Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (July 20, 1920)
Thls Issue of the Toveritar contalm no artlcles uch aa requlre an afflrmed tranalatlon accordlng to Act of Qc ISth 1917 TOVERITAR ORGAN OF THE FINNISH VVORKING WOMEN IN AMERICA Painos 7778 AMERIKAN SUOMALAIS TEN TYÖLÄISNAISTEN X X N E N K ANNATTAJA No 29 Tiistaina Heinäkuun 20 p — Tuesday July 20 1920 — Kymmenes Vuosik 7 on runous Työn nmous työn siveellisyys Vain vähitellen omaksutaan kiteytyy ja tunkeutuu tavanomaisuudeksi yh teiskunnallisen sieluelämän uudet piirteet Ne syntyvät vahvistuvat ja kehittyvät rinnan Itse yhteiskun nan elinmistössä näkyväin muutos ten kanssa Parhaillaan on silmiem me edessä käymässä yksi tällaisia perusilmiöitä — joukkotajun uuden lainen suhtautuminen työntekoon Vanlhassa yhteiskunnassa on työn teko ollut työläisille sorretun luokan jäsenelle vähimmässä määrin luon nollista johon haluttomasti on tullut suunnattua kerääntynyttä tarmoa Työ on ollut uuvuttavana taakkana kiertämättömänä kirouksena Työ järjestely ilman päällysmiehiä ja piis koja on ollut ajatuksellinen mahdot tomuus pääoman vallitessa Työn teon karttaminen vetelehtiminen ja välinpitämättömyys työhön nähden oli luonnollisesti heräävä ihmisessä joka sai tuntea itsensä vain "työvoi maksi" Nyt on asian laita toisin Uusi aika uudet tavat Olosuhteet ovat vaihtumassa työnteon muuttamiseksi vapaan Ihmisen riemuisaksi pyrki mykseksi sovelluttaa kaikki voiman sa kykyjensä ja taitojensa mukaises ti Tilanherrain feodaalisessa yhteis kunnassa mainehikkalsuus perustui suvun vaihvuuteen ja maa-alan laa juuteen Porvarillisessa yhteiskun nassa ylhäisyyttä mitattiin rikkauk silla pörssiketnottelun etevyydellä ja taidolla lujasti pusertaa toisesta hikeä Meidän ylevyytemme nojau tuu stmen kuka tekee enimmän ja parhainta työtä Keinona ja ansio perusteena yhteiskunnan korkeam mille portaille kohoamiseksi ovat vain halu ja taito tehdä työtä Rotu ja kukkaroyUmystön aika on men nyttä Työnteosta on tullut ihmisen mittapuu Yhteiskunnallinen psyko logia ajatustapa alkaa suuntautua uusiin uomiin Työ haltioittaa ja hurmaa niin pian kuin syntyy tietoisuus työnsä merkityksellisyydestä olipa se sit ten mitä yhteiskunnallisesti välttä mätöntä lajia hyvänsä Sillä jokainen Välttämätön tehtävä minkä laatui nen tahansa ei enää ole pelkkänä ansaitsemiskeinona vaan on taistelu-' suoritus luomamme uuden yhteiskun nan rakentamis- pelastus- ja lujitta mistyössä kaikkien sitä vastaan yhä edelleen toimivien kaiken mailman sortovoimien torjumiseksi jotka vä kivalloin riistämiskeinoineen nälkä saarron nälkiintymisen ja sekasor ron avulla koettavat vain tukahuttaa proletaarista vallankumousta estä mällä sen vakiintumista levittäkseen kbko v mailmaaan ja muuttamasta maanpalloamme vapautuneen ihmis kunnan maalliseksi paratiisiksi Ennen kadunlakaisu oli ikävää vai vannäköä nälkäkuoleman välttämi seksi Nyttemmin se on toimintaa koko mailman kapitalismin kukista miseksi sillä ainiaaksi turvataksem me kaikille hyvinvoinnin sellaisena kuin se kaikkien ihmisten yhteispon nistuksin on saavutettavissa Täl laisen tunteen innoittama Ihminen ei kaipaa piiskanvinguttajaa — hän pa kahtuu työnhalusta Kaikenlaatui nen hyödyllinen työskentely verhou tuu silloin mitä ylpvimpään runolli seen elämykseen Yhteiskunnan ko konaisuutena palveleminen itsensä palveleminen yhteiskunnan palvele misen muodossa on pakostakin johta va riemuisaan työn kilvoitteluun si säisestä vetäymyksestä siihen Ih misen hyötyä tuottava osa yhteis kunnallisen työn kulussa kunnioi tuksen ja häneen suhtautumisen mit tapuuna sekä työntekijän taistelu into tuntiessaan Itsensä työssään ihmiskunnain etiujoukon toimivaksi aktiiviseksi taistelijaksi korkeitten päämäärien toteuttamisessa ' — nä mä molemmat tekijät sulautuvat so pusointuisaksi harmooniseksl koko naisuudeksi Työnteon ylpeys siitä haltioitumi nen vieläpä työn kiihkolnen fana tismi yhteiskunnalle vaikeina aikoi na sen lisäksi joukko-ilmiönä — se pä tuottaa ja luo yhteiskunnallisille suhteille uuden rakenteen Uusi ih minen syntyy ihminen joka osaa ja haluaa esittää vaatimuksiaan ennen kaikkea Itselleen ihminen joka kor keimpana Ja ankarimpana tuomarina parhaiten osaa vaateliaimmin arvos tella työnsä ollakseen sitten luo maansa tyytyväinen taistelija Naisten osuus Saksan vaaleissa 8 W S P uutistoimiston tiedon annot kertovat: Kölnissä ja Hannoverissa ovat val tiopäivävaaleissa naiset ja miehet äänestäneet erikseen Kölnissä yh dessä yhteisessä äänestyspiirissä Hannoverissa 10 äänestyspiirissä Jokaista _ 100 äänestäjää kohden ja kautuvat äänet seuraavalla tavalla: Köln Hannover Mie- Nai- Mie- Nai- hiä sia hiä sia SRSP (Riipk puolue) 67 33 54- 46 S S P (Sos- dem puol) 60 40 40 51 Kansalliset 48 52 47 53 Kans-puol 53 47 44 56 Keskusta 41 59 39 61 Demokraatit 58 42 48 52 Tämäkin tulos toteaa kokemuksen joka jo saatiin viime vuoden syksy nä Kölnin kaupungin valtuusmiesvaa leissa Naiset osoittautuivat -olevansa taantumuksellisten puolueiden vahvin turva Ne taipuvat heitä pu huttelevien lupausten edessä rauhas ta ja Järjestyksestä he vertaavat ny kyistä taloudellista tilannetta enti seen verrattomasti parempaan tilan teeseen ja unhoittavat että aikamme kurjuus on seuraus ' politiikasta Jota ennen sotaa johdossa olleet oikeisto puolueet ovat ajaneet He noudat tavat tunteidensa kutsumusta jota kansallismieliset ja keskustalaiset niin mestarillisesti kykenevät johta maan ja vahvistavat täten sotaan ja sen seurauksiin syypäiden puoluei den asemaa Naisten oikeistopuolueiden hyväk si antama äänimäärä on itseasiassa vieläkin tuntuvampi kuin mitä nume rotulokset Kölnistä ja Hannoverista osoittavat Niisillä näet oli noin 10 pros enemmän ääniä kuin miehillä mutta ovat monien havaintojen no jalla käyttäneet äänioikeuttaan koko valtakunnassa paljoa vähemmässä määrässä kuin miehet Jos esim Kölnissä annetuista äänistä jokaista 100 äänestäjää kohden tuli vain 47 naista niin olisi jos he samastua laa juudessa kuin miehet olisivat ääni oikeuttaan käyttäneet heillä pitänyt jokaisesta 100-luvusta ääniä olla vä hintäin 55 ääntä Ja kuitenkin ovat heidän oikeisto- Naisen asema Jo alusta alkaen nvönsi Neuvos intisav lian peru ii islakl n-i sille läydtn karsalaistasa arvon ja y'it? laiset valtiolliset oikeudet mlestru kanssa Työntekijättäret ja tabn poikaisnaiset nauttivat samoja vaali oikeuksia kuin työmit-f ja ta'inpc! ka 'to voivat yhdenvertaisesti I? h-sieu kanssa vai a ja tulla va 1 tuikit voivat olia minkälaisesta viri-m tahansa: IuiiiBkomiti'iilsHi ii i ' 'o ' ossa neuvuitolaitok9lsra — ila ' Vilipä kaniavkomif-areinakin 1 iftii non yhteiiikunnallistuttfiini l i lnpitaljstien is slliiihaltljiin o ly i ikuh(!li pakkouuvuhis johtaa ka on aVen rilstojdrjesliii kai--'lumi taloudellisiin epäsuhteon p :tnai!teen Neuvosto-Venäjällä ei työntekijä tär tehtaassa enää esiinny palkat tuna orjattarena vaan täysinoikeu tettuna emäntänä joka yhdessä ja tasa-arvoisesti työmiehen kanssa neuvostolaitosten ja ammattiliitto jen välityksellä järjestää hoitaa johtaa kaiken tuotannon ja sään nöstelyn iSamoin on asianlaita perheeseen Ja avioliittoon nähden Neuvosto valta on tehnyt miehen ja vaimon tasa-arvoisiksi Miehen ja isän val taa el enää ole olemassa Aviolii ton solmimisen ja purkamisen muo dollisuudet ovat supistetut pieniin- pään määräänsä ovat rajotetut ta vallisiin asianomaisten henkilöiden ilmotuksiin vastaavissa komisariaa teissä Neuvostovalta on niinikään pois tanut kaiken erotuksen oikeuksiin nähden ' laillisen ja "laittoman" lap sen villillä Näin on tehty tyhjäksi yksi porvariston kohtuuttomuuden huonoimmista ilmiöistä Neuvosto tasavallassa ei enää ole "laittomasti syntyneitä" iSille ovat kaikki lapset samassa määrässä sen tulevia kansa laisia joilla on yhtäläinen oikeus sen huomioon ja huolenpitoon Neuvos tovalta yrittää keskittää omiin kä siinsä koko lastenkasvatuksen koko heidän opetuksensa ensimmäisistä päivistä syntymisen jälkeen aina 16 ja 17 ikävuoteen saakka Se pyrkii ottamaan itselleen kaiken huolehti misen lasten ylläpidosta Kapitalismin vallitessa riistivät tehtaat köyhälistön lapsilta heidän aikaisimmilla ikävuosiltaan lähtien äidillisen huolenpidon Porvarillinen valtio ei pitänyt vähääkään huolta heistä 'ja köyhälistölapset raajarik koutuivat sekä ruumiillisesti että henkisesti näivettyivät kuolivat puolueiden ja keskustan hyväksi an tamansa äänet enemmistössä Tämä tulos todistaa kuinka erinomaisen tärkeätä ja välttämätöntä on sosia lismin näkökannalta katsottuna po liittinen valistustyö juuri naisten -keskuudessa Ja tähän on lisättävä että naiset ovat haluttomia kaikkeen taisteluun myöskin vallankumouksel liseen mikä ilmenee heitä koskevan äänestysmäärän ylempänä esitetystä vertailusta BELGIAN NAISET EIVÄT SAANEET ÄÄNIOIKEUTTA Lakiehdotus äänioikeuden myöntä miseksi naisille on tullut kumotuksi Belgian edustajakamarissa 89 äänellä 74 vastaan ilmoitetaan Brysselistä lä hetetyssä tiedotuksessa Neuv -Venäjällä 'Neuvostovalta huolimatta taloudel lisesta sisäisestä rappeutumisestaan ja ulkomaisten vihollisten jatkuvista hyökkäyksistä toteuttaa johdonmu kaisesti lasten yhteiskunnallisen yl läpidon suunnitelmaansa (osa elatus tarpeita luovutetaan maksutta lasten korteilla järjestetään maksuttomia kouluruokaloita) Opetus on kaik kialla maksutonta alkaen ensi as teen kouluista ja päättyen yliopistoi hin ja korkeakouluihin Järjestetään turvakoteja lastentarhoja Kouluis sa annetaan lapsille kengät ja vaat teet Jatkuvasti laajenee sosiaali nen huolenpito äitiyden ja lapsuu den turvaaminen synnytyslaitosten lastentarhojen turvakotien lasten tarhojen lukumäärän lisääntyminen Lasten työ 16 ikävuoteen on kiel letty 16-7-18 ikävuoteen sallitaan lasten tehdä työtä vain korkeintain 6 tuntia päivässä Raskaudentilas sa oleva äiti vapautetaan työstä 8 viikkoa ennen synnytystä ja 8 viik koa synnytyksen jälkeen ja koko tä män ajan kuluessa annetaan hunello avustusta joka on hänen päiviiansio taan vastaava Paitsi sitä on jul kaistu koko joukko asetuksia jotka koskevat raskaudentilassa olevan naisen ja ylimalkaan naistyön suo jaamista Voi liioittelematta sanoa että nyt jo 'huolimalta kaikista valkeuksista huolenpito äidistä ja lapsesta on Neuvosto-Venäjällä paremmin järjes tettu kuin missään muualla Ja vas ta nyt on asiassa päästy alulle "Järjestämällä yhteiskunnallisia ruokaloita ja keittiöitä — huomaut taa tämän johdosta Helena Dlonina — katoaa samalla Vähitellen myös kin kotitalous — uuniruukku) jota porvaristo kaikella tavalla on ylis tellyt mutta joka taloudelliselta kan nalta katsottuna ei lainkaan ole tar koituksenmukainen ja on talonpoikais- ja etenkin työläisnaisille sietä mättömän liikatyön aiheena joka riistää heiltä viimeisetkin voimat es tää heitä käymästä kokouksissa lu kemasta kirjoja ottamasta osaa luokkataisteluun Uunirutikku joka porvarillisen järjestyksen vallitessa edistää työntekijättärlen tietämättö myyttä ja kehittymättömyyttä" ilme nee siis yhtenä porvariston parhaim pana tukena sen taistelussa työläisiä vastaan" Lokakuun vallankumouksen jälkei--senä päivänä käsittivät työläiset e rinomaisesti että heille avautuu uu si täydellisen vapauden ajanjakso Ensimäisissä konferensseissaan (Moskovan konferenssi toukokuussa' e 1918 Moskovan kuvernementtlkon ferenssi kesäkuussa 1918 Ylelsvonä- Iäinen konferenssi marraskuussa 1918 jossa oli läsnä yli tuhat nais edustajaa edustaen yli miljoonaa köyhälistönaista) painostivat työläis naiset tätä tosiasiaa Perii esuhteitu koskevassa päätöslauselmassaan huo mautti Moskovan kuvernementtikon ferenssi siitä että vallan slirtymisel- (Ttko loisella liTulla) ) Venäjällä etenkin maaseudulla ruoka tavallisesti valmistetaan lei vinuuneissa joihin ruoka kannella varustettuihin savuruukkuihin säälit tynä pistetään hautumaan siksi kun nes se on valmis Täten valmistettu ruoka on maukasta ja voimakasta H J H: n muist