Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Sept. 7, 1920)
No 36 8 Tiistaina Syyskuun 7 p — Tuesday September 7 Maunu Maunu oli vasta kymmenenvuotias poika mutta hän oli Baanut jo kär siä monta kovaa katkeruutta elämän sä ajalla nuoruudestaan huolimatto Maunun isä oli kuollut ' turmai sesti tehtaassa pojan 0t vasta kaksivuotias Äidir ' in pakko mennä työhön AsL pikku Mau nu kotiin ns' -cien vähäiseen hoitoon T Se jattui että Maunu herätty'' c ahnyt huoneessa yli- tr tään i' joka olisi häntä autta nut puk -iiaan talli antanut hänelle syötävää puhumattakaan niintä hel lyyden osoituksista joita varakkai den lapset saavat osaksensa Ei ol lut ollenkaan harvinaista Maunulle että hän lltapimeään asti äitiä odo tellessa nukkui kylmän huoneen per mannolle Ei saanut ruokaa ei läm mittävää juomaa Sai virua siinä siksi kun äitinsä väsyneenä ja rau keana pulasi työstä kotiin pienokai sensa luo Maunun tultua vähän i sommaksi laittoi äitinsä hänet kou luun Mutta samalla täytyi hänen loma-ajallansa kantaa sanomalehtiä ja kauppatila niitä ohikulkeville ka tujen kulmissa ansaitakseen vaate ju kirjarahaa itsellensä Äiti oli ko vin kivuloinen että hän ei voinut yksin saada kokoon niin paljon kun he tarvitsivat Näillä sanomalehtien myyntimatkoilla oppi Maunu tunte maan jo lapsena tämän yhteiskun nan nurinkurisuutta Hän sai usein nähdä miten herrasväen lapsia vie tiin hevosilla kouluun ja tuotiin ta kaisin Koulun väliajoilla' vielä sal vat olla huviajeluilla Näki miten heitä suojeltiin kylmältä peiteltiln lämpimiin peittoihin ja varjeltiin sai rastumasta kaikntavoin Maunu nä ki kaikkea tätä HSln arvasi että heidät kotona ruokittiin hyvin ja palvelijat hoitivat sekä pitivät puh taana Hänellä poikaparalla oli o Ulmä toisenlaista Kukaan ei häntä joutanut huolehtimaan eikä hoita maan Kylminä talvipäivinäkin hän elso! kadulla ja kirkkaalla lapsenää neliä turjosl ohikulkeville sanoma lehtiä Iäkkäiden lapset vanhem piensa kera riensivät ylpeästi ohi Joskus Maunu vapaa-aikoinaan meni toisten sanomalehtipoikain kanssa nuorison kisakentille katsomaan kun siellä pelattiin palloa ja huviteltiin Mutta eivät he tällaisiin palkkoihin olleet hyvinkään tervetulleita Ker jäläisiksi ja sanomalehti-aaseiksi hei tä parempiosaisten lapset nimitteli vät ja antoivatpa vieläkin katkeram pia nimityksiä Tämä saattoi Mau nun usein ajattelemaan: miksi kai ken näin piti olla? Miksi hän oli köyhä ja nuo toiset rikkaita? Vain sentähden että he olivat rikkaita pitivät he itseään parempina vaikka muuten Maunu tiesi olevansa ainakin yhtä viisas ja kunnollinen poika ku:i hekin Koulussakin hän oli paljon etevämpi kuin toiset vaikka oliklu vain köyhä sanomalehtlpoika Mon ta kertaa mietti Maunu mikä mah toi olla syynä että toisten piti kär siä vilua talvella vaikka toiset hi koilivat lämpimissä pukimissaan? Häntä joskus kovin katkeroitti se kun hänen täytyi sanomalehtipinkka kainalossa juosta pitkin kaupunkia Nälkäisenä kaupata ja rukoilevin sil min pyytää ihmisten ostamaan lehtiä mutta herraspojat eivät koskaan si tä kärsimystä tunteneet Maunu lh- melteli miksi on olemassa niin mo nenlaisia ihmisiä — ja miksi on ol lenkaan olemassa köyhiä Toiset ovat rikkaita ja kunnioitettuja Ja toiset nöyriä mutta halveksittuja Miksi miksi piti olla niin suuri ero ihmisten välillä? 'Koulussa joskus otti opettaja täl laisia asioita puheeksi mutta hän se litti että kaikki tämä johtuu suu ren ylhäisen ikuisen johtajan mää räyksestä eikä lainkaan riipu ih misten tahdosta Se Maunusta tun tul kaikkein kummallisemmalta Mis ta syystä se suuri ylhäinen hallitsi Lasten ja tahtoi kaikki noin järjestää? Ei! Kyllä siinä mahtaa olla jokin vää rinkäsitys Mitä iloa sillä mailman suurella johtajalla olisi ihmislasten kurjuudesta? Päinvastoin luulisi Ih misten onnen ja hyvinvoinnin olevan paremmin hänen mieliinsä kun hän muutenkin on kalkki niin ihmeen hyvin järjestänyt äärettömässä ava ruudessa Naapurissa asui van ha Pauline-täti joka hyvin usein pu heli hänen äitinsä kanssa kaikella! sista asioista Hänen äitinsä usein ihmetteli Pauline tädin epäuskoisuut ta kaikkeen Hyvin usein väitti tuo puolisokea nainen että mailman hal litsija — jos semmoinen on olemas sa — el sotkeudu lainkaan ihmisten keskinäisiin suhteisiin Ja juuri sii tä syystä saa rikas menetellä köyhän kanssa niinkuin hän ikinä tahtoo Varsinkin se käy siksi päinsä niir helposti kun köyhä niin varmasi! uskoo kaiken kurjuutensa luojan sää tämäksl Tämä Pauline tädin oppi meni paljon helpommin Maunun herkkään mieleen Varmaankaan ei pilvien takana asuva hallitsija maan lapsia lainkaan näe Opettaja on saanut aivan väärän käsityksen niinkuin kaikki muutkin jotka arve levat kalkki määräykset tulevan y! hänltä Maunu päätti kysyä itse asiaa pa remmin vanhalta sokealta tädiltä Eräänä iltana kun kalkki oli hil jaista ja äitikin pois kotoa meni Maunu kysymään Pauline-vanhusta Häntä vähän ujostutti alkaa asiansa sillä hän ei tahtonut tietää miten sellaista asiaa oli paras kysyä Mut ta täti saattoi hänelle kohta hyvän aiheen Surkutellen sokea muori ky syi: onko Maunu taaskin saanut ol la koko pitkän päivän puollalastoma na juoksemassa kadulla sanomalehti nlppu kainalossa? Voi lapsi parka! Me olemme niitä onnettomia ihmis polosta Sinä vilusta väristen etsit leivänapua ja minä sokeana istun vanhuuden päivinäni ihmisten vas tuksena ja yhteiskunnan hylkynä! Munun sydän värähti 'Nytpä hä nen onkin mukava kysyä onko suuri taivaan majesteetti — niinkuin o pettäjä tapaa sanoa — kaiken hä dän ja puutteen toisille ihmisille sää tänyt ja toiset luonut rikkauteen ja kunniaan? Vanhus hymyili herttaista hymyät" n ja sanoi lempein äänin: Ei lapseni ei hftn ole tätä surkeutta säätänyt Rikkaat ja loistossa eläjät vain hä nen syykseen asettavat niin paljon pahaa Jos rikas riistää köyhää ei se ole ylhäisen tahto Vaikka vanhus hiljensi ääntään toisinaan on minun vaikea uskoa että suurta ylhäistä hallitsijaa on olemassa ainakaan sellaista kuin meille on sa nottu Mutta lapseni sitä sinun ui tarvitse ajatella se ei kuulu lain kaan tähän Sen voit uskoa että kaikki kurjuus mitä sinäkin jo nuo rena olet saanut kokea on vain joh tunut siitä että ihmiset eivät ole keskenään asioitaan paremmin jär jestäneet Ne jotka ovat vallan saa neet ovat sitä kaikin tavoin omaksi edukseen säilyttäneet Sen valtan sa tueksi ovat he keksineet senkin kertomuksen että kaikki on niin säädetty kuin se nyt on Mutta älä usko lapsikulta sitä! Aika tu lee Jolloin kaikki muuttuu Kaikki vääryyden harjoittajat tulikirjaimin merkitään ja vaaditaan tilille Si nun ja minun ja kaikkien meidän kurjuuden pohjattomaan kuiluun vai puneiden kärsimysten määrä on täy si! Meidät nostetaan loasta ja an netaan ihmisarvo Mutta minä sa non sinulle senkin lapsukaiseni että tätä nousua emme saa ristissäkäsin odottaa Meidän täytyy se taiste lulla voittaa! Minusta Joka olei Osasto sokea Ja vanha el enää paljon apua ole Minä kaadun pian mutta sinä Maunu sinä voit sen asian edistämi seksi paljon tehdä! Sinä ole nuori Elämä sykkii tuoreena ja volmak kaana suonissasi Taistelua vain kä sivartesi vartovat Sinä voit alkaa näyttämään kuntoasi heti! Nuorena ihrainen on kaikkein voimakkain sil loin ei säiky vaaroja Silloin taiste lun kalpa on helppo kantaa kun voi ma väkevästi suonissa virtaa Vanha Pauline puhui Maunulle pal jon Pojan posket hehkuivat sydän syk ki ja innon tuli silmistä loisti Tuollaista oppia hän mieluummin kuuli Sellainen tunne hänellä it selläänkin oli jo kauan ollut kun oli vertaillut ihmisiä ja ihmisiä toi siinsa Pauline-täti vakuutti ettd hän vielä enempi antaa Maunulla neuvoja Ei Maunun innostus saa olla hetkellinen ei hän saa enää us koa mitä se koulunopettaja sanoo ihmisten keskinäisistä suhteista Maunu voi koota toverit ympärilleen lomahetkinä ja puhua heille että o pettäjä on erehtynyt suuresti Kun Maunu seuraavan kerran tuli Pauline-tädin puheille esitti sokea vanha täti Maunulle uuden asian Hän sanoi että tätä oli hän miettl nut niin monta kertaa että vallan yöunen se oli häneltä vienyt Mau nun ikäisiä poikia ja tyttöjä on pal jon sanoi täti Pauline köyhiä ja sor retutta lapsia niinkuin Maunukin He voisivat perustaa uuden koulun jossa opetettaisi aivan toisella ta valla kuin siinä koulussa jossa he nyt rikkaiden lasten kanssa yhdessä kävivät ja jossa opettaja oli rikkai den puolella Nuorena ja terveenä ollessaan oli Pauline ollut sellaista lasten koulua hommaamassa ja olipa jonkun aikaa ollut opettajanakin He antoivat sille koululle oman nimen kin Siksi kun se edusti köyhien lasten suurta ihannetta: ihmisten ta-sa-arvoisuutta sai se nimekseen IHIAINNELIITTO Tämän liiton esi taistelijana voisi Maunu nyt jo olla Sitten kun vuosien varrella varttuisi voisi hän käydä taistelurintamaan suuressa köyhälistön armeijassa Taas oli tämä puhe kun voidetta Maunun nuoreen sydämeen Pauli-ne-tädln neuvot lankesivat hedelmäl liseen maahan Maunusta tuli Ihan neliiton uskollinen kannattaja Ja myöhempinä vuosinaan taistelija jon ka nimi kunnialla on merkitty muis tiin työväenluokan parhaimpien jouk koon Ollin toivo (Kirj Svea-täti) Hyi! miten hän on likainen Näin huudahtivat ohikulkijat nähdessään pienen pojanpalleroisen kaupungin eräällä syrjäkadulla Likainen hän todellakin oli Näytti siltä kuin ei häntä olisi pesty vuosiin Kyllä hä nen äitinsä koetti tehdä parhaansa pitääkseen hänet puhtaana Joka ilta työstä saavuttua hän pesi poikansa puhtaaksi Vaatteet hän pesi ja paik kaili Mutta se ei paljo auttanut kuin hän oli yksi noita tuhansia lap sia joitten leikkipaikka oli kaupun gin likainen syrjäkatu-Tämän pikki pojan nimi oli Olli Hänen äitinsä kävi joka päivä työssä elättääkseen poikaansa ja itseään sillä isä oli vankilassa Olli usein itki muistel lessaan rakasta' isäänsä joka ei ol lut muuta pahaa tehnyt kuin kerran eräänä pakkaspäivällä hakenut rata pihalta kolia Ihmiset tosin sanoivat että hän oli varas mutta Ollin mie lestä el hän sitä ollut Äiti kertoi miten isä työttömänä ollen ei voinut ostaa kolia tai puita millä lämmit tää huonetta Kun sitten pikku sisko ja Olli sairastuivat päätti isä pelas taa lapset paleltumasta Hän meni hakemaan kolia mutta joutui kiitti ja tuomittiin linnaan varkaudesta Sisko kuoli seuraavana päivän Sil loin vasta armeliaisuuslaltoksesta saatiin apua niin että äiti voi pe lastaa Ollin kuolemasta Niin pääs tiin eteenpäin se onneton talvi Äiti sai työpaikan ja Olli jäi oman on nensa nojaan päiviksi Kaduilla oppi hän yhtä ja toista Siellä toisten lasten mukana hän heitteli kivillä ohi juoksevia kissoja ja koiria kiu sasi pieniä tyttöjä ja teki muita ku jeita mitä poikasilla oli tapana teh dä Kaikkialla oli OHI toisten muka na pahoissa töissä kuten vanhem mat noita lasten huvituksia kutsui vat Kuin sitten jouduttiin pahoista töistä kiinni ja äidit uhkasivat sel kään antaa sillols syytettiin Ollia Häntä oli niin hyvä syyttää sillä toisten lasten äidit uskoivat Ollista kaikkea pahaa vaan siksi että hänen isänsä oli vankilassa Kuin he sit ten illoin aina Ollin äidille tulivat valittamaan miten Olli taas oli o pettanut heidän lapsilleen pahoja ta poja saivat he tylyn vastauksen: — Katsokaa ettei lapsenne tee pahaa olettehan päivät kotona Minä tiedän että ei Olli voi olla muuta kuin se miksi katu hänet opettaa Naapurit läksivät pois noloina kantelemasta ja takana haukkuivat miten huonosti hän kasvattaa lastaan Mutta Ollii äiti' koetti kaikkensa Hän neuvoi poikaansa olemaan hyvä niin siten edistyy maailmassa Mutta niin ha lusta kuin Olli tahtoikin tehdä äi dille mieliksi totella häntä unohtui ne hyvät neuvot kuin hän taas pääsi kadulle Eräänä kauniina kevätpäi vänä kuului toiselta kadulta soittoa Silloin riensivät syrjäkadun lapset sinne Ja kuin he näkivät kulkueen johon otti osaa työväki soittokun tineen kiiruhtivat he myös soitto kunnan perästä Hetken kuluttua kajahti joukkojen yhteinen laulu il massa He lauloivat: "Työn orjat sorron yöstä nouskaa" Silloin kuun teli Olli heidän lauluaan tarkoii Eikä aikaakaan kun hän osasi jo hyräillä säveleen Lapset eivät huo manneet kuin kulkue pysähtyi erään haalin läheisyyteen Sitä sanottiin sosiallstihaaliksl Siinä oli iso piha maa ja siinä kulkue pysähtyi kuu lemaan erästä miestä joka alkoi kovalla äänellä puhua Olli joka tie si että kirkossa pitää aina olla hil jaa ja kuunnella mitä pappi sanoi seurasi nytkin tarkoin puhujan pu hetta Sitte kuin se puhuja lakkasi kajahti ilmassa taas tuo laulu — — Työn orjat j n e Kuin hän sitte kotiin tultua näki äitinsä jo työstä palanneen riensi hiin heti sisään kertomaan mitä oli kuullut ja nähnyt Ja lopuksi hän huudahti: "Äiti kuin isä tulee ko tiin niin hänenkin täytyy lähtea sinne sosialistihaalille Se puhuja kuin sanoi: työläisten täytyy järjes tyä! Heidän tulee vaatia itselleen ihmisoikeuksia! Paljon muuta hy vää hän sanoi Äiti oli aivan ih meessään kuin kuuli pojan puheita ja vielä enemmän Ihmetteli hän po jan muistia kuin Olli osasi tuon lau lunkin ulkoa Äiti silitti poikansa päätä ja sanoi: "Niin rakas lapsi! Kuin isä palaa kotiin meidän täy tyy liittyä siihen sosialisti puoluee seen Minä olen kuullut sosialismis ta nyt niin paljon Eräs työläistc verini joka on puoluejäsen on mi nulle siitä puhunut Se on aate Jon ka puolesta täytyy jokaisen työläisen taistella saavuuttaakseen sosialisti sen yhteiskunnan jossa ei ole rik kaita eikä köyhiä vaan kaikki ovat yhden arvoiset silloin voi kaikki ih miset nauttia elämän onnesta! Olli iloiten syleili äitiään ja sa noi: "Oi äiti minäkin toivon voi vani tehdä jotain sosialismin e-teen" TILAA TOVERITAR!