erotus kuolevaisuudessa aviollisten ja aviottomain lasten välillä cn suu ri Keskimäärin se on kolme kertaa suurempi avioliiton ulkopuolella kuin avioliitossa syntyväin kesken Puut teellinen huolenpito raskauden aikana ja huono hoito synnytyksen jälkeen ovat yksinkertaiset syyt siihen eroon Samoin kuolleena syntyneitten las ten luku on suurempi aviottomien kesken johtuen nähtävästi äitien yri tyksestä surmata sikiö jo raskauden aikana (Jatkoa toisella sivulla)
