Organ of the Finnish Working Women in America
TOVERITAR
--"LHHUt
Thl Isiue of th Toveritar conUIn i
fflrmed tranilatio ccordlno to Act of OeV tSth 1117
No 25
Painos 10147 Tiistaina Kesäkuun 21 p — Tuesday June 21st
1921— Yhdestoista Vuosik
Amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja
LUOKKATAISTELUN
LUOPIOITA
Kaikkina aikoina on ollut työvä
enliikkeessä luopioita mutta tuskin
koskaan on maailman kaikilla kolkilla
niitä ollut niin runsaasti kun nykyi
sin Nykyisin on olemassa sellaisia
kokonaisia työväenjärjestöjä ja so
sialisti puolueita mitkä virallisesti kan
tavat entistä nimeään huolimatta sii
tä että niistä on vallankumoukselli
nen aines eronnut kokonaan Alka
nut uudesti rakentavaan työhön ja
jättänyt nämä järjestöt luopioiden jär
jestöiksi Täällä Amerikassa on
sellainen luopiojärjestö jossa on suo
malaisiakin vielä mukana
Kun muistelemme muutamia edes
menneitä merkkiaikoja jolloin alet
tiin puhumaan Suomalaisen järjestön
keskuudessa Sosialistipuolueesta eroa
misesta ensikertoja julkisesti ja vaka
vasti niin sen muisteleminen palaut
taa johdattaa mieleen ehkä tosiseik
koihin perustuvia ajatuksia Johdat
taa mieUen ajatuksen että vain luo
piot voivat siten menetellä
Siihen aikaan kun ensikerran tuli
esille kysymys Sosialistipuolueesta e
roamiaesta niin tuli vakavaksi kysy
mykseksi vain niiden henkilöiden kan
nattamana ja niiden edustamana jot
ka vuotta myöhemmin olivat jyrkäs
ti sosialistipuolueesta eroamista vas
taan Iässä on kummallinen risti
riita Tätä on joutunut miettimään:
mistä sellainen perinpohjaisesti joh
tuu ? Onko luopiomaisuudella tämän
kanssa mitään yhteyttä?
Silloin kuin ensikerran järjestömme
keskusteli Sosialistipuolueesta eroa
misesta oli Sosialistipuolueella St
Lousin konventsioonin päätökset ja
pennet joittenka mukaan se lupasi
toimia Siihen aikaan esim "Toveri"
puhui järjestöstä eroamisen puolesta
ja kukas se olikaan silloin -''Toverin"
vastaava ? Puolueen ohjelma oli sil
loin selvällä luokkataistelupohjalla ja
sen vaikutuksesta eivät järjestön jou
kot äänestäneetkään järjestöämme e
roon Ameriikan sosialistipuolueesta
Kului ai&a ja joutui Sosialistipuolueen
New Yorkin konventsiooni missä ku
mottiin kaikki St Loussin päätökset
ja puolue otti julkisen askeleen por
variston läheisyyteen Vasta sen jäl
keen alkoi järjestön joukot vaati
maan järjestön eroon sosialistipuolu
eesta Ero tapahtuikin ja niin koko
naisena että vain pieni joukko Idäs
sä Raivaajan herrojen ympärille jäi
poliisivirastoon viestin viejiksi
Näyttää siltä kuin olisi St Lous
sin päätökset olemassaolonsa aikana
pelpittanut näitä oikeistolaisia hankki
maan järjestöämme eroon Sosialisti
puolueesta ja niin pian kun New
Yorkin konventsiooni muutti puolu
een ohjelmaa sos puolue hyväksyi
paitsi käytännölliset myöskin ohjel
mallisesti opportunismin tuli näille
entisille vastaaville työksi tapella luo
piopuolueen puolesta Mahdollista on
että monet muut seikat ovat vaikut
taneet sellaiseen kannan muuttami
seen silla jyrkän kannan omaaminen
asettaa kestävyyden koetukselle Kui
tenkin edellä esitetty on hyvin otak
suttavaa Otsakirjoitukselle tueksi esitettä
köön tässä muutamia puolueen Iuo
piotekoja sillä se kuuluu meidän vel
vollisuuteemme Puolueen suurimpia luopiotekoja
lienevät seuraavat tunnetuiksi tulleet
teot todistuksena siitä ettei se ole
kumouksellisten proletariaatin luokka
puolue „ New York'in valtion lain
laatijakunnan jäsen Louis Waldman
nin — — hän muuten lienee vieläkin
jäsen sosialistipuolueessa — jotka to
distuksessaan selvästi osoittaa että
JUHLARUNO
Lausuttu Newfield'in N Y sosialistien Vappu juhlasa toukok 1
Kirj William Lahtinen
Nostaos pääsi kyntäjä!
HeittäÖs hetkeksi orjan työsi
hien nyt otsaltas kuivua suol
Vaikka niin synkkä niin kolkko on
yösi
katseesi lävitse sumujen Iuol
Mieti jo kulkua elämän kumman
anna jo sulaa rintasi jääti
Katso'os taakse varjon niin tumman
katso'os näkyä minkä sä näät:
Katso'os länteen katsoos itään
minnekkä vaan nyt silmäät luot
näetkö kuuletko ystävä mitään
näetkö: paisuvat kurjuuden vuoti
Näet elon ankarat myrskyjen viimat
työläisten orjien toisillehen
riehuvan heiluvan piiskojen siimat
keskellä hurmetanterien
Näit niiden riehuvan! riehuvan
miksi?
Riehuvan käskystä mahtien ain
Näit maat värjääntyvän punaisiksi
verestä orjien — orjien vain
Näit omat poikasi vietävän suita
miehuuden ikähän saavuttuaan
Maaemon verellä tahrattu multa
sulkevi heidät poveensa vaan
Mutta jo näät kun nousevat joukot
ei toistansa vastaan — konnia vaani
Kaikuvat kuiskeita manalan loukot
nousevat orjat jo povesta maan
Nousevat keskeltä sorron ja sauhun
nousevat — ken heitä estää nyt vois
keskeltä grottenmyllyjen pauhun
pyrkivät sorrosta yöstä jo pois
Teihin oi kyntäjät katseensa siirtyy
kyynel se silmissä kiiltävi oi
varjo jo otsahan jalohon piirtyy
teille kun värjyvät äänensä soi:
— Veljet veljet teidätkö saavat
vihollisten laumat riveihinsä?
Eikö jo teitäkin kirveliä haavat? —
Tunne jo joukkosi oi kyntäjäl
Teitäkin antura rautainen painaa
verinen mahti se sortajain
painavi yhä ja on painanut aina
raskaimmaks' kasvaen paino se ain
Riistäjän halli vie viljamme maasta
eessä on nälkä ja mierojen tie
tyrannien juonet ja konnien saasta
lapsemme kuiluihin kolkkoihin vie
hän vastusti avoimesti neuvostohalli
tuksen perustamista Yhdysvaltoihin
ja asetti etualalle New Yorkin valtion
hallituksen — joka on "kansanhalli
tus" eikä "kapitalistinen hallitus"
Samalla kun hän tekee tuon tunne
tuksi kehoittaa hän työläisiä otta
maan osaa puolustussotaan ja itse
äänestelee sotarahojen myöntämisen
puolesta
Mutta olettakaamme että tuo olisi
vain muutaman yksityisen jäsenen e
pä proletaarinen teko ja siirtykäämme
katselemaan puolueen virallisten lain-
laatijakunnasta erotettujen jäsenten
(Jatkoa toisella sivulla)
p 1921
Kaikki niin synkältä kolkolta näyttää
silmiss' jo köyhän kyntäjänkin
Syytä hän etsii rintansa täyttää
tunne niin vellova Epäilevin
katsein hän liikkeitä kansojen seuraa
ne miten hurjina ryntäilee
kansojen meri kun myrskyten meuraa
kaksi kun joukkoa kamppailee
Vaan jopa kyntäjä hänkin jo herää
osansa kurjan hän tajuaa jo
varmana hänkin jö joukkoja kerää
sinne miss pauhaa vi suur taistelo
Vaan vielä paljon meitäkin nukkuu —
herätkää kansa ja nostakaa maa
ne jotka pimeyden keskellä hukkuu
juhlahan valon nyt nostattakaa I
Vietämme päivää orjien päivää
lintujen laulaissa säveliään
keväisten voimien murtaissa häivää
pilvien poistuissa päältä jo pään
Ylitse manteria sekä maita %
juhlivat miljoonat sorretut nyt
niiden joilla on kohtalo saita
nousevat vartalot jäykistetyt
Viel' vaikka näännymme sortohon
vaivaan
uhreja voima vaikk villitty vei
pilvessä vaikk' näen elomme taivaan
sepä vaan mieltämme masenna ei
Viel on niin kolkkoa Synkässä
yössä
kuuluvi parku ja valitus oi
kansat ne huokaavat orjuuden työssä
konnien nauru ja pilkka vaan soi
Vaan jopa rannalta idän mä aamun
heittävän yöhön säteitä nään
Näen myös sortajan verisen haamun
kalveten painavan rintahan pään
riemahtavan näen köyhien majan
marssivan mahtavat armeijat työn
loppua tietää se kurjinnua ajan
loppua tuhansien vuosien yön
Siksi me juhlimme kansa me valon
siksipä neljänä laulumme soi
siksipä juhlamme tunteen niin jalon
rintaamme lietsoo ja nostaa sen voi
sillä : jo siintävi ihanne maamme
jossa myös kyntäjät köyhätkin me
arvon ja kunnian osamme saamme
siunaten työtämme kotiamme
Äitien yhteiskun
nallinen huolto ja
pikkuparannuhset
( Eri lähteitten muk T H)
(Jatk edell numeroon)
Ne pikkuparannukset kapitalistien
hallitsemissa maissa joihin erilisissä
numeroissa olemme tutustuneet ovat
kerrassaan riittämättömät — pelasta
maan työläisäitejä ja heidän lapsiaan
siitä yhteiskunnallisesta kurjuudesta
mihin kapitalistinen järjestelmä on
heidät sortanut Kuviteltakoon sitä
sydämen tuskaa joka on valmisteltu
' suurimmalle osalle aviottomaan lasten
äitejä — - vaikka otaksuukin että
myöhemmin isät omaksuvat useita
heistä — naisten itsemurhat ja lnpsen
murhat ovat useimmin johtuneet yk
sin jääneen kurjuudesta ja tuskasta
Oikeuden pöytäkirjat antavat tästä
synkeän ja samalla opettavaisen ku
van Ei ole mikään harvinainen näky yh
teiskunnassamme että hyväntekeväi
syys laitoksista heitetään nuori äiti
kadulle — kodittomana ja varatto
mana — - muutaman vuorokauden
vanha lapsi käsivarrellaan Siellä hän
harhailee hapeänmerkki otsaltaan
etsien paikkaa minne salli päänsä
kallistaa paikkaa mihin pienokaisenpa
suojaan saisi Sitä hän ei töyila
Kaikki ovet ovat heiltä suljetut Näl
kä ja vilu ovat seuralaisia Vielä pie
nokainen heikolla äänellä tuakiaan
valittaa Tuo pieni heikko ääni on
nettoman äidin korvaan kuin tuomio
päivän pasuuna Se tuntuu syyttävän
häntä Äiti joutuu sanoin kuvaamat
toman tuskan ja epätoivon valtaan
tappaa kohtunsa hedelmän hän jou
tuu syytettäväksi ja tuomitaan joko
kuritushuoneeseen tai kuolemaan Äi
ti saa sovittaa rikoksensa armotta
Mutta samalla tunnoton todellinen
muihaaja — kapitalistinen järjestel
mä ja oen luoma siveellisyyskäsite —
jää rankaisematta Se vaanii uu
sia uhreja
Siellä missä yhteiskunnan toimes
ta on olemassa joitain löytölasten ko
teja lyö omistava luokka rintoihinsa
ja uskoo tehneensä suuren Intipeu
dentyön onnettomien äitien ja las
ten hyväksi Samalla sulkevat til
mänsä sillä tosiseikalta etlä ncisaa
kodeissa huonon huolimattoman hoi
don tukia tapetaan lapsia suurin jou
koin Ja eloon jääneet kostavat ta
vallisesti yhteiskunnalle tulemalla u
aeinkin kaikellaisiksi pahantekijöiksi
Erotus kuolevaisuudessa aviollisten
ja aviottomain lasten välillä cn suu
ri Keskimäärin se on kolme kertaa
suurempi avioliiton ulkopuolella kuin
avioliitossa syntyväin kesken Puut
teellinen huolenpito raskauden aikana
ja huono hoito synnytyksen jälkeen
ovat yksinkertaiset syyt siihen eroon
Samoin kuolleena syntyneitten las
ten luku on suurempi aviottomien
kesken johtuen nähtävästi äitien yri
tyksestä surmata sikiö jo raskauden
aikana
(Jatkoa toisella sivulla)